Sivu 1 18.3.2014
Sivu 2 18.3.2014
Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen puolella on 467 km 2 Alueen järvisyys on 5,3 prosenttia Järviä alueella noin 30 ja pieniä lampia reilut 50 kappaletta Urpalanjokeen yhtyy myös lukuisia pieniä puroja ja ojia. Urpalanjoen virtaama vaihtelut ovat ajoittain suuria. Keskivirtaama on 5,3 m 3 /s Pudotuskorkeutta Salpausselän eteläpuoleisen Urpalonjärven ja meren välillä on noin 60 metriä Joki virtaa valtakunnan rajan Venäjän puolella noin 10 15 kilometriä ennen yhtymistään Viipurinlahteen ja itäiseen Suomenlahteen. Urpalanjoessa on noin 30 koskialuetta Sivu 3 18.3.2014 Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY KUNNOSTUSHANKKEEN PÄÄVAIHEET Taavetti 6.3.2008 Ylämaa 18.7.2008 Lappeenranta 6.5.2009 Kouvola 4.3.2010 Kouvola kesäkuu 2010 Lappeenranta 1.7. ja 9.9 2010 Kouvola 5.11.2010 2011-2013 Luumäki, Lappeenranta (Ylämaa) Miehikkälä 1.3.2011 Eloranta, Virtavesien kunnostus (sivu 28)
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Hankkeen lähtökohdat: - Urpalanjoki on ollut joskus Etelä-Suomen paras meritaimenen luonnonpoikastuotannon joki (Hurme 1962) - Venäjän puoleiset alueet ovat lähtökohdiltaan jo paremmassa kunnossa kuin Suomen puolella, siellä mm. taimen lisääntyy luontaisesti - Suomen puoleisella alueella ongelmat: perkaukset, kuormitus maataloudesta, -turvetuotannosta ja luonnonhuuhtoumasta, pistekuormitus, ja kalojen vaellusesteet
Hankkeen tarkoituksena on, edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja ennen kaikkea vedenlaatua säilyttää joki meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä Sivu 6 18.3.2014 Projektikoordinaattori Manu Vihtonen Urpalanjokialueen kehittämishanke
Urpalanjokialueen kehittämishankkeen sisältö: 1. maatalouden vesistökuormitukseen autetaan viljelijöitä maaseudun ympäristön suojelussa ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja maiseman ylläpitämiseen pyritään valitsemaan maanomistajien kanssa parhaiten sopivat toimenpiteet. 2. turvetuotannon ympäristövaikutuksiin vesienkäsittely menetelmiin vesistö kuormituksen pienentämiseen mitkä ovat alueen keskeiset ongelmat? 3. luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin kosteikot, tulva-altaat ja pohjapadot eroosioherkät alueet 4. pistekuormitukseen, kuten Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo haja-asutuksen jätevedet 5. vaelluskala-asioihin poistamaan kalojen, rapujen ja nahkiaisen alaosan vaellusesteet parannetaan kutu- ja poikastuotantomahdollisuuksia ja kaikkien lajien elinoloja Sivu 7 18.3.2014
Hankkeen rahoitus: Urpalanjokialueen kehittämishankkeesta 90 % rahoituksesta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Urpalanjokialueen kunnilta (Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä) Loput 10 % tulee yksityisestä rahoituksesta; Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Kaakonkulman kalastusalue sekä vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä talkootyö Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 150.000 euroa Rahoitushakemuksen käsitteli ja päätöksen teki Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 8 18.3.2014 Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen
Urpalanjoen seurantaa ja tarkkailua: Selvityksiä, seurantaa ja tarkkailua oli lähes 50 vuoden ajalta, sekä taustatietoa kehityksen kulusta Nykyisin mm. Luumäen Taavetin puhdistamon, turvetuotannon- ja järjestelyhankkeen seurantaa Vedenlaatu huono yläosalla, mutta parantunut kuitenkin 70 luvun tilanteesta, jolloin meijeri ja sikala kuormittivat tarvitaan kuitenkin tekoja seurannan tueksi! Sivu 9 18.3.2014
vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja maiseman ylläpitämiseen pyritään valitsemaan maanomistajien kanssa parhaiten sopivat toimenpiteet Sivu 10 18.3.2014 Presentation name and author
Turvetuotannon uudet vesienkäsittely menetelmät alueella: Sivu 11 18.3.2014 www.urpalanjoki.fi
- pistekuormitukseen, kuten Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo haja-asutuksen jätevedet Sivu 12 18.3.2014
Sivu 13 18.3.2014
Sivu 14 18.3.2014 Presentation name and author
Sivu 15 18.3.2014 Presentation name and author
toki joissa elää myös muitakin arvokaloja, Urpalanjokeen nousee syksyisin tuhansia nahkiaisia ja järvilaajentumissa on isoja kuhia! Kuva: Manu Vihtonen Kuva: Kaakonkulma -lehdestä Sivu 16 18.3.2014
Talkoot 2011: - Keskijuoksun koskiin Kasariin ajettiin 364 tonnia, eli 253 kuutiota kiveä - Alajuoksulle Laisniemeen ajettiin 175 tonnia, eli 125 kuutiota - Kirkkojokeen ajettiin 10 kuutiota - Yht. noin 550 t ja lähes 400 m3 Sivu 17 18.3.2014
Sivu 18 18.3.2014
Kirkkojoen kunnostuksien ensimmäiset tulokset: - Luumäen kirkon maantiesillan koski - Ei yhtään taimenen 0+ poikasta kesän 2011 koekalastuksissa, isompia taimenia kylläkin! - Tuotiin syksyllä 2011 10 kuutiota 20-100 mm kiveä - Kesällä 2012 tuotiin lisää 10 kuutiota, mutta 100-250 mm kiveä - Kunnostuksien jälkeen syksyllä 2012 koekalastettiin alue ja taimenen poikastiheys oli 23 kpl/100 m 2. Sivu 19 18.3.2014
Purokunnostusesimerkkinä Kanaoja (rajavyöhyke): tehtiin käsityönä ja paikallisten voimin, tuli hieno! Ennen: Jälkeen:
Sivu 21 18.3.2014 Presentation name and author
Tuomistonkosken kunnostus (Urpalanjoen keskijuoksu): Ennen: Jälkeen:
Lohen mätirasiaistutukset: - Vuonna 2011 litra - Vuonna 2012 kahdeksan litraa (35 672 mätijyvää) - istutukset niihin kohteisiin, jotka edellisenä kesänä kunnostettiin - mäti lähtöisin Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) Laukaalta - sen lahjoitti Urpalanjokialueen kehittämishankkeelle ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:lle Virtavesien Hoitoyhdistys, eli Virho ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry - mädistä 95-98 % kuoriutui Sivu 23 18.3.2014 Projektikoordinaattori Manu Vihtonen Urpalanjokialueen kehittämishanke
Näihin patoihin kalatiet, kiitos! Muurikkalan pato Salajärvenkosken pato Sivu 24 18.3.2014
Yhteystiedot: Projektikoordinaattori Manu Vihtonen p. 044-7121722 manu.vihtonen@urpalanjoki.fi Käykää sivuilla: www.urpalanjoki.fi Sivu 25 18.3.2014 Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen