25.1.2013 829/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla
2 (15) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle... 3 2 Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinat... 3 3 Relevantit markkinat kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla... 5 3.1 Relevantit hyödykemarkkinat... 5 3.2 Relevantit maantieteelliset markkinat... 7 4 Markkinavoiman tarkastelu... 7 4.1 Tasapainottavan neuvotteluvoiman tarkastelu... 7 4.2 Muut markkinavoiman arviointiin vaikuttavat tekijät... 13 4.3 Yhteenveto markkinavoiman tarkastelusta... 13 5 Markkina-analyysin lopputulos... 14
3 (15) 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan Viestintäviraston on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä markkina-analyysi merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään viestintämarkkinalain 16 velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen 1. Relevantit hyödykemarkkinat muodostuvat tässä asiassa kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkutarjonnasta. Kysymyksessä ovat komission suosituksen mukaiset tukkutason markkinat (markkina n:o 3). Viestintävirasto analysoi kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinat edellisen kerran vuonna 2007. Tuolloin Viestintävirasto antoi 20 teleyritykselle päätöksen huomattavasta markkinavoimasta sekä piti 15 yrityksen osalta voimassa aikaisemman päätöksen huomattavasta markkinavoimasta 2. Yrityskohtaiset päätökset ja markkina-analyysi ovat luettavissa kokonaisuudessaan viraston internetsivuilla 3. Viestintävirasto analysoi samanaikaisesti kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoiden ohella myös kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinat (komission suosituksen mukainen markkina n:o 2). 2 Puhelinpalveluiden vähittäismarkkinat Viestintämarkkinalain 43 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä yhteyden muodostamiseen, kun yhteys muodostetaan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle. Puheliikenteen välittämistä yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle kutsutaan yleisesti terminoinniksi. Puhelu voidaan terminoida ainoastaan sen operaattorin toimesta, jonka verkossa puhelun vastaanottavan asiakkaan liittymä on. Terminointipalvelun kysyntä ei siis voi korvautua toisen terminointipalvelun kysynnällä tukkumarkkinoilla. 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuoteja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2007/879/EY, EYVL L 344, 17.12.2007, s. 65. 2 Yhteenliittymisten ja yritysostojen seurauksena huomattavan markkinavoiman asema koskee tällä hetkellä 31 teleyritystä. 3 http://www.ficora.fi/index/saadokset/tulkinnat/hmvpaatokset/hmv8.html
4 (15) Euroopan komissio toteaa markkinasuosituksen perustelumuistiossa 4, että kysyntä voi kuitenkin korvautua vähittäismarkkinoilla. Näin voi tapahtua, mikäli loppuasiakkaalla on kiinteän verkon puhelinliittymään soitettavalle puhelulle korvaavia vaihtoehtoja soittaa puhelu tavoitellulle vastaanottajalle. Siten on perusteltua tarkastella ensin kysynnän korvattavuutta puhepalveluiden vähittäismarkkinoilla. Loppuasiakkaat odottavat puhepalvelulta kaksisuuntaista palvelua, eli puheluiden soittamista ja vastaanottamista. Puhepalveluiden käyttämiseen tarvitaan puhelinverkon liittymä. Puhelinverkon liittymäksi katsotaan yleisesti saatavilla oleva palvelu, jonka avulla voidaan soittaa ja vastaanottaa kotimaan- ja ulkomaanpuheluja sekä käyttää hätäpalveluita kansallisessa ja kansainvälisessä numerointisuunnitelmassa olevan numeron tai numeroiden avulla. Puhelinverkon liittymiksi voidaan laskea kiinteän verkon puhelinliittymät, matkaviestinverkon puhelinliittymät sekä kiinteän verkon VoIP-liittymät. Näistä liittymistä voi käyttää puhepalveluita kiinteässä sijaintipaikassa. Vähittäismarkkinoiden tarkastelussa on tärkeää tutkia, ovatko matkaviestinverkon puhelinliittymien ja VoIP-liittymien kautta tarjottavat puhepalvelut korvaavia kiinteän verkon puhelinliittymien kautta tarjotuille puhepalveluille. Esimerkiksi matkaviestinverkon puhelinliittymää voi käyttää muuallakin kuin kiinteässä sijaintipaikassa, ja sen kautta voi käyttää puhepalveluiden lisäksi myös muita palveluita, esimerkiksi SMS- ja MMSviestipalveluita. Korvaavuus ei näistä syistä välttämättä ole symmetristä toisin sanoen matkaviestinverkon puhelinliittymä voi olla korvaava kiinteän verkon puhelinliittymälle, mutta kiinteän verkon puhelinliittymä ei välttämättä ole korvaava matkaviestinverkon puhelinliittymälle. Korvaavuuden symmetrisyyden ei kuitenkaan katsota olevan olennaista kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoiden ennakkosääntelyn arvioinnin kannalta, koska tarkastelussa on tarkoitus arvioida kiinteän verkon puhelinliittymille korvaavia palveluita ja siten mahdollista tarvetta kohdistaa tarkasteltaville tukkumarkkinoille ennakkosääntelyä. Puhelinpalveluiden, eli puhelinliittymien ja niiden kautta käytettävien puhepalveluiden, vähittäismarkkinoiden kilpailutilanne on analysoitu Viestintäviraston päätösluonnoksessa huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Suomessa oli vuoden 2012 puolivälissä kaikkiaan 950 000 kiinteän verkon puhelinliittymää. Matkaviestinverkon puhelinliitty- 4 Explanatory note. Accompanying document to the Commission Recommendation on Relevant Product and Service Markets within the electronic communications sector susceptible to ex ante regulation in accordance with Directive 2002/21/EC of the European Parliament and of the Council on a common regulatory framework for electronic communications networks and services. SEC(2007) 1483/2. Brussels, 13/11/2007
5 (15) miä oli samaan aikaan 9,14 miljoonaa kappaletta. Kiinteän verkon VoIP-liittymiä oli noin 26 000 kappaletta. Kaikista vuoden 2011 aikana soitetuista puheluminuuteista 8 prosenttia soitettiin kiinteän verkon puhelinliittymistä, loput matkaviestinverkon puhelinliittymistä. Vuonna 2012 kotitalousasiakkaista 14 prosentilla oli taloudessa kiinteän verkon puhelinliittymä ja 98 prosentilla oli matkaviestinverkon puhelinliittymä. Viestintäviraston vuonna 2010 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 56 prosentissa yrityksistä oli kiinteän verkon puhelinliittymiä ja 97 prosentissa oli matkaviestinverkon liittymiä. Viestintävirasto katsoo päätösluonnoksessa huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla, että matkaviestinverkon puhelinliittymä muodostaa korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymälle puhelinpalveluiden vähittäismarkkinoilla. Siten myös matkaviestinverkon puhelinliittymiin ja puhelinliittymistä soitetut puhelut muodostavat korvaavan vaihtoehdon kiinteän verkon puhelinliittymiin ja puhelinliittymistä soitetuille puheluille. Näin ollen yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskevan puhelinliikenteen tukkumarkkinoita tarkastellessa tulee ottaa huomioon se, että loppuasiakkaista valtaosalla on mahdollisuus korvata kiinteän verkon puhelinliittymään suuntautuva puhelu puhelulla matkaviestinverkon puhelinliittymästä toiseen matkaviestinverkon puhelinliittymään. Myös VoIP-liittymä on kiinteän verkon puhelinliittymälle korvaava vaihtoehto. VoIP-liittymiä on kuitenkin käytössä kaikkiaan niin vähän, että ne eivät ole kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoiden analyysin lopputuloksen kannalta merkityksellisiä. 3 Relevantit markkinat kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 3.1 Relevantit hyödykemarkkinat Viestintämarkkinalain 43 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä yhteyden muodostamiseen, kun yhteys muodostetaan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajalle. Teknisestä toteutustavasta riippumatta kyseiseen hyödykemarkkinoihin katsotaan kuuluvaksi laskeva liikenne teleyrityksen kiinteään puhelinverkkoon sekä kaikki laskevan
6 (15) liikenteen toteuttamiselle välttämättömät yhteenliittämistuotteet ja -palvelut. Kysynnän korvattavuus Kysynnän korvattavuudella tarkoitetaan ostajan mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla ostajalla tarkoitetaan soittavan asiakkaan puhepalvelun tarjoavaa teleyritystä (toisin sanoen terminointipalvelun ostavaa yritystä) ja palveluntarjoajalla kiinteän verkon yritystä, jonka asiakkaalle puhelu soitetaan (toisin sanoen terminointipalvelun myyvää yritystä). Kysynnän korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla, onko markkinoilla kilpailevia tuotteita, joihin asiakkaat voivat vaihtaa, kun kyseisen tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Tietyn verkkoyrityksen kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen hinnan määrittää se teleyritys, jonka verkkoon puhelulla tavoiteltu loppukäyttäjä on liittynyt. Soittavan loppuasiakkaan puhepalvelun tarjoava teleyritys ei voi ostaa laskevan liikenteen palvelua muulta kuin siltä verkkoyritykseltä, jonka verkossa puhelun vastaanottajan liittymä on. Viestintävirasto katsoo, että kysynnän korvautuminen tukkutasolla ei ole mahdollista. Tarjonnan korvattavuus Tarjonnan korvattavuudella tarkoitetaan muiden kuin kyseisten tuotteiden valmistajien tai palveluiden tarjoajien mahdollisuutta heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä näiden tuotteiden valmistukseen tai palveluiden tarjontaan ilman huomattavia kustannuksia. Kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla tuotteen valmistajalla tai palvelun tarjoajalla tarkoitetaan puhelun vastaanottavan loppuasiakkaan teleyritystä (toisin sanoen terminointipalvelun myyvää yritystä). Siten muilla kuin kyseisten tuotteiden valmistajalla tai palveluiden tarjoajalla tarkoitetaan muita yrityksiä, jotka voisivat tarjota terminointipalvelua korvaavaa tukkupalvelua. Tarjonnan korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla kilpailevien yritysten markkinoille tuloa, kun arvioitavan tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Tarjontapuolella ei tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa ole nähtävissä sellaisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat tiettyyn kiinteään puhelinverkkoon liittyneen loppuasiakkaan liittymään soitettujen puheluiden terminoinnin muun kuin kyseisen verkon omistavan teleyrityksen toimesta. Viestintävirasto katsoo, että tarjonnan korvautuminen tukkutasolla ei ole mahdollista.
7 (15) 3.2 Relevantit maantieteelliset markkinat 4 Markkinavoiman tarkastelu Kysynnän ja tarjonnan korvattavuuden perusteella tietyssä kiinteässä puhelinverkossa tarjottua laskevan puheliikenteen tukkupalvelua ei ole mahdollista korvata jossain toisessa puhelinverkossa tarjotulla laskevan liikenteen tukkupalvelulla. Näin ollen Viestintävirasto katsoo, että relevanttien markkinoiden maantieteellinen ulottuvuus on perusteltua rajata siten, että kukin laskevan liikenteen palvelua tarjoava kiinteä puhelinverkko muodostaa omat relevantit markkinansa. Koska jokainen kiinteä puhelinverkko muodostaa omat relevantit markkinansa, on jokaisella kiinteän puhelinverkon yrityksellä 100 prosentin markkinaosuus laskevan puheliikenteen tarjoamisessa omassa puhelinverkossaan oleviin liittymiin. 100 prosentin markkinaosuus määritellyillä tukkumarkkinoilla ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että yrityksellä olisi huomattava markkinavoima. Terminointipalvelua tarjoavan yrityksen markkinavoimaa mahdollisuutta toimia riippumattomasti muista yrityksistä ja viime kädessä loppuasiakkaista voi erityisesti tässä tapauksessa rajoittaa muiden yritysten tasapainottava neuvotteluvoima. 4.1 Tasapainottavan neuvotteluvoiman tarkastelu Kuten edellä todettiin, terminointipalvelua ei voi määritelmällisesti korvata tukkutasolla toisella terminointipalvelulla. Euroopan komissio on kuitenkin katsonut, että kysynnän korvattavuus voi toteutua vähittäistasolla 5. Kysynnän korvattavuus vähittäistasolla voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen tukkutuotetta ostavilla teleyrityksillä on neuvotteluvoimaa suhteessa laskevan puheliikenteen tukkupalvelua tarjoavaan teleyritykseen. Kysynnän korvattavuus vähittäistasolla tarkoittaa tilannetta, jossa puhelun soittava loppuasiakas voi valita, mistä puhelinliittymästä tavoittelee puhelun vastaanottavaa loppuasiakasta. Käytännössä kysynnän korvattavuutta voidaan tarkastella arvioimalla, onko soittavalle loppuasiakkaalle tarjolla vaihtoehtoja kiinteän verkon puhelinliittymään soittamiselle, mikäli kiinteän verkon puhelinliittymään soittamisen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. 5 Explanatory note. Accompanying document to the Commission Recommendation on Relevant Product and Service Markets within the electronic communications sector susceptible to ex ante regulation in accordance with Directive 2002/21/EC of the European Parliament and of the Council on a common regulatory framework for electronic communications networks and services. SEC(2007) 1483/2. Brussels, 13/11/2007
8 (15) Lähes kaikilla loppuasiakkailla on käytössään matkaviestinverkon puhelinliittymä. Edellä todettiin myös matkaviestinverkon puhelinliittymän olevan korvaava kiinteän puhelinverkon puhelinliittymälle. Näin ollen myös matkaviestinverkon puhelinliittymistä käytettävät puhepalvelut ovat korvaavia kiinteän verkon puhelinliittymistä käytettäville puhepalveluilla. Siten puhelun soittava loppuasiakas voi pääsääntöisesti valita kiinteän puhelinverkon puhelinliittymän korvaavan liittymän, josta tavoittelee puhelun kohdetta. Loppuasiakkaalla on siis mahdollisuus korvata kiinteän puhelinverkon puhelinliittymään soitettava puhelu matkaviestinverkon puhelinliittymään soitettavalla puhelulla. Mikäli loppuasiakkaalla on vapaa mahdollisuus valita, mistä puhelinliittymästä tavoittelee puhelun vastaanottavaa loppuasiakasta, tulee laskevan puheliikenteen tukkupalvelua tarjoavan teleyrityksen huomioida tämä laskevan puheliikenteen tukkupalvelua hinnoitellessaan. Tällaisessa tilanteessa laskevan puheliikenteen tukkupalvelun hinnan nostaminen voi johtaa laskevan puheliikenteen tukkupalvelua tarjoavan teleyrityksen vähittäis- ja tukkutulojen vähenemiseen. Loppukäyttäjät odottavat puhepalvelulta kaksisuuntaista palvelua eli loppukäyttäjät haluavat sekä soittaa että vastaanottaa puheluja puhelinliittymänsä kautta. Euroopassa puhepalveluiden tarjonta perustuu "soittaja maksaa" -periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että ainoastaan soittava osapuoli maksaa soitetuista puheluminuuteista. Kiinteän verkon tai matkaviestinverkon omistava yritys perii loppuasiakkaaltaan maksun soitetuista puheluminuuteista ja tulouttaa osan perimästään maksusta korvauksena verkon käytöstä verkkoyritykselle, jonka verkkoon soitettu puheliikenne laskee. Siten laskevan puheliikenteen hinnoittelulla ei ole suoraa vaikutusta puhelun vastaanottavaan osapuolen liittymäkustannuksiin ja siten käyttäytymiseen, vaan hinnoittelu vaikuttaa ainoastaan soittajan maksamaan hintaan puhelusta. Laskevan liikenteen hinnoittelu voi kuitenkin vaikuttaa puhelun vastaanottavan osapuolen käyttäytymiseen epäsuorasti silloin, kun laskevan liikenteen hinnoittelu vaikuttaa merkittävästi soittajien halukkuuteen soittaa puheluja vastaanottajalle. Toisin sanoen vaikutus syntyy, mikäli laskevan liikenteen hinnoittelun seurauksena puhelun vähittäishinta kannustaa soittajaa etsimään korvaavia vaihtoehtoja puhelun soittamiselle tai vähentämään soittokertoja kyseessä olevalle vastaanottajalle. Koska lähes kaikilla puhelun soittajista ja vastaanottajista on käytössään matkaviestinverkon puhelinliittymä, loppuasiakkailla
9 (15) on pääsääntöisesti aina mahdollisuus soittaa puhelu matkaviestinverkon puhelinliittymästä matkaviestinverkon puhelinliittymään vaihtoehtona kiinteän verkon tai matkaviestinverkon puhelinliittymästä kiinteän verkon puhelinliittymään soitetulle puhelulle. Siten puhelun soittavat loppuasiakkaat voivat välttää kiinteän verkon laskevan liikenteen hinnannostosta koituvia kustannuksia valitsemalla edullisimman tavan soittaa vastaanottajalle. Tällaisissa tilanteissa myös vastaanottavalle osapuolelle muodostuu kannustin siirtyä käyttämään kiinteän puhelinverkon puhepalvelulle vaihtoehtoista puhepalvelua, koska kiinteän verkon puhepalvelu ei enää täytä sille asetettuja vaatimuksia eli laskevan liikenteen hinnoittelu estää merkittävästi puhelujen vastaanottamista. Tämä rajoittaa merkittävästi kiinteän puhelinverkon yritysten mahdollisuuksia hinnoitella kiinteään verkkoon laskevaa puheliikennettä loppukäyttäjistä riippumattomasti, mikäli tukkuhinnan muutokset välittyvät suoraan vähittäishintoihin nousseina tuotantokustannuksina. Kilpailluilla vähittäismarkkinoilla tukkuhinnan nosto siirtyy suoraan vähittäishintoihin. Kiinteän verkon laskevaa puheliikennettä tarjoavan yrityksen hinnoittelua voi siis rajoittaa soittavien loppuasiakkaiden ja sen kautta yrityksen omien loppuasiakkaiden käyttäytyminen. Se, kuinka merkittäviä nämä rajoitteet ovat, riippuu ennen kaikkea siitä, välittyykö terminointihinnan korotus kiinteään puhelinverkkoon soitettavien puheluiden vähittäishintoihin sekä siitä, missä määrin soittavat loppuasiakkaat siirtyvät terminointihinnan korotuksen seurauksena käyttämään korvaavaa puhepalvelua. Lisäksi mikäli soittajilla on mahdollisuus ja kannustin korvata vastaanottajalle soitetut puhelut muilla keinoin, laskevan puheliikenteen hinnoitteluratkaisut voivat vaikuttaa myös merkittävästi laskevan puheliikenteen tukkupalvelua tarjoavan teleyrityksen laskevan puheliikenteen tukkupalvelusta saamiin tukkutuloihin, kun laskutettavien verkkoon laskevien puheluminuuttien määrä laskee. Terminointihinnan korotuksen nettovaikutus tukkutuloihin riippuu kiinteään puhelinverkkoon soitettavien puheluminuuttien kysynnän hintajoustosta. Laskevan puheliikenteen markkinoiden tuotteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: yksittäisen teleyrityksen puhelinverkon sisällä laskeva puheliikenne; kiinteästä puhelinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskeva puheliikenne; ja matkaviestinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskeva puheliikenne. Yksittäisen teleyrityksen puhelinverkon sisällä laskevan liikenteen hinnoittelulla on ensisijaisesti suoria vaikutuksia vain kyseisen teleyrityksen omien loppuasiakkaiden maksamiin puheluhintoihin. Siten ennakkosääntelyn kannalta
10 (15) on aiheellista tarkastella kiinteästä puhelinverkosta ja matkaviestinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskevaa puheliikennettä. Seuraavassa tarkastellaan seurauksia kiinteän puhelinverkon yrityksen nostaessa joko kiinteästä puhelinverkosta tai matkaviestinverkosta laskevan liikenteen terminointihintaa pysyvällä ja merkittävällä tavalla. Erikoistapauksena tarkastellaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivat sekä kiinteässä puhelinverkossa että matkaviestinverkossa. Matkaviestinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskeva puheliikenne Vuonna 2011 hieman alle puolet kaikesta kiinteisiin puhelinverkkoihin laskevasta puheliikenteestä soitettiin matkaviestinverkon puhelinliittymistä. Kaikista matkaviestinverkon puhelinliittymistä soitetuista puheluminuuteista noin 5 prosenttia soitettiin kiinteän verkon puhelinliittymiin. Koska matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkuhinta on ennakkosäännelty, matkaviestinverkkoyritys ei voi nostaa laskevan puheliikenteen tukkuhintaa vastauksena kiinteän verkon yrityksen tukkuhinnan nostolle. Hinnan noston seurauksena matkaviestinverkkoyrityksellä on kuitenkin mahdollisuus nostaa vähittäishintaa niiden soitettujen puhelujen osalta, jotka suuntautuvat tukkuhinnan noston tehneen kiinteän verkon yrityksen verkkoon. Koska matkaviestinverkon puheluiden vähittäismarkkinoiden voidaan katsoa olevan kilpaillut, matkaviestinverkkoyrityksen on myös vietävä merkittävästi kohonnut kustannus vähittäishintaan. Tällä hetkellä matkaviestinverkosta soitetut puhelut on pääsääntöisesti hinnoiteltu puheluluokasta riippumattomasti siten, että puhelut kiinteän verkon puhelinliittymiin ovat samanhintaisia kuin puhelun matkaviestinverkon puhelinliittymiin. Matkaviestinverkon puhelinliittymästä kiinteän verkon puhelinliittymään soitetun puhelun terminointihinnan noustessa merkittävällä ja pysyvällä tavalla, ja terminointihinnan välittyessä puhelun vähittäishintaan, kiinteän verkon puhelinliittymään soittamisen hinta nousee matkaviestinverkon puhelinliittymään soittamisen hintaa korkeammaksi. Lähes kaikilla kiinteän verkon puhelinliittymäasiakkailla on tällä hetkellä käytössään myös matkaviestinverkon puhelinliittymä. Matkaviestinverkon puhelinliittymien suuri kattavuus mahdollistaa loppuasiakkaalle pääsääntöisesti valinnan soittaa joko kiinteän verkon puhelinliittymään tai olemassa olevaan matkaviestinverkon puhelinliittymään.
11 (15) Yhden puhelun soittamisen kustannuksena on soittavan loppuasiakkaan kannalta käytännössä soitetun puhelun hinta. Kun kiinteän verkon puhelinliittymään soitetun puhelun minuuttihinta on terminointihinnan noston seurauksena matkaviestinverkon puhelinliittymään soitetun puhelun minuuttihintaa korkeampi, voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että merkittävä osa loppuasiakkaista soittaa puhelun kiinteän verkon puhelinliittymän sijasta matkaviestinverkon puhelinliittymään. Loppuasiakkaat odottavat puhepalvelulta kaksisuuntaista palvelua, eli puheluiden soittamista ja vastaanottamista. Kiinteän verkon puhelinliittymä ei terminointihinnan korotuksen jälkeen enää käytännössä mahdollista matkaviestinverkon loppuasiakkaiden puhelujen vastaanottamista. Näin ollen kiinteän verkon yritys menettäisi todennäköisesti myös omia loppuasiakkaitaan. Kiinteän puhelinverkon yrityksen terminointihinnan nosto vähentäisi matkaviestinverkon asiakkaiden soittamien puheluiden määrää kyseessä olevaan kiinteään verkkoon. Voidaan olettaa, että tarjolla olevien korvaavien vaihtoehtojen vuoksi kiinteään puhelinverkkoon soitettavien puheluiden kysynnän hintajousto on suuri. Näin ollen terminointipalvelun hinnannosto aiheuttaa todennäköisesti prosentuaalisesti suuremman terminointipalvelun kysytyn määrän vähenemisen. Tämän seurauksena kiinteän verkon yritys todennäköisesti menettäisi merkittävän terminointihinnan noston seurauksena myös tukkutuloja. Niiden asiakkaiden osuus, joilla ei ole käytössä kiinteän verkon puhelinliittymän lisäksi matkaviestinverkon puhelinliittymää, on pieni. Koska terminointihinta on verkkokohtainen, kiinteän puhelinverkon yritys ei voi hinnoitella terminointia eri tavalla niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole olemassa kiinteän verkon puhelinliittymää korvaavaa matkaviestinverkon puhelinliittymää. Neuvotteluvoiman kannalta näillä asiakkailla ei siis ole vaikutusta lopputulokseen. Vallitsevassa markkinatilanteessa kiinteän puhelinverkon yrityksillä on siten merkittäviä rajoitteita hinnoitella matkaviestinverkkoyrityksiltä perimäänsä kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkuhintaa. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että matkaviestinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskevan puhelinliikenteen kannalta hinnoittelurajoitteita voidaan pitää siinä määrin merkittävinä, etteivät kiinteän verkon yritykset voi hinnoitella laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoiden tuotetta riippumattomasti matkaviestinverkon yrityksistä ja loppuasiakkaista.
12 (15) Kiinteästä puhelinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskeva puheliikenne Vuonna 2011 noin kolmannes kaikesta kiinteisiin puhelinverkkoihin laskevasta puheliikenteestä soitettiin muun kiinteän puhelinverkon yrityksen puhelinliittymistä. Kiinteän verkon puhelinliittymistä soitetuista puheluminuuteista noin kolmannes soitettiin toisen kiinteän puhelinverkon puhelinliittymiin. On todennäköistä, että yhden kiinteän puhelinverkon yrityksen tukkuhinnan nostaminen johtaa tämän kanssa sopimussuhteessa olevien kiinteän puhelinverkon yritysten vastavuoroiseen tukkuhintojen nostamiseen. Verkkoyrityksillä on kannustin pitää laskevasta puheliikenteestä muilta teleyrityksiltä saadut tulot tasapainossa laskevasta puheliikenteestä muille teleyrityksille maksettujen menojen kanssa. Matkaviestinverkon puhelinliittymien suuri kattavuus mahdollistaa loppuasiakkaalle pääsääntöisesti valinnan soittaa joko kiinteän verkon puhelinliittymästä toiseen kiinteän verkon puhelinliittymään tai matkaviestinverkon puhelinliittymästä toiseen matkaviestinverkon puhelinliittymään. Mikäli terminointihinnan nousu kiinteän verkon puhelinliittymästä toiseen kiinteän verkon puhelinliittymään soitetulle puhelulle välittyy soittavan loppuasiakkaan puhepalvelun hintaan, loppuasiakkaalla on kannustin siirtyä soittamaan puhelu matkaviestinverkon puhelinliittymästä toiseen matkaviestinverkon puhelinliittymään. Loppukäyttäjillä on pääsääntöisesti mahdollisuus siirtyä suoraan käyttämään matkaviestinverkon puheluja ilman merkittäviä vaihtokustannuksia. Siten terminointihinnan nousun aiheuttama vähittäishintojen nousu johtaisi kiinteän verkon puhelinliittymästä toiseen kiinteän verkon puhelinliittymään soitettujen puheluminuuttien vähenemiseen ja todennäköisesti myös kiinteän verkon puhepalveluita tarjoavien teleyritysten tulojen menetyksiin. Pitkällä aikavälillä tilanne todennäköisesti johtaa kiinteän verkon puhelinliittymäasiakkaiden menetyksiin, kun kiinteän verkon puhelinliittymille ja niistä soitetuille puheluille on tarjolla kattavia vaihtoehtoisia palveluita, ja nämä palvelut muuttuvat kiinteän verkon puhepalveluiden hinnannousun vuoksi edelleen houkuttelevimmiksi. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että toisesta kiinteästä puhelinverkosta yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskevan puhelinliikenteen kannalta hinnoittelurajoitteita voidaan pitää siinä määrin merkittävinä, etteivät kiinteän verkon yritykset voi hinnoitella laskevan puheliikenteen markkinoiden tukkutuotetta riippumattomasti muista teleyrityksistä ja loppuasiakkaista.
13 (15) Kiinteässä puhelinverkossa ja matkaviestinverkossa toimivat yritykset Edellä esitetyn perusteella kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen terminointihinnan noususta siis hyötyisivät viime kädessä matkaviestinverkon palveluita tarjoavat yritykset, joiden tarjoamiin puhelinliittymiin puhelut siirtyisivät. Koska matkaviestinverkkoyritykset tarjoavat myös kiinteän puhelinverkon palveluita, niiden voi ajatella pyrkivän kiinteän verkon terminointihintoja nostamalla muiden kiinteän puhelinverkon yritysten asiakkaiden puheluiden siirtämiseen omaan matkaviestinverkkoonsa. Matkaviestinverkon yritys ei kuitenkaan voi olla varma siitä, mihin olemassa olevista matkaviestinverkoista puhelut kiinteästä verkosta siirtyvät. Osa puheluista siis siirtyisi matkaviestinverkkoyrityksen kiinteästä puhelinverkosta muiden yritysten matkaviestinverkkoihin, mikä rajoittaa yrityksen mahdollisuutta ohjata asiakkaita omien matkaviestinverkon palveluiden käyttäjiksi. Viestintävirasto katsoo, että sekä kiinteän puhelinverkon että matkaviestinverkon palveluita tarjoavien yritysten asema molempien palveluiden tarjoajana ei merkittävästi vaikuta niiden neuvotteluvoimaan yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. 4.2 Muut markkinavoiman arviointiin vaikuttavat tekijät Viestintävirasto katsoo, että muiden markkinavoimaa rajoittavien tekijöiden merkitys kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoiden markkina-analyysin lopputulokseen on siinä määrin pieni, ettei ole perusteita arvioida niitä tarkemmin. 4.3 Yhteenveto markkinavoiman tarkastelusta Koska jokainen kiinteä puhelinverkko muodostaa omat relevantit markkinansa, on jokaisella kiinteän puhelinverkon verkkoyrityksellä 100 prosentin markkinaosuus laskevan liikenteen tarjoamisessa omassa verkossaan oleviin liittymiin. Kiinteän puhelinverkon terminointipalvelun tukkutason kysyntä on kuitenkin johdettua kysyntää puhepalveluiden vähittäismarkkinoilta. Kiinteän puhelinverkon yritysten markkinavoimaa rajoittaa loppuasiakkaiden mahdollisuus korvata kiinteän puhelinverkon terminointipalvelun kysyntä kiinteään puhelinverkkoon soitetulle puhelulle vaihtoehtoisilla puhepalveluilla, erityisesti matkaviestinverkon puhepalveluilla. Matkaviestinverkon puhelinliittymien ja niiden kautta tarjottavien kiinteän puhelinverkon puhepalveluita korvaavien puhepalveluiden tarjonta rajoittaa edellä esitetyn perusteella kiinteän
14 (15) 5 Markkina-analyysin lopputulos puhelinverkon yritysten toimimista riippumatta kilpailijoista ja loppuasiakkaista. Rajoitus koskee sekä matkaviestinverkosta kiinteään puhelinverkkoon että toisesta kiinteästä puhelinverkosta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkupalvelun hinnoittelua. Viestintävirasto katsoo, että kiinteän puhelinverkon yrityksellä ei ole huomattavaa markkinavoimaa omaan puhelinverkkoonsa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla huolimatta 100 prosentin markkinaosuudesta. Yritysten markkinavoimaa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla rajoittaa merkittävästi tasapainottava neuvotteluvoima. Näin ollen Viestintävirasto katsoo, että yksittäiseen kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoiden ennakkosääntely ei ole enää nykyisessä markkinatilanteessa tarpeellista. Tekemänsä markkina-analyysin perusteella Viestintävirasto katsoo, että kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoiden sääntely ei ole enää perusteltua ja siten markkinoille ei enää tule kohdistaa ennakkosääntelyä. Kiinteän puhelinverkon yrityksellä ei ole huomattavaa markkinavoimaa omaan puhelinverkkoonsa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Yrityksen markkinavoimaa rajoittaa merkittävästi tasapainottava neuvotteluvoima. Koska edellä esitetyillä perusteilla kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla ei enää ole tarvetta ennakkosääntelylle, Viestintävirasto katsoo, että seuraavilla yrityksillä ei enää ole huomattavan markkinavoiman asemaa kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinoilla: AinaCom Oy 6 Alajärven Puhelinosuuskunta Anvia Oyj 7 Blue Lake Communications Oy 8 DNA Oy 9 Elisa Oyj 10 6 AinaCom Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Finnet Com Oy:lle ja Hämeen Puhelin Oy:lle 6.2.2004 7 Anvia Oyj:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Kokkolan Puhelin Oy:lle ja Vaasan Läänin Puhelin Oy:lle 6.2.2004 8 Blue Lake Communications Oy:tä koskeva HMV-päätös on annettu Savonlinnan Puhelin Oy:lle 6.2.2004 9 DNA Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu KPY Verkot Oy:lle, Satakunnan Puhelin Oy:lle, Oulun Puhelin Oyj:lle, Lohjan Puhelin Oy:lle, Lännen Puhelin Oy:lle, Telepohja Oy:lle ja Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:lle 6.2.2004 10 Elisa Oyj:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Lounet OY:lle, Elisa Networks Oy:lle, Kesnet Oy:lle, Saunalahti Group Oyj:lle, Soon Net Oy:lle, Tikka Networks Oy:lle ja Riihimäen Puhelin Oy:lle 6.2.2004
15 (15) Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Eurajoen Puhelin Osk Härkätien Puhelin Oy Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö Jakobstadsnejdens Telefon Ab Kaisanet Oy 11 Karis Telefon Ab Keikyän Puhelin Osk Kimito Telefonaktiebolag KYMP Oy 12 Laitilan Puhelin Osk LPOnet Oy Ab 13 Länsilinkki Oy Mariehamns Telefon Ab Mikkelin Puhelin Oyj 14 Pargas Telefon Ab - Paraisten Puhelin Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy PPO-Yhtiöt Oy 15 SSP Yhtiöt Oy 16 Tampereen puhelin Oy Telekarelia Oy 17 TeliaSonera Finland Oyj 18 TDC Oy Finland 19 Vakka-Suomen Puhelin Oy Ålands Telefonandelslag 11 Kaisanet Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Iisalmen Puhelin Oy:lle 4.1.2008 ja Kajaanin Puhelinosuuskunnalle 6.2.2004 12 KYMP Oy:tä koskeva HMV-päätös on annettu Kymen Puhelin Oy:lle 6.2.2004 13 LPOnet Oy Ab:tä koskevat HMV-päätös on annettu Loviisan Puhelin Oy:lle 4.1.2008 14 Mikkelin Puhelin Oyj:tä koskeva HMV-päätös on annettu Mikkelin Puhelin Oy:lle 6.2.2004 15 PPO-Yhtiöt Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Pohjanmaan PPO Oy:lle ja Telepohja Oy:lle 6.2.2004 16 SSP Yhtiöt Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Salon Seudun Puhelin Oy:lle ja Forssan Seudun Puhelin Oy:lle 6.2.2004 17 Telekarelia Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Telekarelia Oy:lle ja Outokummun Puhelin Oy:lle 4.1.2008 18 TeliaSonera Finland Oy:tä koskevat HMV-päätökset on annettu Auria Networks Oy:lle ja Sonera Carrier Networks Oy:lle 6.2.2004 19 TDC Oy Finland:a koskeva HMV-päätös on annettu TDC Song Oy:lle 4.1.2008