ULKOASIAINMINISTERIÖ 2008 Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2008 Tuomo Turja / Pauliina Aho 19.06.2008
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kohderyhmä... 1 1.3 Tiedonkeruumenetelmä ja toteutusajankohta... 1 1.4 Tutkimusaineiston käsittely ja T-testi... 2 1.5 Tutkimustulosten raportointi ja esitetyt kysymykset... 2 2. YHTEENVETO... 3 3. TUTKIMUSTULOKSET... 5 3.1 Mielipiteet kehitysyhteistyön ja kehitysavun merkityksestä... 5 3.2 Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät... 7 3.3 Kehitysyhteistyön alakohtainen kohdistaminen... 9 3.4 Kehitysyhteistyön alueellinen kohdistaminen... 11 3.5 Nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet... 12 3.6 Suomen kehitysyhteistyön muotojen tärkeysjärjestys... 14 3.7 Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen... 16 3.8 Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikea suhde... 18 3.9 Kuinka suuri Suomen kehitysyhteistyön osuuden tulisi olla BKT:stä... 19 3.10 Pitäisikö Suomen tulevaisuudessa kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahojaan... 21 3.11 Miten kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu pitäisi rahoittaa... 22 3.12 Mielipiteet Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta... 23 3.13 Tehokkaimmat tavat auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä... 24 3.14 Suhtautuminen kehitysavun väärinkäytöksiin... 26 3.14 Suhtautuminen budjettitukeen... 28 ATK-TAULUKOT KYSYMYSLOMAKE LUOTETTAVUUSRAJATAULUKOT
1 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Ulkoasiainministeriön sidosryhmien, eli poliittisten päättäjien, ylimpien virkamiesten, päättävässä asemassa olevien tiedotusvälineiden edustajien sekä talouselämän päättäjien, mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöpolitiikasta ja muista kehitysyhteistyöhön liittyvistä asioista. 1.2 Kohderyhmä Tutkimuksessa oli neljä kohderyhmää: - poliittiset päättäjät: kansanedustajat - valtionhallinnon ylimmät virkamiehet: julkisen sektorin organisaatioiden pääjohtajat, johtajat, osastopäälliköt ja kansliapäälliköt, Ulkoasiainministeriötä lukuun ottamatta - tiedotusvälineiden edustajat: vähintään viitenä päivänä viikossa ilmestyvien sanomalehtien, valikoitujen aikakauslehtien sekä sähköisten viestimen päätoimittajat sekä päällikköasemassa toimituksissa olevat henkilöt - talouselämän päättäjät: yli 500 henkilöä työllistävien yritysten pää- ja toimitusjohtajat 1.3 Tiedonkeruumenetelmä ja toteutusajankohta Tutkimus toteutettiin informoituna Internet-kyselynä touko-kesäkuussa 2008. Vastaajat värvättiin 16.-22.5.2008 puhelimitse vastaamaan tutkimuslomakkeeseen, joka sijaitsi Taloustutkimus Oy:n palvelimella. Värväämistä varten vastaajien yhteystiedot poimittiin Fonecta Pro Finder yritysrekisteristä sekä erilaisista toimittajarekistereistä, kuten Kuka lehdistö sanomalehdet 2007 ja Kuka radio ja tv 2007. Värväysotokseen poimittiin yhteensä 1245 henkilöä: 200 kansanedustajaa, 319 valtionhallinnon edustajaa, 459 tiedotusvälineiden edustajaa ja 267 talouselämän päättäjää. Tavoitteena oli värvätä kaikista neljästä kohderyhmästä 70 henkilöä, jotka suostuvat vastaamaan tutkimukseen. Tutkimukseen värvättiin yhteensä 281 vastaajaa: kansanedustajia värvättiin 71 ja kolmesta muusta kohderyhmästä 70 vastaajaa/ryhmä. Kutsut vastata tutkimukseen lähetettiin vastaajille 21-22.5.2008. Muistutusviestit vastaamisesta lähetettiin 30.5. ja 6.6. niille otokseen valikoituneille, jotka eivät olleet vastanneet vielä olleet vastanneet tutkimukseen.
2 Tutkimukseen vastasi 12.6.2008 mennessä yhteensä 128 henkilöä, joka on 46 prosenttia tutkimukseen värvätyistä. Eri kohderyhmittäin vastausprosentit olivat seuraavat. - Kansaedustajat 39 % - Valtionhallinto 60 % - Tiedotusvälineet 51 % - Talouselämä 31 % 1.4 Tutkimusaineiston käsittely ja T-testi Tutkimusaineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty t-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. 1.5 Tutkimustulosten raportointi ja esitetyt kysymykset Raportissa esitetään tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät raportin liitteenä olevista taulukoista. Toimeksiantoon sisältyneet kysymykset ovat tämän raportin liitteenä.
3 2. YHTEENVETO Ulkoasiainministeriön sidosryhmät kokevat kehitysavun periaatteessa myönteiseksi asiaksi, mutta he eivät kuitenkaan usko sen pelkästään ratkaisevan kehitysmaiden ongelmia. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä luetelluista väittämistä kuvaa parhaiten heidän omaa käsitystään kehitysavusta ja sen merkityksestä, 70 prosenttia valitsi väittämän kehitysavulla on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä. Toiseksi eniten sai kannatusta väittämä kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei saada aikaan pysyvää kehitystä. Tämän vaihtoehdon valitsi 16 prosenttia vastaajista. Suomen kehityspolitiikan tärkeimmiksi päämääriksi vastaajat arvioivat köyhyyden vähentämisen, jonka nimesi 64 prosenttia vastaajista, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämisen, jonka nimesi 52 prosenttia vastaajista sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisen, jonka nimesi 45 prosenttia vastaajista. Vastaajat olivat sitä mieltä, että alakohtaisesti kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata ennen kaikkea terveydenhuoltoon ja väestökysymyksiin, jonka nimesi 64 prosenttia vastaajista, opetukseen, jonka nimesi 61 prosenttia vastaajista sekä vesihuoltoon, jonka nimesi 39 prosenttia vastaajista. Nämä kolme alaa saivat eniten mainintoja, kun vastaajia pyydettiin nimeämään korkeintaan kolme alaa, jolle kehitysyhteistyötä tulisi ennen kaikkea suunnata. Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi alueellinen kohde, jolle kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata, mainittiin selvästi useimmin Afrikka, jonka nimesi 70 prosenttia vastaajista. Vastaajien mielestä kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet liittyvät avun vastaanottajamaiden poliittiseen ja hallinnolliseen kulttuuriin ja siihen, ettei apu tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet, mainittiin useimmin se, että kehitysmaiden korruptio vaikeuttaa yhteistyötä, (29 prosenttia nimesi), se, ettei apu tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, (24 prosenttia nimesi) sekä kehitysmaiden heikko hallinto, jonka nimesi myös 24 prosenttia vastaajista. Kun vastaajia pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseen Suomen kehitysyhteistyön tärkeimmät muodot, tärkeimmäksi muodoksi nimettiin useimmin monenkeskinen yhteistyö, jota piti tärkeimpänä 34 prosenttia vastaajista. Humanitaarista apua piti tärkeimpänä 25 prosenttia, kahdenvälistä kehitysyhteistyötä 20 prosenttia, Euroopan unionin kautta tehtävää yhteistyötä 11 prosenttia ja kansalaisjärjestöyhteistyötä kahdeksan prosenttia vastaajista. Kun vastaajilta kysyttiin sitä, miten Suomen tulisi ottaa huomioon se, että kehitysmaat kärsivät voimakkaimmin ilmastonmuutoksen vaikutuksista, erottui kolme tapaa muita enemmän mainintoja saaneina. Tärkeimmät tavat ovat vastaajien mielestä kaikkien kehitysmaiden tukeminen uusien energiavarojen käytössä (71 prosenttia mainitsi), Intian ja Kiinan kaltaisten teollistuvien kehitysmaiden auttaminen vähäpäästöisen tuotannon luomisessa (70 prosenttia mainitsi) sekä uuden ympäristöystävällisen teknologian vieminen kehitysmaihin (65 prosenttia mainitsi).
4 Kun vastaajilta kysyttiin mielipidettä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikeasta suhteesta, oli 49 prosenttia vastaajista sitä mieltä, että kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteiden pitää olla sopusoinnussa keskenään. Noin neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, että kauppapolitiikan pitää tukea kehityspolitiikkaa esimerkiksi kehitysmaatuontia edistämällä. Noin puolet vastaajista, 51 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomelle sopivana pidetty kehitysmäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta on 0,7 prosenttia. Viidesosan mielestä sopiva osuus olisi 0,5 prosenttia. Selvä enemmistö vastaajista, 81 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen pitäisi kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahojaan tulevaisuudessa. Niiltä vastaajilta, joiden mielestä määrärahoja tulisi kasvattaa, kysyttiin sitä, miten kasvu tulisi rahoittaa. Useimmin mainitut tavat määrärahojen kasvun rahoittamiseksi ovat kokonaan uusien rahoituslähteiden luominen, kuten lentomatkustajille suunnatun matkustajaveron, luominen (51 prosenttia mainitsi) ja muista valtion menoista leikkaaminen (46 prosenttia mainitsi). Sidosryhmien edustajat suhtautuvat melko kriittisesti Suomen kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Kun vastaajilta kysyttiin, miten väittämä Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista vastaa heidän omaa käsitystään, ilmoitti 50 prosenttia sen vastaavan mielipidettään melko hyvin. Neljäkymmentä prosenttia kuitenkin ilmoitti väittämän vastaavan omaa näkemystään melko tai erittäin huonosti. Vastaajat arvioivat tehokkaimmiksi tavoiksi auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä verojen maksamisen, jonka mainitsi 69 prosenttia, lahjoitusten tekemisen hyväntekeväisyyteen tai keräyksiin osallistumisen, jonka mainitsi 50 prosenttia sekä reilun kaupan tuotteiden ostamisen, jonka mainitsi 37 prosenttia. Kun vastaajilta kysyttiin, miten Suomen tulisi suhtautua ilmi tulleisiin kumppanimaiden kehitysavun väärinkäytöksiin, oli 40 prosenttia sitä mieltä, että apu pitäisi näissä tilanteissa jäädyttää ja antaa sitä vasta kun kumppanimaa varmistaa, että apu menee varmasti perille. Neljäsosa oli sitä mieltä, että apu pitäisi näissä tilanteissa suunnata valtiollisten toimijoiden sijaan kansalaisyhteiskunnalle ja samansuuruinen osuus, 24 prosenttia, oli sitä mieltä, että apua pitäisi näissä tilanteissa jatkaa ja pyrkiä sen avulla poistamaan ilmi tulleita hallinnon heikkouksia. Vastaajat suhtautuvat suoraan avunsaajavaltion budjettiin maksettavaan budjettitukeen varauksellisesti. Ainoastaan 20 prosenttia vastaajista suhtautuu siihen erittäin tai melko myönteisesti. Neutraalisti budjettitukeen suhtautuu 12 prosenttia vastaajista. Selvä enemmistö, 67 prosenttia suhtautuu budjettitukeen melko tai erittäin kielteisesti. Erittäin kielteisesti suhtautuvia oli viidesosa vastaajista.
5 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Mielipiteet kehitysyhteistyön ja kehitysavun merkityksestä Lomakkeen aluksi vastaajille kerrottiin, että nykyinen kehitysapujärjestelmä alkoi muodostua toisen maailmansodan jälkeen, ja että Suomenkin kehitysavulla on jo yli 50 vuoden historia. Vastaajia pyydettiin valitsemaan viidestä kehitysyhteistyötä ja kehitysapua koskevasta väittämästä se, joka kuvaa parhaiten heidän mielipidettään kehitysavusta ja sen merkityksestä. Valtaosa päättäjistä kokee kehitysyhteistyön hyödylliseksi, mutta suhtautuu kuitenkin varauksellisesti sen kaikkivoipaan vaikutukseen kehitysmaiden ongelmien ratkaisemisessa. Ylivoimaisesti useimmin vastaajat valitsivat väittämän kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä. Seitsemän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että tämä väittämä kuvaa parhaiten omaa mielipidettään. Kuudesosan mielipidettä vastaa parhaiten väittämä kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä. Yhdeksän prosentin mielipidettä vastaa parhaiten väittämä kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisesta pois köyhyydestä. Kaikkein kriittisimmät väittämät eivät saaneet juurikaan kannatusta. Kolme prosenttia oli sitä mieltä, että väittämä kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta vastaa parhaiten omaa mielipidettään, ja kahden prosentin mielestä väittämä kehitysyhteistyö on haitallista vastaa parhaiten omaa mielipidettä. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa on talouselämää edustavissa vastaajissa selvästi keskimääräistä enemmän (36 prosenttia) niitä joiden mielestä kehitysyhteistyöllä voidaan lievittää välitöntä hätää, mutta silla ei aikaansaada pysyvää kehitystä. Vastaavasti talouselämän vaikuttajat valitsivat keskimääräistä harvemmin vaihtoehdon kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä (samoin 36 prosenttia). Muuten ei merkitseviä taustaryhmäkohtaisia eroja löydy.
6 Mikä väittämistä kuvaa parhaiten om aa näkemystä kehitysavusta ja sen m erkityksestä Kaikki vastaajat, n=128 Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta s e ei yksin r iitä 70 Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aik aansaada py syvää kehitystä 16 Kehitysy hteistyöllä on ratkaiseva m erkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä 9 Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta 3 Kehitysyhteistyö on haitallis ta 2 Ei mikään edellisistä 0 E i vastausta /ei osaa sanoa 0 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ul koasiainmi nisteriö/kehityspoliittinen osasto 2008
7 3.2 Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät Vastaajia pyydettiin valitsemaan luettelosta korkeinta kolme tärkeimpänä pitämäänsä Suomen kehityspolitiikan päämäärää. Useimmin valittiin köyhyyden vähentäminen, joka kuluu 64 prosentin mielestä kolmen tärkeimmän päämäärän joukkoon. Toiseksi useimmin valittiin tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen, jonka valitsi 52 prosenttia ja kolmanneksi useimmin rauhan ja turvallisuuden edistäminen, jonka valitsi 45 prosenttia vastaajista. Noin kolmasosa valitsi kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttamisen/kestävän kehityksen edistämisen, ja viidesosa valitsi terveyskysymykset ja ympäristöuhkien torjumisen. Vähiten mainintoja keräsivät väestönkasvun hillitseminen (14 prosenttia), Suomen ja kehitysmaiden välisten suhteiden vahvistaminen (13 prosenttia) ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen (10 prosenttia). Viisi prosenttia mainitsi jokin muun asian, kuin valmiina annetut vaihtoehdot. Nämä vastauksen on listattu raportin tekstiosuuden lopussa. Kansanedustajat valitsivat vaihtoehdoista keskimääräistä selvästi useammin köyhyyden vähentämisen (82 prosenttia mainitsi). Keskimääräistä selvästi harvemmin kansanedustajat valitsivat kestämättömien kulutus- ja tuotantotapojen muuttamisen (11 prosenttia mainitsi). Myös tiedotusvälineiden edustajat pitivät keskimääräistä selvästi useammin köyhyyden vähentämistä kolmen tärkeimmän päämäärän joukossa (78 prosenttia mainitsi). Talouselämän vaikuttajat mainitsevat selvästi keskimääräistä useammin Suomen ja kehitysmaiden välisten suhteiden vahvistamisen (32 prosenttia mainitsi). Köyhyyden vähentämisen he mainitsevat selvästi muita ryhmiä harvemmin, 32 prosenttia talouselämän päättäjistä piti sitä kehityspolitiikan kolmen tärkeimmän päämäärän joukossa.
8 Su omen kehityspolitiikan tär keimm ät pääm äärät Kaikki vastaajat, n=128 Köyhyyden vähentäm inen 64 Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen 52 Rauhan ja turvallis uuden edistäminen 45 Kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen, kestävän kehityksen edistäminen 34 Terveyskysym ykset 20 Y mpäristöuhkien torjuminen 20 Väestönkasvun hillitseminen Suom en ja kehitys maiden välisten suhteiden vahvistaminen 14 13 Taloudellisen vuorovaikutuk sen lisääm inen 10 Muu 5 Ei vastausta /ei osaa sanoa 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
9 3.3 Kehitysyhteistyön alakohtainen kohdistaminen Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan oma mielipide kehitysyhteistyön alakohtaisesta kohdistamisesta. Vastaajille näytettiin kortti, jossa oli lueteltuna kehitysyhteisyön aloja, ja heitä pyydettiin valitsemaan mielestään kolme tärkeintä alaa, joille kehitysyhteistyötä pitäisi ennen kaikkea suunnata. Tärkeimmäksi kehitysyhteistyön aloiksi nousevat terveydenhuolto ja väestökysymykset, jotka nimesi 64 prosenttia vastaajista ja opetus, jonka mainitsi 61 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimmiksi aloiksi nousivat vesihuolto (36 prosenttia mainitsi) sekä demokratiakehitys ja hyvä hallinto (36 prosenttia). Runsas neljäsosa vastaajista piti ympäristöä ja energiaa (28 prosenttia) ja ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa (26 prosenttia) kolmen tärkeimmän alan joukossa. Vähiten mainintoja kysytyistä aloista keräsivät teollinen ja teknologinen kehitys (16 prosenttia), maa- ja metsätalous (13 prosenttia), kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen (yhdeksän prosenttia) ja kaupan kehitys (kaksi prosenttia). Samoin kaksi prosenttia nimesi jonkin alan lueteltujen ulkopuolelta. Talouselämän vaikuttajat mainitsivat keskimääräistä selvästi useammin teollisen ja teknologisen kehityksen (36 prosenttia mainitsi) ja opetuksen keskimääräistä selvästi harvemmin (41 prosenttia mainitsi). Tiedotusvälineitä edustavat vastaajat mainitsivat opetuksen selvästi keskimääräistä useammin (75 prosenttia mainitsi). Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa ei löydy muita merkitseviä eroja.
10 Mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi ennen kaikkea suunnata Kaikki vastaajat, n=128 Terveydenhuolto ja väestökysymykset 64 Opetus 61 Vesihuolto 39 Demokratiakehitys ja hyv ä hallinto 36 Ympär istö ja energia 28 Ihmisoikeudet ja tasa-arvo 26 Teollinen ja teknologinen kehitys 16 Maa ja mets ätalous 13 Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen 9 Kaupan kehitys 2 Jokin muu 2 Ei vastausta /ei osaa sanoa 1 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
11 3.4 Kehitysyhteistyön alueellinen kohdistaminen Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, minne päin maailmaa Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Nyt vastaajat saivat valita vain yhden esitetyistä vaihtoehdoista. Selvästi tärkeimmäksi alueeksi nousee Afrikka, jonka nimesi 70 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeimmäksi nousivat käytännössä keskenään yhtä suurilla osuuksilla luonnonkatastrofeista kärsivät alueet ja väkivaltaisista kriiseistä toipuvat alueet. Aasian nimesi kolme prosenttia ja Afganistanin, Irakin ja vastaavat jälleenrakennuskohteet nimesi yksi prosentti. Yksi Suomen perinteisistä kohdealueista, Etelä- ja Väli- Amerikka, ei kerännyt mainintoja lainkaan. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa tuloksissa ei löydy merkitseviä eroja. Minn e päin m aailm aa Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa Kaikki vastaajat, n=128 Afrikka 70 Luonnonkatastrofeis ta kärsineet alueet 12 Väkivaltaisista k riiseistä toipuvat alueet 11 Aasia 3 Afganistan, Irak tai vastaavat jälleenrakennuskohteet 1 Etelä ja Väli-Am erikka 0 Ei vastausta / ei osaa sanoa 3 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
12 3.5 Nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet Vastaajia pyydettiin nimeämään luettelosta ne asiat, joita he pitävät nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimpina haasteina. Vastaajat saivat nimetä niin monta vaihtoehtoa kuin halusivat, lisäksi heillä oli mahdollisuus nimetä asioita myös luettelon ulkopuolelta. Vastauksissa oli melkoisesti hajontaa, eikä mikään yksittäinen tekijä noussut selkeäksi kehitysyhteistyön ykköshaasteeksi. Kuitenkin kärkipäähän nousee asioita, joiden perusteella voidaan sanoa, että vastaajien mielestä kehitysyhteistyön haasteet ovat erityisesti avun vastaanottajamaiden haasteita. Heikko hallinto ja korruptio kehitysmaissa vaikuttavat siihen, että apu ei tavoita niitä, joille se alun perin on suunnattu. Sen sijaan kovinkaan moni vastaaja ei kokenut annettua apua riittämättömäksi tai väärällä tavalla annetuksi. Useimmin haasteeksi mainittiin se, että kehitysmaiden korruptio vaikeuttaa yhteistyötä (29 prosenttia mainitsi), se, että apu ei tavoita heitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, kehitysmaiden heikko hallinto (kummatkin 24 prosenttia) ja se, että maailmankaupan rakenteet syrjivät kehitysmaita (23 prosenttia). Kuudesosan mielestä haasteita ovat se, että kehitysavulla ei saavuteta kestäviä tuloksia ja se, että kriisit ja konfliktit estävät kehitysyhteistyötä. Noin kymmenesosa nimeää haasteiksi sen, että apu ei ole riittävää ja sen, että apua annetaan väärällä tavalla tai että apu on tehotonta. Taustaryhmittäin tarkasteltuna valtionhallinnon edustajat mainitsivat haasteeksi keskimääräistä useammin kehitysmaiden huonon hallinnon (38 prosenttia mainitsi). Talouselämän edustajat mainitsivat haasteena keskimääräistä useammin, sen, että kehitysavulla ei saavuteta kestäviä tuloksia (36 prosenttia mainitsi).
13 Nykyisen kehitysyhteistyön vaikeim mat haasteet Kaikki vastaajat, n=128 Kehitysmaiden korruptio vaikeuttaa yhteistyötä Apu ei tavoita heitä, jotka sitä eniten tarvitsevat 24 29 Kehitysm aiden hallinto on heikko 24 Maailmankaupan r akenteet syrjivät kehitysmaita 23 Kehitysavulla ei saavuteta kestäviä tuloksia 16 Kriisit ja konfliktit estävät kehitysyhteistyötä 16 Apu ei ole riittävää 11 Apua annetaan väärällä tavalla tai se on tehotonta 9 Muu 1 Ei vastausta / ei osaa sanoa 0 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
14 3.6 Suomen kehitysyhteistyön muotojen tärkeysjärjestys Seuraavakasi vastaajille lueteltiin viisi Suomen kehitysyhteistyön muotoa, ja vastaajia pyydettiin asettamaan ne mieleiseensä tärkeysjärjestykseen. Useimmin tärkeimmäksi kehitysyhteistyön muodoksi mainitaan monenkeskinen kehitysyhteistyö, jota piti tärkeimpänä 34 prosenttia vastaajista. Toiseksi useimmin tärkeimpänä pidettiin humanitaarista apua (25 prosenttia) ja kolmanneksi useimmin kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Euroopan unionin kautta tehtävää kehitysyhteistyötä piti tärkeimpänä kehitysyhteistyön muotona 11 prosenttia ja kansalaisjärjestöyhteistyötä kahdeksan prosenttia. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa valtionhallinnon edustajat pitävät keskimääräistä selvästi useammin monenkeskistä yhteistyötä tärkeimpänä kehitysyhteistyön muotona, 50 prosenttia valtionhallinnon vastaajista oli tätä mieltä. Samoin valtionhallinnon vastaajista keskimääräistä suurempi osuus, 14 prosenttia, piti humanitääristä apua tärkeimpänä kehitysyhteistyön muotona. Kansanedustajista keskimääräistä selvästi suurempi osuus, 18 prosenttia, piti kansalaisjärjestöyhteistyötä tärkeimpänä kehitysyhteistyön muotona. Kun lasketaan yhteen se, kuinka usein muodot ovat kolmen tärkeimmän mainitun joukossa, on tärkein muoto edelleen monenkeskinen kehitysyhteistyö, jota 76 prosenttia vastaajista piti kolmen tärkeimmän kehitysyhteistyön muodon joukossa. Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä piti 60 prosenttia ja Euroopan unionin kautta tapahtuvaa kehitysyhteistyötä 59 prosenttia kolmen tärkeimmän kehitysyhteistyön muodon joukossa.
15 Suomen kehitysyhteistyön tärkeimmät muodot Kaikki vastaajat, n=128 Tärkein 2. tärkein 3. tärkein Monenkeskinen ke hi tysyhteistyö 34 25 1 6 76 Ka hd en väl ine n ke hi tysyhteistyö 20 21 19 60 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 11 25 2 3 59 Humanitaar inen apu 25 13 16 54 K ansalais jär jes töyhteistyö 8 14 24 46 Ei vastausta 2 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ul koasiainmi nisteriö/kehityspoliittinen osasto Sidosryhmätutkim us 2008
16 3.7 Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen Vastaajille kerrottiin, että kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seuraamuksista, ja että kehitysmailla on myös rikkaita maita huonommat mahdollisuudet varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä taistella niitä vastaan. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon. Vastaajia pyydettiin valitsemaan 1-3 tärkeintä annetusta kahdeksasta vaihtoehdosta tai nimeämään itse jokin muu asia. Vastauksissa nousee esiin kolme tapaa. Vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutos tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen käytössä. Käytännössä yhtä suuri osuus vastaajista, 70 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa ilmastonmuutos huomioon auttamalla Intian ja Kiinan kaltaisia teollistuvia kehitysmaita luomaan vähäpäästöistä tuotantoa. Kolmanneksi useimmin mainittiin uuden ympäristöystävällisen teknologian vieminen kehitysmaihin, jonka mainitsi 65 prosenttia vastaajista. Noin kolmasosa vastaajista mainitsi köyhimpien kehitysmaiden auttamisen varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Runsas kymmenesosa mainitsi vaikuttamisen suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin sekä Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Kolme prosenttia mainitsi rahan antamisen yhteisiin rahastoihin. Kaksi prosenttia oli sitä mieltä, että jokainen maa vastatkoon omista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Kansanedustajista lähes kaikki, 93 prosenttia, olivat sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa ilmastonmuutos huomioon tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen käytössä. Muuten ei vastauksissa ole merkitseviä taustaryhmäkohtaisia eroja.
17 Miten Suom en tulisi ottaa huomioon kehitysmaille ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kär sim ykset Kaikki vastaajat, n=128 Tukem alla kaikkia kehitys maita uus iutuvien ener giavar ojen käytössä Auttamalla Intian ja Kiinan kaltaisia teollistuvia kehitysmaita luomaan vähäpäästöistä tuotantoa 71 70 Viem ällä kehitys maihin uutta ympäristöystävällistä teknologiaa 65 A uttamalla köyhimpiä kehitys maita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin 34 Vaikuttamalla suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin Vähentämällä Suomen h iil id io ksid ip ää stöjä 13 12 Antamalla rahaa yhteisiin rahastoihin 3 Jokainen maa vastatkoon omista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista 2 Jotenkin muutoin 2 Ei vastausta /ei osaa sanoa 0 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
18 3.8 Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikea suhde Vastaajia pyydettiin valitsemaan neljästä väittämästä se, joka on lähimpänä omaa näkemystä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikeasta suhteesta. Suurin osuus vastaajista, 49 prosenttia, oli sitä mieltä, että kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan pitää olla sopusoinnussa keskenään. Noin neljäsosa, 24 prosenttia, on sitä mieltä, että kauppapolitiikan pitää tukea kehityspolitiikkaa, esim. kehitysmaatuontia edistämällä. Viisitoista prosenttia on sitä mieltä, että kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Kymmenesosan mielestä kehityspolitiikan pitää tukea kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edistämällä. Kansanedustajat ovat keskimääräistä selvästi useammin sitä mieltä, että kauppapolitiikan pitää tukea kehityspolitiikkaa, 39 prosenttia kansanedustajista oli tätä mieltä. Talouselämän päättäjistä puolestaan selvästi keskimääräistä pienempi osuus, yhdeksän prosenttia, on tätä mieltä. Muita merkitseviä taustaryhmäkohtaisia eroja tuloksista ei löydy. Mikä väittäm istä on lähimpänä om aa näkemystä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikeasta suhteesta Kaikki vastaajat, n=128 Kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteiden pitää olla sopusoinnussa keskenään 49 Kauppapolitiikan pitää tukea kehity spolitiikkaa, esim. kehitysm aatuontia edistämällä 24 Kauppapolitiikka ja kehityspolitiik ka ovat kaks i eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa 15 Kehityspolitiikan pitää tukea kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edistämällä 10 Ei mikään näistä 0 Ei v astausta / ei osaa sanoa 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
19 3.9 Kuinka suuri Suomen kehitysyhteistyön osuuden tulisi olla BKT:stä Vastaajille kerrottiin, että eri teollisuusmainen kehitysyhteistyön suuruus vaihtelee 0,1 1 prosentin välillä BKT:stä, ja että Suomen kehitysyhteistyömäärärahat olivat vuonna 2007 noin 0,4 prosenttia BKT:stä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan esitetyistä vaihtoehdoista mielestään Suomelle sopiva kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:stä. Puolet vastaajista, 51 prosenttia, oli sitä mieltä, että Suomelle sopiva kehitysyhteistyön taso olisi YK:n suositusta vastaava 0,7 prosenttia BKT:stä. Viidesosa on sitä mieltä, että 0,5 prosenttia olisi Suomelle sopiva prosenttiosuus. Noin kymmenesosa vastaajista pitäisi oikeana tasona 1,0 prosenttia, samansuuruinen osuus on sitä mieltä, että 0,4 prosenttia olisi oikea taso. Kolme prosenttia oli sitä mieltä, että oikea taso olisi 0,3 prosenttia. Kahden prosentin mielestä oikea taso olisi yli 1,0 prosenttia ja yhden prosentin mielestä kehitysyhteistyöhön ei pitäisi osoittaa valtion varoja ollenkaan. Tiedotusvälineitä edustavista vastaajista pitää keskimääräistä suurempi osuus, 67 prosenttia, oikeana tasona 0,7 prosenttia. Talouselämää edustavista vastaajista on puolestaan keskimääräistä pienempi osuus, 23 prosenttia, sitä mieltä, että 0,7 prosenttia on oikea taso. Sen sijaan talouselämän edustajista on keskimääräistä suurempi osuus, 36 prosenttia, sitä mieltä, että 0,5 prosenttia BKT:stä olisi Suomelle sopiva kehitysmäärärahojen taso.
20 Suomelle sopivana pidetty kehitysyhteistyön määrä (% bruttokansantuotteesta) Kaikki vastaajat, n=128 Yli 1,0 % bruttokansantulosta 2 1,0 % 11 0,7 % 51 0,5 % 20 0,4 % 9 0,3 % 3 0,1 % 2 Ei yhtään 1 Ei vastausta / ei osaa sanoa 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
21 3.10 Pitäisikö Suomen tulevaisuudessa kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahojaan Selvä enemmistö vastaajista, 81 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen pitäisi kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahojaan tulevaisuudessa. Eri mieltä on 14 prosenttia ja viisi prosenttia ei ottanut kantaa asiaan. Talouselämän edustajista selvästi keskimääräistä pienempi osuus, 50 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahojaan tulevaisuudessa. Eri mieltä on 36 prosenttia talouselämän edustajista. Tiedotusvälineitä edustavista vastaajista 92 prosenttia on kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisen kannalla. Pitäisikö Su omen tulevaisuudessa kasvattaa kehitysyhteistyönm äärär ahojaan Kaikki vastaajat, n=128 Kyllä 5% Ei 14 % E i vastausta / ei osaa sanoa 81 % 5429 Ttu/ca/mpe Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
22 3.11 Miten kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu pitäisi rahoittaa Niiltä vastaajilta, joiden mielestä Suomen tulisi kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja tulevaisuudessa (n=104), kysyttiin, miten määrärahojen kasvu tulisi rahoittaa. Vastaajat saivat valita enintään kaksi vaihtoehtoa kortilla esitetyistä. Esitetyistä vaihtoehdoista suosituimmiksi nousivat kokonaan uusien rahoituslähteiden, kuten lentomatkustajille suunnatun matkustajaveron luominen, jonka mainitsi 54 prosenttia vastaajista. Toiseksi useimmin valittiin muista valtion menoista leikkaaminen, jonka valitsi 44 prosenttia vastaajista. Runsas kolmasosa, 37 prosenttia, oli sitä mieltä, että rahoitus pitäisi hoitaa lisäämällä valtion menoja. Kansalaiskeräykset valitsi 15 prosenttia vastaajista ja jonkin muun tavan nimesi kaksi prosenttia vastaajista. Miten kehitysyhteistyömäär ärahojen kasvu pitäisi r ahoittaa On sitä mieltä että kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi kasvattaa, n=104 Luom alla kokonaan uusia rahoituslähteitä kuten lentomatkustajille suunnattu matkustajavero 54 Leikkaamalla muista valtion menoista 46 Lisäämällä valtion menoja 37 Kansalaiskeräyksillä ja muilla yk sityisillä lahjoituksilla 15 Muulla tavalla 2 Ei vastausta / ei osaa sanoa 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
23 3.12 Mielipiteet Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta Päättäjät suhtautuvat melko kriittisesti Suomen kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, väittämä Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista vastaa melko hyvin heidän omaa käsitystään. Kukaan tutkimukseen vastaajista ei ollut sitä mieltä, että väittämä vastaisi erittäin hyvin heidän omaa käsitystään. Neljä kymmenestä vastaajasta koki että väittämä vastaa melko tai erittäin huonosti heidän omaa näkemystään. Kymmenen prosenttia ei ottanut kantaa asiaan. Kansanedustajista keskimääräistä suurempi osuus, 68 prosenttia, on sitä mieltä, että väittämä vastaa omaa näkemystä melko hyvin. Muuten tuloksissa ei ole merkitseviä taustaryhmäkohtaisia eroja. Kuinka hyvin väittämä "Suom en kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista" vastaa omaa käsitystä 4) Erittäin hyvin 3) Me lko hyv in Kaikki vastaajat, n=128 Ei vastausta / ei osaa sanoa 2) Me lko hu on osti 1) Erittäin hu on osti Keskiarvo 1-4 5 0 10 36 4 2,51 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 5429 Ttu/ca/mpe Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
24 3.13 Tehokkaimmat tavat auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä Vastaajilta kysyttiin, millä tavoin he uskovat voivansa auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista korkeintaan kolme. Selvästi useimmin mainittu tapa on verojen maksaminen, jonka valitsi 69 prosenttia vastaajista. Toiseksi useimmin mainittiin lahjoitusten tekeminen hyväntekeväisyyteen tai kehitysmaiden hyväksi järjestettyihin keräyksiin, jonka mainitsi 50 prosenttia vastaajista. Runsas kolmasosa, 37 prosenttia, mainitsi reilun kaupan tuotteiden ostamisen. Samansuuruinen osuus, 34 prosenttia, mainitsi osallistumisen kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen toimintaan. Kummilapsen tukemisen kehitysmaissa mainitsi 24 prosenttia ja yhteiskunnallisesti vastuullisen yritystoiminnan tukemisen mainitsi 20 prosenttia vastaajista. Poliitikkoihin vaikuttamisen kehitysavun lisäämiseksi mainitsi 17 prosenttia ja poliitikkoihin vaikuttamisen kehitysmaatuotteiden markkinoillepääsyn helpottamiseksi mainitsi 13 prosenttia vastaajista. Matkailun kehitysmaissa mainitsi kolme prosenttia ja jonkin muun tavan kaksi prosenttia vastaajista. Samoin kaksi prosenttia, eli käytännössä yksi vastaaja uskoi, ettei pysty auttamaan kehitysmaita yksityishenkilönä.
25 Tehokkaim mat tavat auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä Kaikki vastaajat, n=128 Maksamalla veroja - joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun 69 Tekemällä lahjoituksia hyväntekeväisyyteen tai kehitysm aiden hyväksi järjestettäviin keräyksiin 50 Ostamalla reilun kaupan tuotteita 37 Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan 34 Tukemalla kum milasta kehity smaassa 24 Tuk emalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa 20 Vaikuttamalla poliitikkoihin, jotta valtion kehitysapua lisättäisiin 17 Vaikuttamalla poliitikkoihin niin, että kehitysmaatuotteiden markkinoillepääsy helpottuu 13 Matkailemalla kehitysmaissa 3 M uulla tavalla En usko pystyväni auttamaan yksityishenkilönä Ei vastausta /ei osaa sanoa 0 1 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
26 3.14 Suhtautuminen kehitysavun väärinkäytöksiin Kysymyksen johdannoksi vastaajille kerrottiin, että korruptio ja huono hallinto ovat ongelmia useissa Suomen kumppanimaissa, ja kysyttiin, miten ilmi tulleisiin väärinkäytöksiin tulisi suhtautua. Vastaajia pyydettiin valitsemaan luetelluista vaihtoehdoista omaa mielipidettään parhaiten vastaava vaihtoehto. Useimmin valittiin vaihtoehto apu pitäisi jäädyttää ja antaa sitä vasta kun kumppanimaa varmistaa, että apu menee varmasti perille. Tämän vaihtoehdon valitsi 40 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi useimmin valittiin vaihtoehdot apu pitäisi suunnata valtiollisten toimijoiden sijaan kansalaisyhteiskunnalle sekä apua pitäisi jatkaa ja pyrkiä sen avulla poistamaan ilmi tulleita hallinnon heikkouksia. Nämä vaihtoehdot valitsi neljäsosa vastaajista. Vähiten kannatusta saivat vaihtoehdot apua pitäisi antaa vain humanitaarisiin tarkoituksiin, jonka valitsi kuusi prosenttia ja apu pitäisi lopettaa kokonaan, jonka valitsi kaksi prosenttia vastaajista. Talouselämää edustavat vastaajat ovat keskimääräistä selvästi useammin sitä mieltä, että väärinkäytösten ilmetessä apu pitäisi jäädyttää, ja sitä pitäisi antaa vasta kun kumppanimaa varmistaa, että apu menee perille. Tätä mieltä oli 59 prosenttia talouselämää edustavista vastaajista. Talouselämän vastaajat ovat keskimääräistä selvästi harvemmin sitä mieltä, että väärinkäytöstapauksissa apua tulisi jatkaa ja sen avulla pyrkiä poistamaan ilmi tulleita heikkouksia. Yhdeksän prosenttia talouselämää edustavista vastaajista oli tätä mieltä.
27 Miten Suomen tulisi suhtautua kehitysavun väärinkäytöksiin Kaikki vastaajat, n=128 Apu pitäisi jäädyttää ja antaa sitä vasta kun kumppanimaa varmistaa, että apu menee varmasti perille 40 Apu pitäisi suunnata valtiollisten toimijoiden sijaan kansalaisyhteiskunnalle 25 Apua pitäisi jatkaa ja pyrkiä sen avulla poistamaan ilmi tulleita hallinnon heikkouksia 24 Apua pitäisi antaa vain humanitaarisiin tarkoituksiin 6 Apu pitäisi kokonaan lopettaa 2 Muulla tavoin 0 Ei vastausta / ei osaa sanoa 2 5429 Ttu/ca/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkoasiainm inisteriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
28 3.14 Suhtautuminen budjettitukeen Vastaajille kerrottiin, että budjettituki on suoraan avunsaajavaltion budjettiin maksettavaa, korvamerkitsemätöntä tukea, jonka tarkoituksena on, että kumppanimaat voivat toteuttaa omaa köyhyyden vähentämisohjelmaansa omien prioriteettiensa mukaan. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin omaa suhtautumista budjettitukeen viisiportaisella asteikolla. Suurin osa vastaajista suhtautuu budjettitukeen varauksellisesti. Ainoastaan viidesosa vastaajista suhtautuu siihen erittäin tai melko myönteisesti. Neutraalisti suhtautuvia on 12 prosenttia. Selvä enemmistö, kaksi kolmasosaa suhtautuu budjettitukeen kielteisesti. Melko kielteisesti suhtautuvia on 47 prosenttia ja erittäin kielteisesti suhtautuva on viidesosa. Erityisen kielteisesti budjettitukeen suhtautuvat talouselämää edustavat vastaajat, joista 41 prosenttia suhtautuu budjettitukeen erittäin kielteisesti. Keskimääräistä suurempi osuus myönteisesti suhtautuvia löytyy tiedotusvälineiden edustajista, joista 36 prosenttia suhtautuu budjettitukeen erittäin tai melko myönteisesti. Muuten tuloksissa ei ole merkitseviä taustaryhmäkohtaisia eroja. Suhtautuminen budjettitukeen Kaikki vastaajat, n=128 5) Er ittä in myönteisesti 4) Melko myönteisesti 3) Ei myönteisesti/ ei kielteisesti E i vastausta / ei osaa sanoa 2) Me lko kielteises ti 1) Erittäin kielteis esti Ke sk iar vo 1-5 2 18 12 2 47 20 2,34 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 5429 Ttu/ca/mpe Ulkoasiainministeriö/kehityspolii tti nen osasto Sidosryhm ätutkimus 2008
Sarakeprosenttitaulukot SARAKEPROSENTTITAULUKOT Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Taloustutkimus Oy 3.1.2000 tpi
TAULUKOIDEN LUKUOHJE/SARAKEPROSENTTITAULUKOT ============================================================================== TALOUSTUTKIMUS OY 20000125 14:13:20 TYÖ 9613.00 TAULUKKO 31025 ca VER % ============================================================================== (KÄYTETTY T-TESTIÄ. * = MERKITSEVÄ ERO JÄÄNNÖSRYHMÄÄN 95 %:N LUOTETTAVUUSTASOLLA) Huulirasvatutkimus Kaikki Sukupuoli Ikä nainen mies 15-19 20-24 25-29 30-39 40-74 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kaikki painottamaton n= 1 1004 3 518 486 4 98 109 97 194 506 Kaikki painotettu (.000) N= 2 3862 1941 1920 299 353 335 767 2107 Milloin käytätte huulirasvaa Käytän huulirasvaa 65 5 83* 48* 82* 77* 6 78* 76* 55* - vain talvella 28 27 29 24 28 27 35* 27* - vain kesällä 1 0* 1* - - 1 1 1 - ympäri vuoden 37 55* 18* 57* 48* 49* 40* 28* Ei käytä ollenkaan 33 17* 50* 16* 22* 22* 23* 43* Ei osaa sanoa 1 1* 2* 3* 2-1* 2 Käyttää huulirasvaa Kaikki painottamaton n= 7 676 435 241 84 84 76 146 286 Kaikki painotettu (.000) N= 8 2580 1620 961 253 277 260 587 1204 Mitkä seuraavista tavoista kuvaavat huulirasvan käyttöäsi Käytän huulirasvaa - ulkoillessa 54 49* 9 61* 33* 38* 62* 57 58* - osana meikkausta 7 10* 1* 11* 5 13* 8 4* - suojana yöllä 12 14* 8* 9 15 16* 12 11 - tavan vuoksi päivittäin 33 41* 19* 53* 47* 30 24* 10 31* Ei osaa sanoa 11 9 5* 15* 4* 4* 5* 13* 10 T-testi testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan jokaisen vastausvaihtoehdon kohdalla, poikkeaako ko. ryhmän tulos muiden vastaajien tuloksista enemmän kuin on satunnaisvaihtelun osuus 95 % luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on tilastollisesti merkitsevä. 1 Otoskoko/vastaajien todellinen kokonaismäärä 2 Koko populaatio tuhansina henkilöinä 3 Naisvastaajien todellinen kokonaismäärä 4 15-19 -vuotiaiden vastaajien todellinen kokonaismäärä 5 83 % naisista käyttää huulirasvaa 6 78 % 25-29 -vuotiaista käyttää huulirasvaa 7 Huulirasvaa käyttävien vastaajien todellinen kokonaismäärä (=uusi kantaluku) 8 Huulirasvaa käyttävien vastaajien painotettu määrä tuhansina henkilöinä 9 Huulirasvaa käyttävistä miehistä 61 % käyttää huulirasvaa ulkoillessa 10 Huulirasvaa käyttävistä 40-74 -vuotiaista 31 % käyttää huulirasvaa tavan vuoksi päivittäin 11 9 % huulirasvaa käyttävistä ei osaa tai ei halua kertoa käyttötapojaan
======================================================================================================================== TALOUSTUTKIMUS OY 20080612 15:00:39 TYÖ 5429.01 TAULUKKO 1001 np VER % ======================================================================================================================== (KÄYTETTY T-TESTIÄ. * = MERKITSEVÄ ERO JÄÄNNÖSRYHMÄÄN 95 %:N LUOTETTAVUUSTASOLLA) Ulkoasiainministeriö/ Kaikki Vastaaja edustaa kehitysyhteistyöosasto poliit talous valtion tiedo tisia elämää hallin tus päät toa väli täjiä neitä Kaikki n= 128 28 22 42 36 1 Nykyinen kehitysapujärjestelmä alkoi muotoutua toisen maailmansodan jälkeen. Suomenkin kehitysavulla on jo yli 50 vuoden historia. Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysavusta ja sen merkityksestä? Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä 9 18 14 5 3 Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä 70 79 36* 79 75 Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä 16-36* 17 17 Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta 3-9 - 6 Kehitysyhteistyö on haitallista 2 4 5 - - Ei mikään edellisistä - - - - - Ei vastausta /eos - - - - - 2 Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa korkeintaan kolme vaihtoehtoa: Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen 52 57 41 52 56 Suomen ja kehitysmaiden välisten suhteiden vahvistaminen 13 11 32* 12 6 Väestönkasvun hillitseminen 14 14 18 19 6 Köyhyyden vähentäminen 64 82* 32* 57 78* Kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen, kestävän kehityksen edistäminen 34 11* 45 40 39 Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen 10 11 18 10 6 Terveyskysymykset 20 25 27 12 19 Ympäristöuhkien torjuminen 20 14 18 19 25 Rauhan ja turvallisuuden edistäminen 45 50 45 50 36 Muu 5 7-7 3 Ei vastausta /eos 2 4 5 - - 3 Mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista kolme mielestänne tärkeintä. Opetus 61 57 41* 62 75* Terveydenhuolto ja väestökysymykset 64 68 45 64 72 Vesihuolto 39 50 41 31 39 Ihmisoikeudet ja tasa-arvo 26 29 14 21 36 Demokratiakehitys ja hyvä hallinto 36 43 32 43 25 Kaupan kehitys 2-9 - 3 Teollinen ja teknologinen kehitys 16 7 36* 14 14 Maa ja metsätalous 13 21 18 7 11 Ympäristö ja energia 28 18 41 38 17 Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen 9 7 9 12 8 Jokin muu 2 - - 7 - Ei vastausta /eos 1-5 - -
======================================================================================================================== TALOUSTUTKIMUS OY 20080612 15:00:39 TYÖ 5429.01 TAULUKKO 1002 np VER % ======================================================================================================================== (KÄYTETTY T-TESTIÄ. * = MERKITSEVÄ ERO JÄÄNNÖSRYHMÄÄN 95 %:N LUOTETTAVUUSTASOLLA) Ulkoasiainministeriö/ Kaikki Vastaaja edustaa kehitysyhteistyöosasto poliit talous valtion tiedo tisia elämää hallin tus päät toa väli täjiä neitä Kaikki n= 128 28 22 42 36 4 Minne päin maailmaa Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa? Valitkaa yksi vaihtoehto. Afrikka 70 57 64 79 75 Aasia 3 7 9 - - Etelä ja Väli-Amerikka - - - - - Afganistan, Irak tai vastaavat jälleenrakennuskohteet 1 4 - - - Luonnonkatastrofeista kärsineet alueet 12 21 18 7 6 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat alueet 11 7-14 17 Ei vastausta /eos 3 4 9-3 5 Mitä seuraavista pidätte nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimpana haasteena? Apua annetaan väärällä tavalla tai se on tehotonta 9 11 14 10 6 Kehitysmaiden korruptio vaikeuttaa yhteistyötä 29 29 41 26 25 Apu ei ole riittävää 11 14 9 12 8 Maailmankaupan rakenteet syrjivät kehitysmaita 23 32-21 31 Kehitysmaiden hallinto on heikko 24 18 32 38* 8* Apu ei tavoita heitä, jotka sitä eniten tarvitsevat 24 25 27 26 19 Kriisit ja konfliktit estävät kehitysyhteistyötä 16 11 18 14 19 Kehitysavulla ei saavuteta kestäviä tuloksia 16 11 36* 14 11 Muu 1 - - 2 - Ei vastausta /eos - - - - -
======================================================================================================================== TALOUSTUTKIMUS OY 20080612 15:00:39 TYÖ 5429.01 TAULUKKO 1003 np VER % ======================================================================================================================== (KÄYTETTY T-TESTIÄ. * = MERKITSEVÄ ERO JÄÄNNÖSRYHMÄÄN 95 %:N LUOTETTAVUUSTASOLLA) Ulkoasiainministeriö/ Kaikki Vastaaja edustaa kehitysyhteistyöosasto poliit talous valtion tiedo tisia elämää hallin tus päät toa väli täjiä neitä Kaikki n= 128 28 22 42 36 6 Alla on lueteltuna Suomen kehitysyhteistyön muodot. Laittakaa ne tärkeysjärjestykseen aloittaen siitä, jota pidätte tärkeimpänä. Merkitkää tärkein muoto numerolla 1, seuraavaksi tärkein numerolla 2 jne. Tärkein Monenkeskinen kehitysyhteistyö 34 21 23 50* 33 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 20 21 27 21 14 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 11 4 23 12 8 Kansalaisjärjestöyhteistyö 8 18* - 2 11 Humanitaarinen apu 25 32 23 14* 33 Ei vastausta 2 4 5 - - 2. tärkein Monenkeskinen kehitysyhteistyö 25 36 36 12* 25 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 21 11 23 21 28 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 25 21 18 38* 17 Kansalaisjärjestöyhteistyö 14 14 18 10 17 Humanitaarinen apu 13 14 5 17 14 Ei vastausta 2 4 5 2-3. tärkein Monenkeskinen kehitysyhteistyö 16 18 14 19 14 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 19 18 27 17 17 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 23 18 18 21 31 Kansalaisjärjestöyhteistyö 24 36 9* 26 22 Humanitaarinen apu 16 7 23 17 17 Ei vastausta 2 4 9 - - 3 TÄRKEINTÄ Monenkeskinen kehitysyhteistyö 76 75 73 81 72 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 60 50 77 60 58 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 59 43 59 71* 56 Kansalaisjärjestöyhteistyö 46 68* 27* 38 50 Humanitaarinen apu 54 54 50 48 64 Ei vastausta 2 4 5 - - 4. tärkein Monenkeskinen kehitysyhteistyö 9 11 14 10 6 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 23 25 5* 24 31 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 18 21 23 12 19 Kansalaisjärjestöyhteistyö 20 14 23 24 17 Humanitaarinen apu 27 25 32 31 19 Ei vastausta 5 4 5 2 8 5. tärkein Monenkeskinen kehitysyhteistyö 12 11 9 10 17 Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 15 21 14 17 8 Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö 20 32 14 14 22 Kansalaisjärjestöyhteistyö 31 14* 45 36 31 Humanitaarinen apu 17 18 14 21 14 Ei vastausta 5 4 5 2 8
======================================================================================================================== TALOUSTUTKIMUS OY 20080612 15:00:39 TYÖ 5429.01 TAULUKKO 1004 np VER % ======================================================================================================================== (KÄYTETTY T-TESTIÄ. * = MERKITSEVÄ ERO JÄÄNNÖSRYHMÄÄN 95 %:N LUOTETTAVUUSTASOLLA) Ulkoasiainministeriö/ Kaikki Vastaaja edustaa kehitysyhteistyöosasto poliit talous valtion tiedo tisia elämää hallin tus päät toa väli täjiä neitä Kaikki n= 128 28 22 42 36 7 Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Kehitysmailla on myös rikkaita maita huonommat mahdollisuudet varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä taistella niitä vastaan. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä Auttamalla Intian ja Kiinan kaltaisia teollistuvia kehitysmaita luomaan vähäpäästöistä tuotantoa 70 64 64 71 78 Tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen käytössä 71 93* 59 67 67 Auttamalla köyhimpiä kehitysmaita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin 34 29 18 45 36 Vaikuttamalla suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin 13 4 18 7 22 Vähentämällä Suomen hiilidioksidipäästöjä 12 18 14 12 6 Viemällä kehitysmaihin uutta ympäristöystävällistä teknologiaa 65 75 64 60 64 Antamalla rahaa yhteisiin rahastoihin 3-5 2 6 Jokainen maa vastatkoon omista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista 2 4-2 - Jotenkin muutoin 2-5 - 3 Ei vastausta /eos - - - - - 8 Mikä seuraavista väittämistä on lähinnä näkemystänne Suomen kauppaja kehityspolitiikan oikeasta suhteesta? Kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteiden pitää olla sopusoinnussa keskenään 49 43 41 60 47 Kauppapolitiikan pitää tukea kehityspolitiikkaa, esim. kehitysmaatuontia edistämällä 24 39* 9* 21 25 Kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa 15 11 23 12 17 Kehityspolitiikan pitää tukea kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edistämällä 10 7 18 7 11 Ei mikään näistä - - - - - Ei vastausta /eos 2-9 - -
======================================================================================================================== TALOUSTUTKIMUS OY 20080612 15:00:39 TYÖ 5429.01 TAULUKKO 1005 np VER % ======================================================================================================================== (KÄYTETTY T-TESTIÄ. * = MERKITSEVÄ ERO JÄÄNNÖSRYHMÄÄN 95 %:N LUOTETTAVUUSTASOLLA) Ulkoasiainministeriö/ Kaikki Vastaaja edustaa kehitysyhteistyöosasto poliit talous valtion tiedo tisia elämää hallin tus päät toa väli täjiä neitä Kaikki n= 128 28 22 42 36 9 Eri teollisuusmaiden kehitysyhteistyön suuruus vaihtelee 0,1-1 %:n välillä bruttokansantulosta. Suomi kehitysyhteistyömäärärahat vuonna 2007 olivat noin 0,4 % BKT:sta. Mikä olisi Suomelle sopiva prosenttiosuus? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista: Ei yhtään 1 4 - - - 0,1 % 2-14 - - 0,3 % 3-9 2 3 0,4 % 9 7 9 12 6 0,5 % 20 11 36* 24 11 0,7 % 51 64 23* 43 67* 1,0 % 11 4 9 19 8 Yli 1,0 % bruttokansantulosta 2 7 - - 3 Ei vastausta /eos 2 4 - - 3 10A Pitäisikö Suomen tulevaisuudessa kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahojaan? Kyllä 81 89 50* 83 92* Ei 14 11 36* 10 8 Ei vastausta /eos 5-14 7 - On sitä mieltä että kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi kasvattaa n= 104 25 11 35 33 10B Miten kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu pitäisi mielestänne rahoittaa? Valitkaa enintään kaksi vaihtoehtoa. Lisäämällä valtion menoja 37 56* 18 26 39 Leikkaamalla muista valtion menoista 46 24* 73 54 45 Kansalaiskeräyksillä ja muilla yksityisillä lahjoituksilla 15 4* 36 11 21 Luomalla kokonaan uusia rahoituslähteitä kuten lentomatkustajille suunnattu matkustajavero 54 60 9* 57 61 Muulla tavalla 2 8 - - - Ei vastausta /eos 2 4-3 -