4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Samankaltaiset tiedostot
3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. y + p(x)y + q(x)y = r(x) (1)

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

1. Osoita, että annetut funktiot ovat seuraavien differentiaaliyhtälöiden ratkaisufunktioita:

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Matemaattinen Analyysi

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Insinöörimatematiikka D

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Matemaattinen Analyysi

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Matemaattinen Analyysi

Insinöörimatematiikka D

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Matemaattinen Analyysi

Valintakoe

Insinöörimatematiikka D

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Insinöörimatematiikka D

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Demo 1: Simplex-menetelmä

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

Korkeamman asteen polynomifunktio

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Matemaattinen Analyysi

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia

Matematiikan tukikurssi

Dierentiaaliyhtälöistä

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

12. Differentiaaliyhtälöt

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

Ratkaisuehdotukset LH 3 / alkuvko 45

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

FyMM IIa Kertausta loppukoetta varten

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Kanta ja Kannan-vaihto

Matematiikka B2 - TUDI

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

Insinöörimatematiikka D

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

5. OSITTAISINTEGROINTI

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Dierentiaaliyhtälöistä

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R R

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi syksy 2012

Luento 3: Simplex-menetelmä

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Transkriptio:

KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Krtalukua n olvassa diffrntiaalihtälössä F(,,,, (n) ) = siint n:nnn krtaluvun drivaatta (n) = d n /d n ja mahdollissti almpia drivaattoja, :tä ja :ää. Linaarinn n. kl:n DY standardimuodossa: (n) +p n- () (n-) + +p () +p () = r() ()

. Homognist linaarist diff.htälöt Jos r() =, htälö on homogninn: (n) + p n- () (n-) + + p () + p () = () HY:n linn ratkaisu välillä I () = C () + + C n n () () missä C,,C n ovat vakioita ja,, n linaarissti riippumattomia ratkaisuja li muodostavat ratkaisujn kannan. Yksitisratkaisu saadaan kiinnittämällä vakioidn C,,C n arvot.

Alkuarvothtävä: DY + alkuhdot ( ) = k ( ) = k () (n-) ( ) = k n-. Jos funktiot p (),, p n- () ovat jatkuvia avoimlla välillä I joll pist kuuluu, niin alkuarvothtävällä on ksikäsittinn ratkaisu () välillä I.

Funktiot (),, n () ovat linaarissti riippumattomia välillä I, jos k () + + k n n () = välillä I (5) totutuu vain, kun kaikki vakiot k,, k n ovat nollia. Funktiot (),, n () ovat linaarissti riippuvia välillä I, jos (5) totutuu krtoimilla, jotka ivät kaikki ol nollia.

5 Laus.. a) Jos funktiot p (),, p n- () ovat jatkuvia avoimlla välillä I, niin homognisn DY:n () ratkaisut,, n ovat linaarissti riippuvia välillä I, jos niidn Wronskin dtrminantti W(,..., n ) ' ' n ' n (6) (n) (n) (n) n on nolla jossakin välin I pistssä. Tällöin W = koko välillä I.

6 Suraus: b) Jos funktiot p (),, p n- () ovat jatkuvia avoimlla välillä I, niin ratkaisut,, n ovat linaarissti riippumattomia välillä I, jos W jossakin välin pistssä. Silloin W koko välillä I ja,, n muodostavat ratkaisujn kannan.

7 Laus.. Jos funktiot p (),, p n- () ovat jatkuvia avoimlla välillä I, niin homognislla DY:llä (n) + p n- () (n-) + + p () + p () = on linn ratkaisu muotoa () = C () + + C n n () missä,, n ovat linaarissti riippumattomia ja C,, C n vakioita.

8 Esimrkki.. Ovatko suraavat ratkaisut linaarissti riippumattomia? a), -, - b),, -

9. Vakiokrtoimist homognist diffrntiaalihtälöt Vakiokrtoiminn n. krtaluvun homogninn DY on (n) + a n- (n-) + + a + a = (7) missä a n-,, a ovat vakioita. Sijoittamalla rit = ja sn drivaatat saadaan karaktristinn htälö n + a n- n- + + a + a = (8)

Tapaus : Jos karaktristisn htälön juurt ovat raalist ja ksknään risuurt, ratkaisut n,..., n (9) muodostavat ratkaisujn kannan. Tapaukst voivat siintä riksn tai hdssä: Tapaus : Jos kaikki juurt ivät ol risuuria, d. ratkaisut ovat linaarissti riippuvia. Olkoon m-krtainn raalijuuri. Sitä vastaavat linaarissti riippumattomat ratkaisut ovat,,, m- ()

Tapaus : Jos karaktristislla htälöllä on konjugaattist komplksist juurt = ± i, niitä vastaavat linaarissti riippumattomat, raalist ratkaisut ovat = cos(), = sin() () Tapaus : Jos karaktristislla htälöllä on kaksinkrtaist komplksist juurt = ± i, niitä vastaavat linaarissti riippumattomat, raalist ratkaisut ovat cos(), sin(), cos(), sin() ()

Esimrkki.. a) Ratkais alkuarvothtävä hdoin () =, () = -, () =. () () b) Ratkais

. Epähomognist diffrntiaalihtälöt Epähomogninn htälö on (n) + p n- () (n-) + + p () + p () = r() () missä r(). Epähomognisn DY:n linn ratkaisu: missä () = h () + p () () h () = C () + + C n n () on homognisn DY:n linn ratkaisu p () on mikä tahansa pähomognisn DY:n (ksitis)ratkaisu

Alkuarvothtävä: DY + alkuhdot ( ) = k ( ) = k (n-) ( ) = k n- Olttaan, ttä krroinfunktiot p,,p n- ovat jatkuvia välillä I. Tällöin alkuarvothtävällä on ksikäsittinn ratkaisu () välillä I.

5.. Määräämättömin krtoimin mntlmä li ritmntlmä Vakiokrtoiminn pähomogninn diffrntiaalihtälö: (n) + a n- (n-) + + a + a = r() (5) Ensin hataan homognisn DY:n linn ratkaisu h. Sittn hataan pähomognisn DY:n ksitisratkaisu p (kutn. kl:n vakiokrtoimisn DY:n ratkaisu). Valitaan rittksi oikan puoln funktiota r() vastaava samantppinn funktio: sama taulukko kuin. kl:n tapauksssa. Tuntmattomat krtoimt ratkaistaan sijoittamalla rit drivaattoinn DY:öön.

6 r() k a k n tai n:nnn astn polnomi (n=,,, ) k cos(), k sin() k a cos(), k a sin() rit p () c a k n n +k n- n- + +k +k c cos + c sin a (c cos + c sin )

7 Karaktristislla htälöllä voi olla usampikrtaisia juuria Modifikaatiosääntö: Jos p :n trmi on homognisn htälön ratkaisu, p () krrotaan k :lla, missä k on pinin positiivinn kokonaisluku sitn, tti ksikään k p ():n trmi ol homognisn htälön ratkaisu. Ylinn ratkaisu = h + p.

8 Esimrkki.. Ratkais määräämättömin krtoimin mntlmällä a) sin b) () () c)

Ratkaisu kohtaan b): 9 HY: Karaktristinn htälö: + + + = ( + ) = Kolminkrtainn juuri = - HY:n ratkaisu: h = C - + C - + C - Yrit: p = c - p c( ) p c( 6 6) c( 9 8 p 6)

Sijoittaan nämä DY:öön. c( = - 9 8 6) c( 6 6) + c( ) c Huomataan, ttä -trmit liminoituvat 6c - = - c = 5 p = 5 Ylinn ratkaisu: = h + p = C - + C - + C - + 5 - = (C + C + C + 5 ) -

.. Paramtrin variointimntlmä li vakioidn variointi Yhtälön (n) + p n- () (n-) + + p () + p () = r() ksitisratkaisu on W () W () W n () p() r()d r()d n r() d (6) W() W() W() missä,, n on homognisn DY:n ratkaisujn kanta, W j = Wronskin dtrminantti, jossa j:s sarak on korvattu sarakklla [ ] T.

Ylinn ratkaisu = h + p. Pät muillkin kuin vakiokrtoimisill DY:ill. Ensin ratkaistava homogninn DY! Esim. kun n = W W = - ' ' ' W = '

Esimrkki.. Ratkais paramtrin varioinnilla. HY:n kantaratkaisut (thtävästä...b) = -, = -, = -

W ( ) ( ) ( ) ( ) Jokaissta sarakksta otttiin htinn krroin - tn. Lisätään. rivi. riviin ja vähnntään. rivistä. ( )

5 ) ( ) ( ) ( ) ( W ) ( ) ) ( ) ((

6 ) ( ) ( W = - ( + ) = - ) ( ) ( W = - ( + ) = -

W W W r d r d p W W W r d 7 missä W = - W = - W = - W = - r = - p d d d 5 d d 5 d = - 5 + - (-5 ) + - 5 = 5 - Ylinn ratkaisu: = h + p = C - + C - + C - + 5 - = (C + C + C + 5 ) -

Korkamman krtaluvun Eulr-Cauch-diffrntiaalihtälöt 8 Krtalukua n olva homogninn Eulr-Cauch-htälö: n (n) n (n) a n a a (7) Epähomogninn Eulr-Cauch-htälö n (n) n (n) a n a a r() (8) Homognisn Eulr-Cauchn DY:n ratkaisut rittllä = m. Epähomogninn Eulr-Cauchn DY: muuta standardimuotoon jakamalla n :llä ja tsi ksitisratkaisu p vakion varioinnilla. Määräämättömin krtoimin mntlmä i kä: ksssä i ol vakiokrtoiminn DY!

9 Esimrkki.. Ratkais pähomogninn Eulr-Cauch: 6 6 ln 6 6 ln Homogninn htälö (HY) 6 6 Sijoittaan = m = m m- " = m(m-) m- = m(m-)(m-) m- ja jataan m :llä

Saadaan => => m(m-)(m-) m(m-) + 6m 6 = (m-)[m(m-) m + 6] = (m )(m 5m + 6) = Juurt m =, m =, m = h = C + C + C

Epähomognisn htälön ksitisratkaisu p paramtrin varioinnilla: Yhtälön oltava linaarisn DY:n standardimuodossa li korkimman drivaatan krroin on 6 6 ln, r() = ln HY:n kantaratkaisut =, =, = W = 6 6 6 ( 6 ) (6 )

W = 6 W = ) ( 6 W =

W =, W =, W =, W = r() = ln W W W r d r d p W W W r d ln d ln d ln d ln d ln d ln d Btan intgroimiskaavat: n n ln a ln a d ln a d ln a n (n )

p ln ln 9 ln ln ln 8 ln 6 ) 8 ( ln 6 6 ln 6 Ratkaisu: = h + p = ln 6 6 C C C