Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä

Transkriptio

1 Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Pohjois-Savon kalastusaluepäivä Kuopio, Hotelli Iso-Valkeinen Tässä esitelmässä on esitetty eräitä tietoja kaikilta kuhatutkimuksen kohdejärviltä.nämä tulokset perustuvat osittain KVVY:nAri Westermarkin aineistoihin. Pirkanmaan kuhatutkimuksen raportti ladattavissa osoitteesta

2 Kuhatutkimus Kuhan lisääntymisikä- ja koko Pirkanmaalla MIKSI? Päätavoite: Tuottaa kalastus- ja kalatalousalueille taustatietoa kalastuksen järjestämisen kannalta Mikä tulisi olla kuhan alamitta tällä järvellä? Tulevissa käyttö-ja hoitosuunnitelmissa otetaan kantaa alueellisesti kalastuksen säätelyyn; tarpeen mukaan mm. alamittoihin ja pyyntapoihin Tulosten perusteella voidaan myös tarkastella luonnollisen lisääntymisen, vuosiluokkavaihtelun ja istutusten merkitystä tutkimusjärvillä Eräillä järvillä pidettiin taukoa kuhaistutuksissa niiden merkityksen ja luonnonlisääntymisen selvittämiseksi Aloite hankkeelle Pirkkalan kalastusalueen hallituksen edesmenneeltä aktiivilta

3 Kuhatutkimus kalastusalueen toteuttama ja päärahoittamayhteishanke Osarahoitus: P-Savon ELY-keskus; khm-varat Laadittiin hankesuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen 3 vuoden hankekokonaisuudesta Kartoitettiin halukkaiden kalastusalueiden osallistuminen Kalastusalueet valitsivat itse tutkimuskohteensa ja niiden määrän (1-3 / kalastusalue, yhteensä 15 vesialuetta) Hankehakemukset ELYYN vuosittain (3); kaikki hakijat käyttivät valmiiksi työstettyjä hakemuspohjia Talviverkkokalastajat koulutettiin näytteenottoon; 1. koulutustilaisuus ennen 1. näytteenottotalvea, 2. koulutustilaisuus ennen 2. talvea, samalla esiteltiin välituloksia Niille kalastajille, jotka eivät tulleet koulutustilaisuuteen, annettiin ohjeet henkilökohtaisesti Koulutus ja hyvä ohjeistus välttämätöntä! Kalastajille korvaus näytteenotosta Hankkeen käytännön toteutus: Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY)

4 Pirkanmaan kuhatutkimus Kalastajat keräsivät kuhanäytteitä kahden talven verkkokalastuksen saaliista, tavoitekoko cm (tälle välille 1. kutukerran oletettiin pääasiassa osuvan) Talviverkkokalastajat tarkastivat kuhien sukukypsyyden silmämääräisesti avatun kuhan vatsaontelosta (raaka, uros tai naaras) mittasivat kalan pituuden pääosin 1 mm ja painon 1-10 gramman tarkkuudella ottivat suomunäytteet Pieni osa näytteistä loppusyksyllä kasvukauden jälkeen tai alkukeväällä ennen kutua, myös hiukan vapapyyntiä Kuhien ikä ja kasvu määritettiin suomuista takautuvan kasvunmäärityksen avulla Kuhien sukukypsyyskoosta ja - iästä järvikohtaisia tuloksia Vuosiluokittainen tarkastelu Järvikohtaiset kasvutiedot ja kuhien kuntokertoimet

5 Sukukypsyyden määrittäminen Koiras Naaras Raaka Mallasveden lihavia kuhatutkimuksen näytekuhia Kuvat: Ari Riekki Yksiselitteiset kysymykset ja merkinnät suomupussiin, kalan sukupuolta ei lähdetä arvuuttelemaan. Jos sukutuotteet eivät ole kehittyneet; merkitään raaka.

6 Kuhajärvet (12 kpl, 15 selkäaluetta) 1. Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi kirkasvetisiä ja karuja altaita, perinteisiä muikkujärviä, koko a n ha, keskisyvyys 7 8 m. 2. Kerteselkä (500 ha), Ruovesi ( ha) ja Ukonselkä (2 100 ha) melko karuja ja tummavetisiä, keskisyvyys 6 7 m 3. Kyrösjärvi ( ha, keskisyvyys 10 m) ja Mouhijärvi (700 ha, keskisyvyys 3,5 m) tummavetisiä ja verrattain reheviä 4. Längelmävesi ( ha, keskisyvyys 7 m), rehevöityminen näkyy alun perin karun ja kirkkaan vesistön samentumisena 5. Näsijärvi ( ha, keskisyvyys 14 m) ja Pyhäjärven pohjoisosa (2 000 ha, keskisyvyys 9 m) karuja ja lievästi humussävytteisiä, Pyhäjärven pohjoisosa Näsijärvestä tulevan veden läpivirtausallas (viipymä 38 vrk), Tampereen kuormitus rehevöittää Pyhäjärveä 6. Pyhäjärven Sorvanselkä (2 700 ha, keskisyvyys 6,5 m) ja Rautavesi (3 000 ha, keskisyvyys 5 m) reheviä ja savisameita kuha-aittoja Rautavesi on Pirkanmaan parhaita kuhavesiä

7 Kohdejärvi/selkäalue Kalastusalue 1. Kyrösjärvi Kyrösjärven 2. Längelmävesi, Isoniemens. Längelmäveden 3. Längelmävesi, Pappil.-Ristins. Längelmäveden 4. Längelmävesi, Ponsanselkä Längelmäveden 5. Näsijärvi, Koljonselkä Näsijärven 6. Pyhäjärvi, pohjoisosa Pirkkalan 7. Pyhäjärvi, Sorvanselkä Pirkkalan 8. Mallasvesi R-M-P:n 9. Pälkänevesi R-M-P:n 10. Roine R-M-P:n 11. Kerteselkä (Kertejärvi) Ruoveden-Kuoreveden 12. Ruovesi Ruoveden-Kuoreveden 13. Ukonselkä Ruoveden-Kuoreveden 14. Mouhijärvi Suodenniemen 15. Rautavesi Vammalan seudun R-M-P = Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden Kuhajärvet MML, Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2017

8 Kuhatutkimuskohteet, tavoite ja toteuma (Tavoitteet vaihtelivat hieman kohteittain, mm. Mallasvesi ja Roine a 180 näytettä) Pituusluokka (mm) Yhteensä Tavoitemäärä (kpl) Kerteselkä Kyrösjärvi Längelmävesi (Isoniemenselkä) Längelmävesi (Ponsanselkä) Längelmävesi (Ristin- ja Pappilanselkä) Mallasvesi Mouhijärvi Näsijärvi (Koljonselkä) Pyhäjärvi (Sorvanselkä) Pyhäjärvi (Tammerkoski-Rajasalmi) Pälkänevesi Rautavesi Roine Ruovesi Ukonselkä Yhteensä Aineistoa kertyi kaikkiaan yli 2700 kuhasta

9 Pälkänevesi ja Ukonselkä, sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 ja % 2015 Pälkänevesi (n=20) 100 % 2015 Ukonselkä (n=57) 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 2016 Pälkänevesi (n=39) 0 % 100 % 2016 Ukonselkä (n=44) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % Huom! 80 % Vajaat 70 % näytemäärät ja 60 % painottuminen naaras 50 % isompiin koiras 40 % yksilöihin raaka 30 % 20 % 10 % 0 % naaras koiras raaka Kuhien pituusluokat cm

10 Kerteselkä, näytemäärä ja sukukypsyys pituusluokittain kpl % 90 % 80 % Kerteselkä Kerteselkä naaras koiras raaka Kerteselän (Kertejärven) näytemäärä (36 kpl) jäi hyvin pieneksi, tulokset lähinnä suuntaa antavia. Näytemäärä jäi vajaaksi myös eräillä muilla järvillä ja kokojakauma ei ollut aivan haluttu. Huomioitavaa: Riittävän ja edustavan näytemäärän kokoonsaamiseksi kalastajat tulee sitouttaa näytekeruuseen hankkeen alkuvaiheessa. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % naaras koiras raaka Riittävä määrä kalastajia suhteessa normisaaliisiin ja varasuunnitelma jos esim. kalastaja sairastuu. 20 % 10 % 0 % Tarkka etukäteisohjeistus, kontrollointi keruun edistyessä ja korjaavat toimenpiteet tarvittaessa. Kuhien pituusluokat cm

11 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Ruovesi ja Mouhijärvi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja Ruovesi (n=114) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2015 Mouhijärvi (n=86) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 2016 Ruovesi (n=86) 0 % 2016 Mouhijärvi (n=121) 100 % 90 % Monilla järvillä sukukypsien kuhien osuus 80 % lisääntyi toisena näytevuonna 70 % kun vahvat 60 % vuosiluokat olivat vuoden vanhempia naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm

12 Ruovedellä sukukypsyysikkuna alkaa avautua noin 40 cm koossa, 5-vuotiaista kuhista osa kuitenkin raakoja myös isompina Kuhavuosiluokan 2010 kokojakauma Ruovedellä paino (g) pituus (mm) naaras (3) raaka (24) koiras (9)

13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Roine ja Mallasvesi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja Roine (n=60) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2015 Mallasvesi (n=58) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2016 Roine (n=119) 0 % 100 % Poikkeava tilanne: raakojen osuus suurempi 90 % v. 2016, koska saaliissa jo muutamia 80 % nopeakasvuisia vl ja 2013 kuhia 70 % 60 % 2016 Mallasvesi (n=66) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm

14 Roine ja Mallasvesi Sukukypsyysaste pituusluokittain keskiarvo 100 % Roine (n=179) 100 % Mallasvesi (n=124) 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm Kahden vuoden aineistolla saadaan luotettavampi käsitys normitilanteesta verrattuna siihen, jos näytteitä olisi kerätty vain yhtenä talvena. Kuhat saavuttavat 80 %:sti sukukypsyyden: Roineella n cm koossa Mallasvedellä n cm koossa (41 42 cm naaraskuhista sukukypsiä yli 50 %)

15 Sukukypsyys kaikki kuhajärvet alamittaa lähestyvät kuhat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

16 Sukukypsyys kaikki kuhajärvet alamitan saavuttaneet kuhat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm naaras koiras raaka Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

17 Vuosiluokka 2010 hallitseva aineistossa (45 %) 100 % 90 % 80 % 70 % Koko kuha-aineisto vuosiluokittain vuosil vuosil vuosil vl vahva, ei vielä kunnolla pyynnin kohteena kaikilla järvillä talvina 2015 ja % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % Kyrösjärvi (n=235) Näsijärvi (n=256) Pyhäjärvi poh (n=234) Sorvanselkä (n=261) Ponsanselkä (n=239) Risti/Pappilans. (n=257) Koko kuha-aineisto vuosiluokittain Isoniemens. (n=87) Rautavesi (n=266) vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil % vuosil vl paikoin merkittävä, paikoin heikko 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja KVVY 0 % Roine (n=178) Mallasvesi (n=123) Pälkänevesi (n=59) Kerteselkä (n=36) Ukonselkä (n=102) Ruovesi (n=198) Mouhijärvi (n=195)

18 Vuoden 2015 kuha-aineisto vuosiluokittain 7 järvellä 100 % Kuhavuosiluokat järvittäin 2015 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä

19 Vuoden 2016 kuha-aineisto vuosiluokittain 7 järvellä 100 % Kuhavuosiluokat järvittäin 2016 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä

20 4 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 4-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras 3-vuotiaat kuhat (n=15) vielä raakoja yhtä nopeakasvuista Mallasveden koirasta lukuun ottamatta. 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras Mallasvedellä ja Pälkänevedellä merkittävä osa kuhista myös naaraista sukukypsiä jo 4-vuotiaana ja yli 90 % 5-vuotiaana. 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi

21 6 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 6-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras koiras raaka Roineella, Pälkänevedellä ja Ukonselällä kaikki 6- vuotiaat kalat sukukypsiä. Huom! Mallasvesi 6-v pieni kpl-määrä (5); 1 raaka kala 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 100 % 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % naaras 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi Kaikki 8-vuotiaat kuhat olivat sukukypsiä.

22 Takautuva kasvunmääritys suomusta Ensiarvoisen tärkeää ottaa puhtaita suomuja! Lima ja epäpuhtaudet tulee pyyhkäistä kuhan kyljestä pois veitsellä ennen suomunäytteenottoa. Määritysvaiheessa säästyy rutkasti aikaa, kun suomunäytteet on otettu oikein. Iänmääritys muutenkin haastavaa, etenkin hidaskasvuisilla vanhoilla kaloilla. Mouhijärven kuhan suomu

23 Likainen suomu sopii DNA-määritykseen muttei iänmääritykseen Likaisista suomuista iänmääritys mahdotonta / epäluotettavaa

24 Mallasvedellä kuhan kasvunopeus erittäin hyvä 4-vuotias sukukypsä koiras, vuosiluokka 2012 huippunopea kasvu 500 pituus (mm) vuosia

25 Kuhat kasvavat nopeimmin karuissa ja kirkasvetisissä järvissä 700 Kuhan pituuskasvu 600 mm Pälkänevesi Mallasvesi Roine Kertejärvi Mouhijärvi Ukonselkä Ruovesi vuosia

26 5 kasvukaudessa kuhan kasvunopeuden järvikohtaiset piirteet tulevat selkeästi näkyviin; haitari yli 10 cm ja 0,8 kg Keskipaino 1,3 kg Kasvuerot lisääntyvät järvien välillä merkittävästi erityisesti 3. kasvukaudesta eteenpäin Keskipaino 0,5 kg Kuvan kasvutiedoissa korostuvat vuosiluokan nopeakasvuisimmat kuhat

27 Kuhavuosiluokan 2010 kasvu kaikilla tutkimusjärvillä isot erot alku- ja loppuvaiheen kasvuvauhdissa Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Kuhavuosiluokan 2010 kasvu pituus (mm) pituus (mm) ikä (kok. kasvukausia) Mallasvesi Pälkänevesi Roine Kerteselkä Ukonselkä Ruovesi Mouhijärvi ikä (kok. kasvukausia) 5 6 Ponsanselkä Isoniemenselkä Ristin-Pappilans. Sorvanselkä Rautavesi Näsijärvi Kyrösjärvi Pyhäjärvi pohj. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

28 Kasvunopeudesta saatava kuva vaihtelee vuosiluokittain ja vuosittain, koska ensin pyynnin kohteeksi tulevat nopeakasvuisimmat kuhat mm Vuosiluokkien 2009 ja 2010 kasvu Ruovedellä vuosia Ruovesi vl (2015, n=21) Ruovesi vl (2015, n=36)) Ruovesi vl (2016, n=21) Ruovesi vl (2016, n=34) Kasvukauden lämpötila, vesistön olosuhteet ja ravintotilanteen muutokset (esim. muikku- ja kuorekannan vaihtelu), kuhavuosiluokan vahvuus ja kuhan yksilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat kasvunopeuteen Vain yhden vuoden kuhanäytteillä saadaan harhainen kuva kasvunopeudesta Näytteenoton jakaminen useammille vuosille lisää näin myös kasvutietojen luotettavuutta

29 Vanhempien ikäluokkien kasvunopeudesta muodostuva käsitys on aliarvio ja nuorempien ikäluokkien kasvukäyrä yliarvio Kuhan pituuskasvu vuosiluokittain Ruovedellä (2015 näytteet) Todellinen keskimääräinen kasvunopeus lienee tätä luokkaa mm Ruovesi vl (n=4) Ruovesi vl (n=16) Ruovesi vl (n=36) Ruovesi vl (=21) Ruovesi vl (n=9) Ruovesi 2007 (n=10) Ruovesi 2006 (n=12) Ruovesi 2005 (n=6) vuosia

30 Pituuskasvu heikkenee selvästi 4 vuotta vanhemmilla kaloilla. Painoa tulee kuitenkin huomattavasti lisää: esim. Pälkänevedellä 4-vuotias 40 cm kuha painaa noin 700 g, 6-vuotias cm kuha noin 1,5 kg. 120 Kuhan keskimääräinen yksilökohtainen pituuskasvu Pälkänevedellä, Ruovedellä ja Ukonselällä (5-7 vuotiaat kuhat) mm vuosia Pälkänevesi Ruovesi Ukonselkä

31 Naaraat ja koiraat kasvavat suurin piirtein yhtä nopeasti Kuhan kasvu, kaikki järvet (n=709) Kalatalouskeskuksen aineisto mm vuosia naaras (n=325, keskikoko 461 mm, 940 g ) koiras (n=384, keskikoko 452 mm, 895 g )

32 Ensimmäisenä kesänä tullut kasvuero näkyy aikuisten kuhien koossa, mutta osa kuhista kuroo myöhemmin kokoeron kiinni 550 Vuosiluokan 2010 kuhien koko 6-vuotiaina alle 9 cm ja yli 11 cm 1-vuotiaiden poikasten kokoryhmissä 500 pituus 6-vuotiaana (mm) pituus 1-vuotiaana (mm) Mouhijärvi alle 9 cm Mouhijärvi yli 11 cm Roine alle 9 cm Roine yli 11 cm

33 Samanikäisten kuhien koossa ja lihavuudessa huima ero järvien välillä; esim. Mallasvesi ja Ukonselkä 1800 Kuhan pituus-painosuhde vuosiluokka g Mallasvesi Ukonselkä

34 Nopeakasvuisten kantojen kuhat yli 2 kertaa painavampia kuin samanikäiset hidaskasvuisten kantojen kuhat vuotiaiden kuhien paino 4 järvellä paino (g) vuosia Mouhijärvi Ukonselkä Roine Mallasvesi

35 Samoissa pituusluokissa Ruoveden kuhat ovat Ukonselän kuhia tukevammassa kunnossa. Ukonselän alle 45 cm kuhat ovat pääosin huomattavasti laihempia, mikä kuvastaa vallitsevaa ravintotilannetta Vuosiluokan 2010 pituus-painosuhde Ruovesi ja Ukonselkä g Ukonselällä kuhille sopivaa ruokaa on ollut kannan tiheyteen nähden selvästi vähemmän tarjolla kuin Ruovedellä mm Ruovesi Ukonselkä

36 Hidaskasvuisten kantojen kuhat kasvavat pari ensimmäistä vuotta suurin piirtein yhtä nopeasti tai jopa nopeammin (esim. Ruovesi) kuin nopeakasvuisten kantojen kuhat 500 Kuhavuosiluokan 2011 kasvu Mallasvedellä ja Ruovedellä (2015 ja 2016 näytteet) Ruoveden vl kuhien kasvunopeus on hyvä 3 ensimmäistä vuotta Mallasvesi 2015 Mallasvesi 2016 mm Ruoveden kuhien kasvu heikkenee selvästi 4. kasvukaudesta eteenpäin; ravintotilanne ilmeisesti muuttuu ratkaisevasti Mallasveden tilanteeseen nähden Ruovesi 2015 Ruovesi vuosia

37 Hidaskasvuisten kantojen kuhilla täytyy olla pulaa ravinnosta myös rehevissä vesissä (esim. Mouhijärvi). Viime aikoina selitystä kuhien hitaalle kasvulle on usein teorisoitu lähinnä genetiikan pohjalta. Olisi ehkä syytä tarkemmin miettiä myös itse perusasiaa; ravintotilanteen merkitystä suhteessa kuhakannan tiheyteen? mm Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Roineella ja Mouhijärvellä (2015 ja 2016 näytteet) Mouhijärven kuhien kasvupotentiaali näkyy alussa yhtä nopeana tai jopa nopeampana kasvuna Roineen kuhiin verrattuna Mouhijärven ilmeisen tiheän kuhakannan kuhien kasvu heikkenee selvästi; syynä mitä todennäköisimmin vaje sopivasta ravinnosta, ei huonot geenit! Roine 2015 Roine 2016 Mouhijärvi 2015 Mouhijärvi vuosia

38 Hidaskasvuisissa kannoissa kuhien kunto on selvästi heikompi kuin nopeakasvuisissa kannoissa 1,2 Kuhan kuntokerroin 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0, ,9 cm 35-39,9 cm 40-44,9 cm 45-49,9 cm 50-54,9 cm kaikki Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

39 4-vuotiaiden kuhien kokohaitari jopa 13 cm samassa järvessä. Hitaammin kasvaneet ja laihemmat 4- vuotiaat kuhat raakoja, hyvin kasvaneet jo kypsiä 1200 Vuosiluokan 2011 kuhayksilöiden koko Mallasvesi (4-vuotiaat kuhat, 2015 näytteet) g naaras raaka koiras mm

40 Hyvä pituus- ja paksuuskasvu nopeuttavat sukukypsymistä Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Mouhijärvellä (n=83) pituus (mm) Raakojen kuhien pituuskasvu alkuun yhtä nopeaa Raakojen kuhien kasvu hidastui, kuntokerroin myös pienempi kuin sukukypsillä vuosia naaras (n=45, keskipit. 426 mm) koiras (n=23, keskipit. 415 mm) raaka (n=15, keskipit. 374 mm)

41 Vuosiluokat 2010 ja 2011 hallitsevia Mouhijärvellä, Ruovedellä ja Ukonselällä vuosiluokkien osuus iso 100 % Kuhavuosiluokatjärvittäin (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä

42 1. kesän lämpötila ratkaisee pyynnin kohteeksi tulevan kuhavuosiluokan suuruusluokan (vahva - heikko) Veden keskilämpötila Längelmävesi Kaivanto, Kangasala kesä-ja heinäkuu (kesäkuun 2007 tieto puuttuu) Vertailuna Tampere Härmälän kesä- ja heinäkuun ilman lämpötilan keskiarvot 22,4 lämpötila ( C) ,5 13,9 vesi heinäkuu x=20,1 C ilma heinäkuu x=18,2 C iii 17,9 ilmaheinäkuu x=17,6 C vesi kesäkuu x=16,2 C ilma kesäkuu x=14,6 C kesäkuu vesi heinäkuu vesi Lähde: SYKE Ilman keskilämpötila heinäkuu llman keskilämpötila heinäkuu Veden lämpötila heinäkuun keskiarvo Ilman keskilämpötila kesäkuu Veden lämpötila kesäkuun keskiarvo Lähde: Ilmatieteen laitos, Tampere Härmälä

43 Heinäkuu 2010 tilastohistorian lämpimin, heinäkuu 2008 kylmä C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus Kesän 2009 nopea lämpeneminen juhannuksen jälkeen ja vl ja 2008 pienuus (tilaa järvessä; vähän kannibalismia ja ravintokilpailua) edesauttoi joillakin järvillä vahvan kuhavuosiluokan muodostumista 24,8 ⁰ ( ) 2010 Supervuosiluokan syntytarina kesäkuuta Kylmän kesän 2008 luontainen kuhatuotanto heikkoa: näkyi monissa järvissä saalistason tippumisena kuhan kasvunopeudesta riippuen vuosina Viileähköjen kesien 2007 ja 2009 lisääntymistulos korosti asiaa (= 3 kesää peräkkäin ei erityisen suotuista lisääntymiselle) touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo

44 Kesä 2011 ja alkukesä 2013 erittäin lämpimiä Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus 24,4 ⁰ (28.7.) 15. kesäkuuta touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo C Vuosiluokka 2011 vahva monilla tutkimusjärvillä, vuosiluokan 2013 nopeakasvuisimmat kuhat alkaneet nyt tulla jo pyyntikokoon

45 Kesä 2014 lämmin, miten lämpötilan sahaus vaikutti kuhatuottoon? Kesät 2015 ja 2017 poikkeuksellisen kylmiä, kuhatuotanto jäänee hyvin heikoksi. C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus Alkukesä 2016 erittäin lämmin, välillä viileämpää, merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta on saatu kesäkuuta 25,6 ⁰ (26.7.) Ilmaston lämpeneminen suosii kuhaa paitsi, jos lämpeneminen tarkoittaa jatkossakin vuosien 2015 ja 2017 kaltaisia kesiä Suomessa! touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo

46 Päiväasteiden määrä Längelmäveden Kaivannossa 50 vrk sen jälkeen kun veden lämpötila saavutti pysyvästi 15 C 1100 päiväasteita Poikkeus: kesäkuun 2014 loppupuolella lämpötila romahti uudestaan alle 15 asteen pariksi viikoksi. Kuha lienee kuitenkin kutenut monissa järvissä jo toukokuun lopulla tai viimeistään kesäkuun alkupuolella lämmin alkukesä ja viileä keskikesä Lähde: Suomen ympäristökeskus

47 Päiväasteiden määrä Längelmäveden Kaivannossa 50 vrk sen jälkeen kun veden lämpötila saavutti pysyvästi 15 C ja lämmin alkukesä, viileä keskikesä 1300 päiväasteita Lähde: Suomen ympäristökeskus päiväasteet 50 vrk 15 asteen saavuttamisen jälkeen päiväasteet

48 Kuha-aineiston enemmistöllä (vl ; 85 %) takanaan 3 4 lämmintä (2010, 2011, 2013, 2014) ja 1 2 viileää (2012, 2015) kasvukautta. Tavanomainen kasvukausi 2009 päättyi viileään lokakuuhun (ilma ka. 3,3 C). Veden (Längelmävesi Kaivanto) ja ilman (Tampere Härmälä) lämpötila kasvukausina veden lämpötila ( C) ,3 12 ilman lämpötila ( C) vesi, kesä-syyskuu ilma, touko-loka ka. ilma Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus Vuoden 2007 veden lämpötilatieto puuttuu

49 Kuhayksilöiden ominaisuudet vaikuttavat usein kasvuun enemmän kuin olosuhteet Kahden talvella 2017 pyydystetyn vl kuhan kasvu Näsijärvellä pituus (mm) Lämmin kasvukausi yksin ei automaattisesti takaa nopeaa kasvua lämmin 2011 lämmin 2012 viileä 2013 lämmin 2014 lämmin 2015 viileä 2016 tavanom. kasvukaudet

50 Jokaisen kuhan tulisi päästä kutemaan vähintään kertaalleen Hieman absurdi ajatus! Lähtökohtia Riittävän vahva ja geneettisesti monimuotoinen aikuisten kuhien joukko on tärkeää kannan uusiutumisen kannalta (Yli)suuri emokalamäärä ei kuitenkaan tuota automaattisesti vahvaa vuosiluokkaa (esim. vl jäivät heikoiksi, vaikka tuolloin emokuhia oli runsaasti vahvojen vl ansiosta) Pieni tai kohtalainen emokalasto voi tuottaa erittäin vahvan vuosiluokan suotuisissa olosuhteissa (korkea kesän lämpötila) Tiedossa ei ole, kuinka monta emokuhaa oikeasti tarvitaan, hyvin luultavasti pidemmässä juoksussa kuitenkin selvästi enemmän kuin yksi! Luonnontieteellisiä faktoja Kiloisella naaraskuhalla on noin mätimunaa Vahvassa kuhakannassa sukukypsiä kuhia uiskentelee yhdestä useampaan kappaleeseen vesihehtaarilla km² kokoisella kuhajärvellä poikasia kuoriutuu alkukesällä valtavasti (satoja miljoonia, jopa yli 1 miljardi kpl) Poikasista valtaosa kuolee ensimmäisten elinviikkojen aikana; vuoden kuluessa noin 99,9 % (petokalat, ravintokilpailu, nälkiintyminen, taudit, linnut) Luonto karsii kovalla kädellä ja kalastukselle (ihmiselle) jää joka tapauksessa vain rippeet jäljelle

51 Kannibalismi säätelee kuhakannan kokoa Varmoja merkkejä onnistuneesta vuoden 2016 poikastuotannosta 18 kuhasta 10 oli syönyt jotain: 3 kpl oli syönyt ahvenen, yhdellä oli tuore kuore,yhdellä törö ja jokunen mysis relicta ötökkä, kuhanpoikasia oli 5 yksilöllä Tämä on tyypillistä tähän aikaan vuotta ja ainoastaan muikut puuttui, niitä ja kiiskiä näkee myöskin usein... Tampereen Pyhäjärven saaliskuha Ravintona edellisenä kesänä syntyneitä kuhanpoikasia. Kuva: Pekka Rintamaa.

52 Kuhakanta ei voi kasvaa rajattomasti. Mitä enemmän isompia kuhia, sitä enemmän 0+ ja 1+ poikasia syödään pois; vahvat aiemmat vuosiluokat ja isot kuhat rajoittavat tulevien ikäluokkien suuruutta. Kannibalismia esiintyy kesällä ja talvella. Kalastuksen säätely ei ole itseisarvo; sitä tarvitaan, jos kalastus uhkaa tehostua liikaa ja kannan lisääntyminen vaarantuu. Tarpeeton säätely heikentää kalavarojen hyödyntämismahdollisuuksia. Saaliskaloja on. Kalastajien väheneminen ehkä suurin huolenaihe kalataloudessamme! Voisiko (sopivan) tehokas kuhankalastus tasoittaa kuhakantojen vaihtelua? (Vrt. muikku ja sen kannan vaihtelut.) Perinteisillä kuhavesillä saalistaso on säilynyt korkealla vuodesta toiseen. Hyvien lisääntymisvuosien ansiosta yksikkösaaliit ovat saavuttaneet huippunsa viimeisten 10 vuoden aikana. Pyhäjärven saaliskuha ja sen saaliskuha kevättalvella Kuva: Pekka Rintamaa.

53 Kuhaistutukset tutkimusjärviin (1-k poikasia) Keskiarvo kpl Yhteensä kpl/vuosi Kerteselkä Kyrösjärvi Längelmävesi Mallasvesi Mouhijärvi Näsijärvi Pyhäjärvi Pälkänevesi Rautavesi Roine Ruovesi Ukonselkä Yhteensä Pinta-ala Keskiarvo kpl/ha ha kpl/ha/v Kerteselkä 7,7 0,0 7,6 7,1 5,4 0, ,6 Kyrösjärvi 7,4 4,8 5,9 7,8 15,4 11, ,8 Längelmävesi 1,8 5,0 0,7 3,4 4,3 2, ,9 Mallasvesi 10,8 6,7 10,7 11,4 0,0 0, ,6 Mouhijärvi 0,0 0,0 6,6 4,9 3,0 3, ,9 Näsijärvi 4,3 4,1 3,7 2,7 2,7 2, ,4 Pyhäjärvi 3,5 5,7 2,5 1,7 1,6 3, ,0 Pälkänevesi 2,4 2,5 11,8 17,7 0,0 0, ,7 Rautavesi 5,4 2,8 6,2 3,1 1,8 3, ,9 Roine 2,0 3,3 2,4 1,6 0,0 0, ,6 Ruovesi 0,9 2,1 0,9 0,7 1,0 0, ,0 Ukonselkä 0,5 0,0 4,7 0,0 9,4 8, ,8 Kuha lisääntyy luontaisesti kaikissa tutkimusjärvissä. Roineen, Mallasveden ja Palkäneveden näytteissä luonnossa syntynyt vuosiluokka 2011 oli yleisin; vaikka ko. vuonna istutuskielto. Myös vl näkyi jo Mallasveden ja Roineen näytteissä, ei kuitenkaan Pälkänevedellä. Mallasveden ja Pälkäneveden kuhasaaliit pudonneet 2 viime vuoden aikana (luultavasti pieni luonnonpoikasten eloonjäänti v. 2012). Kuhaistutuksilla voi olla näillä järvillä saaliita lisäävä vaikutus, varsinkin heikkoina lisääntymisvuosina. Ukonselällä, Ruovedellä ja Mouhijärvellä istutusten hyöty erittäin kyseenalainen. Saaliissa 7 8 vuosiluokkaa, myös istuttamattomien viileiden kesien kuhia runsaasti.

54 Jatkoselvitykset 2017 Kuhajärvien kalastusselvitys , mukana 7 Pirkanmaan kalastusaluetta; tavoitteena selvittää miten kalastus on vaikuttanut siihen, missä tilassa kuhakannat ovat tällä hetkellä eri järvissä, käytännön toimenpiteet aluillaan (P-Savon ELY osarahoittaa khmvaroin) DNA-selvitykset 2017-; selvitetään mikä on istutusten vaikutus tutkimusjärvien kuhakantoihin ja miten kannat eroavat toisistaan; käynnistynyt jo Hirvenniemen osakaskunnan hankkeena Näsijärvellä (näytteet keväältä 2017 analysoitavana Helsingin yliopistossa). Kalastusalueiden kohteet tulevat mukaan vuonna 2018 (hakemukset loppuvuodesta P-Savon ELYYN)

55 Kuha merkittävä saalis kotitarvekalastuksessa

56 Kuha merkittävä saalis kaupallisessa kalastuksessa Kuva: Päivi Pyyvaara

57 Kuha tavoitelluin saaliskala kesäkauden vapaa-ajankalastuksessa

58 Kuha merkittävä myös kalastusmatkailun saalislajina, vaikka hauki on predaattori nro 1! Pietarilainen toimittaja Sergei Jenikejev kuvaamassa Pocydazim ( Hei, kalastetaanpa kuhaa ) -TV-filmin materiaalia Ruovedellä Vilppulassa kesällä 2005.

59 Miten kuhatuotto tulisi mitata? Kalastajaryhmiä, odotuksia ja tarpeita on monenlaisia. Sopivan kokoinen kuha ja hyvä saalisvarmuus ovat kaikkien mieleen. Kalastusmatkailussa ja muussa virkistyskalastuksessa suuret saaliskalat ovat toivelistan kärjessä kalansyöjillä tuore, terveellinen ja herkullinen ateria kotimaisesta kuhasta. Asiaa pitää pohtia hyvin tarkkaan tulevia kalatalousalueiden käyttö-ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.

60 Kiitoksia!