KIRJALLINEN KYSYMYS 1147/2001 vp Holhoustoimen henkilöstövajaus Helsingin maistraatissa Eduskunnan puhemiehelle Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Holhouslainsäädäntö uudistettiin vuonna 1999, jolloin holhousasiat siirtyivät kuntien holhouslautakunnilta maistraateille. Uudistuksen tarkoitus oli mm. lisätä hallinnon tehokkuutta vahvistamalla samalla asiakkaiden oikeusturvaa. Lainsäädännön keskeisenä tehtävänä on myös taata holhoustoimen asiakkaille asianmukaiset palvelut tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Holhoustoimen asiakkaiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Helsingissä heitä oli vuonna 1999 n. 5 000; kuluvan vuoden lopun tilanteeksi on arvioitu n. 5 600. Asiakkaiden määrän ja heidän tarvitsemansa palvelun voidaan arvioida kasvavan jatkossakin, koska väestö vanhenee ja yhä useampi huonokuntoinen vanhus asuu omassa kodissa koti- ja terveydenhoitopalveluiden tukemana. Holhoustoimeen perustettujen virkojen määrä ja niiden jako maistraatteihin on pohjautunut arvioon muutosvaiheen työntekijätarpeesta. Kun toiminta nyt uusien lakien oltua voimassa yli kaksi vuotta on vakiintunut, voidaan nähdä, että Helsingin maistraattiin sijoitetut henkilöresurssit ovat riittämättömät hoitamaan lain määräämät tehtävät siten, ettei päämiesten oikeusturva vaarannu. Päämiesten tilien tarkastus on pahasti myöhässä: esim. yli puolet vuoden 1999 tileistä on tarkastamatta ja vuoden 2000 tilit ovat kokonaan tarkastamatta. Kiireellisetkin edunvalvojien määräämisasiat saattavat viipyä kaksi kuukautta. Helsingin maistraatissa on yhdeksän (9) työntekijää hoitamassa 5 600 päämiehen asioita. Vastaavat luvut ovat Tampereella 9/n. 2 500, Oulussa 12/n. 2 600, Kuopiossa 8/n. 2 100 ja Turussa 6/n. 1 100. Kaikille maistraateille kuuluvien lupa-, tilintarkastus- ja hakemusasioiden lisäksi Helsingin maistraatti hoitaa useimmiten myös kansainväliset holhoukset. Edellä kuvatun tilanteen valossa on aihetta olettaa, että Helsingin maistraatin holhoustointa on jo alun perin resursoitu liian vähän ja myös siten, että tasa-arvo palveluiden alueellisessa jakautumisessa ei toteudu. Seurauksena on, että kansalaisten oikeusturva vaarantuu huomattavalla tavalla. Sisäasiainministeriö on kuluvan vuoden tammikuussa päättänyt arvioida maistraattien holhoustoimien resurssit ja päätöksenteon keston eri holhoustoimien tehtävissä. Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen on kansanedustaja Leea Hiltusen kirjalliseen kysymykseen 8.3.2001 antamassaan vastauksessa todennut, että mikäli tehtävä selvitys antaa aihetta, sisäasiainministeriö yhteistyössä lääninhallitusten kanssa kohdentaa muutamia uusia virkoja niihin maistraatteihin, joissa resurssivajaus on suurin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen Helsingin maistraatin holhoustoimen resurssivajauksen ja turvatakseen holhoustoimen asiakkaiden asuinalueesta riippumattoman, tasaarvoisen kohtelun? Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2001 Rakel Hiltunen /sd 2
Ministerin vastaus KK 1147/2001 vp Rakel Hiltunen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rakel Hiltusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1147/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen Helsingin maistraatin holhoustoimen resurssivajauksen ja turvatakseen holhoustoimen asiakkaiden asuinalueesta riippumattoman, tasaarvoisen kohtelun? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Sisäasiainministeriö päätti tammikuussa 2001, että se yhteistyössä lääninhallitusten ja maistraattien kanssa arvioi maistraattien holhoustoimen resurssit keväällä 2001. Selvitys käynnistettiin 8.5.2001 lähettämällä asiaa koskeva kirje lääninhallituksille. Lääninhallituksia pyydettiin esittämään arvionsa välttämättä tarvittavista mahdollisista lisäviroista. Tässä yhteydessä sisäasiainministeriö korosti erikseen, että uusia virkoja voidaan perustaa vain poikkeustapauksissa erityisen painavista syistä. Edelleen todettiin, että mahdollisiin holhoustoimen ongelmiin täytyy ensisijaisesti löytää muita ratkaisuja (esimerkiksi töiden organisointi, työkäytännöt jne.). Työkäytäntöjen ja toimintatapojen kehittämistä maistraateissa tuetaan oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhdessä järjestämällä koulutuksella ja oikeusministeriön 29.1.2001 asettaman työryhmän antamilla tulkinta- ja menettelytapasuosituksilla. Sisäasiainministeriölle toimittamissaan vastauksissa lääninhallitukset esittivät yhteensä 33 uutta virkaa, joista osaa esitettiin muihin kuin holhoustoimen tehtäviin. Lääninhallitusten esityksen toteuttaminen olisi merkinnyt vuositasolla noin 7 miljoonan markan kustannuksia. Esitysten toteuttamiseen ei resurssienkaan puolesta olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Kunkin lääninhallituksen esittämän uusien virkojen tärkeysjärjestyksen ja siitä käytyjen tarkentavien keskustelujen perusteella sisäasiainministeriö osoitti 21.9.2001 lääninhallituksille määrärahat yhteensä viiden uuden holhoustoimen viran perustamista varten 1.11.2001 alkaen. Kaikki uudet virat ovat tarkastajan virkoja ja ne kohdistuvat Helsingin, Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Kemin maistraatteihin. Etelä-Suomen lääninhallitus esitti Helsingin maistraattiin yhteensä seitsemää uutta virkaa. Sisäasiainministeriö lähti omaa arviota tehdessään siitä, että uuden toiminnan vaatimat käytännöt eivät ole vielä täysin vakiintuneet Helsingin maistraatissa. Lisäksi Helsingin maistraatin kokoisessa virastossa (noin 90 henkilöä) voidaan töiden organisoinnilla ja olemassa olevien voimavarojen uudelleen kohdentamisella ainakin osittain helpottaa eri tehtäväalueiden kulloistakin resurssointia. Sisäasiainministeriö on lääninhallituksille 21.9.2001 toimittamassaan kirjeessä todennut, että se tulee seuraamaan tilanteen kehittymistä. Tämä koskee erityisesti Helsingin maistraattia, jossa on tällä hetkellä vähiten koko maassa holhoustoimen henkilöresursseja yhtä päämiestä kohden. On selvää, että oikeusturvanäkökohtien lisäksi holhoustoimessa pitää toteutua myös palvelun tasa-arvoinen alueellinen jakautuminen. Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2001 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Rakel Hiltunen /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1147/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att eliminera resursbristen inom förmyndarverksamheten vid magistraten i Helsingfors och för att för förmyndarverksamhetens kunder trygga en jämlik behandling oberoende av på vilket område kunderna är bosatta? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Inrikesministeriet beslöt i januari 2001 att ministeriet i samarbete med länsstyrelserna och magistraterna skall bedöma resurserna för magistraternas förmyndarverksamhet våren 2001. Utredningen inleddes den 8 maj 2001 genom att ett brev i detta ärende skickades till länsstyrelserna. Länsstyrelserna ombads lägga fram en bedömning av de eventuella tilläggstjänster som nödvändigtvis behövs. I detta sammanhang betonade inrikesministeriet särskilt att nya tjänster kan inrättas endast i undantagsfall av särskilt tungt vägande skäl. Vidare framhölls att det i första hand är skäl att finna andra lösningar på eventuella problem inom förmyndarverksamheten (t.ex. organisering av arbetena, arbetsrutinerna m.m.). Utvecklandet av arbetsrutinerna och metoderna vid magistraterna stöds genom utbildning som justitieministeriet och inrikesministeriet ordnar gemensamt och genom rekommendationer för tolkning och förfaranden vilka ges av en arbetsgrupp som justitieministeriet tillsatte den 29 januari 2001. Länsstyrelserna föreslog i sina svar till inrikesministeriet att sammanlagt 33 nya tjänster skall inrättas, av vilka en del var avsedda för andra uppgifter än förmyndarverksamheten. Det hade inneburit kostnader till ett belopp av ca 7 milj. mk/år att genomföra länsstyrelsernas framställningar. Det skulle inte heller med tanke på resurserna ha varit möjligt att genomföra framställningarna. På basis av prioriteringen av de nya tjänster som varje länsstyrelse föreslog och de preciserande diskussioner som fördes om denna anvisade inrikesministeriet anslag för länsstyrelserna den 21 september 2001 för inrättande av sammanlagt fem nya tjänster inom förmyndarverksamheten fr.o.m. den 1 november 2001. Alla nya tjänster är inspektörstjänster och de inrättas vid magistraterna i Helsingfors, Jyväskylä, Joensuu, Uleåborg och Kemi. Länsstyrelsen i Södra Finland föreslog att sammanlagt sju nya tjänster inrättas vid magistraten i Helsingfors. Inrikesministeriet utgick i sin egen bedömning från att de rutiner som den nya verksamheten kräver ännu inte är helt etablerade i magistraten i Helsingfors. Därtill är det möjligt att inom ett så stort verk som magistraten i Helsingfors (ca 90 personer) genom organisering av arbetena och omfördelning av existerande resurser åtminstone delvis underlätta fördelningen av resurser inom de olika uppgiftsområdena. Inrikesministeriet har i ett brev av den 21 september 2001 till länsstyrelserna konstaterat att ministeriet kommer att övervaka med hur situationen utvecklas. Detta gäller i synnerhet magistraten i Helsingfors, där det för närvarande finns minst personresurser inom förmyndarverksamheten i hela landet per en huvudman. Det är klart att även en jämlik regional fördelning av servi- 4
Ministerns svar KK 1147/2001 vp Rakel Hiltunen /sd cen måste genomföras inom förmyndarverksamheten, utöver rättsskyddssynpunkterna. Helsingfors den 6 november 2001 Region- och kommunminister Martti Korhonen 5