Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä Erityistarkastelussa: Roine, Mallasvesi, Pälkänevesi, Ruovesi, Ukonselkä, Kerteselkä ja Mouhijärvi Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ismo.kolari@ahven.net Suunnittelija Päivi Pyyvaara, paivi.pyyvaara@ahven.net Pirkanmaan Kalatalouskeskus Kuhaseminaari Tampere, Komediateatteri 18.5.2017
Kuhatutkimus 2014 2017 Kuhan lisääntymisikä- ja koko Pirkanmaalla Kalastajat keräsivät kuhien sukukypsyys- ja kokotietoja sekä suomunäytteitä 2 talven verkkokalastuksen saaliista (tavoitekoko 30-55 cm) Pieni osa näytteistä loppusyksyllä kasvukauden jälkeen tai alkukevääällä ennen kutua, myös hiukan vapapyyntiä Kuhien ikä ja kasvu määritettiin suomuista takautuvan kasvunmäärityksen avulla Järvi- ja vuosiluokkakohtaisia tuloksia Kalastusalueiden toteuttama ja päärahoittama yhteishanke Osarahoitus P-Savon ELY; khmja kh-varat Käytännön toteutus PKK ja KVVY TAVOITE: TUOTTAA KALASTUS- JA KALATALOUSALUEILLE TAUSTATIETOA KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISEN KANNALTA
Kohdejärvi/selkäalue Kalastusalue 1. Kyrösjärvi Kyrösjärven 2. Längelmävesi, Isoniemens. Längelmäveden 3. Längelmävesi, Pappil.-Ristins. Längelmäveden 4. Längelmävesi, Ponsanselkä Längelmäveden 5. Näsijärvi, Koljonselkä Näsijärven 6. Pyhäjärvi, pohjoisosa Pirkkalan 7. Pyhäjärvi, Sorvanselkä Pirkkalan 8. Mallasvesi R-M-P:n 9. Pälkänevesi R-M-P:n 10. Roine R-M-P:n 11. Kerteselkä (Kertejärvi) Ruoveden-Kuoreveden 12. Ruovesi Ruoveden-Kuoreveden 13. Ukonselkä Ruoveden-Kuoreveden 14. Mouhijärvi Suodenniemen 15. Rautavesi Vammalan seudun R-M-P = Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden Kuhajärvet MML, Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2017
Kuhajärvet 1. Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi kirkasvetisiä ja karuja altaita, perinteisiä muikkujärviä, koko a n. 5 000 ha, keskisyvyys 7 8 m. Roineella muikku kateissa pitkään, kanta elpyi 2012 2013 2. Kerteselkä, Ruovesi ja Ukonselkä melko karuja ja tummavetisiä, keskisyvyys 6 7 m, Mouhijärvi tummavetinen ja rehevä, keskisyvyys vain 3,5 m. Ruovesi yli 10 000 ha, Ukonselkä n. 2 000 ha, Mouhijärvi n. 700 ha, Kerteselkä n. 500 ha
Kuhatutkimuskohteet, tavoite ja toteuma Kuhatutkimuskohteet, 2 vuoden tavoite ja toteuma pituusluokittain (Lisäksi jonkin verran alle 30 cm ja yli 55 cm kuhia) Pituus mm 300-349 350-399 400-449 450-499 500-549 Yhteensä 2015-16 Kalastusalue Tavoite kpl 10 70 70 70 20 240 Eri tavoite R-M-P Roine 10 49 52 54 14 179 60+120 R-M-P Mallasvesi 6 20 37 46 15 124 60+120 R-M-P Pälkänevesi 0 5 13 23 18 59 Ruoveden-Kuoreveden Ruovesi 7 36 64 81 12 200 Ruoveden-Kuoreveden Ukonselkä 0 11 24 37 29 101 Ruoveden-Kuoreveden Kerteselkä 0 1 15 16 4 36 Suodenniemen Mouhijärvi 11 32 64 63 37 207 Yhteensä 34 154 269 320 129 906
Pälkänevesi ja Ukonselkä, sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 ja 2016 10 2015 Pälkänevesi (n=20) 10 2015 Ukonselkä (n=57) 9 9 8 8 7 7 3 3 1 1 10 2016 Pälkänevesi (n=39) 10 2016 Ukonselkä (n=44) 9 9 8 8 7 7 3 3 1 1 Kuhien pituusluokat cm
10 9 8 7 Ruovesi ja Mouhijärvi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja 2016 2015 Ruovesi (n=114) 10 9 8 7 2015 Mouhijärvi (n=86) 3 3 1 1 10 2016 Ruovesi (n=86) 10 2016 Mouhijärvi (n=121) 9 9 8 8 7 7 3 3 1 1 Kuhien pituusluokat cm
Kerteselkä, näytemäärä ja sukukypsyys pituusluokittain 2015 2016 kpl 60 50 40 Kerteselkä Kerteselän (Kertejärven) näytemäärä (36 kpl) jäi hyvin pieneksi, tulokset lähinnä suuntaa antavia. 30 20 10 0 10 9 8 7 3 1 Kerteselkä Kuhien pituusluokat cm
10 9 8 7 Roine ja Mallasvesi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja 2016 2015 Roine (n=60) 10 9 8 7 2015 Mallasvesi (n=58) 3 3 1 1 10 9 8 7 2016 Roine (n=119) 10 9 koska saaliissa jo muutamia nopeakasvuisia vl. 2012 8 7 2016 Mallasvesi (n=66) Poikkeava tilanne: raakojen osuus suurempi v. 2016, ja 2013 kuhia 3 3 1 1 Kuhien pituusluokat cm
Roine ja Mallasvesi Sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 2016 keskiarvo 10 Roine (n=179) 10 Mallasvesi (n=124) 9 9 8 8 7 7 3 3 1 1 Kuhien pituusluokat cm Kahden vuoden aineistolla saadaan luotettavampi käsitys normitilanteesta verrattuna siihen, jos näytteitä olisi kerätty vain yhtenä talvena. Kuhat saavuttavat 8:sti sukukypsyyden: Roineella n. 42 43 cm koossa Mallasvedellä n. 44 45 cm koossa (41 42 cm kuhista sukukypsiä yli )
Vuoden 2015 kuha-aineisto vuosiluokittain 10 Kuhavuosiluokat järvittäin 2015 (30-54,9 cm) 9 8 7 3 2003 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1 Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
Vuoden 2016 kuha-aineisto vuosiluokittain 10 Kuhavuosiluokat järvittäin 2016 (30-54,9 cm) 9 8 7 3 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
4 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 10 9 8 7 4-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste 3-vuotiaat kuhat (n=15) vielä raakoja yhtä nopeakasvuista Mallasveden ta lukuun ottamatta. 3 1 10 9 8 7 Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste Mallasvedellä ja Pälkänevedellä merkittävä osa kuhista myös naaraista sukukypsiä jo 4-vuotiaana ja yli 9 5-vuotiaana. 3 1 Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi
6 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 10 9 8 7 3 6-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste Roineella, Pälkänevedellä ja Ukonselällä kaikki 6- vuotiaat kalat sukukypsiä. Huom! Mallasvesi 6-v pieni kpl-määrä (5); 1 kala 1 Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 10 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste 9 8 7 3 1 Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi Kaikki 8-vuotiaat kuhat olivat sukukypsiä.
Kuhat kasvavat nopeimmin karuissa ja kirkasvetisissä järvissä 700 Kuhan pituuskasvu 600 mm 500 400 300 200 100 Pälkänevesi Mallasvesi Roine Kertejärvi Mouhijärvi Ukonselkä Ruovesi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 vuosia
5 kasvukaudessa kuhan kasvunopeuden järvikohtaiset piirteet tulevat selkeästi näkyviin; haitari yli 10 cm ja 0,8 kg Keskipaino 1,3 kg Kasvuerot lisääntyvät järvien välillä merkittävästi erityisesti 3. kasvukaudesta eteenpäin Keskipaino 0,5 kg Kuvan kasvutiedoissa korostuvat vuosiluokan nopeakasvuisimmat kuhat
Kasvunopeudesta saatava kuva vaihtelee vuosiluokittain, koska ensin pyynnin kohteeksi tulevat nopeakasvuisimmat kuhat. Näin vanhempien ikäluokkien kasvunopeudesta muodostuva käsitys on aliarvio ja nuorempien ikäluokkien kasvukäyrä yliarvio Kuhan pituuskasvu vuosiluokittain Ruovedellä (2015 näytteet) 600 500 Todellinen keskimääräinen kasvunopeus lienee tätä luokkaa mm 400 300 200 100 Ruovesi vl. 2012 (n=4) Ruovesi vl. 2011 (n=16) Ruovesi vl. 2010 (n=36) Ruovesi vl. 2009 (=21) Ruovesi vl. 2008 (n=9) Ruovesi 2007 (n=10) Ruovesi 2006 (n=12) Ruovesi 2005 (n=6) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 vuosia
Pituuskasvu heikkenee selvästi 4 vuotta vanhemmilla kaloilla. Painoa tulee kuitenkin huomattavasti lisää: esim. Pälkänevedellä 4-vuotias 40 cm kuha painaa noin 700 g, 6-vuotias 51 52 cm kuha noin 1,5 kg. 120 Kuhan keskimääräinen yksilökohtainen pituuskasvu Pälkänevedellä, Ruovedellä ja Ukonselällä (5-7 vuotiaat kuhat) 100 80 mm 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 vuosia Pälkänevesi Ruovesi Ukonselkä
Naaraat ja koiraat kasvavat suurin piirtein yhtä nopeasti 600 Kuhan kasvu, kaikki järvet (n=709) 500 400 mm 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 vuosia (n=325, keskikoko 461 mm, 940 g ) (n=384, keskikoko 452 mm, 895 g )
pituus 6-vuotiaana (mm) Ensimmäisenä kesänä tullut kasvuero näkyy aikuisten kuhien koossa, mutta osa kuhista kuroo myöhemmin kokoeron kiinni 550 Vuosiluokan 2010 kuhien koko 6-vuotiaina alle 9 cm ja yli 11 cm 1-vuotiaiden poikasten kokoryhmissä 500 450 400 350 300 60 70 80 90 100 110 120 130 140 pituus 1-vuotiaana (mm) Mouhijärvi alle 9 cm Mouhijärvi yli 11 cm Roine alle 9 cm Roine yli 11 cm
Samanikäisten kuhien koossa ja lihavuudessa huima ero järvien välillä; esim. Mallasvesi ja Ukonselkä 1800 Kuhan pituus-painosuhde vuosiluokka 2010 1600 1400 1200 g 1000 800 600 400 200 350 400 450 500 550 Mallasvesi Ukonselkä
Hidaskasvuisten kantojen kuhat kasvavat pari ensimmäistä vuotta suurin piirtein yhtä nopeasti tai jopa nopeammin (esim. Ruovesi) kuin nopeakasvuisten kantojen kuhat 500 Kuhavuosiluokan 2011 kasvu Mallasvedellä ja Ruovedellä (2015 ja 2016 näytteet) 450 400 350 300 Ruoveden vl. 2011 kuhien kasvunopeus on hyvä 3 ensimmäistä vuotta Mallasvesi 2015 Mallasvesi 2016 mm 250 200 150 100 50 Ruoveden kuhien kasvu heikkenee selvästi 4. kasvukaudesta eteenpäin; ravintotilanne ilmeisesti muuttuu ratkaisevasti Mallasveden tilanteeseen nähden Ruovesi 2015 Ruovesi 2016 0 1 2 3 4 5 vuosia
Hidaskasvuisten kantojen kuhilla täytyy olla pulaa ravinnosta myös rehevissä vesissä (esim. Mouhijärvi). Viime aikoina selitystä kuhien hitaalle kasvulle on usein teorisoitu lähinnä genetiikan pohjalta. Olisi ehkä syytä tarkemmin miettiä myös itse perusasiaa; ravintotilanteen merkitystä suhteessa kuhakannan tiheyteen? 500 450 400 350 Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Roineella ja Mouhijärvellä (2015 ja 2016 näytteet) Mouhijärven kuhien kasvupotentiaali näkyy alussa yhtä nopeana tai jopa nopeampana kasvuna Roineen kuhiin verrattuna 300 mm 250 200 150 100 50 Mouhijärven ilmeisen tiheän kuhakannan kuhien kasvu heikkenee selvästi; syynä mitä todennäköisimmin vaje sopivasta ravinnosta, ei huonot geenit! Roine 2015 Roine 2016 Mouhijärvi 2015 Mouhijärvi 2016 0 1 2 3 4 5 6 vuosia
Hidaskasvuisissa kannoissa kuhien kunto on selvästi heikompi kuin nopeakasvuisissa kannoissa 1,2 Kuhan kuntokerroin 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 30-34,9 cm 35-39,9 cm 40-44,9 cm 45-49,9 cm 50-54,9 cm kaikki
4-vuotiaiden kuhien kokohaitari jopa 13 cm samassa järvessä. Hitaammin kasvaneet ja laihemmat 4- vuotiaat kuhat raakoja, hyvin kasvaneet jo kypsiä 1200 Vuosiluokan 2011 kuhayksilöiden koko Mallasvesi (4-vuotiaat kuhat, 2015 näytteet) 1100 1000 900 g 800 700 600 500 400 300 325 345 365 385 405 425 445 465 485 505 525 mm
pituus (mm) Hyvä pituus- ja paksuuskasvu nopeuttavat sukukypsymistä 500 450 400 350 Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Mouhijärvellä (n=83) 300 250 200 150 Vuosiluokan 2010 raakojen kuhien kuntokerroin myös pienempi 100 50 0 1 2 3 4 5 6 vuosia (n=45, keskipit. 426 mm) (n=23, keskipit. 415 mm) (n=15, keskipit. 374 mm)
Vuosiluokat 2010 ja 2011 hallitsevia Mouhijärvellä, Ruovedellä ja Ukonselällä vuosiluokkien 2005 2009 osuus iso 10 Kuhavuosiluokat järvittäin 2015-2016 (30-54,9 cm) 9 8 7 3 2003 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
lämpötila ( C) 1. kesän lämpötila ratkaisee pyynnin kohteeksi tulevan kuhavuosiluokan suuruusluokan (vahva - heikko) 23 Veden keskilämpötila Längelmävesi Kaivanto, Kangasala kesä- ja heinäkuu 2000-2016 (kesäkuun 2007 tieto puuttuu) Vertailuna kesä- ja heinäkuun ilman lämpötilan keskiarvo kaudelta 1986 2016 22 21 20 vesi heinä 20,1 C 19 18 ilma heinä 17,6 C 17 16 15 ilma kesä 14,6 C 14 13 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 kesäkuu heinäkuu Lähde: SYKE Veden lämpötila heinäkuun keskiarvo 2000-2016 Ilman keskilämpötila kesä- ja heinäkuu 1986 2016 Lähde: Ilmatieteen laitos
15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo Heinäkuu 2010 tilastohistorian lämpimin, heinäkuu 2008 kylmä C 27 25 23 Veden lämpötila 2008-2010 Längelmävesi Kaivanto 15.5.-31.8. Lähde: Suomen ympäristökeskus Kesän 2009 nopea lämpeneminen juhannuksen jälkeen edesauttoi joillakin järvillä vahvan kuhavuosiluokan muodostumista 24,8 ⁰ (14.7.2010) 2010 Supervuosiluokan syntytarina 21 19 15. kesäkuuta 2009 17 15 2008 2008 2009 2010 13 11 9 7
15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo Kesä 2011 ja alkukesä 2013 erittäin lämpimiä C 27 25 23 Veden lämpötila 2011-2013 Längelmävesi Kaivanto 15.5.-31.8. Lähde: Suomen ympäristökeskus 15. kesäkuuta 24,4 ⁰ (28.7.) 2011 21 19 17 15 2013 2012 2011 2012 2013 13 11 9 7
15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo Kesä 2014 lämmin, miten lämpötilan sahaus vaikutti kuhatuottoon? C 27 25 23 21 19 17 15 Veden lämpötila 2014-2016 Längelmävesi Kaivanto 15.5.-31.8. Lähde: Suomen ympäristökeskus Alkukesä 2016 erittäin lämmin, välillä viileämpää, merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta on jo saatu 2016 15. kesäkuuta 25,6 ⁰ (26.7.) 2015 2014 2014 2015 2016 13 11 9 7
veden lämpötila ( C) ilman lämpötila ( C) Kuha-aineiston enemmistöllä (vl. 2009 2011; 85 %) takanaan 4 lämmintä (2010, 2011, 2013, 2014) ja 1 2 viileää (2012, 2015) kasvukautta. Tavanomainen kasvukausi 2009 päättyi viileään lokakuuhun (ilma ka. 3,3 C). 20 Veden ja ilman keskilämpötila kasvukausina 2000-2016 15 19 14 18 13 12,4 17 12 16 11 15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 vesi, kesä-syyskuu ilma, touko-loka ka. ilma 1986-2016 10 Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus
Kannibalismi säätelee kuhakannan kokoa Varmoja merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta 2016 Pyhäjärvi saaliskuha kevättalvi 2017. Kuva: Pekka Rintamaa.
Kuhakanta ei voi kasvaa rajattomasti. Kannibalismia esiintyy kesällä ja talvella. Mitä enemmän isompia kuhia, sitä enemmän 0+ ja 1+ poikasia syödään pois. Vahvat aiemmat vuosiluokat ja isot kuhat rajoittavat tulevien ikäluokkien suuruutta. Pyhäjärven saaliskuha kevättalvi 2017. Kuva: Pekka Rintamaa.
Kuhaistutukset tutkimusjärviin 2007 2012 (1-k poikasia) Keskiarvo kpl 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä kpl/vuosi Kerteselkä 4050 0 4000 3700 2835 0 14 585 2 431 Kyrösjärvi 70 636 46 456 56 951 74 584 148 322 111 044 507 993 84 666 Längelmävesi 31 674 86 683 12 223 59 710 74 033 40 424 304 747 50 791 Mallasvesi 59 917 37 117 59 456 63 441 0 0 219 931 36 655 Mouhijärvi 0 0 4 500 3 353 2 040 2 122 12 015 2 003 Näsijärvi 108 720 104 205 95 160 69 440 69 721 65 020 512 266 85 378 Pyhäjärvi 42 460 68 870 30 700 20 464 19 267 37 700 219 461 36 577 Pälkänevesi 11 117 11 628 54 500 81 935 0 0 159 180 26 530 Rautavesi 16457 8529 18802 9282 5568 11526 70 164 11 694 Roine 11 117 18 112 13 033 8 776 0 0 51 038 8 506 Ruovesi 9 780 23 135 10 175 7 671 11 163 2 011 63 935 10 656 Ukonselkä 1071 0 10000 0 19980 17500 48 551 8 092 Yhteensä 366 999 404 735 369 500 402 356 352 929 287 347 2 183 866 363 978 Pinta-ala Keskiarvo kpl/ha 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ha kpl/ha/v Kerteselkä 7,7 0,0 7,6 7,1 5,4 0,0 524 4,6 Kyrösjärvi 7,4 4,8 5,9 7,8 15,4 11,6 9 607 8,8 Längelmävesi 1,8 5,0 0,7 3,4 4,3 2,3 17 351 2,9 Mallasvesi 10,8 6,7 10,7 11,4 0,0 0,0 5 571 6,6 Mouhijärvi 0,0 0,0 6,6 4,9 3,0 3,1 687 2,9 Näsijärvi 4,3 4,1 3,7 2,7 2,7 2,6 25 464 3,4 Pyhäjärvi 3,5 5,7 2,5 1,7 1,6 3,1 12 161 3,0 Pälkänevesi 2,4 2,5 11,8 17,7 0,0 0,0 4 633 5,7 Rautavesi 5,4 2,8 6,2 3,1 1,8 3,8 3 028 3,9 Roine 2,0 3,3 2,4 1,6 0,0 0,0 5 459 1,6 Ruovesi 0,9 2,1 0,9 0,7 1,0 0,2 10 880 1,0 Ukonselkä 0,5 0,0 4,7 0,0 9,4 8,2 2 130 3,8 Kuha lisääntyy luontaisesti kaikissa tutkimusjärvissä. Roineen, Mallasveden ja Palkäneveden näytteissä luonnossa syntynyt vuosiluokka 2011 oli yleisin; vaikka ko. vuonna istutuskielto. Myös vl. 2012 näkyi jo Mallasveden ja Roineen näytteissä, ei kuitenkaan Pälkänevedellä. Mallasveden ja Pälkäneveden kuhasaaliit pudonneet 2 viime vuoden aikana (luultavasti pieni luonnonpoikasten eloonjäänti v. 2012). Kuhaistutuksilla voi olla näillä järvillä saaliita lisäävä vaikutus heikkoina lisääntymisvuosina. Ukonselällä, Ruovedellä, Mouhijärvellä istutusten hyöty erittäin kyseenalainen. Saaliissa 7 8 vuosiluokkaa, myös istuttamattomien viileiden kesien kuhia runsaasti.
Kuha merkittävä saalis kotitarvekalastuksessa
Kuha merkittävä (pää)saalis kaupallisessa kalastuksessa
Kuha tavoitelluin saaliskala kesäkauden vapaa-ajankalastuksessa
Kuha merkittävä myös kalastusmatkailun saalislajina, vaikka hauki on predaattori nro 1! Pietarilainen toimittaja Sergei Jenikejev kuvaamassa Pocydazim ( Hei, kalastetaanpa kuhaa ) -TV-filmin materiaalia Ruovedellä Vilppulassa kesällä 2005.
Miten kuhakannan tuotto pitäisi mitata? Kalastajaryhmiä ja odotuksia on monenlaisia. Sopivan kokoinen kuha ja hyvä saalisvarmuus ovat kaikkien mieleen. Kalastusmatkailussa ja muussa virkistyskalastuksessa suuret saaliskalat ovat toivelistan kärjessä kalansyöjillä tuore, terveellinen ja herkullinen ateria kotimaisesta kuhasta. Asiaa pitää pohtia hyvin tarkkaan tulevia kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.
Kiitoksia!