PoSoTe Liikelaitos-työryhmä Loppuraportti
Loppuraportti 1 (7) Sisällys 1 Liikelaitos-työryhmän loppuraportti 2017 2 1.1 Työryhmän tehtävä 2 1.2 Työryhmä 3 2 Ehdotukset ja tulokset 3 2.1 Palvelulupaus 3 2.2 Valinnanvapaus 3 2.3 Sote-keskus 4 2.4 Ensihoitopalvelu ja päivystys 5 2.5 Päihdehuolto 7 2.6 Erityishuolto 7 3 Huomiot jatkovalmistelusta 7
Loppuraportti 2 (7) Liikelaitos-työryhmän loppuraportti 2017 Maakunnan liikelaitosta koskevat järjestämislain säädökset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta: Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Liikelaitos toimii paitsi palvelujen tuottajana myös julkista valtaa käyttävänä viranomaisena. Työryhmän tehtävä Liikelaitostyöryhmä valmistelee toimintamallia, kuinka järjestäjätyöryhmien ehdottamat palvelut tuotetaan maakunnan liikelaitoksessa esivalmistelun muutosvision ja strategiatyöryhmässä valmisteltujen palvelulupausten mukaisesti.
Loppuraportti 3 (7) Työryhmä Antikainen Mari, Kuopion kaupunki Holopainen Hannele, Kysteri Härmä Markku, KYS Jokinen Ilkka, Vaalijalan erityishuoltopiiri Kauppila Tarja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kauppinen Päivi, SOTE Varkaus/Joroinen Kiljunen Marja, henkilöstöedustaja Kokko Simo, PSSHP Koponen Jukka, Pohjois-Savon pelastuslaitos Lehto Seppo, Varkauden kaupunki Miettinen Merja, PSSHP Niemeläinen Janne, PSSHP Pekkanen Leila, PoSoTe Penttinen Jorma, PSSHP, pj Saarinen Jari, Kuopion kaupunki Tervahauta Markku, Kuopion kaupunki Tiihonen Paula, Leppävirran kunta Vanninen Esko, PSSHP Työryhmä on kokoontunut 15 kertaa, ensimmäinen kokous pidettiin 20.12.2016. Kokousmuistiot ovat luettavissa Joiqussa. Ehdotukset ja tulokset Palvelulupaus Palvelulupaus on uusi ohjausväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Lupauksessa määritetään missä ajassa ja millä etäisyydellä palvelut tuotetaan. Liikelaitostyöryhmä hyödyntää jo Posote I -vaiheessa tehtyjä määrityksiä siitä mitkä palvelut tuotetaan lähipalveluina, mitkä alueellisena ja mitkä keskitettyinä palveluina. Valinnanvapaus Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallituksen esitys Valinnanvapauslaista on ollut käytettävissä 9.5.2017 alkaen.
Loppuraportti 4 (7) Sote-keskus Suoran valinnan piirissä olevia sosiaali- ja terveyspalveluja voivat tarjota maakunnan omistamat yhtiöt (Sotekeskus), yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Liikelaitoksessa Kuopion yliopistollisella sairaalalla (KYS) tulee olemaan keskeinen rooli vaativan erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana (ESH). Liikelaitoksen erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön palveluja voidaan tuottaa myös yhtiöitetyissä sote-keskuksissa Valinnanvapauslakiesityksen 36 mukaisesti. Maakunnan liikelaitoksen palveluja voi antaa sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä työskentelevä tai maakunnan alueella liikkuvasti työskentelevä maakunnan liikelaitoksen henkilöstö. Koko maakunnan vuodeosastotoiminta (m.l. terveyskeskuksen vuodeosastot) on Liikelaitoksen toimintaa. Uutta organisaatiorakennetta on valmisteltava siltä pohjalta, että se voi vastata koko maakunnan julkisomisteisen sosiaali- ja terveydenhuollon laitostoiminnasta (ml sairaalat, vuodeosastot ja lastensuojelulaitokset). Liikelaitoksen sosiaalityö voisi muodostaa yhden toiminnallisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tehdä viranomaispäätöksiä. Liikelaitoksen sosiaalityöllä on yksi johtaja ja sosiaalityö jakautuu asiakaslähtöisiin palvelulinjoihin.
Loppuraportti 5 (7) Maakunta voi tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Maakunnan itse tuottamat palvelut on erotettava maakunnan liikelaitokseen ja maakunnan omistamiin yhtiöihin. Suoran valinnan palveluja (sote-keskukset, suun terveydenhuolto) tuottavat yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat sekä maakunnan omistamat yhtiöt. 2.4 Ensihoitopalvelu ja päivystys Päivystys 2020- alatyöryhmä on kirjannut ehdotuksia jatkovalmistelusta seuraavasti Ensihoitopalvelu, päivystys ja sosiaalipäivystys muodostavat toiminnallisesti maakunnallisen päivystystoiminnan kokonaisuuden osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jonka toiminta tulee olla potilas/asiakaslähtöistä ja saumatonta siten että osaoptimointi vältetään. Tämä edellyttää toiminnan tavoitteiden yhteistä asettamista, yhteistä palveluohjaustoimintaa sekä yhteisiä toimintamalleja. Päivystystoiminnassa (Terveydenhuoltolaki 2016 50 ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan 652/2013) maakunnassa on tarvetta säilyttää kolme päivystyspistettä, joilla on yhteinen johto. Tällöin ne muodostavat yhteisen kokonaisuuden ja päivystyksellisten potilaiden/asiakkaiden ohjaus ja palvelu tapahtuu tarkoituksenmukaisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Osana KYSn yhteispäivystystä järjestetään myös suun terveydenhuollon päivystys
Loppuraportti 6 (7) Kiireellinen vastaanottotoiminta terveysasemilla tukee päivystystoimintaa ja sitä on syytä jatkaa siinä laajuudessa kuin nähdään tarkoituksenmukaiseksi Sosiaalipäivystys tulee liittää osaksi maakunnan kolmea päivystyspistettä siten, että niiden välillä on saumaton yhteys. Osana yhteispäivystystä sosiaalipäivystyksen tulee toimia ympärivuorokautisesti ja kahdessa muussa pisteessä erikseen sovittavalla tavalla siten että palvelukokonaisuus on niin maakunnallisesti kuin seudullisesti toimiva Sosiaali- ja terveydenhuollon puhelinneuvonta ja palveluohjaus tulee sovittaa yhteen hätäkeskustoiminnan kanssa yhdestä puhelinnumerosta tapahtuvaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon itsensä toteuttamaa ohjausta tulee vahvistaa, jotta tarkoituksenmukainen toiminta voidaan varmistaa ja ohjata resurssit optimaalisesti. Ensihoitopalvelun tehtävämäärää tulee hillitä kehittämällä yhteistyötä ja työnjakoa kotihoidon kanssa. Samalla tulee kehittää ja luoda uusia toimintamalleja hoidon tarpeen arvioimiseksi jo puhelimessa sekä kykyä hyödyntää SOTE kotiin vietyjä lähipalveluita laajalti potilaan tarpeen mukaan Ensihoitopalvelun tulee olla sisällöltään osa sosiaali- ja terveystoimea. Sen tuottaminen perustuu yhteistyöhön ja nykyisiin sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen resursseihin. Pelastustoimen yhtenä tavoitteena on tuottaa synergiaetuja pelastustoimelle sekä sosiaali- ja terveystoimelle pelastustoiminnassa ja ensihoitopalveluissa. Liikelaitostyöryhmällä ei ole näihin linjauksiin muutosehdotuksia. 2.5 Päihdehuolto Liikelaitos vastaa päihdehuollon kokonaiskoordinaatiosta. Päihdepalveluista valtaosa tulee kilpailuttaa, koska maakunnan liikelaitoksessa hoidetaan mielenterveysryhmän ehdotuksen mukaan vain akuutteja, vaikeita päihdepsykiatriasia tiloja olemassa olevilla osastoilla ja poliklinikoilla. KYSin päihdepsykiatrian osastoa ja poliklinikkaa tarvitaan vaikeimpien potilaiden hoitoon, mutta maakunnan muissa yksiköissä päihdepotilaiden määrä tulee vähenemään ja psykiatriset potilaat tulevat hoitoon heidän tilalleen. 2.6 Erityishuolto Vaalijalan kuntayhtymän palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka palvelee ensisijaisesti tulevaa Itä-Suomen yhteistyöaluetta ja toissijaisesti Suomen muita maakuntia. Vaalijalan palvelutoiminnan yhtiöittäminen ennen sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa mahdollistaisi toiminnallisen kokonaisuuden jatkossa. Yhteistyöalueen sopimus ja isäntämaakuntamalli (Etelä-Savo) olisi yksi vaihtoehto. Yhteistyöalueen sopimuksen kestoaika on neljä vuotta.
Loppuraportti 7 (7) Huomiot jatkovalmistelusta