2. välikokeen mallivastaukset

Samankaltaiset tiedostot
Tilastotieteen jatkokurssi Sosiaalitieteiden laitos Harjoitus 9 (viikko 16) Ratkaisuehdotuksia (Laura Tuohilampi)

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

1. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

30A02000 Tilastotieteen perusteet

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6B

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Tilastolliset testit. Tilastolliset testit. Tilastolliset testit: Mitä opimme? 2/5. Tilastolliset testit: Mitä opimme? 1/5

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit

Luottamusvälit. Normaalijakauma johnkin kohtaan

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 5

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan

Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus KE (2014) 1

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Jatkuvat satunnaismuuttujat

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (kertausta) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Estimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

11. laskuharjoituskierros, vko 15, ratkaisut

7.4 Normaalijakauma (kertausta ja täydennystä) Taulukosta P(Z 1,6449) = 0,05, P(Z -1,6449) = 0,05 P(Z 1,96) = 0,025, P(Z -1,96) = 0,025

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 6: Korrelaatio ja riippuvuus tilastotieteessä

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1

tilastotieteen kertaus

edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Gripenberg. MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Testi suhteelliselle osuudelle

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus tilastotieteeseen Väliestimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

V ar(m n ) = V ar(x i ).

Transkriptio:

TILASTOTIETEEN JATKOKURSSI, 10 OP, 19.1. 4.5.2010. Kijallisuus: Ilkka Mellin: Johdatus tilastotieteeseen, 2. kija. Luennoi: ylioisto-oettaja Pekka Pee. 2. välikokeen 4.5.2010 mallivastaukset 1. Täysiin isteisiin oikeuttava vastaus sisältää oleellisesti alla todetut asiat. a) Luottamusväli sisältää todetulla tyyillisesti 99:n tai 95:n %:n todennäköisyydellä aametin todellisen avon. Todennäköisyys viittaa tässä yhteydessä fekventistiseen tulkintaan: Hyoteettisissa toisistaan iiumattomissa toistokokeissa luottamusväli eittää aametin todellisen avon todetulla suhteellisella osuudella. (Kijan s. 138.) b) Mekitsevyystesti on äätössääntö, joka ketoo, onko nollahyoteesi hylättävä vai ei (kijan s. 158.) Mekitsevyystestin vaiheet ovat (kijan s:t 157 163): Muodostetaan yleinen hyoteesi eli määitellään testausasetelmasta tehtävät yleiset oletukset. Muodostetaan nollahyoteesi eli testattava oletus ja käytettävä mekitsevyystaso (tyyillisesti 0, 05, 0, 01 tai 0, 001). Valitaan vaihtoehtoinen hyoteesi (onko se yksi- vai kaksisuuntainen). Valitaan soiva testisuue. Lasketaan testisuueen avo ja veataan sitä testisuueen jakaumaan nollahyoteesin ollessa voimassa eli mekitsevyystasosta ja vaihtoehtoisesta hyoteesista iiuviin kiittisiin avoihin. Mikäli testisuueen avo on hylkäysalueella nollahyoteesi hylätään. Muutoin nollahyoteesi jää voimaan. Testin -avo on todennäköisyys saada testisuueen havaittu tai sitä oikkeavami avo, kun nollahyoteesi ätee (kijan s. 160). c) Testin voima on todennäköisyys, että nollahyoteesi hylätään, kun se ei ole tosi. (Kijan s. 166.) d) Hylkäysvihe tehdään, kun nollahyoteesi hylätään, vaikka se on tosi. Hyväksymisvihe tehdään, kun nollahyoteesi jää voimaan, kun se ei ole tosi. (Kijan s. 166.)

2. a) Suhteellisen osuuden 100 (1 α) %:n luottamusvälin aoksimatiivinen kaava on (α (0, 1); kijan s. 149; ks. myös s. 122): P ± z α/2 PQ n. Yllä P on havaittu suhteellinen fekvenssi (Q =1 P ), z α/2 on standadinomaalijakauman 100 (1 α/2). esentiili ja n on havaintojen lukumäää. Tehtävässä annetuilla avoilla 95 %:n luottamusväliksi saadaan 0, 206 0, 794 0, 206 ± 1, 960 =0, 206 ± 0, 016. 2437 Aoksimatiivinen 95 %:n luottamusväli Suomen keskustan (KESK) kannatukselle on siten (19, 0%, 22, 2%). Suomen Keskustan eduskuntavaalitulos 23, 1 % ei ole 95 %:n luottamusvälin sisällä. Se mekitsee, että nollahyoteesi "kannatus on eduskuntavaalien 2007 mukainen" voidaan hylätä 5 %:n iskitasolla kaksisuuntaisessa testauksessa. Suomen Keskustan kannatus on vähentynyt eduskuntavaaleista. Edellisenkaltainen vastaus iittää täysiin isteisiin kohdasta. Peustellaan kuitenkin vielä viimeinen väite analyyttisesti. Analyyttinen melko yleistä muotoa oleva eustelu on kijan sivulla 139. Tässä esitetään eustelu tehtävän eityistilanteessa (oleellisesti kijan s. 149). Standadoitu muuttuja Z = P noudattaa suuilla havaintomääillä standadinomaalijakaumaa (kijan s:t 122 123 ja 149). Yllä on todellinen suhteellinen osuus (q =1 ), P = X/n on sen estimaatti ja X on havaittu fekvenssi. Testisuueen Z kiittiset avot ovat aoksimatiivisesti ±1, 960, kun 5 %:n iskitasolla testataan nollahyoteesia "suhteellinen osuus on " kaksisuuntaista vastahyoteesia vastaan. Näin ollen nollahyoteesi hylätään, mikäli P < 1, 960 tai P > 1, 960. eli kun P +1, 960 < tai P 1, 960 >. Sijoittamalla P = 0.206 ja estimoimalla P :n vaianssin lausekkeessa :tä ja q:ta P :llä ja Q:lla (Q =1 P ) saadaan hylkäysalueet 0, 206 0, 794 >0, 206 + 1, 960 =0, 206 + 0, 016 = 0, 222 2437

ja 0, 206 0, 794 <0, 206 1, 960 =0, 206 0, 016 = 0, 190. 2437 Hylkäysalueet ovat :n edellä lasketun 95 %:n aoksimatiivisen luottamusvälin oissulkemat alueet eaaliakselilla. Näin ollen :n avot, jotka eivät kuulu 95 %:n luottamusväliin, tulisivat hylätyksi testissä, jossa nollahyoteesi olisi luottamusvälin ulkouolinen avo :lle. b) Testisuue on edellä esitetty suuissa otoksissa nollahyoteesin ätiessä standadoitua nomaalijakaumaa noudattava Z = P. Peussuomalaisten kannatus oli eduskuntavaaleissa 4,1 %. Kyselytutkimuksessa kannatus on 7,8 %. Testataan, onko kannatuksen muutos mittausviheen uitteissa. Testisuue saa avon z = 0, 078 0, 041 0, 041 0, 959/2437 9, 211. Tehtävässä kysytään, onko kannatus muuttunut, joten tehdään kaksisuuntainen testi. Testi tulee tehdä 5 %:n iskitasolla. Kiittiset avot ovat siten standadinomaalijakauman ketymäfunktion 2,5. ja 97,5. esentiili eli 1, 960 ja 1, 960. Nollahyoteesi hylätään, koska 9, 211 > 1, 960. Peussuomalaisten kannatus on noussut eduskuntavaaleista. Todetaan lisäksi, että testin -avo on niin ieni, että edes kussin kotisivulla osoitettu laskui (htt://www.danielsoe.com/statcalc/calc21.asx) ei ysty sitä laskemaan. Suuin z-tunnusluku, jolle laskui laskee -avon on 5, jolloin -avo on noin 6 10 7. Edellä tehdyn testin -avo on sitäkin ienemi. Viheän liiton kannatus oli eduskuntavaaleissa 8,5 %. Kyselytutkimuksessa kannatus on 10,3 %. Testisuueen avo on nyt z = 0, 103 0, 085 0, 085 0, 915/2437 3, 186. Kuten edellä nollahyoteesi muuttumattomasta kannatuksesta hylätään 5 %:n iskitasolla. (Sivun htt://www.danielsoe.com/statcalc/calc21.asx laskuin mukaan testin -avo on n. 0, 0014.) Viheän liiton kannatus on kasvanut eduskuntavaaleista.

3. Taustaa: Tätä aineistoa tutkittiin HT 6.2:ssa. Analyysi eustui binomijakautuneen satunnaismuuttujan X Bin(n, ) nomaalijakauma-aoksimaatioon (kijan s. 109) X as. N(n, nq) eli standadoituun muuttujaan X n nq as. N(0, 1). Aoksimaation avulla laskettiin, että P(X 35) 5, 0 10 6 eli että todennäköisyys, että lasi määättäisiin isälle asumaan 35:ssä tai havemmassa äätöksessä, kun =0.5, on noin viisi miljoonasosaa. Testauksen näkökulmasta laskettu todennäköisyys on -avo yksisuuntaisessa testauksessa tai kaksi ketaa edellä mainittu -avo kaksisuuntaisessa testauksessa. Nollahyoteesi " =0.5" voitaisiin hylätä tavanomaisilla iskitasoilla iiumatta siitä, olisiko testi yksi- vai kaksisuuntainen. a) Tehtävässä ohjeistettiin tekemään kaksisuuntainen testi 1 %:n iskitasolla suhteellisen fekvenssin ja taahtuman todennäköisyyden vetailuun eustuen. Siten tulisi tehdä testi yllä olevan kaavan kanssa yhtäitävään kaavaan X n nq = X/n ( nq)/n = P as. N(0, 1) (1) eustuen. Yllä P = X/n eli P on suhteellinen fekvenssi. Tehtävän tilanteessa P =0, 297 ja nollahyoteesi on, että =0, 5. Testisuue on siten 0, 297 0, 5 4, 410. 0, 5 0, 5/118 Testisuueen avo on laskutakkuuden uitteissa sama kuin HT 6.2:ssa, koska kaavan (1) mukaan fekvenssistä ja suhteellisesta fekvenssistä muodostetut standadoidut muuttujat ovat yhtäsuuia. Kiittinen avo 1 %:n iskitasolla kaksisuuntaisessa testauksessa on 2, 576, joten nollahyoteesi hylätään. Laset määätään kääjäoikeudessa vanhemmille todennäköisyyksillä, jotka iiuvat sukuuolesta. Lasketaan lisäksi testin -avo. Kuten HT 6.2:ssa saadaan Φ ( 4, 410) 5, 0 10 6 (ketymäfunktion avo on laskettu sivun htt://www.danielsoe.com/statcalc/ calc02.asx laskuilla). Koska testi on kaksisuuntainen, on sen -avo 2 5, 0 10 6 =1 10 5 eli yksi sadastuhannesosa. Jatkuvuuskojauksen käyttö ei muuttaisi tuloksia juuikaan (HT 6.2).

b) Testataan nollahyoteesia " =0, 5" fekvenssijakauman ja teoeettisen jakauman yhteensoivuustestiä eli χ 2 -testiä käyttäen (kijan s:t 173 175). Taulukoissa alla ovat havaitut (O i ) ja odotetut (E i )fekvenssit. Laset isälle äidille Yht. Havaittu fekvenssi 35 83 118 Odotettu fekvenssi 59 59 118 Odotetut fekvenssit on laskettu kaavoilla E 1 = n ja E 2 = n (1 ), joissa n = 118 ja =0, 5 (kijan s. 174). χ 2 -testisuue saa avon 2X i=1 (O i E i ) 2 (35 59)2 (83 59)2 = + 19, 525. E i 59 59 Nollahyoteesin ätiessä testisuue noudattaa χ 2 -jakaumaa k 1:llä vaausasteella, jossa k on luokkien lukumäää (yhtään aametia ei tavitse estimoida odotettujen fekvenssien laskemiseksi; ks. kijan s. 174). Tehtävän tilanteessa k =2eli efeenssijakauma on χ 2 yhdellä vaausasteella. Testi on kaksisuuntainen, koska testisuue ei huomioi, mihin suuntaan havaitut fekvenssit oikkeavat odotetuista. Kijassa olevasta taulukosta nähdään, että χ 2 -jakauman yhdellä vaausasteella 99. esentiili on 6, 635. Nollahyoteesi " =0, 5" voidaan siten hylätä 1 %:n iskitasolla (19, 525 > 6.635). Päätellään, että kääjäoikeudessa laset määätään vanhemmille ei todennäköisyyksillä sukuuolesta iiuen. Edellisenkaltainen vastaus on iittävä. Todetaan oettavaisessa takoituksessa ja kiinnostuneille lisäksi, että testin -avo on 1 10 5 (laskettu laskuilla sivulla htt://www.danielsoe.com/statcalc/calc11.asx) eli täsmälleen sama kuin a)-kohdassa laskettu -avo. Tulos selittyy a)- ja b)-kohtien testisuueiden yhteydellä: (O 1 E 1 ) 2 + (O 2 E 2 ) 2 + [O 2 n(1 )] 2 E 1 E 2 n n(1 ) + [n O 1 n(1 )] 2 n n(1 ) + (O 1 n) 2 n n(1 ) (1 )+(O 1 n) 2 n(1 ) n(1 ) (X n)2 = n(1 ). Yllä toisella ivillä on sijoitettu O 2 = n O 1 ja louksi on siiytty a)-kohdan mekintään X = O 1. Havaitaan, että tämän kohdan χ 2 -testisuue on a)-kohdan

testisuueen (1) neliö (yliäänsäkin eikä vain tehtävän eityistilanteessa =0.5). Luennolla mainittiin, että standadinomaalijakautuneen satunnaismuuttujan neliö noudattaa χ 2 -jakaumaa yhdellä vaausasteella. Näin ollen tämän kohdan testisuue ja sen jakauma ovat a)-kohdan testisuueen ja jakauman neliöitä. Testit ovat siksi täysin yhtäitäviä ja johtavat täsmälleen samoihin äätelmiin. c) Tehtävä olisi tehdä yksisuuntainen testi. Kohdan b) χ 2 -testi eagoi symmetisesti sekä odotettua suuemiin että ienemiin havaittuihin fekvensseihin (neliöinnin (O i E i ) 2 vuoksi), joten se soveltuu vain kaksisuuntaiseen testaukseen. Kohdan a) testi saa ositiivisia tai negatiivisia avoja iiuen siitä, mihin suuntaan havaittu suhteellinen osuus oikkeaa nollahyoteesin mukaisesta suhteellisen osuuden odotusavosta. Kohdan a) testi soveltuu siksi myös ykssisuuntaisseen testaukseen ja sitä tulisi käyttää. 4. Nollahyoteesi on, että teksti on kijoitettu lyhyemmällä muteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti on kijoitettu idemmällä muteella. Testi tulee siten tehdä yksisuuntaisena. Nollahyoteesin mukaan sanan ituuden odotusavo on 6,2 ja vastahyoteesin mukaan 7,6. Molemmissa muteissa sanan ituuden keskihajonta on 2, 5 kijainta. Tekstissä sanan ituuden keskiavo X = 198/30 = 6, 6 kijainta. Tehtävässä ei keota sanojen ituuden jakaumasta muuta kuin odotusavo ja keskihajonta. Keskeisen aja-avolauseen (kijan s. 108) mukaan keskiavo iiumattomista satunnaismuuttujista, joiden odotusavo (μ) ja keskihajonta (σ) ovat vakioita, noudattaa suuilla havaintomääillä nomaalijakaumaa N(μ, σ 2 ) eli aoksimatiivisesti tunnusluku z = X μ σ/ n as. N(0, 1) noudattaa standadinomaalijakaumaa. Sanojen ituudet ovat ilmeisesti iiumattomia satunnaismuuttujia, joten lausetta voidaan soveltaa. Testisuue on siten 6, 6 6, 2 z = 2, 5/ 0, 876 30 ja sen avoa (0, 876) voidaan veata standadinomaalijakauman 95 esentiiliin (1, 645; yksisuuntainen testi 5 %:n iskitasolla). Koska 0, 876 < 1, 645, niin nollahyoteesi jää voimaan. Ei ole syytä luouaoletuksesta,ettätekstion kijoitettu lyhyemmällä vanhalla muteella.