Jalkapallovalmentaja 1 / 2009 Baxter Nuorten valmentajapäivillä Naisten maajoukkueen pelianalyysejä Haastattelussa Ville Priha Pikku-huuhkajat valmistautuvat kisoihin
Sisältö Naisten maajoukkue matkalla EM-finaaleihin... 4 Haastattelussa Ville Priha... 10 Pietarin Zenit Nuorten valmentajapäivillä... 12 Pikku-huuhkajilla 2 kk kisoihin... 15 Stuart Baxter Suomifutista kehittämässä... 17 2 Jalkapallovalmentaja 1/2009
Päätoimittajan palsta Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 29. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila Hallitus: Jukka Vakkila, puheenjohtaja 040 778 5240 jvakkila@elisanet.fi Heikki Altonen 050 596 7714 heikki.altonen@salpa.net Kari Hakkarainen 040 590 6355 kari.hakkarainen@uusimaa.palloliitto.fi Mauri Keinänen 0400 483 354 mauri.keinanen@fennia.fi Heikki Suhonen 0400 437 704 heikki.suhonen@om.fi Jussi Ristimäki 050 441 3615 Pekka Utriainen 0400 562 071 pekka.utriainen@luukku.com Lehden toimituskunta: Jukka Vakkila, Heikki Suhonen ja Sirpa Vakkila Lehden taustaa: Suomen Jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kannen kuvat: Vierumäen Mediapaja Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, 00511 Helsinki Toimistosihteeri Sirpa Vakkila 0500 422 240 sjv@elisanet.fi www.jalkapallovalmentajat.fi Lehden ilmoitukset ja tuotanto: Yhdistyksen toimisto Suomalainen jalkapallo tarvitsee kipeästi omaa kehitysohjelmaansa, minkä tavoitteena on yhtenäistää huippupelaajien kanssa tehtäviä toimintoja. Voittoja ja tappioita tulee jatkossakin, mutta kehittyminen on prosessi, mihin kuulu pitkäjänteisyys, systemaattisuus, korkea huippujalkapallon osaamisen taso, korkeat vaatimukset sekä kehittymistä tukeva kilpailujärjestelmä. Pyrkiessämme eurooppalaiselle huipulle, näitä asioita on tarkasteltava ja arvioitava avoimesti ja säännöllisesti. Tämä tulee jatkossa vaatimaan lisää päätoimisia ammattilaisia lahjakkaiden nuorien pariin. Haasteeksi saattaa tulla resurssit. Olosuhteet eivät ole enää esteenä, mutta riittääkö raha? Tai syntyykö tahtotila, jolloin priorisointi takaisi talouden. Suomi saavutti juuri oikeaan aikaan kevään kynnyksellä huipputulokset sekä A-maajoukkueen karsintaottelussa Walesissa että 21- vuotiaitten ystävyysottelussa EM-kisaisäntä Ruotsia vastaan Espanjassa. Tekee varmasti hyvää meidän kaikkien itsetunnolle ja ennen kaikkea pelaajien itseluottamukselle. Olemme oikealla tiellä. Den rullar in! Vaikka olemmekin oikealla tiellä, haasteeksi muodostuu jo lyhyellä aikavälillä nuorien pelaajien istuttaminen vastuunkantajiksi A-maajoukkueeseemme tulevissa EM-karsinnoissa. Työ on jo alkanut ja uskoisin, että nuorten EMturnauksen jälkeen ollaan monien uusien asioiden edessä. Toivottavasti useita uusia tähtiä on tuolloin syttynyt. SJV järjesti onnistuneesti yhdessä Vierumäen kanssa nuorten valmentajille suunnatut Valmentajapäivät maaliskuussa. Erittäin tiiviistä ohjelmasta huolimatta satapäinen valmentajajoukko antoi kirjallisissa palautteissaan ohjelmasta arvosanan kiitettävä. Toki kehittämisehdotuksiakin joukkoon mahtui ja ne tietysti pyritään jatkossa huomioimaan. Ohjelman kohokohtia olivat ilman muuta päävalmentaja Baxterin vahva panos molempina päivinä sekä Markku Kanervan kiinnostava esitys EM-turnaukseen valmistautuvasta joukkueesta. Erityisen arvonsa seminaariin toi pääsihteeri Kimmo J Lipponen omalla esiintymisellään. Kiitän lämpimästi kaikkia seminaarissa vierailleita esiintyjiämme. Kevätaurinko paistaa jo melko korkealla. Se merkitsee sarjojen käynnistymistä kaikilla tasoilla. Toivotan kaikille ohjaajille ja valmentajille jaksamista ja sitkeyttä alkavalle kaudelle. Kentillä nähdään. Jukka Vakkila, puheenjohtaja Jalkapallovalmentaja 1/2009 3
l l t t Naisten maajoukkue Naisten maajoukkue matkalla EM- finaaleihin - harjoitusten ja pelien seurantaprojekti pelianalyysin ja sykemittausten avulla Missä huiput menevät? Sykemittausten käyttö naisten jalkapallossa on viime aikoina yleistynyt kaikissa huippujalkapallomaissa. Tehdyt selvitykset tähtäävät kestävyysominaisuuksien seuraamiseen ja niiden kehittämiseen sekä kuormittumisesta palautumisen seurantaan. Naisten huippujalkapallon fyysisen kuormittumisen tutkimukset EURO 2005 kisoista ovat osoittaneet, että 90 minuutin jalkapallo-ottelussa huippujoukkueiden valikoidut pelaajat (yhteensä 30) liikkuvat keskimäärin 10-13 km. Eniten kenttäpelaajista liikkuvat keskikenttäpelaajat ja vähiten keskuspuolustajat (Drust ym 2007). Vaikka suurin osa liikutusta matkasta tapahtuukin matalalla intensiteetillä, niin toistuvat korkean intensiteetin spurtit (pituudeltaan n. 20 m, nopeus yli 15 km/h) asettavat hengitys- ja verenkiertoelimistölle omat vaatimuksensa. EURO 2005 turnauksessa eniten korkean intensiteetin spurtteja jokaisen 15 minuutin pituisen tarkastelujakson aikana ottivat kärkipelaajat. Näiden spurttien yhteinen matka 15 minuutin jaksoissa oli keskimäärin 400 m eli kuuden 15 min jakson aikana yhteensä n. 2,4 km. Vähiten spurtteja vastaavissa ajanjaksoissa tuli toppareille. Spurttien kokonaismatka heillä oli keskimäärin 250 m eli koko ottelussa yhteensä 1,5 km. Keskikenttäpelaajat ja laitapuolustajat sijoittuivat spurtein liikutuissa matkoissa kärkipelaajien ja toppareiden väliin keskiarvon ollessa 1,8 km. Krustrupin ym 2005 tutkimusten mukaan Tanskan naisten pääsarjassa kenttäpelaajat ovat liikkuneet keskimäärin 10,3 km, mistä korkeaintensiteettisellä nopeudella (yli 15 km/h) 1,3 km keskiarvosykkeen ollessa 167 l/min, mikä vastasi keskimäärin 87 % kuormitusta maksimaalisesta sykkeestä. Suomen naisten lähtökohta 2007 2007 Olympiastadionilla pelattu Suomi-Skotlanti maaottelu kuvattiin liikuttujen matkojen ja nopeuksien selvittämiseksi. Ottelu päättyi Suomen voittoon 4-1. Tulokset on esitetty pelipaikoittain (Op=oikea puolustaja, Ot= oikea toppari, Vt= vasen toppari, Vp= vasen puolustaja, OALkk=oikea alempi keskikenttä, VAlkk= vasen alempi keskikenttä, YLkk = ylin keskikenttä, Ol =oikea laita, Kh= kärki, Vl= vasen laita) kuvissa 1 ja 2 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 M v O p O Vt Vp Matka (m) OA AlKk Kuva 1. Eri pelipaikkojen pelaajien liikkumat matkat, kaikkien pelaajien keskiarvo ja kenttäpelaajien keskiarvo. Vaihdosta tulleet pelaajat liitettiin hänen pelipaikkaansa. VA AlKk Kenttäpelaajan vertailuarvo EURO 2005 huipuilla oli lähes 13 km ja Tanskan pääsarjassa 10,3 km. Suomen kenttäpelaajien liikutun matkan keskiarvo oli 9,5 km. Yli 10 km matkaan yltivät ylimmän keskikentän ja oikean puolustajan paikan pelaajat. Näihin rooleihin osallistuivat vaihtopelaajat. Topparit liikkuivat vähiten eli runsaat 8 km. Eniten pelaajat liikkuivat hölkkänopeudella ja kävellen. Tulokset osoittavat, että Suomi Skotlanti ottelu oli kuormitukseltaan alempaa tasoa, kuin EURO 2005 huippupelit erityisesti valikoituihin huippupelaajiin verrattuna. Tästä voitiin tehdä johtopäätös, että tulevassa EURO 2009 turnauksessa fyysiset vaatimukset tulevat olemaan huomattavasti korkeammat kuin analysoidussa Suomi - Skotlanti ottelussa. Tämän tosiasian tiedostaminen on nostanut pelaa- Yl lkk O K h Vl Ka a.kaikki Ka a.kenttäp 4 Jalkapallovalmentaja 1/2009
jien fyysisen kuntotason tavoitetta ja koventanut asteittain omakohtaisen fyysisen harjoittelun laatua ja määrää kausille 2008 ja 2009, tietysti EURO 2009 kohti. Mainittakoon ajankohtaisena erikoisuutena tässä yhteydessä, että viime syksyn miesten MM-karsintaottelussa Saksaa vastaan Olympiastadionilla Suomen kenttäpelaajat liikkuivat keskimäärin 11,6 km ja Saksan 11,1 km. Eniten Suomella liikkuivat alimmat keskikenttäpelaajat (12,5 km) ja Saksalla 12,8 km sekä kummankin joukkueen topparit vähiten (10,0 km). 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 MV OP OT Matka (m), kun nopeus yli 15 km/h VT VP Kuva 2. Korkealla intensiteetillä (nopeus yli 15 km/h) liikutut matka pelipaikoittain ja kenttäpelaajien keskiarvo. Vaihdosta tulleet pelaajat liitettiin hänen pelipaikkaansa. AOKK AVKK YKK OL KH VL K.a. EURO 2005 huipuilla korkean intensiteetin kenttäpelaajan keskiarvo oli 1800 m ja Tanskan pääsarjassa 1300 m. Suomen vastaava keskiarvo Skotlanti pelissä oli runsaat 800 metriä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että huippupelaajat ovat kestävämpiä, nopeampia ja voimakkaampia kuin alemman tason pelaajat. Kestävyyssuorituskyvyn merkitys itse otteluissa näkyy siten, että huipputasolla tehdään enemmän korkeatehoisia juoksuja kuin alemmilla tasoilla. Kestävyysominaisuuksien merkityksestä antaa myös viitteitä tutkimus, jossa osoitettiin pelaajien kuormittavinta viittä minuuttia seuraavan liikkumismäärältään keskimääräistä alhaisempi viisi minuuttinen. Edelleen on osoitettu, että tasosta riippumatta ottelun 15 viimeisen minuutin aikana pelaajat juoksevat keskimääräistä vähemmän ja että vaihdosta tulleet pelaajat liikkuvat enemmän kuin ottelun alusta asti pelanneet (Mohr ym. 2003). Jalkapallossa etenkin ottelut vaativat pelaajilta hyviä kestävyysominaisuuksia ja ovat siis toisaalta hyviä kestävyysharjoituksia. Epäsuorasti otteluiden merkityksestä kestävyysominaisuuksien kehittymiseen jalkapallossa osoittavat tutkimustulokset, joissa pelaajien liikkuman matkan ja hapenottokyvyn on todistettu kasvavan sarjakauden aikana. Projektin tavoitteita Projektin tarkoituksena on kehittää keinoja, joilla voidaan saavuttaa pelillisesti kansainvälistä kärkeä kokonaisvaltaisesti, niin fyysisen kuin henkisenkin kehityksen kautta huomioiden pelien ja harjoittelun energian kulutuksen, ravintopuolen sekä kuormituksesta palautumisen. Näitä tekijöitä on pyritty lähestymään objektiivisesti tutkimuksen keinoin sekä käytännöllisen itsearvioinnin avulla valmistauduttaessa omiin vaativiin EM-kisoihin 2009. Vuodesta 2007 lähtien jokaisessa kansainvälisessä turnauksessa, kaksoismaaottelussa, erillisessä maaottelussa sekä niiden yhteydessä pidetyillä leireillä on pyritty hyödyntämään sykemittarin käyttöä harjoitusten (kehittävät, valmistavat ja palauttavat harjoitukset) ja pelien ensinnä harjoitusvaikutuksen ja toiseksi energian kulutuksen mittaamiseksi ja tarvittaessa painonhallinnan edistämiseksi. Palautumisen arvioimiseksi sykemittareita on käytetty myös yöllä nukuttaessa. Unen aikainen syketaso ja sykevaihtelu antavat tietoa pelaajien voimavarojen ja palautumisen kehittymisestä. Pelaajien kuormitustilan ja palautumisen tunnetilan tiedostamiseksi on käytetty itse arviointiin perustuvia lomakkeita, että pelaajat voisivat verrata omia tuntemuksia, jokaisen leiri-/ottelutapahtuman tulosraportteihin ja siten oppia perinteistä tapaa nopeammin tiedostamaan harjoitus-/palautumistilansa ylikuormittumista vastaan parhaan mahdollisen harjoitusvaikutuksen saamiseksi. Sykemittauksiin on käytetty Suunnon syke-sykkeeltä mittaavia Smart belt ja Memory belt tiedon tallennus- ja keräyslaitteita, joilla on mahdollista kerätä sykettä useamman vuorokauden ajan. Kaikista mittauksista sykedata on siirretty Firsbeatin (Firstbeat Technologies OY) Hyvinvointianalyysiohjelmalla tietokoneelle edelleen analysoitavaksi ja raportoitavaksi osittain yhteistyössä Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Arvokasta aineistoa on tuotettu 2007-2009 välisenä aikana seuraavista pelileireistä: 2007 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua) ja leiri 2007 elokuu, USA ottelu ja leiri 2007 syyskuu, Skottipelit Turku ja Helsinki sekä leiri 2007 marraskuu, testileiri ja ottelu Suomi A - Suomi haastajat, Eerikkilä 2008 tammikuu, Guanzhou, Kiinan leiri, Neljän maanturnaus (3 ottelua) 2008 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua) ja leiri Jalkapallovalmentaja 1/2009 5
2008 toukokuu, Islanti-pelit Espoo ja Lahti sekä leiri 2008 syyskuu, Skottipelit Pietarsaari ja Vaasa sekä leiri 2008 marraskuu, Walesin leiri ja kaksi peliä Walesia vastaan 2008 marraskuu, testileiri 2009 tammikuu, Guanzhou, Kiinan leiri, Neljän maanturnaus (3 ottelua) 2009 helmikuu, Kyproksen leiri, kaksi peliä Englantia vastaan 2009 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua ) ja leiri Sykettä on kerätty jokaisella leiriviikolla kaikista harjoituksista ja leirin aikana käydyistä otteluista. Palautu- mistilan määrittämiseksi tehtiin mahdollisimman säännöllisesti sykkeen yökeräyksiä. Sykekeräykseen osallistuivat kaikki harjoituskykyiset pelaajat vapaaehtoispohjalta. Harjoitteluun osallistuvien pelaajien lukumäärä vaihteli loukkaantumistilanteen mukaan. Onnistuneiden yökeräysten lukumäärä puolestaan vaihteli varsinkin alussa mittariin totuttelun ja motivoituneisuuden mukaan. Osallistuminen mittauksiin on ollut kiitettävää. Peli- ja harjoitussykkeistä analysoitiin tärkeimpänä EPOC (excess post-exercise oxygen consumption), harjoitusvaikutus ja harjoituksen jakaantuminen minuuteissa eri kestävyyden tehoalueille (peruskestävyys, vauhtikestävyys ja maksimikestävyys). EPOC kuvaa ylimääräistä harjoituksen jälkeen kuluvaa hapen määrää ml/kg eli millilitroina painokiloa kohden. Harjoituksen ja pelin ja harjoitusvaikutukset luokitellaan viiteen tasoon alimmasta lähtien seuraavasti: ei harjoitusvaikutusta, yllä pitävä vaikutus, kehittävä vaikutus, erittäin kehittävä vaikutus ja tilapäinen ylikuormitustila. Prosenttitasot maksimihapenotosta eri tehoalueille näkyvät oheisessa Kuvassa 3. Kuva 3. Suomi-Skotlanti ottelun 9600 metriä liikkuneen keskikenttäpelaajan sykkeen jakautuminen tehoalueittain eri väreinä. 6 Jalkapallovalmentaja 1/2009
Kuva 4. Keskikenttäpelaajan harjoitusten ja pelien EPOC kertymä ja harjoittelun jakautuminen eri tehoalueille viikon leirin aikana Kuvassa 4 esitetty pelaaja on pelannut Algarve turnauksessa 2007 täydet minuutit kolmessa pelissä ja on ollut kahdessa pelissä (9.3. ja 14.3.) harjoitusvaikutukseltaan erittäin kehittävällä alueella ja yhdessä pelissä (12.3.) kehittävällä alueella. Kyseinen pelaaja pelasi 11.3. noin puolet ottelusta ja harjoitusteho jäi ylläpitävälle tasolle. Kuvatun turnausviikon pelien väliset harjoitukset ovat olleet pelin jälkeen palauttavia ja ennen peliä valmistavia, eikä harjoitusteho ole noussut eikä saa noustakaan ylläpitävää tasoa korkeammalle. Esitetty seurantatapa mahdollistaa myös pelissä vain muutaman minuutin pelanneiden pelin aikaisen ja jälkeisen verryttelyn ja lisäharjoitusten kuormituksen kontrolloinnin, missä pelaajakohtaisesti pyritään vähintään ylläpitävään tasoon. Turnausotteluissa palautuminen tärkeää Palautumista kuvaavana muuttujana on pidetty voimavaraindeksiä, mitä mitataan yösykkeistä saatavana lukuna. Yleisesti kuvattuna voimavaraindeksi on sitä korkeampi mitä alhaisempi yösyke on ja, että yösyke sisältää riittävästi sykevaihtelua. Jalkapallovalmentaja 1/2009 7
Kuvassa 5 on kuvattu yhden pelaajan Algarve turnauksen voimavaraindeksejä peräkkäisinä päivinä. Yleensä matkan rasitukset varsinkin pitkien lentojen jälkeen näkyvät leirien alussa hiukan stressaavana tekijänä eli voimavaraindeksi on reilusti alle 100. Suurin valmennuksellinen haaste on peleistä palautumisen edistäminen, mihin joukkue on löytänyt hyvät menetelmät. Niitä ovat olleet johdetut hengitys- ja rentoutumisharjoitukset, Pilates-harjoitukset, streching, vesijumppa, kylmä-lämmin vesihoidot ja hieronta. Palaute pelaajille Pelaajat ovat saaneet turnausten aikana palautteet seurannasta otteluittain seuraavan kuvan 6 mukaan: Jokaisen turnauksen ja pelileirin jälkeen pelaajat saavat sähköpostin liitteinä omat harjoitusvaikutus-, palautumista kuvaavat voimavararaporttinsa omaan datapankkiinsa säilytettäväksi pelien, harjoitusten ja turnausten vertailemiseksi. Useat pelaajat ovat halunneet myös energiankulutuksen, koetun stressin ja painonhallinnan raportit itselleen. Uskoakseni kilpailu pelipaikoista on tuottanut pyyntöjä yksilöllisille harjoitusohjelmille varsinkin ylimenokauden harjoitteluun ja tilanteisiin, missä pelaajan tulevan seuran harjoitukset eivät ole alkaneet. Pyydetyt ohjelmat on pyritty tekemään mahdollisimman yksilöllisinä maajoukkueen pelipaikka tai pelipaikat huomioiden. Tähän on kestävyys- ja nopeuskestävyystavoitteiden kannalta analysoitu Suomi-Skotlanti peli antanut erittäin luotettavan pohjan. Kuva 5. Yhden pelaajan Algarve turnauksen voimavarojen seuranta. Pelaaja oli Pelaaja oli Pelaaja oli PK-tasolla VK-tasolla MK-tasolla 18 min 54 min 44 min EPOC (ml/kg) Ottelun harj. vaikutus 1. p.a. 195 2.p.a. 170 Erittäin kehittävä ä Leena Laituri VV VV e.p. p.j. 100 84 Kuva 6. Palautekaavio pelaajan kuormittumisesta ja palautumisesta ottelussa. Leena Laiturin voimavaraindeksi (VV e.p.) oli ennen peliä. Alkuverryttelyn ja pelin aikana Leena oli fyysisesti peruskestävyystasolla 18 min, vauhtikestävyystasolla 54 min ja maksimikestävyystasolla 44 min. EPOC oli 1. puoliajalla 195 ja 2. puoliajalla 170 ml/kg. Ottelun harjoitusvaikutus oli erittäin kehittävä. Peliä seuranneen yön jälkeen voimavaraindeksi (VV p.j.) oli 84. 8 Jalkapallovalmentaja 1/2009
Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Projekti on selvästi lisännyt pelaajien halua tietää enemmän omasta kunnostaan ja sen kehittämisestä sekä fyysisesti että mentaalisesti. Pitkällä aikavälillä harjoitus- ja pelikausittain viikkoharjoittelussa kuormituksen ja kuormituksesta palautumisen on oltava tasapainossa. Fyysisen kunnon ja sen osa-alueiden kehittäminen loogisessa järjestyksessä on tärkeää: aerobisesta puolesta nopeuskestävyyden kautta nopeuteen ja voimapuolella perusvoimasta nopeusvoimaan ja räjähtävään voimaan sellaisella progressiivisuudella, että vältetään liiallinen kuormittuminen ja ylikuormitustila. Palautumisen merkitys harjoittelun rytmityksessä tulee tärkeäksi harjoitusviikon ja peräkkäisten viikkojen sisällä. Mittausten tulokset ovat selkeästi osoittaneet kuormittuminen olevan yksilöllistä sekä fyysisellä että henkisellä puolella. Fyysinen kuormittuminen pelissä on yhteydessä pelipaikkaan, sen vaatimuksiin ja mahdollisiin erikoistehtäviin. Selvää yksilöllistä tilapäistä ylikuormittumista on havaittu varsinkin kovissa otteluissa huippumaita vastaan, tosin aikaisempaa harvemmin. Yksilötasolla EPOC indeksit ovat kertoneet peleistä sen, että parempaan suuntaan kuormituksen kestämisessä on menty. Tämä osoittaa sitä, että oman peliroolin vaatima kunnon kehittäminen on edennyt tehtävän ja tavoitteen vaatimaan suuntaan. On kuitenkin muistettava, että pelaajan on kuntonsa kehittämiseksi kuormitettava itseään sopivin välein ylikuormitustilaan, mutta muistettava varmistaa palautuminen seurannalla hyviksi todetuin yksilöllisin keinoin. Palautuminenkin on yksilöllistä. Palauttavat harjoitteet ovat olleet todella tarpeellisia, kuten rentoutumisharjoituksetkin. Turnaustilanteissa pelaajien kuormittuminen ottelussa ohjaa palautta- vien harjoitusten toteutusta ja pelinomaisten harjoitteiden kuormitusta. Pelaajien kommentit projektista ovat olleet yleensä myönteisiä. Monet pelaajat ovat hankkineet omat sykemittarit kuormittumisen ja palautumisen seurantaan omakohtaisen harjoittelun kehittämiseksi seurassa. Juttu: Pekka Luhtanen Pelaajakommentti Tiina Salmen millaiset kokemukset sinulla on kuormituksen ja palautumisen seurannasta sykemittauksin sekä harjoituksissa että peleissä? Olen ollut mukana syketarkkailussa siitä lähtien kun se aloitettiin naisten maajoukkueessa. Tapa tutkia palautumista/kuormittumista tapahtumissa oli minulle täysin uusi, mutta todella positiivinen. Tarkkailun aikana on koko ajan painotettu sen vapaaehtoisuutta, eli ettei kenenkään tarvitse sen takia uniansa menettää. Omalla kohdallani en ole kertaakaan tuntenut sykeseurantaa häiritseväksi, päinvastoin, olen saanut paljon uutta tietoa. Sen lisäksi että olemme pitäneet sykemittaria, olemme myös täyttäneet palautelomaketta, jossa käsitellään mm. omia tuntemuksia. Tällä tavoin on siis ollut mielenkiintoista tarkkailla ovatko mittarin lukemat samanlaisia kuin omat tuntemukset. Itse olen huomannut, että se miltä kropassa tuntuu aamulla, ei aina kerro palautumistilanteestani ja tässä tapauksessa mittaustuloksista onkin ollut suurta hyötyä mm. sopivien palautumisharjoitteiden löytämisessä. Toinen asia, mikä on ollut suureksi hyödyksi, on se, että mittausprojekti on jo jatkunut useamman vuoden. Näin pelaajana olen saanut tietoa miten kunto on kehittynyt esim. edelliseen vuoteen verrattuna. Eli toisin sanoen, millainen kestävyysharjoittelu tuo tuloksia. Tässäkin asiassa olen saanut apua Pekka Luhtaselta erityisesti ylimenokaudella. Olen saanut harjoitteita, joilla kehitetään nimenomaan näitä kestävyysominaisuuksia. Lisäksi pelien/ harjoitteiden aikana tapahtuvien mittausten avulla olen oppinut mm. millaisella vauhdilla omalla pelipaikallani liikutaan. Tästä on siis hyötyä suunnitellessani mm. juoksuharjoitteita (matka, kesto, nopeus ym.) Koska minun sekä maajoukkueemme tavoitteena on kehittyä pelaajina ja menestyä maajoukkuetasolla, on harjoittelun oltava niin tehokasta kuin mahdollista ja sen takia onkin tärkeää löytää tällaisia apukeinoja, joilla harjoittelun tehokkuus näkyy. Tiina Salmén Jalkapallovalmentaja 1/2009 9
15 kysymystä valmentajalle Jyväkylän Jalkapalloklubi teki keskisuomalaista futishistoriaa nousemalla viime kauden jälkeen jalkapalloilun Veikkausliigaan. Joukkueen erinomaista kautta kuvattiin Jalkapallovalmentaja lehdessä 4/2008 Pallokoplan jutun yhteydessä Joukkueen valmentaja Ville Priha vastaa nyt joukkueen nykytilanteeseen koskeviin kysymyksiin. 1.Lehti 4/2008 kertoi, etä JJK aikoo vahvistaa joukkuettaan 5 uudella pelaajalla. Miten JJK on onnistunut joukkueen rakentamisessa talven aikana? Ollaan hankittu keskialueelle Kristian Sund Vifkistä ja J-P Tuomanen Jarosta. Sund tuo meille lisää taitoa keksikentän hyökkäyspeliin, Tuomanen taas tasapainoa ja kamppailuvoimaa. Molemmat pelaajat ovat päässeet hyvin ryhmään mukaan ja odotusarvo kyseisten pelaajien kohdalla on kova. Etsimme vielä vahvistuksia laitapelaajien paikoille sekä hyökkääjää. Etsimme sopivia pelaajia rauhassa emmekä tee hätiköityjä päätöksiä. Tarkoitus on, että tulevat pelaajat ovat selkeitä vahvistuksia. 2. Onko JJK:n organisaatio onnistunut tavoitteissaan, oletteko organisaationa liigatasoa? Organisaatiomme on tehnyt viime vuosina hyvää työtä. Seura on kehittynyt koko ajan ja tulee kehittymään jatkossakin. Osakeyhtiön syntymisen myötä seuramme tulevaisuus on mielestäni entistä vakaammalla pohjalla ja luotan organisaation osaamiseen. Meillä on paljon töitä tehtävänä, että seurastamme tulee hyvän tason liigajoukkue kaikilla mittareilla. JJK:ssa on kuitenkin hyvä tekemisen meininki myös organisaatiopuolella ja kaikki tekevät kovasti töitä ja usko hyvään tulevaisuuteen on luja. 3. Minkälaiset olosuhteet Jyväskylässä on, jos verrataan muihin liigapaikkakuntiin? Talviharjoittelu- ja peliolosuhteet kesällä ovat tällä hetkellä vielä kaukana liigatasosta. Jyväskylästä puuttuu jalkapallohalli. Tänä vuonna kuitenkin valmistuu täysimittainen lämmitettävä tekonurmi, joka osaltaan auttaa valmistautumista tulevina kausina. Harjun stadion ei luonnollisestikaan täytä liigakriteerejä. Edessä on joko harjun ehostaminen uuteen uskoon tai uuden jalkapallostadionin rakentaminen. 4. Jyväskylä on yliopistokaupunki. Onko sillä merkitystä pelaaajahankintojen suhteen? Jyväskylä koulukaupunkina ei ainakaan heikennä meidän mahdollisuuksia pelaajahankinnoissa. Suurin osa pelaajistamme opiskelee ja olemme aikaisempinakin vuosina pystyneet houkuttelemaan seuraamme liigatason pelaajia, jotka ovat tulleet tänne opiskelemaan. Yliopisto on vaikuttanut ja tulee varmasti jatkossakin vaikuttamaan pelaajien valintaan tulla JJK.hon 5. JJK on tunnettu kasvattajaseurana. Nouseeko nyt omista junnuista käyttökelpoisia pelaajia liigatasolle? Joukkueemme harjoitusringissä on 15 seuran omaa kasvattia, mikä on mielestäni kunnioitettava lukema. Menestyksemme on perustunut ja tulee jatkos- 10 Jalkapallovalmentaja 1/2009
15 kysymystä valmentajalle sakin perustumaan oman akatemian kasvatteihin. Emme pysty kilpailemaan isompien seurojen kanssa pelaajamarkkinoilla. Jos haluamme pärjätä liigassa, nuorten pelaajien on kehityttävä liigatason pelaajiksi. Se on kova haaste pelaajille ja valmennukselle, mutta se on seuramme linja ja on hienoa että joukkue on vahvasti Jyväskyläläinen. 6. Osallistutko päävalmentajana seuran nuorten valmentajien koulutukseen? Olemme aloittaneet seurassamme sisäisen valmentajakoulutuksen. Käymme keskusteluja ja palavereita juniorivalmentajien kanssa. Tarkoituksena on luoda selkeä polku junioripelaajalle JJK:n edustusjoukkueeseen. Asia on tosin vielä aloitusvaiheessa ja meillä paljon työtä ja kehittämistä juniorivalmennuksessa. Ongelma on päätoimisten ja koulutettujen valmentajien puute. llman päätoimisia valmentajia toiminta on väkisinkin osittain harrastelua. Tarvitsemme lisää resursseja valmennukseen, uskon että seuramme panostaa tähän osa-alueeseen tulevina vuosina. 7. Kuinka laajaa on nuorisopallon toiminta JJK:ssa ja Jyväskylässä yleensä? Jalkapallo on Jyväskylässä suosituin nuorisourheilulaji ja harrastajia on paljon. JJK:ssa on 1100 junioripelaajaa, joten pelaajia on paljon. 8. Mikä on oma valmentajakoulutuksesi ja miten aiot kehittää itseäsi valmentajana jatkossa? Valmistun ensi maanantaina 2.2 JVK kurssilta. Kurssi on ollut antoisa ja kehittävä. Tarkoitus on kouluttaa itseäni jatkuvasti. Jokainen päivä on mahdollisuus kehittyä, olen nuori valmentaja ja opin joka ikinen päivä jotain uutta. Haluaisin seuraavaksi suorittaa ammattivalmentajatutkinnon. 9. Joukkueesi urheilullinen tavoite kaudella 2009? Nousijajoukkueen ei kannata hirveästi uhota. Pelaajarunkomme on pitkälti sama, joka nosti seuran viime vuonna liigaan. Tärkeintä on turvata JJK:n liigapaikka myös seuraavalle kaudelle. Joukkue ei tosin ole vielä tavoitetta asettanut. Tulen sitoutumaan Joukkueen yhteiseen tavoitteeseen. 10. Miten JJK valmistautuu liigaan kevään 2009 aikana? Onko esim. mahdollisia kansainvälisiä otteluita tai leirejä? Valmistaudumme harjoittelemalla Jyväskylässä, emme lähde leirille, emmekä pelaa kansainvälisiä otteluita. Liiga-cupissa tulee vähintään 6 ottelua, lisäksi pelaamme harjoitusotteluita. 11. Mikä on liigacupin merkitys JJK:lle joukkueena ja Sinulle valmentajana? Liiga-cup on tärkeä ja arvokas kokemus nuorelle joukkueellemme, kun valmistaudumme ensimmäiseen veikkausliigakauteen. Tulokset eivät liiga-cupissa ole tärkeitä. Kehitämme peliämme ja ajamme pelaajat sisään meidän pelitapaamme. Tärkeintä on saada peli sarjan alkuun mennessä siihen kuntoon, että pystymme pelaamaan tuloksellisesti. Liiga-cupissa pelaajamme pääsevät totuttelemaan liigavauhtiin. Liiga-cup on kuitenkin virallinen sarja, ja se on parempi kuin pelkät harjoitusottelut. Näemme myös, mille pelipaikoille kaipaamme vielä vahvistuksia. Ja jokaista ottelua lähdemme myös voittamaan. 12. Miten hyvin tunnet muut liigajoukkueet, niiden pelaajamateriaalit ja pelitavat? Tunnen tulevat joukkueet kohtalaisen hyvin, ja tutustun niihin vielä enemmän talven aikana. 13. Tuoko JJK joukkueena jotakin uutta liigaan? JJK tuo liigaan oman värinsä. Jyväskylä on hyvä urheilukaupunki ja Harjun stadionin katsomot tulee täyttymään ensi kesänä. Uskon, että vierasjoukkueet tulevat mielellään Jyväskylän hienoon futis tunnelmaan pelaamaan. 14. Miten media on suhtautunut JJK nousuun? Positiivisesti. Uutena joukkueena JJK kiinnostaa. 15. Jos olisit diktaattori, mihin asioihin kiinnittäisit eniten huomiota suomifutiksen kehittämiseksi? Juniorivalmennukseen ehdottomasti. Se kaipaa lisää ammattiosaamista. Jos halutaan mennä eteenpäin, toiminnan on oltava laadukkaampaa ja määrätietoisempaa pienestä pitäen. Teksti: Heikki Suhonen Jalkapallovalmentaja 1/2009 11
Nuorten Valmentajapäivät LAHJAKKAAN PELAAJAN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET Pietarin Zenith on legendaarinen venäläinen jalkapallojoukkue. Koska jalkapallo on kovassa suosiossa itänaapurimaassa myös Zenith on seurana vahvassa myötätuulessa. Seuran jalkapalloakatemian kouluttaja Sergei Romanov vastaili Vierumäen valmentajapäivien yhteydessä suomalaisten nuorten valmentajien esittämiin kysymyksiin ja tässä seuraa kooste tärkeimmistä vastausten sisällöistä. Alkuun Romanov totesi, että kasvatus pelaajan perheissä on erityisen tärkeä. Pelaajat saapuvat jalkapallokouluun 7 vuotiaina. Heti aluksi suoritetaan pelaajille testit, joissa mitataan nopeus, reaktiokyky, ajatuksen nopeus ja peruspelitaito pienpelien avulla. Varsinainen kasvatus pelaajaksi kestää ikäkauden 7-14 vuoden välillä. Harjoittelun pääpaino on kuten edelläolevasta saattaa arvata puhtaassa nopeudessa, lähtönopeudessa, ajatuksen nopeudessa ja ratkaisuntekonopeudessa. Lopullinen lajivalinta kypsyy 7-12 ikävuoden välillä. Elinkautinen venäläisen systeemin mukaan alkaa viimeistään 12 vuotiaana. Pelaajan tuleva oma pelipaikka on osin valmentajan tiedossa jo pelaajan ollessa 9 v, useimmiten kuitenkin noin 11-12 vuotiaana ja lopullinen ratkaisu tulee sitten 14 vuotiaana. Silloin kunkin pelaajan pelipaikka on selvillä ja pelaajan vahvuudet valmentajan tiedossa. Perustekniikan tulee olla kunnossa, samoin ymmärrys pelitehtävistä ja pelipaikan erityisvaatimuksista. Ja kun lisäksi pelaajan motivaatio on kunnossa tämä ymmärtää mitä ja miksi kentällä pitää tehdä tiettyjä asioita. Koko toiminnan tavoitteena on kouluttaa pelaaja, joka pärjää vertailussa maan muihin vastaavan ikäisiin pelaajiin. Koko koulutusprosessissa valmentajan rooli on erityisen tärkeä. Tärkein tehtävä on synnyttää pelaajassa vahva lajirakkaus. Nykyjalkapallo on pelinä nopea. Usein pelaajalla on aikaa reagoida ja toimia vain 1-2 sekuntia. Siksi harjoittelussa käytetään paljon alue- ja kosketusrajoituksia. Maalivahdit tulevat mukaan samassa vaiheessa kuin muut pelaajat. Valinnassa mukana on erityisiä maalivah- 12 Jalkapallovalmentaja 1/2009
Jalkapallojuniorien harjoittamisessa on tärkeää, että valmentaja tietää mitä osaa ja pystyy siirtämään tätä osaamistaan lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla. Se on eräs ydinajatuksista FinnFutis by Vierumäki konseptissa, josta seurat saavat eväitä lasten ja nuorten jalkapalloosaamisen kehittämiseen. Suomifutista kehittämässä Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen koulutus on suunnattu alle 12-vuotiaiden jalkapalloilijoiden valmentajille ja joukkueille. Tuossa iässä on nuori oppii herkimmin esimerkiksi jalkapallossa tarvittavia lajitaitoja. Kyllä niitä voi kehittää myöhemminkin, mutta se teettää paljon enemmän työtä, valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen sanoi alustuksessaan Nuorten jalkapallovalmentajien päivillä maaliskuussa Vierumäellä. Samoilla linjoilla oli myös päivillä mukana ollut jalkapallon miesten A- maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter. Juniorien valmentamisessa on myös tärkeää, että he saavat itselleen sopivia haasteita harjoituksissaan. Päävalmentaja korosti sitä, että nuoret kehittyvät eri tahdissa. Toiset ovat henkisesti kypsempiä jo nuorina ja silloin heille pitää tarjota riittävän motivoivia harjoituksia. Se kehittää pelaajia oikealla tavalla. Stuart Baxter pääsi itsekin vetämään pelikengät jalkaan, kun hän veti malliharjoituksen Nuorten valmentajapäivien osallistujille. Henkisesti vahvat juniorit Stuart Baxter on pelannut ja valmentanut yli kymmenessä maassa neljässä maanosassa. Hän on tutustunut juniorivalmennukseen eri kulttureissa ja näkee suomalaispojissa tiettyjä vahvuuksia. Heillä on asennetta ja turvallisen ympäristön mukanaan tuomaa henkistä vahvuutta. Henkisten ominaisuuksien merkitys vilahteli englantilaisvalmentajan puheissa tuon tuosta. Hänen mielestään junioreiden valmennuksessa pitää yhtä aikaa ottaa huomioon niin fyysinen, psyykkinen, taktinen, tekninen kuin sosiaalinenkin puoli. Suomalaisjunioreilla on asennetta. Ja jos jalkapalloilijalla ei ole henkisiä kykyjä hänestä ei tule koskaan huippupelaajaa! Esimerkkinä henkisesti vahvoista pelaajista hän mainitsi muun muassa Lucas Radeben, joka pelasi Etelä-Afrikan maajoukkueessa sekä Leeds Unitedissa, vapaapotkuissaan lujauskoinesen David Beckhamin sekä Suomen maajoukkueen ja Liverpoolin topparin Sami Hyypiän. Baxter tietää myös mitkä ovat osaalueita, joiden kehittämiseen kannattaisi varsinkin suomalaispoikien kiinnittää huomiota. Periaatteessa juniori-iässä puutteet ovat samanlaisia kaikkialla, mutta suomalaisnuorten pitäisi harjoitella pallon käsittelyä, pelinlukua ja oppia liikkumaan oikein erityisesti rangaistusalueen tietämillä sekä pelin avaamista. Sinivalkoisten luotsi toivoisi, että nuoret opetettaisiin pelaamaan ja harjoitelemaan ilman pelkoa tappiosta, mikä edesauttaa pelaajien luovuuden kehittymistä. Vasta vanhemmat junio- Jalkapallovalmentaja 1/2009 17
Espoon Hongan malliryhmän juniorit pääsivät nauttimaan A-maajoukkuetasoisesta valmennnuksesta. 18 Jalkapallovalmentaja 1/2009
rit perehdytettäisiin taktiikan saloihin. Käytännön esimerkkejä Nuorten valmentajapäivillä oli osallistujina reilut 80 juniorivalmentajaa ympäri Suomen. He kuulivat alustuksia valmennuksesta sekä pääsivät tutustumaan lähemmin Pietarin Zenitin junioriakatemian toimintaan ja näkemään käytännössä heidän junioriensa osaamista. Venäläisjoukkueen lisäksi Vierumäen keinonurmella nähtiin HJK:n, Hongan sekä Palloliiton Itä-Suomen piirin juniorijoukkueita. Päivien osallistujat näkivät myös Suomen A-maajoukkueen päävalmentajan vetämän malliharjoituksen Hongan C94:n junioreille. Baxter paljastui taitojalkapallon ystäväksi, sillä hän kertoi pitävänsä ystävänsä Arsene Wengerin tyylistä valmentaa lontoolaista Valioliigajoukkue Arsenalia. Silti hänen sydämesään on paikka myös synnyinkaupunkinsa Birminghamin ylpeydelle. Isäni oli aikoinaan valmentajana Aston Villassa, joten minulla on monia hyviä muistoja joukkueen kotikentältä Villa Parkilta. Baxter tuli Suomeen miesten A- maajoukkueen valmentajaksi, mutta samalla hän tuli omien sanojensa mukaan kehittämään maamme jalkapalloilua eteenpäin ja sitä työtä hän oli tekemässä myös Suoman Jalkapallovalmentajien ja Suomen Urheiluopiston järjestämillä valmentajapäivillä. Teksti: Esko Hatunen Kuvat: Mediapaja Vierumäki
Päävalmentaja Stuart Baxter esitelmöi nuorten pelaajien kehittämisestä Päävalmentaja Baxter oli saapunut Vierumäelle Nuorten Valmentajapäiville kertomaan ajatuksiaan nuoren pelaajan kehittämisestä kansainväliselle huipulle. Baxter näytti luentonsa lisäksi käytännön malliharjoituksessa, kuinka nopeaa päätöksentekoa ja taktista pelin lukemista voidaan opettaa. Malliryhmänä toimi FC Hongan 94-juniorit ja kentän laidalla tapahtumaa seurasi innokkaasti toista sataa valmentajaa. Baxter painotti esityksessään, että kehittämisen pitää olla jatkuva prosessi, missä luonnollisesti pitää huomioida eri ikätasot. On myös tärkeä nähdä, että pelaajat kehittyvät yksilöllisellä tavalla ja eri ikävaiheessa. Päävalmentaja korosti erityisen paljon pelaajan henkisten ominaisuuksien kehittämistä. Sitkeys ja kärsivällisyys ovat huippupelaajan perusvaatimuksia. Motivaation tulee lähteä itsestään ja itseluottamuksen pitää olla kohdallaan. Pelaaja, joka luottaa itseensä kykenee myös pelitilanteissa paineen alla onnistuneisiin suorituksiin. Itseluottamusta rakennetaan pitkäjänteisesti erilaisten haasteiden ja onnistuneiden suoritusten kautta. Luovuutta pidetään huippupelaajan perusvaatimuksena. Luova pelaaja pystyy lukemaan peliä tilanteiden edellyttämällä tavalla ja tekemään ratkaisuja, joita vastustaja ei osaa etukäteen ennakoida. Peli on jatkuvasti muuttuvien tilanteiden ratkaisemista ja parhaiten siinä selviytyvät ne, jotka pystyvät nopeaan päätöksien tekemiseen. Pelin lukemisen opettaminen on haastavaa valmentajille. Baxterin malliharjoituksessa oli esimerkkejä siitä kuinka pienpelitilanteissa on mahdollisuus opettaa pelaajaa ymmärtämään peliä sekä ajattelemaan omilla aivoillaan. Huippupelaajalle on ehdoton edellytys tulla toimeen yhä tärkeämmäksi muodostuvan median kanssa. Sen vuoksi mediakoulutus on tärkeä osa pelaajakehitystä. Nykyaikana pelaajan on ymmärrettävä, että verkosto yksittäisen pelaajan, joukkueen sekä seuran ympärillä on laaja ja ilman sitä ei yksinkertaisesti tulla toimeen. Näin ollen myös sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa entisestään ja niiden huomioiminen kehitysohjelmassa on oleellista. Ohessa Stuart Baxterin esittämiä ajatuksia nuorten pelaajien kehittämisen eri tasoista eri ikävaiheissa. Baxterin esitys on nähtävissä kokonaisuudessaan SJV:n sivuilla. Toimitus 10-13 vuotta 4 v 4 + 1 tyyppiset pelit perustekniikat katupelit henkinen / sosiaalinen tuki kasvatuksellinen tuki peli valmentajana 20 Jalkapallovalmentaja 1/2009
13-15 vuotta toistot (Ranska) 1 v 1 (Portugali) taktiikan opetus fyysinen kehittyminen (Itävalta) turnaukset tulosten mittaaminen 15-17 vuotta voittamisen opettelu (Itävalta) erikoistuminen pelipaikkoihin huippupelaajan pätevyysvaatimukset voimaharjoittelu / mittaaminen mentaaliharjoittelu kansainvälinen kokemus 17+ vuotta liigajalkapallo henkinen / sosiaalinen tuki kasvatuksellinen tuki taktinen erikoistuminen mediakoulutus yhteistyö maajoukkueiden kanssa Jalkapallovalmentaja 1/2009 21