www.toimialaraportit.fi

Huonekalujen valmistus www.toimialaraportit.fi

Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 5/2006 Arto Vallin

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 5/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Arto Vallin Hämeen TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekalujen valmistus Tiivistelmä Huonekalujen vähittäiskaupan arvo on noin 890 milj. euroa ja ala elää parasta kasvuvaihetta pitkiin aikoihin. Alkuvuoden 2006 kasvu on ollut jopa 7 %. Huonekalujen koko tarjonnan arvo kotimaahan vuonna 2005 oli noin 1,4 mrd. euroa, kasvaen noin 12 % edellisvuoden tasosta. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on noin 27 %, kotihuonekalujen jakelussa se on 50 60 % ja volyymistä (kpl) 70 80 %. Huonekaluteollisuuden (TOL 361) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2005 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 292 milj. euroa, kasvua 2,5 % vuoteen 2004 verrattuna. Toimiala työllistää noin 10 300 henkilöä. Valmistavista yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Suurimmat yritykset (noin 2 % koko yritysmäärästä) tekevät liikevaihdosta 40 %, mutta yleiskuvana toimiala on pienyritysvaltainen. Alan 1 606 yrityksestä 88 % työllistää alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus on 19 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille noin 19 %. Viennin arvo oli vuonna 2005 pienempi kuin vuonna 2004, yhteensä 244 milj. euroa. Viennin määrän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2006. Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Koko viennistä 25 % suuntautui Ruotsiin, vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 390 milj. euroa vuonna 2004, josta kotikalusteet ovat 56 % ja huonekalujen osat 15 %. Vuoden 2006 alun tilastojen mukaan huonekalujen tuonti on edelleen kasvussa. Valtaosa tuonnista tulee edelleen EU-maista ja suurin yksittäinen tuontimaa 23 %:n osuudella on Ruotsi. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaan vuonna 2005 oli käyttökatteen mediaani 4,3 % ja omavaraisuusaste 38 %. Kauppa keskittyy edelleen suurille jakelijoille ja sisustustavarataloille ja nämä keskittävät ostojaan entistä pienemmälle joukolle toimittajia ohjaten vahvalla neuvotteluvoimallaan alaa haluamaansa suuntaan. Menestyminen kilpailussa vaatii valmistavilta yrityksiltä aikaisempaa selkeämpää, asiakaslähtöistä ja ydinosaamiseen keskittyvää toimintatapaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Huonekalut, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 952-489-052-6 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 10 2 Toimialan rakenne... 11 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä... 11 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet... 13 2.3 Toimipaikkojen alueellinen jakauma... 15 2.4 Yrityskannan muutokset... 16 2.5 Alan suurimpia yrityksiä... 17 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 18 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 18 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat... 19 3.3 Vienti ja tuonti... 22 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 4.1 Toimialan tuotanto... 28 4.2 Toimialan logistiikkarakenne.... 29 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 31 5.1 Investoinnit... 31 5.2 Kapasiteettitilanne... 32 5.3 Tuotekehitys... 34 6 Taloudellinen tila... 35 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne... 35 6.2 Taloudellinen asema... 38 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 41 7.1 Keskeiset menestystekijät... 41 7.2 Keskeiset ongelmat... 41 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 42

8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 43 8.1 Visio... 43 8.2 Väestörakenteen muutos... 44 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 45 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta... 45 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 46 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 47 10 Julkinen rahoitus... 48 10.1 TE-keskusten rahoitus... 48 10.2 Tekesin rahoitus... 48 10.3 Finnvera Oyj:n rahoitus.... 49 11 Lähteet... 50

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Lähteenä käytetään uusinta saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota on täydennetty avainhenkilöhaastatteluilla. Raporteissa käsitellään eri toimialojen markkinoita, rakennetta, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä ongelmia ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee huonekalujen valmistuksen (TOL 361) nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä. Raportti käsittelee toimialaa toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti eikä toimialalla vallitsevan kotikalusteet/julkikalusteet jaon mukaan. Toimiala 3612, Muut toimisto- ja myymäläkalusteet on julkikalusteita mutta esimerkiksi 3614, Muiden huonekalujen valmistus -luokassa on myös julkikalusteita valmistavia yrityksiä, joten TOL-luokitus ei anna mahdollisuutta toimialan käytännön mukaiseen jaotteluun. Raportti päivittää edelliset, vuodesta 1998 alkaen ilmestyneet toimialaraportit. Toimialaa käsitteleviä suhdannebarometrejä on tehty vuodesta 1993 lähtien ja ne julkaistaan nykyisin nimellä; KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006. Nämä tiedot sisältyvät myös tähän toimialaraporttiin. Huonekaluteollisuus on maassamme pienyritysvaltaista, kansainvälisillä markkinoilla operoivia yrityksiä on vähän mutta kansainvälinen kilpailu koskee myös kotimaassakin toimivia. Menestyminen toimialalla edellyttää entistä enemmän yrityksen ydinosaamiseen panostamista, erikoistumista ja toisten osaamisen hyödyntämistä. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Lahdessa 3.10.2006 Arto Vallin Toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL Luokka Tiedot vuodelta Tässä raportissa käsitellään Tilastokeskuksen TOL 2002 -toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 361 Huonekalujen valmistus. Raportin tarkastelun piiriin eivät kuulu lääkinnälliset ja laboratoriokalusteet (ovat mukana vienti/tuontiluvuissa). Raportin piiriin kuuluvat alla mainitut alatoimialat, luvut ovat Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -tietokannasta. Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. 361 Huonekalujen valmistus enn 2005 1 292 1 587 10 300* 434 238 3611 Tuolien ja istuinten valmistus 2004 236 247 2487 94 61 3612 Muiden toimisto- ja 2004 247 177 2091 103 30 myymäläkalusteiden valmistus 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus 3614 Muiden huonekalujen valmistus 2004 357 309 2920 127 31 2004 337 840 3220 120 134 3615 Patjojen valmistus 2004 48 10 218 17 752 361 Huonekalujen valmistus rivillä on henkilöstön määrässä palkattu henkilöstö + 500 yrittäjää (vuoden 2004 tieto) koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana. Myöhemmin raportissa esitettävien vientilukujen sisältö on erilainen yllä olevan jaon kanssa. Toimialalla puhutaan normaalisti Kodin huonekaluista, Julkikalusteista ja Keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta että Kodin kalusteisiin luetaan luokat 3611, 3614 ja 3615. Julkikalusteisiin luokka 3612 ja Keittiökalusteisiin luokka 3613, tosin luokassa 3614 on paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-, neuvottelu-, ravintola ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3612, mutta ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan sen luokan mukaan minkälaista niiden tämän päivän toiminta on, vaan esim. historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa. Myös esimerkiksi laivojen kalustamiseen keskittyneitä yrityksiä on luokassa 3614 vaikka ne tavallaan kuuluisivat luokkaan 3612.

9 Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta on 1,2 %. Toimipaikoista osuus on vastaavasti 6 %, mutta viennistä vain 0,5 %. 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 Liikevaihto huonekalu Vol-ind. huonekalu Vol-ind. teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 04/2006 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000=100) Huonekalujen valmistuksen liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viime vuodet vaikka tuotannon volyymi-indeksi on vuodesta 2001 alkaen laskenut vahvasti. Volyymi-indeksi on jäänyt jälkeen muiden alojen volyymi-indeksin kehityksestä. Huonekaluteollisuus EU-maissa Huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin Euroopassa, Cei-Bois:n mukaan oli huonekalujen tuotanto 54 % vuonna 2003 koko puualan (TOL201 205 + TOL 361) tuotannosta. Vuonna 2004 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo (25 EU maata) 92,5 mrd. euroa (+ 1,1 %) (Holz Zentralblatt 13.1.2006). Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa (25) on noin 127 000, työllistäen 1,1 milj. henkilöä. EU 15 maissa alle 20 henkilön yrityksiä on 90 % (henkilöstöstä 33 %) ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 10 % (henkilöstöstä 67 %). Saksassa on valtaosa yrityksistä yli 20 henkilöä työllistäviä, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on valtaosa alle 20 henkilön yrityksiä (Lähde: UEA, www.ueanet.com). Mainittakoon että Tanskassa on suurten valmistajien osuus suurempi kuin Euroopassa tai Suomessa keskimäärin. Huonekalujen kulutus vuonna 2004 oli EU-alueella (25 maata) 92,6 mrd. euroa (Holz Zentralblatt 13.1.2006), kulutus on taas kasvamaan päin. Koko EU-alueella on tuonnin osuus kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EU-alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuo-

10 lella on keskittymistä tapahtunut ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekaluista 83 % valmistetaan viidessä maassa, Saksa 27 %, Italia 27 %, Ranska 12 %, Iso-Britannia 10 % ja Espanja 8 %. Huonekaluvalmistajat ovat yleensä erikoistuneet muutaman erityyppisen tuotteen tuottamiseen. Suurimmat yksittäiset sektorit tuotannon arvon mukaan ovat pehmustettujen huonekalujen 16 % ja keittiökalusteiden valmistus 13 %. Makuuhuone-, ruokailuhuone- ja toimistokalusteet vastaavat kukin noin 10 %:n osuudesta ja tuoliteollisuus vajaasta 5 %. Huonekaluosien osuus koko tuotannosta on kasvanut 19 % tasolle huonekalujen kokonaistuotannosta. Tämä osoittaa alihankinnan tärkeyden EU:n huonekaluteollisuudessa. Keski-Euroopan valmistus on vahvasti siirtynyt entisiin Itä-Euroopan maihin, usein investoijana länsimaiset valmistajat ja Ikean tuotantoyhtiö Swedwood. Investoinneista vahvimmin on hyötynyt Puola, ulkomaiset investoinnit Puolan huonekaluteollisuuteen vuoden 1990 jälkeen ovat noin 200 milj. euroa (Holz-Zentralblatt 4.1.2005). Puolan huonekalutuotannon arvo oli vuonna 2003 noin 3,5 mrd. euroa. (UEA). Myös Puolalaiset yritykset ovat kehittyneet vahvasti ja markkinoivat omia tuotteitaan sekä EU-alueelle että Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Koko maailman tasolla on USA:ssa (21 %) edelleen suurin valmistusmaa. Kiinan osuus on vahvasti kasvanut, ja se onkin noussut suurimmaksi viejäksi (Holz-Zentralblatt 5.5.2006). 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista, EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teollisuuden tuotannosta (lähde: UEA). Merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä Suomessa liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin koska mm. heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa, ja se on tavallaan ollut alan kehittymiselle hidasteena. Huonekaluja valmistavat yritykset ovat tuoneet julki haluaan erottua metsäteollisuudesta koska eivät koe olevansa osa sitä. Yritykset/yrittäjät haluavat mieluummin olla osa sisutus- ja huonekalualaa. Tätä tavallaan tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys, huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta.

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj. 1 700 1 500 1 300 1 100 900 700 500 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 e2005 enn2006 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä 12 500 12 000 11 500 11 000 10 500 10 000 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2005 on ennakkotieto ja ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 2. Tuotannon arvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2005 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan noin 1,29 mrd. euroa. Toimialan 20 suurinta yritystä tekee reilut 50 % alan liikevaihdosta. Toimipaikkojen määrä on 1 587 kpl, suuntaus on laskeva. Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä nousi vuoden 1996 alimmasta luvusta 9 076 henkilöstä 12 300:aan vuonna 2000. Sen jälkeen on henkilöstön määrä ollut laskeva, vuonna 2005 oli määrä noin 10 300 henkilöä. Toimipaikkojen koon mukaan on henkilöstö jakautunut varsin tasaisesti kolmeen ryhmään, pienet ja suuret yhdessä ja kaksi keskimmäistä ryhmää työllistää kukin noin kolmasosan henkilöstöstä.

12 Yli 250 henkilöä 13 % Alle 10 henkilöä 22 % 50 249 henkilöä 32 % 10 49 henkilöä 33 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 3. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan v. 2004 Saldoluku 40 30 Odotukset Toteutunut 20 10 0 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007-10 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 4. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Paranee 15 % Huononee 7 % Pysyy ennallaan 78 % Kuva 5. Odotukset seuraavan vuoden (2005 2006) aikana

13 Toimialalla odotetaan alan henkilöstön määrän lievästi kasvavan. Seuraavan vuoden aikana 78 % haastatelluista yrityksistä ennakoi henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, 15 % paranevan ja 7 % vähenevän. Tilanne vaihtelee jonkin verran alatoimialoittain, toimistoja myymäläkalusteiden sekä keittiökalusteiden valmistajilla on suurimmat odotukset henkilökunnan määrän kasvun suhteen. Asiakastoimialan, huonekalujen kaupan puolella odotetaan henkilöstön määrän selvää kasvua, kaupan puolla on henkilöstön määrä edellisen vuoden aikana pienentynyt. Henkilöstön määrä on tähän asti pienentynyt ilman ongelmia, mutta nyt on ammattitaitoista työvoimasta pulaa. Vuonna 2006 työvoimatoimistojen tekemien työvoiman ja koulutuksen tarvekyselyjen mukaan on huonekalualan suurista maakunnista Päijät-Hämeessä selviä rekrytointiongelmia kun taas Etelä-Pohjanmaalla ei rekrytointi vaikeuksia vielä ole merkittävästi. 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet % 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 2000 2001 2 002 2 003 2004 e2005 Tuolit ja istuimet Keittiökalusteet Toimisto- ja myymäläkalusteet Muut huonekalut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2005 raportin tekijän Kuva 6. Alatoimialojen suhteelliset osuudet (liikevaihto), patjojen kuvaaja ei mukana Huonekalujen tuotannon arvo on aikaisemmin ollut suhteellisen tasaisesti jakautunut eri alatoimialojen kesken. Viime vuosina ovat muiden huonekalujen valmistus ja keittiökalusteiden valmistus kasvaneet muita suuremmiksi. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on noin 5 %. Kuvan lukuihin tuo epävarmuutta ja vääristymää se että useat, jopa alalla suurehkotkin yritykset ilmoittavat tietonsa TOL-luokituksen mukaan väärään luokkaan.

14 Patjojen valmistus 4 % Tuolien ja istuinten valmistus 18 % Muiden huonekalujen valmistus 30 % Toimisto- ja myymälä kalusteiden valmistus 20 % Keittiökalusteiden valmistus 28 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto. Patjojen osuus epävarma, laskettu kokonaisuuden kautta Kuva 7. Henkilöstön jakautuminen alatoimialoittain vuonna 2005 Jakauma on lähellä liikevaihdon jakaumaa alatoimialoittain. Muiden huonekalujen valmistajilla on eniten henkilöstöä suhteessa liikevaihtoon, Keittiökalusteiden valmistajilla on korkein liikevaihto/henkilö. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä on keskimäärin 29 %, vaihtelut alatoimialoittain ja yrityksittäin ovat suuria.

15 2.3 Toimipaikkojen alueellinen jakauma Taulukko 2. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2004, liikevaihto ja toimipaikat 361 Kaikki huonekalut Liikevaihto (1000 euroa) 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimisto ja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Häme 250 842 58 651... 106 460 39 047... Uusimaa 169 585 98 659... 9 477 19 396... Etelä-Pohjanmaa 140 649 32 604 8 188 19 600 75 922 4 335 Pohjois-Pohjanmaa 129 802 978 6 283 43 109 79 432... Varsinais-Suomi 107 466 25 377 22 622 29 450 30 017... Satakunta 84 569 928 5 439 65 409 12 793... Pohjanmaa 63 861... 2 007 24 814 19 308... Keski-Suomi 57 568 116 40 985 4 445 12 022... Pirkanmaa 53 908 5 481 5 477 10 454 31 977 519 Pohjois-Savo 50 895 4 032 9 373 23 893 13 597... Etelä-Savo 35 874 5 109... 10 632 12 851... Pohjois-Karjala 31 411 213 11 964 6 880 12 354... Kaakkois-Suomi 21 391 1 844 1 071 15 209 3 267... Kainuu 12 991...... 2 187 1 893... Lappi 6 328...... 3 865 1 607... Toimipaikat Uusimaa 307 54 47 30 174 2 Etelä-Pohjanmaa 251 43 11 32 162 3 Häme 185 35 34 27 87 2 Varsinais-Suomi 180 29 29 40 82... Pirkanmaa 123 24 11 28 57 3 Pohjois-Pohjanmaa 99 13 9 35 42... Satakunta 72 10 7 23 32... Pohjanmaa 68 5 3 23 36 1 Keski-Suomi 64 3 10 18 33... Kaakkois-Suomi 61 5 7 14 35... Pohjois-Savo 52 10 7 14 21... Etelä-Savo 51 9 2 9 30 1 Pohjois-Karjala 39 5 4 7 23... Lappi 39 2 2 15 20... Kainuu 17 6 1 4 6... Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus... osata tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaa on kasvanut vahvasti (Incap Furniture). Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat alan pienyritysvaltaisinta aluetta. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 on liikevaihto kasvanut eniten Uudellamaalla (141 -> 169 milj. ) ja Pohjois-Pohjanmaalla (111-> 130 milj. ).

16 Taulukko 3. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2004, henkilöstö 361 Kaikki huonekalut 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimisto ja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Henkilöstö Häme 2 912 1 375... 710 414... Etelä-Pohjanmaa 1 299 284 87 162 747 20 Uusimaa 1 136 486... 79 207... Varsinais-Suomi 935 198 175 226 337... Pohjois-Pohjanmaa 698 31 65 283 320.. Pirkanmaa 557 75 45 121 276 40 Pohjois-Savo 533 65 111 236 121... Pohjanmaa 525... 17 254 180... Satakunta 484 9 54 309 112... Keski-Suomi 475 2 346 45 83... Etelä-Savo 391 77... 106 150... Pohjois-Karjala 364 3 120 49 192... Kaakkois-Suomi 169 17 15 96 41... Kainuu 115...... 20 17... Lappi 52...... 18 19... Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus... osata tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi 2.4 Yrityskannan muutokset Kpl 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2006 ennuste raportin tekijän Kuva 8. Yritysmäärän nettomuutos Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa 30.1.2006), huonekalualalla se tarkoittaisi vuosittain 155 uutta yritystä, uusia yrityksiä tulee alalle kuitenkin vain noin 100/vuosi. Tuolien ja istuimien val-

17 mistajien nettomuutos oli positiivinen vuonna 2005. Suuri joukko yrittäjiä siirtyy eläkkeelle, osa yrityksistä lopettaa toimintansa ja osan ostaa henkilö, joka muutoin olisi perustanut uuden yrityksen. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on viime vuosina ollut noin 30, valtaosa yrityksistä on Muiden huonekalujen valmistajia ja konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä on viime vuosina ollut yhteensä 150 250 työntekijää. Tässä tilastossa on huomioitava, että luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Vuonna 2005 tullee konkursseja vähintään sama määrä kuin vuonna 2004. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Huonekaluvalmistuksen suurimpia yrityksiä vuonna 2005 Liikevaihto Henkilöstö TOL TE-keskus milj. Isku konserni ** 234 1 741 3611 Häme Martela konserni 102 610 3612 Uusimaa Novart Oy 81 488 3613 Häme Puustelli Group Oy 69 278 3613 Satakunta Incap Furniture Oy 59 265 3614 Pohjois-Pohjanmaa Topi Kalustaja Oy 30 145 3613 Pohjois-Pohjanmaa Unituli Oy 21 65 3615 Pohjanmaa Pohjanmaan Kaluste Oy 19 118 3611 Etelä-Pohjanmaa GWS Pikval Oy 18 117 3612 Keski-Suomi Mellano Oy 16 181 3613 Pohjois-Savo ITAB shop Concept Finland Oy 14 64 3612 Uusimaa EFG Tuolituotanto Oy 10 96 3612 Häme Insofa Oy 10* 101* 3611 Häme Suomi-Soffa tehdas Oy 10 79 3611 Kainuu Lundia Oy 8 48 3614 Häme Niemen Tehtaat Oy 8 95 3614 Pirkanmaa Kirena Oy 8 46 3614 Häme Erteline Oy 6 81 3612 Häme P. Rotola-Pukkila Oy 5 49 3614 Etelä-Pohjanmaa Mc Finn Oy 5* 77* 3614 Etelä-Pohjanmaa Huonekalutehdas Korhonen Oy 4 59 3614 Varsinais-Suomi Yhteensä 721 4 625 * vanha tieto Lähde: Asiakastieto Oy ** Iskun konserniluku mukaan, luvussa on mukana levyteollisuutta Puhos Board Oy:n kautta. Huonekalujen valmistukseen liittyvää lukua ei ole saatavilla. Konserniin kuuluvat yhtiöt Isku Interior Oy/ julkikalusteet, Isku Koti Oy/kotikalusteet, Isku Keittiöt Oy/keittiökalusteet ja Isku Teollisuus Oy/teollisuuden tuotteet. Liikevaihdon kasvu on merkittävää keittiökalusteiden valmistajilla (3613).

18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 2/2006 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus on tällä hetkellä vakaalla pohjalla. Kotitalouksien ostovoima on kasvanut ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,8 %. Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekirja 1/2006 esittää asuntojen aloitusmääräksi 33 500 kpl vuonna 2006 sekä 33 500 kpl vuonna 2007, toimistorakentaminen laskee vuonna 2007 pienen kasvun jälkeen taas vuoden 2004 tasolle. Korjausrakentaminen kasvaa nyt samassa tahdissa muun rakentamisen kanssa. Suomessa puhutaan yleisesti että kalusteiden menekki on yhteydessä asuntokaupan määrään, tutkimustietoa asiasta ei ole. Saksalaisten tutkimusten mukaan (Dieter Haas, Holz Zentralblatt 13.1.2006) huonekalujen kysynnän muutos riippuu lähinnä bruttokansantuotteen kasvusta eikä avioliittojen solmimisen- tai asuntorakentamisen määrästä, 70 % huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja (The EU Furniture Industry/www.ueanet.com). Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Huonekalujen kysynnän kehitys kotimaassa on riippuvainen kotitalouksien ostovoimasta koska huonekalujen ja sisustustarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen (2002) mukaan 2,1 %, 232 euroa vuodessa/henkilö. Huonekalujen osuus oli samassa tutkimuksessa 1,3 %, 136 euroa vuodessa/ henkilö. Huonekaluja myyvien yritysten liikevaihto on kasvussa mutta kasvu on paljon suuntautunut muihin sisustustuotteisiin. Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyssä huonekalujen valmistajista 3 % (4 % v. 2005 ja 7 % v. 2004) ilmoittaa viennin keskeiseksi markkina-alueeksi. Yrityksellämme ei ole kiinnostusta aloittaa vientiä myöntää 89 % (84 % v. 2005 ja 78 % v. 2004) yrityksistä.

19 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Taulukko 5. Huonekalujen kotimaan markkinoiden kehitys (milj. ) Tuotanto 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Bruttoarvo 919 1031 1 049 1 191 1 204 1 173 1 140 1 224 1 293 1 300 - Vienti 241 278 245 269 255 269 271 283 244 230 Kotimaahan 678 753 804 922 949 904 869 941 1 049 1 070 + Tuonti 180 250 289 307 303 326 330 334 390 455 Tarjonta 858 1 004 1 093 1 229 1 252 1 230 1 199 1 275 1 439 1 525 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus ja Tullihallitus/ Suomalainen Huonekalu ry, ennuste 2006 raportin tekijän Huom. Taulukko kuvaa tilannetta karkealla tasolla, koska esim. luotettavia kaupan lukuja kaikista tuoteryhmistä ei ole saatavilla. Huonekaluliikkeiden kautta myytäneen huonekaluja noin 890 milj. eurolla, yllä olevassa taulukossa on lisäksi keittiökalusteiden, laivakalusteiden jne. tuotannon arvo mukana. Tuonnin osuus on koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta noin 30 %, kotihuonekalujen jakelussa on tuonnin osuus 50 60 % ja volyymistä on tuontituotteiden osuus jopa 80 %. Kaupan sidotusta pääomasta voi jollain jakeluketjulla tuontihuonekalujen osuus olla lähes 100 %. Milj. euroa 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Kuva 9. Huonekalujen tarjonta kotimaassa Huonekalujen tarjonta kotimaan markkinoilla on 2000-luvun tasaisen vaiheen jälkeen taas kasvanut. Tarjonnan kasvu on johtunut sekä huonekalujen tuotannon että erityisesti tuonnin määrän kasvusta. Kotimaan tarjonnan summaa vääristävät vientiin kirjaamattomina mm. laivoihin toimitetut kalusteet ja maahan tuotuina autojen istuimet, yhteensä arviolta noin 40 milj. euroa.

20 Kotihuonekalut Kotihuonekalujen ja sisustustarvikkeiden liikevaihto oli 1 152 milj. euroa vuonna 2005 josta kotihuonekalujen osuus oli noin 890 milj. euroa (Suomen Huonekalukaupan liiton kotisivut 18.9.2006). Vuonna 2005 kasvoi myynti noin 7 (%) ja vuodelle 2006 ennustetaan kasvua 4 (%). Koko sisustuskaupan kasvuvauhti on viime vuonna ollut nopeampaa kuin koko vähittäiskaupan (4,2 %) kasvuvauhti, suurin vaikutus on ollut muilla sisustustuotteilla. Kasvuun eivät kuitenkaan yllä kaikki alan yritykset vaan kasvavia yrityksiä on vain osa. Suurin huonekalujen tuoteryhmä 59 (%) osuudella on kodin huonekalut, patjojen osuus 16 (%), sisustustekstiilien ja mattojen osuus 12 (%), keittiökalusteiden 4 (%), valaisimien 4 (%) ja kotikonttorikalusteiden 3 (%). Sisustustarvikkeiden ja huonekalujen kulutus suomessa asukasta kohti on 235 euroa, eurooppalainen keskiarvo on 248 euroa (lähde: Suomen Huonekalukaupan liitto). Ruotsissa on kulutus Supermarket (2 3/2005) lehden mukaan 283 euroa/ asukas. Keittiökalusteilla on perinteisesti omat myymälänsä eikä niiden osuus huonekaluliikkeiden liikevaihdosta ole merkittävä. Kotihuonekalujen markkinat ovat maassamme hyvin keskittyneet ja todennäköisesti jakeluketjuja yhdistyy edelleen. Suomen Huonekalukaupan liiton mukaan olivat vuonna 2005 suurimpien ketjujen markkinaosuudet huonekalukaupassa: Keswell ryhmä (Sotka, Asko ja Kodin Ykkönen) yhteensä 20,5 (%) Masku 8,9 (%), Ikea 7,3 (%), Isku Koti Oy 6,7 %, Stemma 6,7 (%), Vepsäläinen 3,8 (%), Suomi-Soffa 3,2 %, Jysk 2,8 (%) sekä EM 3,3 (%). Ketjuihin kuulumattomien osuus on siten 38,8 (%). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 harjoitti huonekalujen vähittäiskauppaa (TOL 52441) 658 (647 v. 2003) toimipaikkaa, 890 milj. euron (763) liikevaihdolla työllistäen 3 699 (3 332) henkeä. Ikean Raision ja Haaparannan myymälät sekä Vepsäläisen voimakas kasvuhakuisuus tulevat muokkaamaan kaupan rakennetta, Ikea tavoittelee Suomen markkinoista (huonekalut ja sisustaminen) 20 % osuutta ja Vepsäläinen pyrkii huonekalujen markkinajohtajaksi v. 2008 (Hufvudstadsbladet 7.9.2006/Esmerk). Pienten huonekaluliikkeiden osuus alan kokonaismyynnistä laskee. Keittiökalusteet Keittiökaapistojen vuosimarkkinat lienevät noin 300 milj. euroa, summasta puolet tullee asunnonvaihtajilta. Keittiökalusteiden kysyntä on luonnollisesti suurinta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa. Keittiökalusteiden kysynnän riippuvuus uudis- ja korjausrakentamisesta on vähentynyt koska uudistetaan vain keittiö eikä sen uudistamiseen liity muuta korjausrakentamista. Keittiökalusteiden myynti tapahtuu pääasiassa erikoisliikkeiden kautta saneeraus- ja pientalokohteisiin sekä rakennusliikkeiden kautta kerrostalojen uudisrakennuskohteisiin. Kilpailu on alalla suhteellisen kireää uusien paikallisten valmistajien (osa vain kokoon-

21 panijoita) ja keittiötukkujen lisääntymisen myötä. Syksyn 2005 KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan valmistavien pk-yritysten myynnistä menee suoraan kotitalouksille 42 %, tukku- ja vähittäiskaupoille 10 % ja muille yrityksille (rakennusliikkeille) 39 %. Suurimmilla keittiökalustevalmistajilla (Novart Oy, Puustelli Group Oy, Topi Kalustaja Oy ja Isku Keittiöt Oy) on yli 50 %:n osuus alan markkinoista Suomessa. Toimistokalusteet Toimialalla puhutaan normaalisti julkikalusteista ja niihin luetaan myös laivakalusteet. Julkikalusteiden kokonaisliikevaihto on noin 270 milj. euron luokkaa, tarkkaa lukua on vaikea saada, koska monen yrityksen liikevaihtotiedot menevät luokkaan 3614 Muut huonekalut. Esimerkiksi Isku Oy:n koko liikevaihto on luokassa tuolit ja istuimet (Asiakastieto Oy), Iskun liikevaihdosta noin 59 milj. euroa tulee tältä sektorilta (lähde: Puutekniikka 1/02). Tässä raportissa käytetään TOL-luokituksen mukaista jakoa ja tilastotiedoissa on mukana vain 3612 Muut toimisto- ja myymäläkalusteet ryhmän tiedot. Toimistokalusteiden kotimaanmarkkinat ovat viime vuonna olleet arviolta 180 milj. euroa. Toimistokalusteiden kauppa kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2001 ja lasku on jatkunut vielä vuonna 2003. Vuoden 2004 uskotaan olleen käännekohta ja alan liikevaihto kääntynee hienoiseen kasvuun. Suomen toimistokalustemarkkinoista kolme suurinta valmistajaa (Martela Oyj, Isku Oy, EFG Toimistokalusteet Oy) vastaavat yli 80 % markkinoista. Suurimmat suomalaiset toimistokalusteiden valmistajat ovat niin sanottuja yleisvalmistajia, joiden mallistot käsittävät kaikki toimistokalustamiseen tarvittavat yksiköt. Toimistokalusteiden myynti kohdistuu yrityksille ja julkishallintoon se on mitä suurimmassa määrin palvelukokonaisuuden myyntiä, tämä kokonaisuus käsittää asiakkaan tarpeiden pohjalta lähtevän suunnittelun, toimituksen, kalusteiden asentamisen ja vanhojen kalusteiden kierrätyksen tai hävittämisen. Toimistokalusteiden myynnissä on asiakkaiden tarpeiden jatkuvan muutoksen takia jatkuva asiakasyhteys tärkeää ja siksi myynti tapahtuu pääasiassa suoraan asiakkaille.

22 3.3 Vienti ja Tuonti Vienti Milj. euroa 500 400 Vienti Tuonti 300 200 100 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus, 2006 ennuste raportin tekijän Kuva 10. Huonekalujen viennin kehitys Huonekalujen vienti laski 244 milj. euroon vuonna 2005 oltuaan ennätykselliset 283 milj. euroa vuonna 2004, vienti todennäköisesti laskee edelleen vuonna 2006 kun Ikean ostojen vähentäminen suomesta realisoituu. Ulkomaankaupan luvuissa on huomioitava se että laivakalusteiden välillinen vienti puuttuu luvuista ja että autojen istuimien tuonti on luvuissa mukana. Suurin viejä on Incap Furniture Oy. Milj. euroa 30 20 Odotukset Toteutunut 10 0 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007-10 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 11. Odotukset viennin kehittymiselle seuraavan vuoden aikana

23 Viennin kasvuun uskovia on yhtä paljon kuin aikaisemmin, valtaosa odottaa viennin määrän pysyvän ennallaan. Erittäin suuret kasvuodotukset ovat Muiden huonekalujen valmistajilla ilmeisen realistisesti laivatoimitusten takia. Kasvuodotukset ovat yleensä huomattavasti suuremmat kuin mitä on toteutunut. Toimistokalusteet 7 % Keittiökalusteet 5 % Muut 13 % Huonekalujen osat 15 % Kotikalusteet 60 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 12. Huonekalujen viennin jakauma tuoteryhmittäin Suurin osa huonekalujen viennistä on kotikalusteita, huonekalujen osat on toiseksi suurin ryhmä. Keittiökalusteiden viennin oikea määrä lienee suurempi, mutta viejät kirjaavat vientiä muihin luokkiin. Ryhmän muut valtaosan muodostavat istuimet ajoneuvoihin ja lääkintäkalusteet. Puola 3 % Viro5% Iso-Britannia 5 % Norja 6 % Sveitsi 3 % Ruotsi 25 % Ranska 6 % USA 7 % Saksa 9 % Venäjä 13 % Muut maat 18 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 13. Huonekalujen viennin jakauma maittain KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 -kyselyyn vastanneiden yritysten viennin päämarkkinat olivat Ruotsi 30,4 (%), Venäjä 16,9 (%), Baltia 13 (%) ja Norja 10,6 (%).

24 Ruotsi Ruotsi on aina ollut tärkeä markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille (vienti 62 milj. euroa v. 2005), ja sen osuus huonekalujen kokonaisviennistämme kasvoi taas tasolle 25 (%). Supermarket (2005/3 4) lehden mukaan olivat Ruotsin kokonaismarkkinat 2,5 miljardia euroa vuonna 2004 (kasvu 2,8 %) ja ruotsalalaiset ostivat keskimäärin 283 eurolla kalusteita. Ruotsi on potentiaalinen markkina-alue myös jatkossa läheisyytensä ja samantyyppisten makutottumusten ansiosta. Huonekalujätti Ikean kokonaisostot Suomesta (iso osa Ikean ostoista toimitetaan suoraan muihin maihin) ovat laskeneet 115 milj. euron tasosta (huonekalujen osuus noin 90 milj. euroa), mutta ostot ovat edelleen merkittävät, Ikean kokonaisostot ovat suuremmat kuin vienti mihinkään yksittäiseen maahan. Muita suuria huonekalujen jakelijoita ruotsissa ovat Mio, Jysk ja EM. Kodin sisustustuotteiden osuus ruotsalaisten kulutuksesta on samaa tasoa kuin suomessakin, eli noin 5 %. (Huonekalujen osuus 53 %). Ruotsalaisilla on kuitenkin enemmän rahaa kulutukseen joten absoluuttinen ostomäärä on suurempi. Venäjä Elokuussa 1998 Venäjän taloudessa alkaneiden ongelmien myötä kääntyi siihen asti kasvanut vienti laskusuuntaan, päätyen vuonna 1999 romahdusmaisesti 28 milj. euron tasolle. Vuonna 2004 oli vienti 34 milj. euroa ja vuonna 2005 hieman pienempi 32 milj. euroa. Tällä 13 % osuudella on Venäjä toiseksi suurin vientimaa. Vuoden 2006 alun vienti on samaa tasoa kuin vuonna 2005. Venäjä on edelleen potentiaalinen markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille mutta suomalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään Venäjän markkinoiden jopa 20 % vuotuista kasvua. Sekä Ikea että muutama saksalainen valmistaja investoivat Venäjälle huonekalutehtaita joiden tuotannosta osa tulee varmasti Venäjän markkinoille. Esimerkiksi German Schieder Möbel investoi 50 milj. euroa neljään tehtaaseen, syntyy 2 400 työpaikkaa (Frankfurter Allgemeine Zeitung 14.6.2003 / Esmerk). Saksa Saksan osuus kokonaisviennistämme on viime vuosina vaihdellut voimakkaasti, vienti vuonna 2005 oli 21 milj. euroa (9 %). Saksassa on Euroopan korkein huonekalujen ostosumma, yli 400 / asukas vuonna 2005. Vuonna 2000 ylitti Itä-Euroopan tuonti läntisen tuonnin ja sama kehitys jatkuu edelleen. Itä-Euroopasta tulevasta tuonnista yli 50 (%) on saksalaisten omistamista tehtaista mm. Puolassa (saksalaiset hallitsevat 70 % Puolan huonekaluvalmistuksesta, Holz Zentralblatt 13.1.2006). Saksan kokonaismarkkinat ovat noin 31 mrd. euroa, vuonna 2005 kasvoi valmistajien liikevaihto 5 (%) ja vuodelle 2006 odotetaan kasvua 3,5 (%). Suurin osa kasvusta on tullut viennistä koska kotimaan markkina on kasvanut vain 0,5 (%) (Frankfurter Allgemeine Zeitung 8.9.2006/Esmerk). Saksan toimistokalustemarkkinat ovat supistuneet merkittävästi viime vuosina, vuoden 2001 liikevaihdosta 2,7 mrd. euroa on tultu tasolle 1,65 mrd. euroa vuonna 2004. Vuonna 2005 kasvoi

25 alan myynti noin 3 (% (Holz Zentralblatt 19.5.2006) ja vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen kasvu oli 14,1 (%). Edelleenkin suuret Saksan markkinat ovat suomalaisille valmistajille suuri houkutus ja haaste. Saksan markkinoille lähtöön on valmistauduttava huolellisesti, mm. tuotteilla oltava 24 kk takuu. Saksassa tapahtuu merkittävä osa kaupankäynnistä ostoryhmien kautta ja 20 ostoryhmittymää ja jakeluketjua (nämäkin keskittyvät) hallitsee 50 (%) markkinoista (Lähde: UEA). Saksa on potentiaalinen markkina-alue lähes kaikissa tuoteryhmissä ja huonekalukaupan murros tuo tilaisuuden saavuttaa jalansija markkinoilla. Markkinoille pääsy vaatii kokonaiskonseptin hallintaa ja huolella tehtyjä kotitöitä. Iso-Britannia Huonekalujen vienti Iso-Britanniaan on kasvanut tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien (13 milj. euroa v. 2005). Vienti on edelleen laskusuunnassa alkuvuonna 2006. Huonekalujen kysynnän Iso-Britanniassa on viime vuosina hitaasti kasvanut samaan aikaan kun Iso-Britannian oma tuotanto laskee. Huonekalujen vientimme Iso-Britanniaan on lähinnä kodinkalusteita ja pienessä määrin julkitilakalusteita. Iso-Britannia on potentiaalinen markkina-alue huonekaluvalmistajille, tosin viime vuosina siellä on kilpailu kiristynyt merkittävästi. Tuonti Milj. euroa 500 400 Tuonti Vienti 300 200 100 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus, 2006 ennuste raportin tekijän Kuva 14. Huonekalujen tuonnin kehitys Huonekalujen tuonti on yli kolminkertaistunut aikavälillä 1995 2005. Huonekalujen tuonnin arvo oli vuonna 2005 yhteensä 390 milj. euroa. Tuonti kasvanee vuonna 2006 jopa 455 milj. euroon.

26 Patjat 7 % Keittiökalusteet 3 % Toimistokalusteet 8 % Muut 11 % Kotikalusteet 56 % Huonekalujen osat 15 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 15. Huonekalujen tuonnin jakautuminen tuoteryhmittäin Huonekalujen tuonti on keskittynyt kotikalusteisiin, Huonekalujen osat on selkeästi toiseksi suurin erä. Kotimaan teollisuus tuo maahan huonekalujen komponentteja mm. Virosta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta. Ryhmän Muut suurin osa on moottoriajoneuvojen istuimet. 350 300 Ruotsi Viro Saksa Kiina Italia Tanska Puola 250 200 150 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 16. Huonekalujen tuonnin kehitys maittain, milj. Kuvassa ovat mukana maat joista tuonti on vähintään 20 milj. euroa. Ruotsi, Saksa ja Italia ovat vielä hyvin mukana mutta halpamaiden osuus on vahvassa kasvussa, Saksa on vahvistanut asemiaan tuojana. Tuonti Kiinasta kasvaa isoin harppauksin, kokonaistuonti sieltä vuonna 2005 oli 29 milj. euroa, 7 (%) koko tuonnista. Ikea tuottaa nykyisin tuotteita suoraan valmistusmaista myymälöihin eikä kierrätä kaikkea Ruotsin kautta, tuonnin kasvussa on kuitenkin suurempi merkitys suomalaisten jakeluketjujen ostoilla.

27 Ruotsi Ruotsilla on pitkään ollut merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Huonekalujen tuonti Ruotsista vuonna 2005 oli 89 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen 6 milj. euroa. Ruotsin osuus huonekalujen kokonaistuonnista on nyt 23 %, Kotikalusteet ovat suurin ryhmä (40,4 milj. euroa), toinen merkittävä ryhmä ovat toimistokalusteet (18,7 milj.). Ikean rooli on erittäin merkittävä, julkikalusteita tuo mm. Kinnarps. Viro Viro on kasvanut toiseksi suurimmaksi huonekalujen tuontimaaksi. Vuonna 2005 huonekaluja tuotiin maahamme Virosta 64 milj. eurolla, Kotikalusteet muodostavat 67 (%), Komponentit 14,5 (%) ja Patjat 10,2 (%) tuonnista. Virosta tapahtuva tuonti pohjautuu hyvin pitkälle suomalaisten tehtaiden ja jakeluketjujen komponenttien ja huonekalujen alihankintaostoille. Tuonti jatkuu edelleen voimakkaana, viime aikoina on kuitenkin alkanut kuulua viestejä Viron kustannustason noususta ja että suomalaiset tehtaat ovat saaneet valmistaakseen tuoteosia joita on aikaisemmin teetetty Virossa. Saksa Saksa on pitänyt paikkansa yllättävän hyvin, vuonna 2005 huonekaluja tuotiin 47,6 milj. eurolla. Suurin ryhmä ovat moottoriajoneuvojen istuimet 26,2 milj. euroa jotka oikeastaan eivät kuulu huonekaluihin. Nämä luvut vääristävät vienti/tuontitilastoja koska tuotteet sitten lähtevät autoina maasta ulos. Varsinaisia huonekaluja tuodaan siis 21,4 milj. eurolla.

28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Kotimaan markkinoiden ollessa pääroolissa suomalaisten tehtaiden valmistusta ohjaa kotimaan jakelijoiden tapa tilata tuotteet yksittäistilauksin. Yksittäistilausten toimittaminen on muokannut tuotantojärjestelmistä joustavia mutta kalliita verrattuna ulkomaisten suurten sarjojen valmistajien tuotteisiin. Nopea palvelukyky ei ole yksin riittävä kilpailuetu pitämään tuotteet kilpailussa mukana koska jakelijat ovat oppineet ostamaan ulkomailta suurina erinä paljon halvemmalla. (Lopullinen hintaero ei kuitenkaan liene suuri kun huomioidaan kaikki oston, toimitus- ja varastointiajan pääoman, hukan ja loppuerien alennusten kustannukset). Suursarjavalmistusta lukuun ottamatta kestää suomalaisen huonekaluteollisuuden konekanta suhteellisen hyvin vertailun muiden maiden teollisuuden kanssa. CNC-konekantaa on yrityksissä suhteellisen hyvin mutta tuotannon muuhun automaatioon ei ole panostettu. Tämä ongelma on jo monessa yrityksessä tiedostettu ja korjaavia toimenpiteitä tehty. Pienissäkin yrityksissä saattaa olla hyvin edistyksellistä teknologiaa, mutta tuotantoprosessit ovat usein epätasapainossa kun prosessissa on pullonkauloja aiheuttavaa vanhentunutta konekantaa tai toiminnan ohjaus ei ole ajan tasalla. Varsin usein on myös niin, että tuotantoprosessi on viritetty eri taajuudelle kuin yrityksen markkinointi. Pintakäsittelyteknologia on lähiaikoina tuotantomenetelmien kehittämisessä painopistealueena kun ympäristömääräykset pakottavat siirtymään uudenlaisten pintakäsittelyaineiden käyttöön ja prosessit on oltava hallinnassa aikaisempaa paremmin. Informaatioteknologiaa hyödynnetään tuotannon sisällä jo hyvin laajalti, ovathan uudet tuotantokoneet lähes kaikki tietokoneohjattuja. Informaation kulku sen sijaan myynti-, tuotanto- ja hankintaverkostossa on vielä varsin kehittymätöntä. Vain muutamassa yrityksessä on pystytty luomaan saumaton tietoverkko raaka-ainelähteeltä asiakkaaseen. Huonekalujen jakelijat ovat erittäin vanhakantaisia tietotekniikan hyödyntämisessä, myös alihankintaverkoston IT-verkottuminen on edelleen suhteellisen alkukantaista johtuen pienten yritysten tietotekniikan tason kirjavuudesta. Eri tahojen ohjelmat eivät keskustele keskenään eikä yleensäkään tietotekniikan hallinta ole vielä kovin korkealla tasolla. Suomesta puuttuu lähes kokonaan huonekalujen valmistukseen läheisesti liittyvä kone- ja laiteteollisuus. Tämä seikka on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että Suomeen ei ole kehittynyt edellä käyviä uusia teknologioita huonekaluteollisuuden hyödynnettäväksi.

29 4.2 Toimialan logistiikkarakenne Toimialan kokonaisrakenne tehtailta jakelijoille on jo osin muuttunut. Pienempi joukko valmistajia laskuttaa entistä enemmän pienemmältä joukolta jakelijoita. Itse tuotevirta, ainakin kotimaisilta valmistajilta jakelijoille, kulkee edelleen ohuena (kuluttajakohtaisina yksittäistoimituksina) tehtailta myymälöihin. Huonekalualan logistiikkarakennetta voidaan valtavolyymien osalta kuvata alla olevalla tavalla. - maahantuoja -ketjujenoma tuonti - sopimusvalmistajat - komponenttivalmistajat - alihankkijat Kotihuonekalut Valmistaja Keittiökalusteet Valmistaja Toimistokalusteet Valmistaja - kauppaketju -ostoyhtymä Välittäjä - itsenäiset huonekaluliikkeet - erikoisliikkeet - tavaratalot - omat liikkeet - erikoisliikkeet - rakennuttajat - rakennustarvikeliikkeet -yritykset - julkinen sektori Kuluttajat Kuva 17. Huonekalualan logistiikkarakenne Kotihuonekalut ja keittiökalusteet toimitetaan yhä useammin tehtaalta suoraan kuluttajalle. Kotihuonekaluissa on tuonnilla erittäin suuri merkitys, valmistaja on yhä useammin ulkomainen. Kaikilla alatoimialoilla on sopimusvalmistuksen ja alihankinnan osuus kasvanut merkittävästi. On jo useita yrityksiä jotka eivät itse valmista tuotteita vaan toimivat pelkästään markkinoijina ja valmistuttavat tuotteensa sopimusvalmistajilla. Vastaavasti useat valmistajat toimittavat osia moniin erilaisiin tuotteisiin. Sopimusvalmistuksen osuus tulee jatkossa kasvamaan ja toimiala erikoistuu aikaisempaa enemmän. Keittiökalustepuolella ovat paikalliset pienet valmistajat käytännössä muuttuneet asennus ja välitysliikkeiksi. Tuotteet ostetaan erikoistuneilta valmistajilta ja helatoimittajilta jotka

30 toimittavat mm. kalusteovet, tasot, helat ja kalusterungot suoraan erikoisliikkeisiin ja paikallisiin puusepänliikkeisiin. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 tiedustelun mukaan 51 % (54 %) yrityksistä ilmoittaa toimivansa alihankkijana, näistä vain pieni osa voidaan lukea todella alihankintatoimintaan keskittyneiden joukkoon. Saman tiedustelun mukaan 72 % (77 %) ilmoittaa käyttävänsä alihankkijoita, mutta kyse on pääsääntöisesti raaka-aineiden hankintatyyppisetä toiminnasta. Toimisto- ja keittiökalusteiden valmistajat ovat tässä suhteessa olleet edelläkävijöitä 97 % (90 %). Erikoistumisen myötä myös alihankinnan osuus on jatkuvasti kasvamassa, ja yhä useammin komponentteja ja aihioita hankitaan niihin erikoistuneilta valmistajilta. Yllä mainitun kyselyn mukaan yhteistoimintaa oman toimialan yritysten kanssa on paljon vain 6 % yrityksistä. Yrityksiä jotka ilmoittivat että heillä ei ole lainkaan yhteistoimintaa oli 31 %.

31 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit 1 000 euroa 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006 Aineelliset nettoinvestoinnit Aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskuksen tilinpäätöstilasto, 19.9.2006. Ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 18. Huonekaluteollisuuden investoinnit Huonekaluteollisuuden aineelliset investoinnit ovat nousseet vuosien 2003 ja 2004 alhaisemmalta tasolta vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan 40 milj. euroon. Koneiden osuus on viime vuosina ollut jopa 80 %, rakennuksia on viime vuosina tehty monesti kuntien toimesta. Toiminnan ohjausjärjestelmien kehittäminen on tällä hetkellä tärkeä osa yritysten investointeja. 2000-luvun investoinneista ovat 64 (%) tehneet muiden huonekalujen (36,8 %) ja keittiökalusteiden (27,2 %) valmistajat. 1 000 euroa 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Poistot Aineelliset nettoinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, tunnuslukuaineisto Kuva 19. Poistojen ja investointien suhde

32 Nettoinvestointien jäädessä pienemmäksi kuin poistot heikkenee teollisuuden kilpailukyky pahasti, näin käy mikäli investointien määrän paluu poistojen tasolle jää lyhytaikaiseksi. Huomattavaa on että alle 10 työntekijän yrityksissä on investointitaso ollut suunnilleen poistojen tasolla. EU-alueen huonekaluvalmistajien investoinnit ovat yleensä noin 4 % liikevaihdosta. Vuonna 2005 olivat investoinnit Suomessa vain noin 2,4 % liikevaihdosta. 30 20 10 0 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007-10 Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 20. Investointiodotukset seuraavan vuoden aikana Alan pk-yritysten edellisen vuoden investointien toteuma oli pienempi kuin odotukset, suurin ero vuoden takaisiin odotuksiin oli keittiökalustevalmistajilla. Seuraavalle vuodelle ovat odotukset hieman edellisvuotta korkeammat, suurimmat investointien kasvuodotukset ovat tuolien ja istuimien valmistajilla. Sekä investointien määrän kasvuun että pienentymiseen uskovien määrä on kasvanut vahvistaen käsitystä toimialan polarisoitumisesta kasvaviin ja hiipuviin. Asiakaskunnan, eli huonekalukaupan (huom! pk-yritykset) puolella on lievästi positiiviset investointiodotukset. 5.2 Kapasiteettitilanne 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 21. Kapasiteettitilanne, huonekalujen valmistus

33 80 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 22. Kapasiteettitilanne, tuolien ja istuinten valmistus 80 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 23. Kapasiteettitilanne, toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 80 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 24. Kapasiteettitilanne, muiden huonekalujen valmistus

34 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 25. Kapasiteettitilanne, keittiökalusteiden valmistus Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kyselyhetkellä, toukokuussa 2006 oli alan kapasiteetin käyttöaste samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Noin puolella kyselyyn osallistuneista yrityksistä kapasiteetin käyttöaste on yli 100 % ja muilla noin 80 %. Toimisto- ja myymäläkalustajilla on alikäyttö kasvanut selvästi. 5.3 Tuotekehitys KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 tiedustelun mukaan yritysten tuotekehityspanostukset ovat sinänsä kasvussa mutta alenevalla trendillä. Toimisto- ja myymäläkalustevalmistajat uskovat tuotekehityspanostusten kasvavan seuraavan vuoden aikana. Yritysten panoksia tuotekehitykseen ei ole tiedossa, koska yrityksillä ei ole tapana erotella tuotekehityskustannuksia. Eri selvitysten pohjalta voidaan arvioida että tuotekehitykseen käytetään selkeästi alle 5 % liikevaihdosta, 2 % lienee lähellä oikeaa lukua. Tuotekehityskustannukset on sisällytetty tuotteiden hintaan, mikä on heikentänyt edelleen kilpailukykyä verrattaessa hintoja ulkomaisiin tuottajiin jotka vain valmistavat täällä kehitettyä valmista mallia. Toimialan tuotekehitys on lähinnä ollut tuotteiden ulkonäön pientä muokkaamista, useimmiten vain valmistavan yrittäjän yksin muokkaamana. Nykyisin mallistot kopioi jo jakeluketju ja valmistajan pääasiallinen rooli on valmistaa tuote mahdollisimman halvalla. Poikkeuksia tästä linjasta on valitettavan vähän. Uusien materiaalien, mm. kierrätysmateriaalit ja hiilikuidut, käyttö huonekaluissa kasvaa hitaasti mutta varmasti.