Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1
Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä vuosina 2008, 2014 ja 2015 80000 70000 60000 50000 40000 30000 2008 2014 2015 20000 10000 0 Yhteensä osatyökykyisiä työttömiä joista uusi työttömiä joista pitkäaikaistyöttömiä Lähde: TEM 11/11/2016 3 Pitkäaikaistyöttömien ja uusien työttömien osuudet osatyökykyisistä työttömistä työnhakijoista vuosina 2008, 2014 ja 2015 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muut Pitkäaikaistyöttömät Uudet työttömät 30 % 20 % 10 % 0 % 2008 2014 2015 Lähde: TEM 11/11/2016 4 2
Työttömyydestä siirtyneet osatyökykyiset työttömät vuosina 2008, 2014 ja 2015 Työttömyydestä siirtyneiden osatyökykyisten määrä 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2008 2014 2015 Lähde: TEM Työttömyydestä siirtymisen kohteet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2008 2014 2015 Muu syy tai ei tietoa Siirtyi työvoiman ulkopuolelle Aloitti omaehtoisen opiskelun* Aloitti kuntouttavan työtoiminnan* Aloitti valmennuksen tai kokeilun* Aloitti muun koulutuksen Aloitti työvoimakoulutuksen Työllistetty Työhön yleisille työmarkkinoille *= v. 2008 kyseistä palvelua ei ollut 11/11/2016 5 Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Ohjausryhmä Ylijohtajat Leo Suomaa, Veli-Mikko Niemi, Outi Antila, Tuija Oivo Ohjausryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila Virkamiesverkosto Päivi Mattila-Wiro, Raija Tiainen, Milja Tiainen, Eveliina Pöyhönen, Ritva Partinen, Helena Vorma, Pirjo Moilanen, Jukka Lähesmaa, Patrik Tötterman, Aki Tetri Hanke 1: Uudistus palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla osatyökykyisten työllistymiseksi Hanke 2: Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustin-loukkujen vähentäminen Sidosryhmät ja muut ministeriöt 6 3
Kärkihankkeen projektit 1. Osku-ohjelman suositukset 2. Koulutuksella muutokseen 3. Vammaisten yrittäjyys 4. Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen 6. Tieto helposti verkosta 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen 8. Kannustinloukut 11/11/2016 7 Vammaisten yrittäjyys Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat myös osatyökykyisille mahdollisia tapoja työllistyä. Tietopohja yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista sekä esteistä on liian niukka päätöksentekoa ajatellen. o Paljonko osatyökykyisiä yrittäjiä on? o Millaisia ongelmia osatyökykyiset yrittäjät ovat kohdanneet yritystoiminnassaan? o Millainen on tukijärjestelmän merkitys (esim. ammatillisen kuntoutuksen elinkeinotuki)? o mitä tietoa tai tukea osatyökykyiset yrittäjät tarvitsisivat yritystoimintaansa liittyen? 8 4
Projekti 5: Rekrytointikynnyksen madaltaminen 9 Miksi projekti toteutetaan? Osatyökykyisten työllisyysaste on muuta väestöä alhaisempi. Rekrytointitilanteissa osatyökykyisten todennäköisyys tulla valituksi on ei-osatyökykyisiä vähäisempi. On tarpeen saada ajantasaista ja konkreettista tietoa työnantajien näkemyksistä rekrytointikynnyksen alentamisen mahdollisuuksista ja keinoista. Tavoitteena on, että yhä useampi osatyökykyinen työllistyy ja että yhä useampi yritys työllistää osatyökykyisiä. 10 5
Mitä projektissa tehdään? Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tutkimuksella työnantajien näkemyksiä osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä sekä tarvittavista reformeista. Toisessa vaiheessa toteutetaan toimenpiteet tutkimusten suositusten mukaisesti. Lisäksi jaetaan työnantajille tietoa ja esimerkkejä toimivista ratkaisuista ja malleista. mm. alueelliset koulutukset 11 0.35 työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia (eläkemenot) 0.81 0.04 0.34 0.26 sairausajan palkasta ja sijaisen palkkaamisesta aiheutuvia kuluja mahdollisia mukautustarpeita ja niiden kustannuksia Työnantajan on helppo arvioida. selviytyykö osatyökykyinen hänelle suunnitelluista tehtävistä 0.98 0.82 0.18 0.86 Kustannusriskit R 2 =.39 0.31 0.34 R 2 =.24 Myönteinen suhtautuminen osatyökykyisen rekrytointiin 0.90 0.78 Työnantajat ovat valmiita palkkaamaan osatyökykyisiä Työyhteisöt suhtautuvat myönteisesti osatyökykyisten palkkaamiseen 0.18 0.39 0.15 0.34 Työnantajan on helppo arvioida mukauttamistarpeita ja niiden kustannuksia Osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvää tukien ja avustusten hakemista ei koeta raskaaksi 0.93 0.81 0.72 Osatyökyisen työnhakijan sopivuuden arviointi 0.62 0.19 Palkkaamiseen liittyvät tuet ja avustukset 2 (11)=31,39; p=.001; CFI=0,99;TLI=0,90; RMSEA=0,060; SRMR=0,044 0.49 Työnantajat tietävät palkkaamiseen liittyvistä tuista ja avustuksista Tötterman & Tauriainen, arvioitavana 6
Projekti 4: Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen 13 Miksi projekti toteutetaan? Osatyökykyisten työllisyysaste yhä muuta väestöä selvästi alhaisempi. Osatyökykyisten työelämäosallisuutta toteutetaan laajasti sosiaalihuollon järjestämänä työtoimintana, joka on eityösuhteista työtä. Osatyökykyiset henkilöt eivät hakeudu julkisiin työvoimapalveluihin siinä määrin kuin esim. selvitykset heidän työkyvyistään ja -haluistaan antaisivat odottaa. On runsaasti osatyökykyisiä henkilöitä, jotka voisivat työllistyä saadessaan oikeanlaista ja -aikaista tukea. Yhä useampi vaikeasti työllistyvä henkilö tarvitsee tukea siihen, että voi olla osallisena yhteiskunnassa. 14 7
Ammatillisista erityisoppilaitokset: perustutkintokoulutuksen jälkeinen sijoittuminen Sijoittuminen perustutkintokoulutus, sijoittumiskyselyt 2013-2015 AMEO-keskiarvo 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 19% 20% 21% 31% 36% 41% 29% 26% 18% 13% 13% 15% 10% 5% 9% 5% 4% 0% Työllistyminen, palkkatyö Muu työllistyminen Jatko-opinnot Työtön työnhakija Muu sijoittuminen 2013 (n=549) 2014 (n=536) 2015 (n=614) 15 Mitä projektissa tehdään? Otetaan käyttöön nykyistä tehokkaammat toimintamallit: 1. Työtoiminnasta töihin 2. Opinnoista töihin 3. Osallisuutta tukeva toiminta Varmistetaan että asiakaslähtöinen yhteistyö ja palveluohjaus eri tahojen välillä toimivat Uudistetaan lainsäädäntöä osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta paremmin tukevaksi sosiaalihuollon lainsäädäntö laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 16 8
.33.28.59.51.27.79.44.43.23.14.33 Ammatillisen erityisoppilaitoksen, opiskelijan kotikunnan, Kelan ja muiden tahojen yhteistyö on riittävää ennen koulutukseen hakeutumista Koulutukseen hakeutuvien ammatilliset suunnitelmat on riittävästi varmennettu Koulutukseen hakeutuvien soveltuvuus on tarvittaessa varmennettu koulutuskokeilulla Koulutusalan valinnassa on riittävästi huomioitu opiskelijan mahdollisuudet työllistyä alalle Opiskelun aloittavien työkyky alalle on riittävä työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia (eläkemenot) sairausajan palkasta ja sijaisen palkkaamisesta aiheutuvia kuluja mahdollisia mukautustarpeita ja niiden kustannuksia.63.80.79.80.56.58.78.67 Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa (HOPS) otetaan riittävästi huomioon osatyökykyisyyden asettamat haasteet Alalle soveltuvuuden arviointi yhteistyössä Kustannusriskit.68.80.46 R 2 =.20.16 (ns.) Ammatillisessa opetuksessa pystytään riittävästi tunnistamaan osatyökykyisen osaaminen Ammatillisen opetuksen järjestäminen yksilöllisesti Myönteinen suhtautuminen osatyökykyisen rekrytointiin.78.65.20 Osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvää tukien ja avustusten hakemista ei koeta raskaaksi.27.32.51 Ammatillisessa opetuksessa on riittävästi työssäoppimista R 2 =.20.67.76 Palkkaamiseen liittyvät tuet ja avustukset.80 Työnantajat ovat valmiita palkkaamaan osatyökykyisiä Työyhteisöt suhtautuvat myönteisesti osatyökykyisten palkkaamiseen.40.35 Työnantajat tietävät palkkaamiseen liittyvistä tuista ja avustuksista.67 Tötterman & Tauriainen, 2016 2 (83)=126,07; p=.002; CFI=0,95; TLI=0,93; RMSEA=0,053; SRMR=0,059.47.35 stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys #OTEhanke 18 9