KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Outokumpu Tornio Work Oy:n kylmävalaamo 2 telahiomakoneiden ennakkohuoltouunnitelma ja varaoakartoitu Tanja Miettunen Tuotantotalouden koulutuohjelman opinnäytetyö Ininööri(AMK) KEMI 2012
Miettunen Tanja Opinnäytetyö I ALKUSANAT Haluan kiittää kunnoapitoininööriä Niko Alaluuuaa ja kunnoapidon työnuunnittelijaa Kimmo Aholaa työn aiheeta ja työn aikana aaduita neuvoita ekä ohjauketa. Liäki haluan kiittää vataavaa metaria Ilpo Matinlaia, työnuunnittelijaa Tommi Jaakoa ja kenttätyönjohtajaa Jani Prykäriä työn aikana aaduita neuvoita. Kiitoket vielä hiomon henkilökunnalle, aentajille ja kaikille, jotka ovat olleet oalliena työn etenemieä. Kemi-Tornion ammattikorkeakouluta haluan kiittää työn ohjaajaa Tuomo Palokangata.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö II TIIVISTELMÄ Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala Koulutuohjelma Tuotantotalou Opinnäytetyön tekijä Tanja Miettunen Opinnäytetyön nimi Outokumpu Tornio Work Oy:n kylmävalaamo 2 telahiomakoneiden ennakkohuoltouunnitelma ja varaoakartoitu Työn laji Opinnäytetyö päiväy 21.2.2012 ivumäärä 54 + 36 liiteivua Opinnäytetyön ohjaaja DI Tuomo Palokanga Yrity Outokumpu Tornio Work Oy Yrityken yhteyhenkilö/valvoja Niko Alaluuua, Kimmo Ahola Tämä opinnäytetyö tehtiin Outokumpu Tornio Work Oy:n kylmävalaamo 2 valihiomoon. Työn tavoitteena oli uunnitella uui ennakkohuolto-ohjelma valihiomon neljälle pienelle telahiomakoneelle ja tehdä hiomakoneiden varaoille varaoakartoitu. Varaoakartoituken tavoitteena oli aada hyvä yleikuvau hiomakoneiden nykyietä varaoatilanteeta. Työ aloitettiin tututumalla hiomakoneiden vikahitoriaan viimeien eitemän vuoden ajalta. Viat ja häiriöt kohditettiin tarkemmin hiomakoneiden eri laiteoille, jolloin aatiin tarkempi käity iitä, mitkä laiteoat aiheuttavat eniten häiriöitä. Vikahitoriaan tututumien jälkeen hiomakoneille tehtiin RCM-analyyi. RCM-analyyin tuloten peruteella hiomakoneille uunniteltiin uui ennakkohuolto-ohjelma ja määritettiin kriittiimmät varaoat. Varaoien elvitytä jatkettiin keräämällä kuti-hitoriata nimikkeitä, jotka oli otettu varatota hiomakoneille. Hiomakoneiden varaoille tehtiin ABC-analyyi, joa varaoat jaettiin kolmeen eri luokkaan niiden viimeien 2,5 vuoden euromääräien kulutuken mukaan. Uui ennakkohuolto-ohjelma kattaa tarvittavat huoltotyöt kolmen viikon välein tehtäviä päiväeiokeia ja puolen vuoden välein tehtäviä vuoihuolloia. Liäki työn tulokena yntyi lita hiojille tarkoitetuita huoltotöitä. Aiaanat: telahiomakone, kunnoapito, RCM, ABC-analyyi.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö III ABSTRACT Kemi-Tornio Univerity of Applied Science, Technology Degree Programme Indutrial Management Name Tanja Miettunen Title Preventive Maintenance Plan and Spare Part Inventory for the Roll Grinding Machine of Outokumpu Tornio Work Cold Rolling Mill 2 Type of Study Bachelor Thei Date 21 February 2012 Page 54 + 36 appendixe Intructor Tuomo Palokanga, MSc, Indutrial Engineering Company Outokumpu Tornio Work Supervior from Company Niko Alaluuua BSc (Mech. Eng.) Kimmo Ahola BSc (Mech. Eng.) Thi Bachelor Thei wa carried out for the Outokumpu Tornio Work Cold Rolling Mill 2. The aim of the thei wa to develop a new preventive maintenance program for the four roll grinding machine and make a pare part inventory. The target of the pare part inventory wa to get a good overview of the ituation of the current pare part. The thei wa tarted by tudying the fault hitory of thoe four roll grinding machine during the coure of the lat even year. Fault and failure were targeted at different ection of roll grinding machine that helped to get more accurate picture of what caue the mot problem. The next tep wa to do an RCM analyi. The new preventive maintenance program wa planned by uing the reult of the RCM analyi. The mot critical pare part were alo defined by the RCM analyi. The reearch of the pare part wa continued by going through the whole warehoue hitory of the pare part of all roll grinding machine. In addition, an ABC analyi wa executed on the pare part of the roll grinding machine categorized to three clae on the bai of the conumption in euro during the lat 2.5 year. The new preventive maintenance program include the required maintenance tak for the day toppage carried out every three week and the annual ervice twice a year. Another reult of the thei wa the lit of ervice tak for the grinder. Keyword: roll grinding machine, maintenance, RCM, ABC analyi.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö IV SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... I TIIVISTELMÄ... II ABSTRACT... III SISÄLLYSLUETTELO... IV KÄYTETYT MERKIT JA LYHENTEET... V 1. JOHDANTO... 1 2. KUNNOSSAPITO... 3 2.1. Kunnoapitolajit... 4 2.1.1. Ehkäievä kunnoapito... 5 2.1.2. Kunnotaminen... 6 2.1.3. Parantava kunnoapito... 6 2.1.4. Häiriökorjauket... 7 2.2. Luotettavuukekeinen kunnoapito, RCM... 7 2.2.1. Luotettavuukekeien kunnoapidon hitoria... 9 2.2.2. RCM:n päämäärät... 10 2.3. Laitteiden kriittiyyden arviointi... 10 3. KUNNOSSAPIDON MATERIAALILOGISTIIKKA... 13 3.1. Materiaalitarpeen ennutaminen... 15 3.2. Työmaalogitiikka... 15 3.3. Varatologitiikka... 16 3.4. ABC-analyyi... 18 4. RAP 5 -LINJA JA VALSSIHIOMO... 21 4.1. RAP 5 -linja... 21 4.2. Valihiomo... 23 4.3. Hionta... 26 4.4. Telahiomakone... 27 4.5. Herkule WS 250 x 2750 CNC -telahiomakoneen tekniet tiedot... 31 5. HIOMAKONEIDEN KUNNOSSAPITO... 32 5.1. Hiomakoneiden RCM-analyyi... 33 5.2. Hiomakoneiden häiriöt... 35 5.2.1. Hiomakone 1... 36 5.2.2. Hiomakone 2... 37 5.2.3. Hiomakone 3... 38 5.2.4. Hiomakone 4... 39 5.2.5. Yhteenveto hiomakoneiden häiriöitä... 40 5.3. Ennakkohuoltouunnitelma... 43 6. HIOMAKONEIDEN VARAOSIEN TARKASTELU... 44 6.1. Kunnoapitonimikkeiden elvittäminen... 45 6.2. ABC-analyyi hiomakoneiden varaoille... 47 7. YHTEENVETO... 50 8. LÄHDELUETTELO... 51 9. LIITELUETTELO... 54
Miettunen Tanja Opinnäytetyö V KÄYTETYT MERKIT JA LYHENTEET CNC Computerized Numerical Control, tietokoneitettu numeerinen ohjau RCM Realibility Centered Maintenance, luotettavuukekeinen kunnoapito kuti RAP 5 MTTR MTTF Kunnoapidon tietojärjetelmä Rolling Annealing Pickling, Outokumpu Tornio Workin kylmävalaamo 2 Mean Time To Repair, Arvioitu korjauken keto Mean Time To Failure, Arvioitu vikaväli SAP ako Sytem Application and Product in data Proceing, tiedonhallintajärjetelmä SAP koodi
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 1 1. JOHDANTO Outokumpu Tornio Workin RAP 5 -linjalla tuotetaan ruotumatonta teränauhaa. Linjaa on yhditetty perinteieti erilliinä toimivat valau-, hehkutu- ja peittauproeit. RAP 5 -linjalla kylmävalataan enimmäien kierroken mutaa ja toien kierroken kirkata ruotumatonta teränauhaa kolmetuoliella tandem-valaimella. Valain on n. Z-korkea ja yhdeä tuolia on yhteenä kymmenen valia: kaki tukivalia, kaki välivalia, kaki työvalia ja neljä ivutukivalia. Teränauhan hyvä pinnanlaatu edellyttää valeilta hyvää kuntoa. Valit vaihdetaan ja hiotaan äännölliin väliajoin. Valien vaihtorajat määräytyvät valaupituuden mukaan, työvaleilla vaihtoväli on kekimäärin 5 km, välivaleilla ja ivutukivaleilla 250 km ja tukivaleilla 2500 km. Valien hionta tapahtuu valihiomoa viidellä hiomakoneella, joita neljä on tarkoitettu tandemvalaimen työvalien ja ivutukivalien hiontaan. Viidennellä hiomakoneella hiotaan tukivaleja ja välivaleja ekä viimeitelyvalaimen työvaleja. Tämän työn tavoitteena on uunnitella tandem-valaimen työvalien ja ivutukivalien hiontaan tarkoitetuille Herkule WS 250 x 2750 CNC -hiomakoneille, joita kututaan myö pieniki hiomakoneiki, uui ennakkohuolto-ohjelma ja tehdä varaoakartoitu. Ennakkohuoltolitoja tehdään kolme erilaita. Enimmäieä litaa on joka kuude viikko tehtävät huoltotyöt, eli työt jotka uoritetaan päiväeiokia. RAP 5 -linjalla on työpäivän mittainen huoltoeiokki joka kolma viikko. Jokaiea huoltoeiokia huolletaan kaki neljätä hiomakoneeta. Toiea litaa on vuoden välein tehtävät huoltotyöt, eli työt jotka uoritetaan vuoihuolloia. Vuoihuolto on kaki kertaa, keväällä ja ykyllä. Kolma ennakkohuoltolita on tarkoitettu hiojien käyttöön eli iinä on käyttäjäkierroten aikana tapahtuvat huoltotyöt. Hiomakoneiden rajallinen kapaiteetti ja työvalien tiheä vaihtoväli vaativat hiomakoneilta hyvää käytettävyyttä ja näin ollen ennakoiva kunnoapito on erittäin tärkeä tekijä valien hionnaa.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 2 Toimekiantajan eittely Outokumpu Oyj on uomalainen metalliteolliuukonerni, jonka toiminta kekittyy teräkeen ja teknologiaan. Outokumpu Oyj muodotuu viidetä liiketoimintaykikötä, joita ovat Tornio Work, Special Coil, Special Plate, Long Product ja Tubular Product. Henkilötömäärä on reilut 8100 työntekijää noin 30:ä eri maaa. Vuoden 2010 liikevaihto oli 4 229 miljoonaa euroa. Kuvaa 1 näkyy Outokummun liikevaihdon ja henkilötön jakautuminen maailmanlaajuieti. /15/ Kuva 1. Outokumpu maailmanlaajuieti /15/ Tornio Workin täyin integroitu tuotantoketju alkaa Elijärven kromikaivokelta jatkuen Tornion ferrokromitehtaan, teräulaton, kuumavalaamon ja kylmävalaamojen proeeia. Tornion tehda on maailman uurin ruotumattoman teräken valmituykikkö. Tornio Workin liiketoimintaykikköön kuuluu myö Hollannin Terneuzenia ijaiteva jatkokäittelylaito, joa Torniota aapuvita terärullita katkaitaan ja halkaitaan aiakatilaukien mukaiia tuotteita. Tornio Workia työkentelee noin 2400 työntekijää. Suurin oa lopputuotannota, ruotumattomita teränauhoita ja -levyitä, toimitetaan Torniota aiakkaille yli 60 eri maahan. Suurimman markkina-alueen muodotaa Eurooppa 84 proentin myyntiouudella, Suomen ouu Euroopan myynnitä on 8 proenttia. /15/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 3 2. KUNNOSSAPITO Kunnoapitokäite on laaja ja monitaoinen ja -tahoinen. Konkreettiten toimien liäki kunnoapitoon kuuluu kekeienä oana oma ajattelutapa. Kunnoapito kootuu kaikita kohteen elinajan aikaiita tekniitä, hallinnolliita ja liikkeenjohdolliita toimenpiteitä, joiden tarkoitukena on ylläpitää tai palauttaa kohteen toimintakyky ellaieki, että kohde pytyy uorittamaan vaaditun toiminnon. /7/ Kunnoapidon tavoitteena on varmitaa tuotantovälineiden toiminta koko niiden elinkaaren ajalta. Tavoitteena on valita ja käyttää kaikkein opivimpia kunnoapidon menetelmiä, joilla voidaan hallita tuotantovälineiden vikaantuminen ja vikaantumiten eurauket. Liäki tavoitteena on varmitaa omitajien, käyttäjien ja yhteikunnan tyytyväiyy ekä aada kaikkien kunnoapitoon vaikuttavien ihmiten aktiivinen tuki kunnoapidon toimiin. Kunnoapitopalvelu tulii tuottaa iten, että aiaka on tyytyväinen ja kutannuten ekä laadun uhde on mahdolliimman edullinen. Hyvin uunnitellun kunnoapidon aniota tuotanto voi tapahtua olouhteia, jotka ovat mahdolliimman edulliet nettotuottojen, turvalliuuden, ympäritön ja laadun kannalta. /16/, /5/ Kunnoapitotoiminta on vuoien aatoa kehittynyt vikojen korjauketa ennakoivaan kunnoapitoon ja liikkeenjohdon näkökulmata kunnoapito on muuttunut välttämättömätä kutannuketa trategieti tärkeäki kokonaiuudeki. Kunnoapito on yki uurimmita yrityken kutannukita ja uurin kontrolloimaton kutannuerä. Ueimmia yritykiä panotetaankin iihen, että kunnoapito aadaan hallintaan ja kutannuket kontrolliin. Kunnoapito on tärkeä tuotantotekijä, jonka avulla voidaan varmitaa tuotantolaitoken kilpailukyky. /7/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 4 2.1. Kunnoapitolajit Kunnoapidon termit ja käitteet on määritelty EU:n tandardia SFS-EN 13306. Suomea toimii liäki PSK Standardiointiyhdity, joka laatii uomenkieliiä tandardeja pääoin teolliuudelle. Standardiointiyhdityken tandardia PSK 6201 kunnoapito jaetaan kuvan 2 mukaieti. Kyeien tandardin mukaan kunnoapito jaetaan uunniteltuun kunnoapitoon ja häiriökorjaukiin. Näitä edellinen jakautuu vielä ehkäievään ja parantavaan kunnoapitoon ekä kunnotamieen. Häiriökorjauket jakautuvat puoletaan välittömiin ja iirrettyihin korjaukiin. /13/ Kuva 2. Kunnoapitolajit /10/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 5 2.1.1. Ehkäievä kunnoapito SFS-EN 13306 määrittelee ehkäievän kunnoapidon euraavati: Ehkäievää kunnoapitoa tehdään äännölliin välein tai aetettujen kriteerien täyttyeä. Tavoitteena on vähentää laitteen rikkoontumien tai toimintakyvyn heikkenemitä. /7/ Ehkäievä kunnoapito on pääaiaa uunniteltua äännöllitä toimintaa, jota tehdään koneen käydeä ekä erilaiten eiokkien, myö häiriöeiokkien yhteydeä. Ehkäievän kunnoapidon avulla eurataan kohteen uoritukykyä tai en parametreja. Tuloten peruteella voidaan uunnitella ja aikatauluttaa kunnoapidon tehtäviä. Ehkäievän kunnoapidon päämääränä on vähentää vikaantumien todennäköiyyttä tai koneen / oan toimintakyvyn heikkenemitä. Ehkäievään kunnoapitoon iältyvät mm. euraavat toimenpiteet: o tarkataminen o kunnonvalvonta o määräytenmukaiuuden toteaminen o toimintaolouhteiden vaaliminen o tetaaminen / toimintakunnon toteaminen o käynninvalvonta o vikaantumitietojen analyointi. /7/ Ehkäievää kunnoapitoa kannattaa tehdä, kun euraavat ehdot täyttyvät: o Ehkäievän kunnoapidon kutannuket ovat pienemmät kuin en puutteen aiheuttamat vahingot ja menetyket. Vataa kyymykeen onko kunnoapitoa järkevää tehdä. o Kohteelle ja vikamuodolle on olemaa tehoka ennakkohuoltomenetelmä. /7/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 6 2.1.2. Kunnotaminen Kunnotaminen kuuluu korjaavaan kunnoapitoon, mutta e on uunniteltu toimenpide. Kunnotaminen voidaan jakaa kolmeen oaan: käytön, käytön eiokin ja kunnoapitoeiokin aikana tapahtuvaan kunnotamieen. Matalan käyttöateen laitteita on uein mahdollita korjata myö tuotannon aikana ilman eiokkia. Korkean käyttöateen laitteet en ijaan vaativat eiokin kunnotamien ajaki. Kunnotamita voi olla vikaantuneiden oien kunnotu korjaamolla, tarkatuten tai kunnonvalvonnan peruteella tehty laitteen korjau uunnitellun eiokin aikana, tuotannon kulutuoien kunnotaminen ja kunnoapidon laitteiden korjau ekä parantaminen. Kunnotaminen on tärkeä oa kunnoapitoa. Kunnotamiella voidaan pidentää merkittäväti laitteiden ja koneiden käyttöikää. /8/ 2.1.3. Parantava kunnoapito Parantava kunnoapito tarkoittaa laitteiden uoritukykyä, käytettävyyttä, luotettavuutta ja turvalliuutta liäävää toimintaa. Parantavan kunnoapidon kekeinen tekijä on vikaantumien peruyyn ja vikaantumiproein elvittäminen ekä vian aiheuttajan poitaminen. /10/ Parantava kunnoapito voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: o Kohdetta muutetaan käyttämällä uudempia oia tai komponentteja, mutta kohteen uoritukykyä ei varinaieti muuteta. o Kohteeeen tehdään erilaiia uudelleenuunnitteluja ja korjaukia, joilla parannetaan koneen epäluotettavuutta. Tarkoitukena on muuttaa koneen toimintaa luotettavammaki, eikä niinkään muuttaa uoritukykyä. o Moderniaatiot, joa kohteen uoritukykyä muutetaan. Yleenä moderniaatiolla uuditetaan koneen ohella valmituproei. /7/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 7 2.1.4. Häiriökorjauket Häiriökorjauket ovat korjaavaa kunnoapitoa, jotka ovat yleenä uunnittelemattomia äkilliiä korjautarpeita eli välittömiä häiriökorjaukia. Häiriökorjauket voivat olla myö uunniteltua kunnotuta, jolloin vika on havaittu aiemmin, mutta vika ei ole vielä aiheuttanut kohteen uoritutaon alenemita. Tällöin häiriökorjauken tyyppi on nimeltään iirretty häiriökorjau. Siirretty häiriökorjau uoritetaan, kun tuotanto ja organiaatio en allivat. Häiriökorjauten tarkoitukena on palauttaa vikaantunut kohde alkuperäieen toimintakuntoona, iihen iältyy myö merkittävänä oana käyttöturvalliuuden palauttaminen. /4/ 2.2. Luotettavuukekeinen kunnoapito, RCM Luotettavuukekeinen kunnoapito eli RCM (Realibility Centered Maintenance) on menetelmä ehkäievän kunnoapito-ohjelman luomieki. RCM-menetelmä mahdollitaa tehokkaati ja järkiperäieti laitteitoilta ja rakenteilta vaadittujen turvalliuu- ja käytettävyytaojen aavuttamien. Liäki RCM:n tarkoitukena on johtaa käyttötoiminnaa parantuneeeen turvalliuuteen, käytettävyyteen ja talouteen. Se antaa työkalut ja päätömekanimin, joilla laitteiden luotettavuutta ja iten käytettävyyttä voidaan parantaa. RCM-analyyilla määritellään oveltuvin ja kutannutehokkain kunnoapitotrategia. Luotettavuukekeinen kunnoapito kokoaa yhteen korjaavan kunnoapidon, ehkäievän kunnoapidon, kunnonvalvonnan ja ennakoivan ekä parantavan kunnoapidon. RCM-analyyin lopputulokena yntyvät peruteet iitä, onko välttämätöntä tehdä ykittäinen kunnoapitotehtävä. /6/, /11/, /19/ RCM-analyyin uorittamien peruakeleet voivat olla euraavat: o Valitaan ja rajataan kohde. o Määritetään kohteen toiminnot ja uoritutao, jonka käyttäjä kohteelta edellyttää nykyiiä toimintaolouhteia.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 8 o Määritetään kohteen toiminnallinen vika eli millä tavailla toiminto voi häiriintyä. o Määritetään laitteet / komponentit, jotka voivat aiheuttaa kohteen toiminnallien vian. o Määritetään vikamuodot eli mitkä tapahtumat voivat aiheuttaa kohteen toiminnallien vian. o Määritetään vian aiheuttajat eli mitä yytä vikamuodot yntyvät. o Arvioidaan kohteen vikaväli (MTTF) eli arvioidaan kuinka uein vika voi tapahtua vuoitaolla. o Määritetään vian luonne eli onko vika atunnainen vai toituva. o Määritetään vian vaikutu eli mitä kohteelle tapahtuu vikamuodon vuoki. o Arvioidaan vian korjauken keto (MTTR). o Määritetään vian eurau eli mitä väliä kullakin vikaantumiella on, mikä on niiden eurauten kriittiyy ja vaarantuuko turvalliuu. Edellä mainitut peruakeleet perutuvat ekä henkilötön ja ympäritön turvalliuuden että käytön ja taloudelliuuden huomioonottamieen. Luotettavuutarkatelun tiedoilla parannetaan ykittäiten komponenttien laatua, parannetaan kokonaijärjetelmien ja oajärjetelmien luotettavuutta, uunnitellaan kunnoapitotrategiaa, määritellään prioriteetteja käytönohjaukelle ja kunnoapidolle ekä laaditaan käyttöikäarviointeja. Luotettavuutarkateluja tehtäeä tärkeitä tietoja ovat laitoken kunnoapitojärjetelmää olevat hitoriatiedot. Hitoriatietojen ja kunnoapito- ekä käyttöhenkilötön kokemuperäiten tietojen avulla voidaan laitteen vikaantumita ja kulumita arvioida. Arvioinnin tulokena voidaan laitteelle tehdä ykilöllinen huoltouunnitelma ja varaoatrategia. /11/, /19/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 9 2.2.1. Luotettavuukekeien kunnoapidon hitoria RCM:n periaatteet määriteltiin 1950-luvulla, mutta en varinainen kehitytyö aloitettiin kymmenien vuotta myöhemmin. Vuonna 1960 Yhdyvaltain ilmailuvirato FFA peruti työryhmän kehittämään lentokoneiiin oveltuvaa ennakoivaa kunnoapitoa. Työryhmä kehitti huolto-ohjelmat, jotka perutuivat olettamukelle, että vikaantuminen on ajata riippuva tapahtuma. Projekti ei kuitenkaan johtanut toivottuihin tulokiin, mutta peruteelliten tutkimuten tulokena huomattiin euraavaa: o Ennakoivalla kunnoapidolla ei ollut juurikaan vaikututa monimutkaiten laitteiden luotettavuuteen, ellei laitteella ollut (yhtä) elväti tunnitettavaa tai hallitevaa vikaantumitapa. o Lentokoneia oli paljon ellaiia oia, joille ei ollut olemaa tehokata tai toimivaa ennakoivan kunnoapidon ohjelmaa. /7/ Lentokoneiden vikaantumitapoja tutkittaea löytyi kuui erilaita vikaantumimallia, joita kolmella ei ollut tekemitä ajan kana. Tutkimutuloten peruteella vanhat olettamuket iitä, että ennakoivaa kunnoapitoa tulee uorittaa ainoataan ajata riippuen, hylättiin. Tätä käytettiin pohjana kunnoapidon ennakkohuollon uuditamieen. /7/ Vuonna 1967 julkaitiin uui toimintaohje MSG1, joka käitti Boeing 747-100 lentokoneen kunnoapito-ohjelman. Vuonna 1974 United Airline laati raportin, joa eitetään ne uuntaviivat, joiden mukaan iviililentokoneiden huolto-ohjelmat uunnitellaan. Raportin nimeki tuli Realibility Centered Maintenance. RCM-metodeja on käytetty laajati vuodeta 1978 aakka muun muaa Yhdyvaltain laivatoa ekä energiaektorilla ja öljynjalotukea. RCM-metodin teki tunnetuki englantilainen John Moubray. Moubray kehitti 1980-luvun alua teolliuuden tarpeiiin oveltuvan RCMohjelman. Kyeietä ohjelmata käytetään nimeä RCM2. /7/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 10 2.2.2. RCM:n päämäärät RCM:n kekeiimmät päämäärät ovat: o Priorioida proeiin kuuluvat laitteet ja kohditaa kunnoapito ellaiiin laitteiiin, joia itä eniten tarvitaan. Tavanomaiimmat prioriointikriteerit ovat turvalliuu, kutannuket, ympäritövaatimuket ja laatu. o Selvittää laitteiden vikaantumimekanimit ja luoda pohja oikeiden ja tehokkaiden kunnoapitomenetelmien käytölle. o Saattaa kunnoapidon piiriin myö ellaiet raja ja turvalaitteet, jotka proein toimiea ovat paiiviia. o Laatia valmiit toimintaohjeet vikaantumien ilmettyä ellaiille laitteille, joille ei löydy tehokkaita ehkäievän kunnoapidon menetelmiä. o Opettaa koneiden käyttöhenkilökunta euraamaan kriittiten komponenttien toimintaa. o Lakea kunnoapidon kutannukia, parantaa proein tuottavuutta ja laitteiden luotettavuutta. /7/ 2.3. Laitteiden kriittiyyden arviointi Kotimainen tandardi PSK 6800 vataa laitteiden kriittiyydetä. Standardin mukaan kriittiyy kuvaa kohteeeen liittyvän rikin uuruutta. Standardia tarkateltavat rikit liittyvät henkilöiden turvalliuuteen, aineelliiin vahinkoihin, tuotannon menetykiin tai muihin ei-hyväkyttyihin tapahtumiin. Kohde on kriittinen, jo iihen liittyvä riki ylittää hyväkytyn taon. Standardin mukaan rikin uuruudella tarkoitetaan vikaantumien vaikutuken ja en toteutumien todennäköiyyden tuloa. Kohteen kriittiyyluokka määräytyy rikin uuruuden mukaan. Kriittiyyanalyyia jokainen laite käydään erikeen läpi ja niille määritetään oma kriittiyyluokka. Yleenä kriittiyyanalyyi luokittelee laitteet kolmeen eri luokkaan, joita ovat:
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 11 o kriittiet (A-luokan laitteet) o melko kriittiet (B-luokan laitteet) o ei kriittiet (C-luokan laitteet) /13/ Analyyin tavoitteena on aada A-luokkaan noin 20 % laitteita, B-luokkaan noin 50 % laitteita ja C-luokkaan noin 30 % laitteita. Kriittiyyluokka määräytyy analyyia aatujen piteiden peruteella. Kriittiyyden arvioinnia huomioon otettavat tekijät riippuvat kohteeta, alla olevat kriittiyytekijät opivat hyvin teolliuuympäritöön: o kriittiyy proein kannalta o häiriöherkkyy o huollettavuu ja luokepäätävyy o turvalliuu, tervey ja ympäritö o laatu /13/ Kriittiyyanalyyin enimmäinen tärkeä tehtävä on määrittää kunkin kriittiyytekijän painoarvo. Painoarvon määrittämien jälkeen litataan tarkateltavat laitteet ja valitaan niille kertoimet kokemupohjaieti. Kertoimen valinta on hyvä tehdä ryhmätyönä, jotta kaikkien ammattiryhmien kokemu ja oaaminen tulee huomioitua ja kertoimet aadaan näin vataamaan mahdolliimman hyvin todelliuutta. Jokaiella kertoimella tulee olla oma elvä valintakriteeri, eimerkiki häiriöherkkyyden kerroin on pieni, jo vikaväli on pitkä ja jo vikaväli on lyhyt, häiriöherkkyyden kerroin on uuri. Määritettyjen painoarvojen ja kertoimien avulla kullekin laitteelle laketaan kriittiyyindeki, jonka arvo kuvaa eri laitteiden kriittiyyttä verrattuna toiiin laitteiiin. Kriittiyyanalyyinpiteet eli kriittiyyindeki aadaan lakettua kaavalla 1. /13/ P = P k K k + P h K h + P hu K hu + P t K t + P l K l (1) miä P k = kriittiyy proein kannalta painoarvo ja K k = kriittiyy proein kannalta kerroin P h = häiriöherkkyyden painoarvo ja K h = häiriöherkkyyden kerroin
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 12 P hu = huollettavuuden ja luokepäätävyyden painoarvo ja K hu = huollettavuuden ja luokepäätävyyden kerroin P t = turvalliuuden, terveyden ja ympäritön painoarvo ja K t = turvalliuuden, terveyden ja ympäritön kerroin P l = laadun painoarvo ja K l = laadun kerroin Kriittiyyanalyyia voidaan käyttää apuna kunnoapitotrategian uunnittelua. Liäki e toimii hyvänä varaton- ja varaoienhallinta välineenä. Kriittiyyanalyyi on peruta RCM:n tapaien kunnoapitotrategian käyttöönotolle, koka illä voidaan elvittää laitteet, joille RCM-analyyi kannattaa tehdä. Kriittiyyanalyyin tuloten peruteella kunnoapitoa ja etenkin ennakoivaa kunnoapitoa voidaan kohditaa enemmän kriittiiin laitteiiin. Analyyi parantaa laitteiden käyttövarmuutta ja optimoi niiden käyttöikää. Tarkoitukena on ohjata reurit inne, miä niitä eniten tarvitaan. Kriittiyyanalyyiä voidaan eritellä myö ne laitteet, jotka eivät ole niin kriittiiä, että ne vaikuttaiivat tuotantoon. Tällaiille laitteille ei yleenä tehdä ennakkohuolto-ohjeita, uein panotu tarvittavaan korjaavaan kunnoapitoon riittää. /13/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 13 3. KUNNOSSAPIDON MATERIAALILOGISTIIKKA Kunnoapitotoiminnalla on oma logitiikka, joka muodotuu kunnoapitotyön logitiikata ja kunnoapidon materiaalilogitiikata. Tää kekitytään kunnoapidon materiaalilogitiikkaan. Kunnoapidon tarvitemien materiaalien, komponenttien ja varalaitteiden aatavuudea on aina kye taloudellieta optimoinnita. Toiea vaakaa ovat varatointikutannuket ja toimituten nopeuttamieta aiheutuvat liäkutannuket. Toiea vaakaa ovat puoletaan tuotannon kekeytykitä aiheutuvat liäkutannuket. /14/ Kunnoapitotoiminta ja kunnoapidon uorittaminen ei ole mahdollita ilman iihen liittyviä materiaaleja ja tietoja. Materiaaleilla tarkoitetaan yleieti kaikkia kunnoapidon käyttämiä varaoia, komponentteja, aineita ja tarvikkeita. Tiedolla tarkoitetaan kaikkea itä informaatiota, jota tarvitaan materiaalitarpeen ennutamieen, teknieen tunnitamieen, valitemieen, otamieen, varatointiin, käittelyyn ja käyttöön ekä kulutuken ja kutannuten euraamieen. /7/ Kunnoapidon materiaalitarve on hyvin moninainen. Yhden tuotantolaitoken tuotantokaluto ja rakenteet voivat iältää jopa 600 000 erilaita materiaalinimikettä. Tätä yytä myö kunnoapidon materiaalitoimittajia voi olla hyvin paljon. Toimittajat muodotavat kunnoapidolle toimituverkoton. Toimituverkoto alkaa kunnoapitomateriaalien oalta aina materiaaleja valmitavata yrityketä. Toimituverkoto kootuu ueita eri toimituketjuita, joiden kautta materiaali kulkee kunnoapitoon. Suurin oa materiaaleita kulkee uean yrityken muodotaman toimituketjun läpi. Toimituketjun eri yritykillä on oma roolina materiaalivirran hoitamiea. Oa materiaaleita voidaan myö otaa uoraan valmitajalta. Kuvaa 3 on kaaviokuva eri työvaiheita laitevian havainnota materiaalien ototilau / noutovaiheeeen. Kunnoapidon on elvitettävä materiaalitarpeet tämällieti ennen kuin toimittajat tai oma varato pytyvät niihin reagoimaan. /7/, /17/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 14 Kuva 3. Kunnoapidoa tapahtuvat toimintavaiheet materiaalin oto- /noutovaiheeeen /17/ Kunnoapidon ja etenkin kunnoapitoyrityten tehtävänä on jalotaa materiaalilogitiikka ja kunnoapitotyö aiakkaalle tuotannon käyttövarmuutta tuottavaki palvelukokonaiuudeki. Kunnoapito edellyttää ennakoivaa ja hyvin uunniteltua toimintatapaa. Kunnoapidon materiaalilogitiikka edellyttää mm. o aktiivita materiaalitarpeiden ennutamita o materiaalinimikkeiden tietojen ja kulutuken tämällitä tiedon ylläpitoa järjetelmiä o laitepiirututen ja kunnoapitojärjetelmän laitekorttien luotettavaa tiedon ylläpitoa o kunnoapitohitorian ja -uunnitelmien aktiivita tiedon ylläpitoa järjetelmiä o toimituverkoton tuntemuta o toimitutapojen ennakkouunnittelua ja opimita toimittajien kana /7/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 15 3.1. Materiaalitarpeen ennutaminen Kunnoapidon materiaalitarpeen ennutamieen on käytettävä ueita erilaiia ennutumenetelmiä. Ennutaminen perutuu mahdolliimman luotettavaan mitattuun tai arvioituun lähtötietoon, jonka pohjalta tulevaa materiaalitarvetta pyritään tunnitamaan ennakolta. Kaikkia yllättäviä vikaantumiia ei voida tietää ennakolta, mutta hyvällä eurannalla ekä olouhde- ja laitetuntemukella voidaan tarvetta ennutaa huomattavati paremmin. Materiaalitarpeen ennutaminen on ekä myynti-, varatointi- että ototoiminnan luotettavan uunnittelun edellyty. /7/, /18/ Materiaalitarpeen ennutamita on tehtävä ekä pitkälle että lyhyelle aikavälille äännöllieti. Pitkän aikavälin ennute perutetaan järjetelmitä aataviin kulututietoihin, ennakkohuoltouunnitelmiin, komponenttien raitu- ja ketävyytietoihin ekä tuotannonuunnitteluun. Pitkän aikavälin ennutukilla varaudutaan tuleviin materiaalitarpeiiin erityieti kriittiten nimikkeiden aannin varmitamieki ja hyvien hankintaopimuten aikaanaamieki. Lyhyen aikavälin ennute perutuu lähiajan tuotanto- ja kunnoapitouunnitelmiin, laitteen oirehavaintoihin, käyttöolouhteinen muutotietoihin ekä mitattuihin kunnonvalvontatietoihin. Lyhyen aikavälin ennutukilla varmitetaan kunnoapidon operatiivien toiminnan tehokkuu ja luotettavuu minimoimalla ennutamien turvin materiaalilogitiikata aiheutuvia viiveaikoja. Viiveajoita euraa eiokin venymien liäki työnuunnitteluun ongelmia. Lyhyen aikavälin ennutamiea on tärkeää, että reaaliaikainen tarpeellinen tieto iirtyy ekä tietojärjetelmän että ihmiten kekinäien kanakäymien välitykellä kaikille toimintaproein oapuolille. /17/ 3.2. Työmaalogitiikka Työmaalogitiikkaan kuuluvat erilaiet työvaiheet aennukohteea tai korjaamolla, kuten materiaalitarpeen määrittely, materiaalin noutaminen, purkaminen ja työvaiheen edellyttämä kirjautyö. Työn vataanotto on logitiikan toimintavarmuuden ja nopeuden kannalta kriittinen työvaihe. Mitä peruteelliemmin käyttö- ja kunnoapitohenkilötö
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 16 tekevät alkumäärittelyn itä luotettavammin voidaan ainakin oa materiaalitarpeeta aattaa heti otajan ja / tai varaton tietoon. Tutkimukia on havaittu, että korjaavaa kunnoapidoa peruteellieti tehty vataanottovaiheen tarpeen määrittely lyhentää viata johtuvaa eiokkiaikaa huomattavati. Tähän vaikuttaa erityieti materiaalitarpeen aikainen tunnitaminen, jolloin oa tai kaikki materiaalit aadaan tilattua työkohteeeen jo ennen vianetintävaihetta. Kun työnjohto on ottanut työn vataan ja määritellyt toimenpide- ja materiaalitarpeen aiakkaan kana, voidaan työ ohjata aentajalle uoritettavaki. Logitiikan kannalta aentajan merkittävin työvaihe on vianetintä. Viimeitään vianetintävaiheea määritellään loputkin materiaalitarpeet, joita ei ole vielä aikaiemmaa vaiheea pytytty tunnitamaan. /7/ 3.3. Varatologitiikka Varatoja pyritään pitämään mahdolliimman vähän, illä varatoihin itoutuu pääomaa, joka olii tuottavampaa ijoittaa muuhun tarpeeeen. Varatotaoja voidaan pienentää tai varatoita voidaan jopa luopua, jo toimituajat pytytään optimoimaan niin, että raakaaineet ja tuotteet toimitetaan toimittajalta uoraan tuotantoon tai valmitajalta aiakkaalle ilman varatointia. Varatointi on huomattava kutannutekijä ja varatointia kehittämällä voidaan parantaa kutannutehokkuutta. Varatonohjaukeen liittyy ueita kutannutekijöitä. Kutannuket on tärkeää tunnitaa, jotta niihin pytytään vaikuttamaan. Varatointiin liittyviä kutannukia ovat raaka-aineen tai tuotteen hinta, varatonpitokutannuket, täydennyeräkutannuket ja puutekutannuket. /20/ Raaka-aineen tai tuotteen hinta on elkeä ja uora kutannutekijä. Varatonpitokutannu puoletaan riippuu varaton arvota, iihen laketaan pääomakutannu, varatotilakutannu ja rikikutannu. Pääomakutannu on tuottovaatimu eli e on vaihtoehtoikutannu pääomalle, liäki iihen laketaan mukaan mahdolliten lyhytaikaiten luottojen korko. Varatotilan kutannukilla tarkoitetaan eimerkiki tilavuokraa, e riippuu tuotteen mitoita ja äilytyvaatimukita. Rikikutannukilla tarkoitetaan menekki- ja hintarikiä. Täydennyeräkutannukilla tarkoitetaan tilau-, aetu- ja lajinvaihtokutannukia ekä oton kertakutannukia. Materiaalivaratoita
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 17 aiheutuu tilauken teko-, toimituvalvonta-, lakuntarkatu ja materiaalin vataanottokutannukia, liäki pieneriä kuljetukutannuket nouevat. Puutekutannuket yntyvät puutetilanteea. Puutekutannuten arvioinnilla voidaan määrittää palveluate ja varmuuvaratointitarpeet. /20/ Varatot voidaan jakaa uealla eri tavalla, mutta yleieti ne jaetaan kahteen eri oaan aktiivi- ja paiivivaratoihin. Aktiivivarato eli käyttövarato voi yntyä, jo toimittajalta aapuva erä on uurempi kuin aiakkaan en hetkinen tarve. Tällöin oa tavarata iirretään varatoon odottamaan myöhempää tarvetta. Käyttövaratolle on luoteenomaita, että en koko vaihtelee määräerin toimituten välillä. Juuri ennen uuden toimituken aapumita käyttövarato on tyhjimmillään ja heti toimituken aapumien jälkeen käyttövarato on makimitaollaan. /3/, /21/ Epävarmuu aiheuttaa myö varatointipaineita, aina ei oata tai voida tarkkaan ennutaa tulevaiuuden tarpeita. Sen vuoki tavaratilaukia tehdään vähän aikaiemmin ja vähän ennakoitua tarvetta enemmän. Tätä varaton oata käytetään nimitytä varmuuvarato eli paiivivarato. Varmuuvaratota tehdään ottoja ainoataan arvioidun kyynnän ylittyeä eli aina vain todellieen tarpeeeen. Varmuuvaratotaoja äätelemällä aadaan aikaan haluttu palvelutao. Varmuuvaratoilla on kaki kutannutekijää: ne vähentävät puutekutannukia, mutta toiaalta ne myö liäävät varatointikutannukia. Jo yrityken paiivivarato kavaa liian uureki, on toimintatapoja yytä tarkatella kriittieti. Varatot ja etenkin paiivivaratot ovat aina merkki huonota uunnitteluta, heikota yhteityötä ja yrityken logitien toiminnan huonota laaduta. /3/, /21/ Jatkuvati tarvittavien kulutuoien ja tarvikkeiden ekä tuotannon kannalta hyvin kriittiten ja vaikeati aatavien varaoien tarpeen mukainen varatointi on kunnoapidon kannalta välttämätöntä. Hitaati kiertäviä varaoia voidaan varatoida myö muualla kuin tuotantolaitoken alueella, kunhan niiden toimitunopeu tarpeen vaatiea ei ylitä aetettua makimiaikaa. Pienten ja halpahintaiten materiaalierien vain en hetkieen tarpeeeen tehtävä ykittäiotelu on logitiikkakutannukiltaan kallita. Tällaiia käyttötarvikkeita on edullita ja kannattavaa pitää käivaratona lähellä käyttötarvetta. /7/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 18 Oien tai komponenttien varatointitarvetta pohtiea on otettava huomioon ainakin euraavat tekijät: o kriittiyy eli oan tai komponentin vikaantumien vaikutu tuotannon kekeytykutannukiin o rinnakkaiten tuotantolaitteiden kapaiteetin notomahdolliuu o hankintahinta o toimituaika ja hankintakanavan luotettavuu o varalaitemahdolliuu o varatointikutannuket o välivaratot o korvattavuu o vikaantumien todennäköiyy o vikaantunen oan korjaumahdolliuudet o koko laitteen jäljellä oleva käyttöikä /14/ 3.4. ABC-analyyi ABC-analyyi on kaikkein yleiimmin käytetty tapa luokitella nimikkeitä. Nimikkeiden ABC-analyyilla tarkoitetaan tuotenimikkeiden luokittelua niiden euromääräien myynnin tai kulutuken mukaan. Luokittelu tehdään yleenä kolmeta viiteen eri luokkaan, mutta itä voidaan tarvittaea jatkaa myö pidemmälle. Jokaien nimikkeen arvo ilmaitaan proenttiouutena kokonaimyynnitä tai kulutuketa. Tämän jälkeen tuotteille laketaan kumulatiivinen umma, jonka peruteella tuotteet jaetaan A-, B- ja C-luokkiin, tarvittaea luokkajakoa voidaan jatkaa pidemälle. Nimikkeiden luokittelulla pyritään aamaan parempi käity iitä, miten materiaaliohjauta tulee kehittää ja mihin reureja tulee käyttää. ABC-analyyilla halutaan tutkia erityieti tapahtumamäärien ja varatoarvojen jakautumita myynnin tai kulutuken mukaan. A-luokan nimikkeet muodotavat uurimman oan kulutuken arvota, mutta ne käittävät vain murto-oan nimikkeiden kokonaimäärätä. B-luokan nimikkeet edutavat kumulatiivieti lakettuna 10 15 % kulutuken arvota ja yleenä alle 15 % nimikkeiden kokonaimäärätä. C-luokkaan
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 19 kuuluvat jäljelle jääneet nimikkeet. C-luokka edutaa noin 5 10 % kulutuken arvota, mutta nimikkeiden määrä aatta olla jopa 70 % nimikkeiden kokonaimäärätä. Kuvaa 4 on eitetty eimerkki nimikkeiden jakautumieta euromääräien myyntimäärän ja kappalemääräien myyntimäärän keken. /3/, /21/ Kuva 4. ABC-luokittelu /4/ ABC-analyyin tuloket ooittavat, että pieni oa nimikkeitä muodotaa valtaoan vuotuieta volyymita kun taa uuri oa nimikkeitä muodotaa vain pienen oan vuotuieta volyymita. Analyyi perutuukin 80/20 ääntöön, joa 20 % yrityken aiakkaita tai tuotteita aiheuttaa 80 % myynnitä. ABC-analyyia nimikkeet jaotellaan ryhmiin vain niiden myynnin tai kulutuken arvon peruteella. Tämä arvo ei vataa aina tuotteen tarpeelliuutta. Nimikkeen kulutu voi olla pieni, mutta ilti e voi olla erittäin tarpeellinen ja en varatointia tulee jatkaa, jolloin analyyin tekijän on oattava notaa nimike C-luokata A-luokkaan. Varaton koon muokkaaminen ja koko materiaalinohjau perutuvat pitkälti ABC-luokittelun oveltamieen. Analyyita on oattava tehdä oikeat päätelmät, illä pelkkä raportti ja en yhteenveto eivät vielä muuta mitään. Taulukoa 1 eitellään varatonohjauken periaatteet. Kaikita nimikkeitä ei ole taloudellita pitää yhtä uurta kontrollia. ABC-luokittelun varinainen hyöty aadaankin oikean varatokontrollin löytämietä nimenomaan C-luokan nimikkeille. /3/, /21/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 20 Taulukko 1. Varatonohjauken periaatteet /3/ A-nimikkeet edutavat uurinta ouutta nimikkeiden kokonaiarvota ja ne tarvitevatkin tarkkaa ekä jatkuvaa kontrollia. Erityieti kalleimpien A-nimikkeiden varatotiedot täytyy pitää päivitettyinä. Suuren ykikköhinnan ja matalan kyynnän nimikkeiden hankinnaa täytyy olla huolellinen, illä tällaiten nimikkeiden ylivavaratointi voi käydä hyvin kalliiki. A-nimikkeiden tilaurytmin tulii olla tiheä ja varatokoko kannattaa pitää mahdolliimman alhaiena. C-tuotteiden varatonohjau tulee toteuttaa mahdolliimman ujuvati ja pienin kutannukin. /3/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 21 4. RAP 5 -LINJA JA VALSSIHIOMO Tämän työn tarkoitukena on tuoda eiin RAP 5 -linjan valihiomon ja etenkin pienten hiomakoneiden kriittiyy tuotannon kannalta ja uunnitella niille toimiva ennakkohuoltoohjelma ja tehdä varaoakartoitu. Hiomakoneiden toiminta ei vaikuta uoraan tuotantoon, mutta niiden toiminta tukee voimakkaati tuotantoa. Hiomakoneiden hiontalaatu ja käytettävyy täytyy pitää hyvinä, jotta valaimille aadaan laatuvaatimuket täyttäviä valeja oikeaan aikaan. Tandem-valaimen työvalien valinvaihtoväli on erittäin tiheä. Kylmänauha-ajolla 3. tuolille työvalipari vaihdetaan noin 20 minuutin välein ja 1. ja 2. tuolilla amoilla valeilla voidaan ajaa noin tunti. Kuumanauha-ajolla vaihdetaan tandemvalaimen kaikki työvalit yhtä aikaa noin tunnin välein. Valin vaihtotihey riippuu paljon myö nauhan pakuudeta ja halututa reduktiota, uurella reduktiolla työvaleja ei tarvite vaihtaa niin ueati kuin pienellä reduktiolla. Reduktiolla tarkoitetaan muokkauatetta eli teränauhan poikkileikkaupinnan proentuaalita muuttumita valauken euraukena. 4.1. RAP 5 -linja Kylmävalaamo 2 eli RAP 5 -linja valmitui vuonna 2003. RAP 5 -linja on jatkuvatoiminen tuotantolinja, joka kootuu tandemvalaimeta, hehkutu- ja peittauoata, viimeitelyvalaimeta ja venytyoikaiuykikötä. Linjaan on integroitu kylmävalaamon kaikki tärkeimmät toiminnot yhdeki kokonaiuudeki. Linja on ainutlaatuinen koko maailmaa ja e ijaitee omaa rakennukea kolmea eri kerrokea. RAP 5 -linjalla voidaan ajaa ekä kuumanauhaa että kylmänauhaa. Linjan etuna on korkea kapaiteetti 1 100 000 t/vuoi, jota kuumanauhan ouu on noin 750 000 t/vuoi ja kylmänauhan ouu noin 350 000 t/vuoi. Linjaan mahtuu 4950 m teränauhaa kaikkien varaajien ollea täynnä. RAP 5 -linjan proeikaavio eitellään kuvaa 5. /15/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 22 Kuva 5. RAP 5 -linjan proeikaavio /15/ Rap 5 -linjan proei alkaa, kun terärulla kuljetetaan iirtovaunuilla korkeavaratota aukikelaimelle. Aukikelaimia on kaki ja normaalitilanteea niitä ajetaan vuorotellen. Aukikelain pujottaa nauhan pään oikaiukoneen kautta päätyleikkurille, joka leikkaa nauhan pään taaieki hitauta varten. Nauhan pää hitataan edellien rullan nauhan päähän kiinni. Hitaukoneelta nauha matkaa nauhavaraaja 1:een, johon mahtuu 750 metriä nauhaa. Varaajan tarkoitukena on mahdollitaa tandem-valaimelle taainen nopeu nauhan pyäyttävien oaproeien, kuten hitauken ajaki. /15/ Varaajata nauha kulkee tandem-valaimelle. Tandem-valain kootuu kolmeta peräkkäietä valituolita, joilla nauhaa pytytään ohentamaan yhteenä 50 %. Valaimella käytetään neljää erilaita valia: tukivaleja, välivaleja, ivutukivaleja ja työvaleja. Tandem-valaimelta nauha jatkaa ravanpoiton kautta toien kerroken nauhavaraaja 2:een. Tällä varaajalla mahdollitetaan taainen ajonopeu proeialueelle valin vaihtojen aikana. Varaajan mahtuu 750 metriä nauhaa ja e pyritään pitämään mahdolliimman täynnä. Varaajata nauha kulkee hehkutuuuneille. Hehkutukella nauhalle palautetaan lujuu, raekoko ja itkey, jotka kärivät valauken aikana. Hehkutu auttaa myö myöhemmin tapahtuvaa peittauta rikkomalla hilettä nauhan pinnata. Hehkutuken jälkeen nauha on jäähdytettävä nopeati. Jäähdyty kootuu yhdekätä vyöhykkeetä. Vyöhyke 1 kootuu pelkätä ilmata, vyöhykkeet 2 7 ilmata ja vedetä ja vyöhykkeet 8 ja 9 ovat n. runaveiykiköitä. /15/ Jäähdytytä euraavaa hileenmurtajaa käytetään vain kuumanauhalle. Hileenmurtajaa kuumanauhan hilekerrotumiin tehdään halkeamia, jotta peittauhapot pääevät tehokkaati vaikuttamaan. Seuraavaki nauha ajetaan kuulapuhallukeen. Kuulapuhallu on myö mekaaninen hileenpoitomenetelmä, jota käytetään vain kuumanauhalle.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 23 Kuulapuhallukelta nauha ajetaan ala peittaualueelle. Peittau jakautuu kahteen oioon, elektrolyytti- ja ekahappopeittaukeen. Peittaukella poitetaan edeltäviä proeivaiheia nauhan pintaan yntynyt hehkutuhilekerro ja hilekerroken ja teräken rajapintaan yntynyt kromiköyhä alue. /15/ Peittauketa nauhaa ajetaan nauhavaraaja 3:en kautta viimeitelyvalaimelle. Varaaja taoittaa nauhan ajonopeuden viimeitelyvalaimen valin vaihtojen ajaki. Tähänkin varaajan mahtuu 750 metriä nauhaa ja e pyritään pitämään mahdolliimman tyhjänä. Viimeitelyvalainta käytetään ekä kylmä- että kuumanauhalle. Kuumanauhan makimireduktio on noin 10 %, käytöä on tällöin tukivalit ja työvalit. Kylmänauhaa ajettaea käytöä on vain työvalit. Tällöin nauhan pakuu ei juuri muutu, mutta taomaiuu ja pinnanlaatu paranevat. Viimeitelyvalainta euraa venytyoikaiu, jota käytetään vain kylmänauhalle nauhan taomaiuuden parantamieen. /15/ Seuraavaki nauha jatkaa ravanpoito 2:n kautta nauhavaraaja 4:ään, joka toimii viimeitelyvalaimen valinvaihtojen ekä tarvittaea loppupään pukurina. 4-varaajan jälkeen nauha tulee koneellien pinnantarkatulaitteen ja pytytarkatupaikan kautta leimaulaitteelle. Tämän jälkeen nauha kulkee loppupään valvomon läpi, joa nauha tarkatetaan viuaalieti ja luokitellaan en laatu. Tarkatuken jälkeen nauha katkaitaan päätyleikkurilla ja nauhan pää pujotetaan vapaana olevalle päällekelaimeille. Päällekelaimia on aukikelaimien tapaan kaki ja niitä käytetään vuorotellen. Päällekelaimilta rullat iirretään iirtovaunuilla itomakoneille ja iitä edelleen korkeavaratoon. /15/ 4.2. Valihiomo RAP 5 valihiomoa hiotaan tandem-valaimen ja viimeitelyvalaimen valeja. Valihiomoa on yki välivalien ja tukivalien ekä viimeitelyvalaimen valien hiontaan tarkoitettu Herkule WS 600 CNC -hiomakone ja neljä tandem-valaimen työvalien ja ivutukivalien hiontaan tarkoitettua WS 250 x 2750 CNC -hiomakonetta. Valihiomon toiminta on erittäin tärkeä oa koko RAP 5 -linjan proeia. Tandem-
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 24 valain muodotuu kolmeta peräkkäin aennetuta kekenään yhtenävätä tuolita. Tuotenauha kulkee tuolien työvalaimien välitä, joten työvalaimien laatu vaikuttaa erittäin voimakkaati myö tuotenauhan laatuun. Jokaiea tuolia on työvalipari, ivutukivalipari, välivalipari ja tukivalipari. Kylmä- ja kuumanauhalle käytetään omia työvaleja. Kylmänauha ajoa tandemin 1. ja 2. tuolin työvalipareilla ajetaan aina neljä tuotenauhaa, jonka jälkeen tapahtuu valin vaihto. 3. tuolin työvaliparilta vaaditaan parempaa laatua, joten ne vaihdetaan puolet tiheämpää kuin 1. ja 2. tuolin työvaliparit. Kylmänauhaa voidaan ajaa noin adan tuotenauhan verran vuorokaudea, joten vuorokaudea tarvitaan noin 200 työvalia tandem-valaimelle. Kuumanauhaa ajettaea työvalien ajomäärä määritetään kilometrien mukaan. Jokaien tuolin työvaliparilla ajetaan 5 kilometriä, jonka jälkeen kaikki kolme työvaliparia vaihdetaan yhtäaikaa. Hiomon valivaratoon mahtuu reilu 350 työvalia. Kylmänauhavaleja eli A-valeja on noin 220 kappaletta ja kuumanauhavaleja eli B-valeja on noin 140 kappaletta, molempia valeja löytyy varatota ekä hiottuina että käytettyinä. Valivaraton kiertonopeu aattaa olla ainoataan yki päivä, jo linjan tuotanto käy ongelmitta. Jo hiomon kapaiteetti ei jotakin yytä riitä tuottamaan tarpeeki työvaleja tandem-valaimelle, työvalien kulututa voidaan pienentää kierrättämällä valeja 3. tuolilta 1. ja 2. tuolille, illä niiden työvaleilla ei ole niin uuria laatuvaatimukia. Yhden valin hiominen ketää tällä hetkellä noin 30 40 minuuttia. Kylmänauhavaleja hiotaan noin 40 minuuttia, kuumanauhavaleille riittää lyhyempi hionta-aika, illä niiden laatuvaatimuket eivät ole niin korkeat kuin kylmänauhavaleilla. Kylmänauhavaleita hiotaan joka kerta halkaiijata 0,02 0,05 mm, kuumanauhavalin halkaiija pienenee hieman enemmän 0,05 0,08 mm per hionta. Neljän hiomakoneen lakennallinen kapaiteetti on noin 240 valia / päivä. Kapaiteetti on kuitenkin lakettu lyhyemmällä hionta-ajalla, mitä e tällä hetkellä on eli todelliuudea kapaiteetti on alle 200 valia / päivä. Nykyäänkin on pyrkimykenä lyhentää hionta-aikaa, mutta korkeat laatuvaatimuket ovat vaikeuttaneet hionta-ajan lyhentämitä. Hiomakoneiden kapaiteetti on hyvin rajallinen ja e on tarkoin lakettu, joten on erittäin tärkeää pitää kaikki hiomakoneet kunnoa.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 25 RAP 5 valihiomoa on euraavat laitteet: o 4 kpl Herkule WS 250 CNC hiomakoneita o 1 kpl Herkule WS 600 CNC hiomakone o automaattinen valien varatointijärjetelmä, Roll Shop Management Sytem (RSMS) o 3kpl portaalirobotteja valien iirtoon o iltanoturi Valihiomon toiminta on pitkälle automatioitua, toimintaa ohjataan ja valvotaan Roll Shop Management Sytem -ohjelmiton avulla. Ohjelma kekutelee varatonhallintaohjelmiton ja hiomakoneiden kana ja on liäki yhteydeä valinvaihtovaunuihin ja valaimeen. Työvalien hionta on täyin automatioitu. Valinvaihto tapahtuu myö automaattieti työ- ja välivalien oalta. Valinvaihtoon käytetään valinvaihtovaunua ja iihen liittyvää valinvaihtolaitteitoa. Vaunu iältää paikat hiotulle ja käytetylle välivaliparille ekä yhden paikan työvalikaetille, joa on yhteenä kahdekan työvalipaikkaa. Käytettyjä työvaleja iältävä valinvaihtovaunu iirtyy automaattieti hiomoon ja työvalit iirtyvät varatoon, jota robotti noutaa valin kerrallaan hiottavaki joillekin neljätä Herkule WS 250 -koneeta. Hiomakone uorittaa hionnan ja mittauket täyin automaattieti käytetyn hiontaohjelman mukaieti. Hiotut valit robotti noutaa takaiin varatoon, jota ne palautetaan valinvaihtovaunun kaeteia takaiin valaimelle. Kuvaa 6 näkyy valihiomon yhteydeä oleva työvalien valivarato.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 26 Kuva 6. Valivarato Herkule WS 250 x 2750 CNC -hiomakoneet ovat työllitäneet paljon kunnoapitoa. Pienille hiomakoneille kohditettuja töitä löytyi kuti-järjetelmätä vuoien 2004 2011 väliltä yli 1000 kappaletta. Lähe puolet töitä oli häiriökorjaukia, loput töitä olivat mm. ajoitettuja ennakkohuoltotöitä ja pieniä muutotöitä. Hiomakoneet ovat erittäin tarkkoja automatioituja koneita, joilta vaaditaan erittäin hyvää ja tarkkaa laaduntuottokykyä. Pienetkin laatuvirheet hiotuia valeia näkyvät tuotenauhan laadua. 4.3. Hionta Hionta on latuava työtömenetelmä, joa työtettävän kappaleen pinnata poitetaan ainetta. Yleiimmin hionnan työkaluna käytetään pyörivää hiomalaikkaa. Hiomalaikka kootuu lukuiita pienitä hiomajyväitä eli -rakeita, jotka on idottu yhteen ideaineella. Kun hiomalaikka yöttöliikkeen vaikutuketa kokettaa työtettävän kappaleen pintaa, hiomajyvät irrottavat pinnata pieniä latuja. Hiomajyvien leikkuuärmien muoto on määrittelemätön, joten hiomajyvät muodotavat työtettävän kappaleen pintaan nähden eriuuruiia rinta- ja päätökulmia. Hiomajyvien on oltava
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 27 riittävän kovia, jotta ne pytyvät tunkeutumaan kovaankin työtettävään kappaleeeen ja äilymään mahdolliimman pitkään terävinä. /2/ Telahionnan tunnumerkkinä on oittain erittäin uuri latuamiarvo telan rouhintahionnan aikana, ennen kaikkea teräteolliuudea. Teloihin kohdituu erittäin uuria vaatimukia pyöreyden, amanuuntaiuuden ja pinnanlaadun uhteen. Hyvän hiontatuloken kannalta telahionnalta edellytetään virheettömiä hiomakelkan liikejohteita, oikein kiritettyjä ja puhtaita käyttöhihnoja, oikein äädettyä karalaakerointia, tukevati koneen uuntaieti aetettua ja taapainotettua työkappaletta ekä oikein valittua taapainotettua hiomalaikkaa. /9/, /12/ 4.4. Telahiomakone Telojen hiontaan käytettävät telahiomakoneet ovat uuria koneykiköitä. Rakaat telahiomakoneet aennetaan betoniperutukien päälle. Hiomakoneen perutamiella tarkoitetaan koneen ijoittamita ja kiinnittämitä pyyväti iihen kohtaan ja ille korkeudelle, joa en on tarkoitu toimia. Betoniperutu jouitetaan, jotta rakennutärinät eivät pääe perutuken kautta vaikuttamaan hiontatulokeen. Jouiykiköt vaativat erittäin ileän ja vaakauoran aennupinnan. Jouivakio mitoitetaan hiomakoneen ja perutuken maoihin uhteuttaen iten, että ympäritöä olevat tärinälähteet vaimenevat riittäväti, eivätkä aiheuta häiriötä hiontaproeiin. Hiomakoneen runko kiinnitetään betoniperutukeen äädettävillä koneenalukengillä eli kiilakengillä. Kiilakengillä vaimennetaan tehokkaati hiomakoneen aiheuttamaa tärinää. Kone voidaan aentaa niillä vaakauoraan, illä jokainen kiilakenkä on mahdollita äätää erikeen. Kun kone on aatu vaakauoraan aentoon, äätöruuvit lukitaan paikoilleen. /1/, /9/ Telahiomakoneen pääoat ovat johderunko työkappaleen kannatu- ja tukipylkkiä varten, erillinen johderunko hiomakelkkaa varten, karapylkkä ja kärkipylkkä käyttökoneitoineen, automaattituki ja hiomapää. Erityieti ykilaikkaien hiomakoneen johteiden uoruudella ja yhdenuuntaiuudella on erittäin uuret vaatimuket. Runkojohteet ohjaavat hiomalaikan kulkua kiinteäti ja määräävät hiomalaikan radan hiottavaan työkappaleeeen nähden.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 28 Myö työkappale on aetettava huolella amanuuntaieti hiomakelkan kulun mukaan. Automaattituki tukee työkappaletta hiomalaikan vataikkaielta puolelta etäen toipuoleita hiomapainetta. Kuvaa 7 on kuvattu RAP 5 -linjan valihiomon hiomakone 4. Kuvan vaemmaa reunaa on karapylkkä käyttökoneitoineen ja valin pyörityketä vataava kyni-itukka. Oikeaa reunaa puoletaan on kärkipylkkä käyttökoneitoineen ja kärkipylkän kärkipinoli, joka tukee valia hionnan aikana. Kuvaa kekellä näkyy hiomapää hiomakivineen ja hiomakiven vatakkaiella puolella automaattituki, joka tukee valia aina hiomakiveä vaten. Kuva 7. Hiomakone 4 Karapylkkä on aennettu kiinteäti hiomakoneen rungon päälle ja e liikkuu rungoa olevien pitkitäijohteiden avulla. Karapylkän pääoat ovat käyttökara, äädettävä taavirta käyttömoottori, moniurahihnavälity ja käyttökaraan laakeroitu kyni-itukka. Kyniitukka on hiomakoneea työkappaleen kiinnittämitä ja pyörittämitä varten. Kyniitukka toimii paineilmalla. Kyni-itukan kynnet tarttuvat työkappaleen päätä kiinni ja välittävät akelin pyörimiliikkeen työkappaleelle. Kolme kynttä toimii yhdekän painejouen avulla. Voimaniirto käyttökaralle tehdään moniurahihnojen välitykellä, ettei työkappaleeeen tulii värähtelyjä ja nykimitä.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 29 Kärkipylkkä liikkuu karapylkän tavoin hiomakoneen rungoa olevien pitkittäijohteiden päällä. Kärkipylkän pääoat ovat en runko ja kärkipinoli. Robotti tuo valin hiomakoneelle, jolloin kärkipinoli työtyy valin päätä kohden ja työntää valin karapylkän kynien välitä kekiöön, jolloin kyni-itukan kynnet tarttuvat valita kiinni. Pinolia ajetaan hydrauliikkaylinterillä valia kohden niin kauan, että voima-anturi ilmoittaa aavutetun paineen. Tämän jälkeen pinoli lukitaan paikoilleen lukituylinterin avulla. Robotille tulee tieto, että vali on paikoillaan ja e luovuttaa valin hiomakoneelle. Automaattinen kekituki on elektronieti ohjattu ykileukainen tuki, joka on aennettu runkoon hiomakiveä vatapäätä. Tuen leuan liike aikaanaadaan akelmoottorilla, joa on planeettavaihde. Akelmoottoria ohjataan 1-akeliohjauella. Leuan toimintoja voi äätää ja muokata manuaali- ja automaattitilaa. Hiomaproein aikana leuka kompenoi aineenpoitoa iten, että paine valia vataan ylläpidetään. Kääntöpiteiä tuki liikkuu eteen tai taake riippuen hiontaparametreita. /12/ Hiomapään tärkeimmät oat ovat hiomalaikka ja hiomakara. Hionnan latuava terä on hiomalaikka, joka kootuu hiomajyväitä, ideaineeta ja jyväten väliin jäävitä huokoita. Hiomalaikan ominaiuudet määräävät pitkälti hionnan tuloken. Hiomakaran laakerointi on yki hiomakoneen tärkeimpiä kohteita. Laakerointeja on olemaa hydrotaattiia ja öljypaineen mukaan aettuvia hydrodynaamiia rakenteita. Molempien laakereiden toimintaperiaatteena on, että karan pyöriminen tapahtuu öljykalvon varaa. Hiomakoneia käytetään nykyään lähe poikkeuketta hydrodynaamita liukulaakeria. Laakerivälyken eli öljykalvon pakuuden oikeaan arvoon äätäminen on hiontatuloken kannalta erittäin tärkeää. Laakerin radiaalinen väly on hiomakiven puolelta 0,06 mm ja moottorin puolelta 0,05 mm, akiaalinen väly ei aa olla alle 0,03 mm. Hiontapintaan tulevat tärinäjäljet ja hiomaraidat voivat yntyvät väärin aennetuita karalaakereita. Hiomakaran käyttö tapahtuu kiilahihnavälitykellä. Kiilahihnavälitykellä etetään hiomakaralle iirtyvät värähtelyt karan käyttökoneitolta. /2/, /9/ Hiomalaikan kunto pitää aina muitaa tarkitaa ennen aennuta, laikaa ei aa olla halkeamia tai äröjä. Enin todetaan viuaalieti laikan hyvä kunto ja en jälkeen tehdään äänikoe. Laikan annetaan riippua vapaati eim. metallitangon varaa ja itä napautetaan
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 30 kevyeti muovi- tai puuvaaralla. Kirka metallinen ääni ilmoittaa, että laikka on kunnoa. Särähtävä ääni ilmoittaa, että laikka on viallinen, joten itä ei aenneta hiomakaralle. Ennen aennuta on myö tarkitettava, ettei karan pyöriminopeu ole uurempi kuin hiomalaikan uurin allittu pyöriminopeu. Hiomalaikka on aina taapainotettava, illä epätaapainoa oleva laikka aiheuttaa pyörieään tärinää, huonontaa pinnanlaatua, raittaa koneen laakereita ja heikentää yleenä koneen hiontatulota. Hiomalaikka taapainoitetaan aluki taattieti kolmen taapainotupalan avulla. Hiomalaikka aattaa alkaa pyörieään väritä, vaikka e olii taattieti taapainotettu. Syynä tähän on e, ettei hiomalaikka ole dynaamieti taapainoa. Dynaaminen epätaapainotilanne yntyy iitä, kun kappaleen puolikkaiden painopiteet eivät yhdy pyörimiakeliin. Erittäin hyväpintaiiin ja tarkkoihin hiomatöihin pelkkä taattinen taapainotu ei riitä. Tällöin tarvitaan myö dynaamita taapainotuta, joka vaatii erityilaitteet. /1/, /2/
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 31 4.5. Herkule WS 250 x 2750 CNC -telahiomakoneen tekniet tiedot Taulukoa 2 on eitetty RAP 5 valihiomoa olevien pienten hiomakoneiden tekniet tiedot. Taulukko 2. Herkule WS 250 x 2750 CNC telahiomakoneen tekniet tiedot Päämitat Tarvittava lattiapinta-ala Kekiöiden välimatka Hiomapituu Telan makimihiomahalkaiija Telan minimihiomahalkaiija Telan makimipaino 9,5 m x 3,0 m 2,650 mm 2,750 mm 400 mm 0 mm 500 kg Hiomapää Automaattinen iäänyöttö kääntöpiteiä Jatkuva yöttö Kokonaiyöttö Käyttömomentti Hiomakiven makimimitat Hiomakiven nopeualue Hiomakiven makimikäyttöteho 0,001 0,09 mm 0,01 0,2 mm/min 0,01 10 mm 4 Nm 610 x 60 x 203 mm 520 1,320 1/min 15 kw Karapylkkä Nopeualue Käyttömomentti 16 160 1/min 27 Nm Kärkipylkkä Kekiöholkin hydraulinen iirto Kekiön paine, alue 0 25 bar Kekiön paine, alue 0 100 bar 150 mm 0 200 kp = dan 0 800 kp = dan Hiomakelkka Syötöt Ohjauauva, eivalinta nopea liike (max) Ohjauauva, eivalinta hida liike (max) Käyttömomentti 50 4,000 mm/min 4,000 mm/min 400 mm/min 20 Nm
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 32 5. HIOMAKONEIDEN KUNNOSSAPITO Hiomakone vaatii jatkuvaa ja äännöllitä huoltoa pyyäkeen käyttökunnoa. Koneen käyttöikä ja tarvittavien laatuvaatimuten äilyttäminen riippuvat pitkälti iitä, kuinka konetta on huollettu. Myö työturvalliuuden huomioiminen edellyttää, että hiomakonetta hoidetaan hyvin. Koneen valmitaja laatii yleenä käyttö- ja huolto-ohjeet, joihin jokaien koneen käyttäjän tulii tututua huolellieti. Ohjeita tulii noudattaa mahdolliimman hyvin. Uein kuitenkin ueamman vuoden kokemuken aattelemina koneen huoltoohjeiiin tehdään muutokia, illä valmitajan huolto-ohjeet iältävät paljon aikaa vieviä varmitutöitä. Töiden vähentämieä täytyy olla tarkkana, jotta koneen käytettävyy ja laatuvaatimuket äilyvät riittävän korkealla taolla. Yki tärkeä oa hiomakoneen huollota on en äännöllinen ja oikein uoritettu voitelu. Jokaien koneen voitelujärjetelmään tulii tututua huolella ja voitelua tulee eurata päivittäin. Hiomakoneiden kunnoapito voidaan jakaa päivittäin ja tarpeen mukaan uoritettaviin huoltotoimenpiteiiin ekä määräaikaiiin huoltoihin. Päivittäin uoritettavia huoltotoimenpiteitä ovat mm. iiteydetä huolehtiminen ja voitelun tarkitu. Määräaikaiiin huoltoihin lukeutuvat päiväeiokeia ja vuoihuolloia tehtävät kunnoapitotyöt, joita ovat muun muaa voiteluaineen vaihto ja laakerivälyten tarkitu. RAP 5 -linjan pienet hiomakoneet huolletaan normaaliti kuuden viikon välein. Joka kolma viikko on linjan huoltoeiokki, jokaiea huoltoeiokia huolletaan aina kaki neljätä hiomakoneeta. Kunnoapitotyöt täytyy uunnitella niin, että ne ehditään tehdä työpäivän aikana. Huoltoeiokin toimenpiteet on määritelty hiomon alkuaikoina, joten ne ovat jo lähe kymmenen vuotta vanhoja. Kunnoapitotoimenpiteet on tiivitetty valmitajan määrittelemitä tarkitutöitä, joita on reilu 200. Valmitajan tarkitulitata on jätetty ulkopuolelle kaikki ellaiet toimenpiteet, jotka on ukottu voivan uorittaa vuoihuolloia. Vuoihuolto on kaki kertaa, keväällä ja ykyllä. Kaikki nykyiet huoltotoimenpiteet eivät kuitenkaan ole tarpeelliia ja kaikkia huoltotöitä ei tehdä tarkalleen nykyien huolto-ohjeen mukaan. Joitakin huoltotöitä pitäii puoletaan liätä, jotta hiomakoneiden kunto aataiiin mahdolliimman hyväki. Uui ennakkohuoltoohjelma tulee vataamaan paremmin hiomakoneiden nykyitä huoltotarvetta.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 33 Häiriökorjaukia hiomakoneille tehdään viikoittain. Hiomakoneiden rajallien kapaiteetin vuoki häiriöt täytyy korjata mahdolliimman pian, joten yleenä ei ole mahdollita iirtää häiriökorjauta huoltoeiokkiin. Hiomakoneet ijaitevat omalla turva-alueella, joka on eritetty turva-aidoin muuta ympäritötä. Kolme neljätä hiomakoneeta ijaitee amalla turva-alueella ja neljä hiomakone on omalla turva-alueella. Turva-alueelle voi mennä työkentelemään hionta-aikana, jolloin hiomakoneiden toiminta ei häiriinny, mutta valien iirtoon tarkoitettujen robottien toimintaa etyy. Jotta hiomon tuotanto voidaan pitää vaadituia rajoia, täytyy tuotannon aikana uoritettavat häiriökorjauket tehdä noin 10 minuutin pätkiä kolmen hiomakoneen turva-alueella. Neljännen hiomakoneen erottamiella omalle turva-alueelle on haettu mahdolliuutta tetata ja kehittää hiomaohjelmia häiritemättä kolmen muun koneen toimintaa 5.1. Hiomakoneiden RCM-analyyi Hiomakoneet jaettiin työn alua kuuteen eri laiteoaan toimintojen peruteella. Nämä laiteoat ovat perutu ja runko, hiomakelkka, karapylkkä, kärkipylkkä, hiomapää ja automaattituki. Liäki työä huomioitiin voitelu-, hydrauliikka- ja ohjaujärjetelmät. Jokaielle laiteoalle lukuun ottamatta perututa ja runkoa tehtiin RCM-analyyi. Perutu ja runko jätettiin RCM-analyyin ulkopuolelle, illä niiä eiintyvät vikamahdolliuudet ovat vähäiiä. Analyyin pohjana käytettiin Outokummulle kehitettyä RCM-lomaketta. Lomake jakautuu kahteen eri oaan informaatio- ja päätökenteko-oiin. Informaatio-oiota tehtäeä uoritettiin euraavanlaiet RCM-analyyin mukaiet peruakeleet: o laiteoan toimintojen määrittäminen o mahdolliten toiminnalliten vikojen määrittäminen o laite / komponentti, joka aiheuttaa toiminnallien vian o vikamuoto (laite + vika) o vian aiheuttaja o vian aiheuttajan tarkennu o arvioitu vikaväli o vian luonne atunnainen vai toituva
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 34 o vian vaikutu o arvioitu MTTR o vian eurau Informaatio-oion myötä iirryttiin RCM-analyyin päätökenteko-oioon. Päätökentekooioa pohdittiin euraavia aioita: o uoiteltava toimenpide vikaantumielle, korjaava vai ennakoiva kunnoapito o huoltoväli eli kuinka uein toimenpide täytyy tehdä o reurit, kuka toimenpiteen uorittaa ja kauanko iihen menee o varaoien tarve o muut huomiotavat aiat Työ aloitettiin RCM-analyyin informaatio-oion teolla, analyyia tehtiin jokaien laiteoan ja järjetelmän oalta niin pitkälle kuin e ennakkotietojen peruteella oli mahdollita. Tämän jälkeen perutettiin työryhmä, jonka kana pidettiin palavereita. Palavereia käytiin läpi jokaien laiteoan ja järjetelmän RCM-lomake. Työryhmään kuului käytön puolelta hioja ja hiomon työnjohtaja ja kunnoapidon puolelta työryhmään kuuluivat työjohtajat mekaniikka ja ähköpuolelta ekä aentajia. Työryhmän perutamiea oli tärkeää, että iihen aatiin hiomakoneiden aiantuntijoita uealta eri alueelta. Työryhmän laajan ja moninaien tiedon aniota RCM-analyyi voitiin jatkaa loppuun aakka ja analyyia voitiin ottaa huomioon ueampi eri näkökulma. RCManalyyin tuloten peruteella tehtiin pohja hiomakoneiden uudelle ennakkohuoltoohjelmalle. Analyyia noui eille myö tärkeitä varaoia, joita ei välttämättä ollut kokaan vaihdettu eikä niitä ollut varatoakaan.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 35 5.2. Hiomakoneiden häiriöt Kunnoapidontietojärjetelmätä eli kutita tarkateltiin hiomakoneiden vikoja ja häiriöitä koko kuti-hitorian ajalta eli vuodeta 2004 vuoteen 2011. Kutilta iirrettiin Exceliin kaikki pienille hiomakoneille kohditetut työt vuoden 2011 lokakuun alua, joten viimeien vuoden tapahtumat ovat paria kuukautta lyhyemmältä ajalta kuin muiden vuoien. Exceliä käytettiin työn pohjana hiomakoneiden vikojen ja häiriöiden elvittelyä. Kunnoapidontietojärjetelmää hiomakoneet ovat omina ykiköinään, joten niiden häiriötkin päätettiin tarkatella erikeen kaikilta neljältä hiomakoneelta. Exceliä kuti-työt jaoteltiin vielä konekohtaiuutta tarkemmin. Jokaien hiomakoneen kuti-työt kohditettiin oikean laiteoan liäki vielä laiteoan komponentille. Tällä tavalla aatiin elville, mikä laiteoa ja komponentti häiriön tai vikaantumien aiheutti. Kutilta löytyi liian paljon ellaiia töitä, joita ei voitu kohditaa uoraan millekään laiteoita tai komponenteita. Kuti-töitä tehdeä ja kommentoidea pitäiikin mahdolliimman tarkati kirjoittaa vikaantumien yy. Kutilta löytyi alkujaan lähe 1500 hiomakoneille kohditettua työtä. Tarkateluta jätettiin kuitenkin ulkopuolelle kaikki ajoitetut ennakkohuoltotyöt, joten jäljelle jäivät ainoataan uunnittelemattomat työt. Töiden määrää aatiin vielä pienennettyä poitamalla joukota työt, jotka eivät liittyneet hiomakoneiden kunnoapitoon, kuten turva-aidan aennu. Lopulta tarkateltavaki jäi noin 500 työtä. Jokaien hiomakoneen häiriöitä tehtiin oma häiriöerittely, liäki tehtiin vielä yhteenvetona kaikkien hiomakoneiden yhteinen häiriöerittely. Häiriöerittelyiä hiomakoneiden häiriöt kohditettiin häiriön aiheuttavalle laiteoalle. Häiriöerittelyitä näki, että häiriöt olivat pääaiaa amanlaiia kaikilla hiomakoneilla. Häiriöitä hiomakoneiiin aiheuttivat jonkin verran myö muut tekijät kuin mitkä häiriöerittelyiä on eitelty. Yki tällainen häiriönaiheuttaja on hiomanetejärjetelmä. Koka työn alua määriteltiin laiteoat ja järjetelmät, joiden vikaantumiia tarkatellaan, eikä hiomanetejärjetelmä kuulunut näihin, päätettiin e jättää häiriöerittelyitä kokonaan poi. Hiomakoneiden kokonaihäiriömäärin tällaiet häiriöt kuitenkin lakettiin mukaan, jotta aatiin käity iitä kuinka paljon hiomakoneet ovat kaikkiaan aiheuttaneet häiriöitä. Hiomakoneiden RCManalyyia hyödynnettiin hiomakoneiden vikahitoriaa ja häiriöerittelyiden tulokia.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 36 Hiomakoneiden konekohtaiia häiriölukumääriä oli uurta eroa, eim. hiomakone 1:lle oli kohditunut noin 40 % enemmän häiriöitä kuin hiomakone 2:lle. Tätä ei kuitenkaan voi liian tarkatella liian mutavalkoieti, illä kuti-töitä ei välttämättä ole kohditettu aina oikealle hiomakoneelle. Hiomakone 1 on kuti-hierarkiaa enimmäienä vaihtoehtona kaikita hiomakoneita, joten en alle on aatettu tehdä jonkin verran muidenkin hiomakoneiden töitä. 5.2.1. Hiomakone 1 Kuvaa 8 on hiomakoneen 1 häiriöerittely vuoien 2004 2011 väliltä. Häiriöitä oli kirjattu tuolta ajalta kuti-järjetelmään noin 160 kappaletta. Eniten häiriöitä aiheuttivat järjetykeä automaattituki 41 kpl, hiomapää 28 kpl, kärkipylkkä 20 kpl ja karapylkkä 16 kpl. Häiriöitä 9 kpl oli määrittelemättömiä, eli niitä ei kuti-töiden peruteella voinut kohditaa uoraan millekään laiteoalle. Kuva 8. Hiomakoneen 1 häiriö erittely Eniten häiriöitä aiheuttavien laiteoien pääaialliet häiriöt ovat toituvia eli amat häiriöt toituvat ueamman. Hiomakoneeta löytyy kuitenkin ueampia erilaiia häiriöitä, mutta pääaiaa häiriöt johtuvat toituvita vioita amoia laiteoia. Toituva vika on eimerkiki kärkipylkän pinolin aiheuttamat häiriöt, jotka pääaiaa johtuvat pinolin
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 37 jumittumieta. Vikaa on korjattu mm. pinolin puhditukella ja voitelulla ekä koputtelulla, joka ei pidemmän päälle ole oikea kunnoapidon keino. Pinolin lukitukea on myö ollut ongelmia, eli lukituylinteri ei jotakin yytä löyää pinolita. Automaattituen uureta häiriömäärätä huolimatta e ei enää tällä hetkellä ole uurin ongelmien aiheuttaja hiomakone 1:lle, illä vuonna 2011 lokakuuhun menneä ille ei ole kohditettu yhtään työtä. Automaattituen uuri häiriömäärä johtuu oittain vuonna 2007 tehdytä kehityprojektita, joa tarkateltiin automaattituen toimintaa ja häiriöitä. Hiomakoneen 1 automaattituki oli projektin aikana muutoten ja tetaukien kohteena, joten uuri oa vuoden 2007 automaattituen kuti-töitä on kehityprojektita johtuvia. Kehityprojekti on tuottanut tulokia ja nykyään automaattituen häiriöitä on huomattavati vähemmän. Liitteen 1 kuvaa 16 näkyy hiomakoneen vuoittaiet häiriölukumäärät. Hiomakone 1:den oalta tärkeämpää on kekittyä viime vuoina enemmän häiriöitä aiheuttaviin laiteoiin, kuten kärkipylkkään. Kärkipylkän häiriöitä uurimman oan aiheuttivat pinoli ja kekiö, joten näiden häiriöiden korjaamieen tulii kekittyä. 5.2.2. Hiomakone 2 Hiomakone 2:lle häiriöitä oli kohditettu noin 100 kappaletta vuoien 2004 2011 välillä. Kuvata 9 näkee, kuinka hiomakoneen häiriöt jakautuvat eri laiteoien keken. Eniten häiriöitä aiheuttivat hiomapää 28 kpl, automaattituki 15 kpl ja ohjaujärjetelmä 13 kpl. Määrittelemättömiä häiriöitä oli 7 kpl eli niitä ei voitu kohditaa millekään laiteoalle.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 38 Kuva 9. Hiomakoneen 2 häiriöerittely Viime vuoinakin häiriöitä ovat aiheuttaneet koko kuti-hitorian ajan eniten häiriöitä aiheuttaneet hiomapää ja automaattituki. Liitteen 1 kuvata 17 näkee paremmin hiomakone 2 häiriöiden vuoittaien jakautumien. Hiomapään häiriöitä jopa 62 % johtui mittalaiteen häiriöitä, loput häiriöt olivat ykittäiiä vikoja hiomapään muia oia. Mittalaitteen häiriöiden tarkemmaa tutkimiea elvii, että häiriöitä ovat aiheuttaneet ueammat eri tekijät. Pääaiaa häiriöt liittyvät kuitenkin mittalaitteen liikkeen virheiiin ja anturihäiriöihin. Automaattituen häiriöitä uurin oa liittyy anturien ja rajojen häiriöihin. 5.2.3. Hiomakone 3 Hiomakone 3:lle häiriöitä kohditui noin 100 kappaletta. Kuvata 10 näkee häiriöiden jakautumien eri laiteoien keken. Eniten häiriöitä aiheuttivat kärkipylkkä 25 kpl, automaattituki 22 kpl ja hiomapää 15 kpl. Häiriöitä 6 kpl ei voitu kohditaa uoraan millekään laiteoalle.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 39 Kuva 10. Hiomakoneen 3 häiriöerittely Liitteen 1 kuvata 18 näkee, että eniten häiriöitä koko kuti-hitorian ajalla aiheuttaneet kärkipylkkä, automaattituki ja hiomapää ovat edelleenkin viime vuoien aikana aiheuttaneet uurimman oan hiomakoneen 3 häiriöitä. Hiomapäälle ei ole vuonna 2011 kohditettu yhtään häiriötä, mutta vuonna 2010 e on ollut eniten häiriöitä aiheuttanut laiteoa, joten e on hyvä ottaa huomioon ennakkohuolto-ohjelman uunnittelua. Kärkipylkää on hiomakone 1 tapaan eniten häiriöitä pinolia ja kekiöä. Pinolin ja kekiön yleiin häiriöyy on ollut jumi. Ne eivät ole erilaiita yitä johtuen pytyneet tekemäään niille määrättyä liikettä ja ovat aiheuttaneet ongelmia hiontaproeiin. Joku hionta on kekeytynyt kokonaan tai itten valiin on tullut tärinätä aiheutuvaa laatuvirhetta. Hiomapäää häiriöitä on ollut muidenkin hiomakoneiden tapaan mittalaitteea. Hiomakara on myö aiheuttanut muutamia häiriökorjaukia. 5.2.4. Hiomakone 4 Hiomakone 4 häiriöitä on ollut vuoien 2004 ja 2011 välillä noin 130 kappaletta. Kuvata 11 näkee häiriöiden jakautumien eri laiteoien keken. Eniten häiriöitä ovat aiheuttaneet automaattituen viat, niitä on ollut yhteenä 23 kpl. Liitteen 1 Kuvata 19 huomaa, että
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 40 vuonna 2010 automaattitukien häiriöt näyttivät olevan huipuaan ja vuonna 2011 on tapahtunut elvää parannuta. Tätä huolimatta automaattituen vikoihin on hyvä paneutua, illä tuet aiheuttavat edelleen erittäin uuren oan kaikita hiomakoneiden häiriöitä. Muita paljon häiriöitä aiheuttavia laiteoia ovat olleet kärkipylkkä ja hiomapää kummallakin häiriöitä on ollut häiriöitä 17 kpl, ohjaujärjetelmään liittyviä häiriöitä on myö ollut 17 kpl. Häiriöitä, joita ei voitu kohditaa millekään laiteoita oli 9 kpl. Kuva 11. Hiomakoneen 4 häiriöerittely Automaattituen häiriöiden tarkemmata tutkimieta elvii, että anturit ja rajat ovat aiheuttaneet uurimman oan automaattituen vioita. Toinen paljon häiriöitä aiheuttanut vika on ollut tuen jumia oleminen. Tätä vikaa ei ole kuti-töiä tarkemmin määritelty eli ei ole kerrottu yytä tuen jumia olemieen ja tätä yytä ei ole tarkkaa tietoa mikä vika on aiheuttanut tuen jumimien. 5.2.5. Yhteenveto hiomakoneiden häiriöitä Kuvaa 12 on kaikkien hiomakoneiden yhteinen häiriöerittely. Eniten häiriöitä hiomakoneia on aiheuttanut automaattituki. Täytyy kuitenkin huomata, että vuoden 2008 jälkeen automaattitukien häiriöt ovat huomattavati vähentyneet, vaikkakin niitä on
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 41 edelleen liikaa. Hiomakoneilla on varatoa yki yhteinen vara-automaattituki, joka vaihdetaan tarpeen vaatiea. Epäelvän häiriön tai ueamman tunnin vievän häiriön yhteydeä vaihdetaan uui huollettu automaattituki ja huolletaan vioittunut tuki korjaamolla. Automaattituelle on uunniteltu tiivityken ja antureiden kehittämitä. Paremmalla tiivitykellä automaattituki ei likaantuii iältä ja monet häiriöitä etyiivät tällä. Automaattituen liikkeen takarajan ja eturajan antureiden tunnituetäiyy on 0,5 mm, joka on erittäin pieni arvo. Automaattituen takarajan ja eturajan tunnitaa kierteillä kiinnitetty tappi, joka on tunnitettavalta oalta taainen ja muutoin pyöreä. Jo tappi on pääyt hiemankin liikahtamaan, ei anturi välttämättä tunnita itä, illä tunnitettavan kappaleen pinta-ala voi olla liian pieni. Myö anturi on joku pääyt liikahtamaan en verran, että e ei enää tunnita tappia. Anturin tunnituetäiyyden kavattamiella aataiiin tämä ongelma ratkaitua. Tällä hetkellä ainoa ennakoivan kunnoapidon keino on tarkitaa tapin ja antureiden kunto. Kuva 12. Hiomakoneiden yhteinen häiriöerittely Toieki eniten häiriöitä on aiheuttanut hiomapää ja hiomapäätä etenkin valin profiilin mittalaite. Haatattelemalla hiojia elvii, että he eivät pyty täyin luottamaan mittalaitteen toimintaan. Eimerkiki valin halkaiijan mittatulo ei ole hiojien mukaan luotettava, joten välillä he joutuvat muuttamaan mitta-arvoa lähemmäki todelliuutta. Hiomakoneille on uunniteltu hankittavaki uudet mittalaitteet mittatuloken luotettavuuden
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 42 parantamieki, mutta tämä invetointi odottaa vielä rahoituta. On luonnollita, että mittalaitteen epävarmuu kavaa ajan kuluea. Tähän vaikuttavat etenkin ympäritöolouhteet, kuluminen, likaantuminen ja vanheneminen. Epävarmuuden vähentämieki mittalaite tulii puhditaa ja kalibroida äännöllieti. Kärkipylkää on myö ollut vuoien varrella lukuiia häiriöitä, kärkipylkän häiriöitä ovat aiheuttaneet etenkin pinoli ja kekiö. Kekittymällä niiden häiriöiden vähentämieen vaikutetaan uureen oaan kärkipylkän häiriöitä. Karapylkän häiriöitä lähe kaikki liittyivät Röhmin pakkaan eli kyni-itukkaan. Kyniitukka tarttuu paineilman avulla kolmella kynnellä valin päätä kiinni ja välittää näin akelin pyörimiliikkeen valille. Suuri oa kyni-itukan häiriöitä onkin liittynyt paineilma häiriöihin. Hiontanete on aiheuttanut myö ongelmia kyni-itukaa. Hiontanete on pääyt tunkeutumaan kyni-itukan tiiviteiden läpi, aiheuttaen Röhmin pakan iäitä ruotumita. Hiomakoneille on olemaa yki yhteinen varapakka, jota kierrätetään neljän hiomakoneen keken. Vuoihuolloia voidaan vaihtaa ennakoiduti uui kunnotettu Röhmin pakka, jo epäillään käytöä olevan pakan olevan huollon tarpeea. Liäki jo vuoihuoltojen välillä Röhmin pakka rikkoutuu iäieti, vaihdetaan varapakka tilalle ja huolletaan vioittunut pakka korjaamolla. Kaikia hiomakoneia on ekä toituvia että harvinaiempia häiriöitä. Etenkin toituvien häiriöiden etämieen on yytä kekittyä, illä niillä pytytään vaikuttamaan uureen oaan hiomakoneiden häiriöitä. Koka kaikkia kuti-töitä ei ole kommentoitu riittävän tarkati, eivät häiriöerittelytkään ole täyin tarkkoja. Kuti-järjetelmätä löytyi eimerkiki ueampia töitä, joia viitattiin mittalaitteen tai kekiön aiheuttamiin häiriöihin elvittämättä en tarkemmin häiriön alkuperää. Hiomakoneia on kaki mittalaitetta: hiomapäää ijaiteva valin profiilin mittalaite ja kärkipylkää ijaiteva hiomakiven halkaiijan mittalaite. Jo häiriötä ei voitu paikantaa toielle mittalaitteita, otettiin häiriö mukaan vain hiomakoneen yhteenlaketua häiriölukumäärää eikä itä huomioitu millään tavalla laiteoien häiriölukumääriä. Kekiöillä on ama tilanne kuin mittalaitteilla, ekä kärkipylkää että karapylkää on omat kekiökärjet. Kuti-töiden peruteella ei aina voitu elvittää kummata kekiötä oli kye, tällaiet tapauket
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 43 huomioitiin myö pelkätään hiomakoneen yhteenlaketua häiriölukumäärää. Nämä tapauket huomioitiin kuitenkin uuden ennakkohuolto-ohjelman uunnittelua, vaikka ne eivät häiriöerittelyiä näykään. 5.3. Ennakkohuoltouunnitelma Kaikki neljä hiomakonetta ovat toiminnaltaan amanlaiia, joten kaikille käy amanlainen ennakkohuoltouunnitelma. Häiriöerittelyitä näkee kuitenkin, että eri hiomakoneilla on ollut eri laiteoiin painottuvia häiriöitä. Näitä ei kannata katoa kuitenkaan liian mutavalkoieti, illä kuti-työtä tehdeä häiriötä ei ole aina kohditettu oikealle hiomakoneelle. Ennakkohuolto-ohjelmaa uunniteltaea onkin järkevämpää kekittyä kaikia hiomakoneia yhteenä eniten häiriöitä aiheuttaviin laiteoiin. Jokaien hiomakoneen häiriöiden kärkipäätä löytyvät ueimmiten amat laiteoat, automaattituki, hiomapää, kärkipylkkä, karapylkkä ja toiaalta myö voitelu. Ennakkohuolto-ohjelmaa on hyvä ottaa kantaa myö vähemmän häiriöitä aiheuttaviin oiin, kuten hiomapään hiontakaraan. Ennakkohuolto-ohjelman uunnittelun apuna käytetään häiriöerittelyitä, RCM-analyyia ekä kunnoapidon työnjohtajien, aentajien ja käyttöhenkilötön näkemykiä. Ennakkohuoltouunnitelmaa on huomioitu kolmen viikon välein olevat päiväeiokit ja puolen vuoden välein olevat vuoihuollot. Sekä päiväeiokkeihin että vuoihuoltoihin uunniteltiin omat huoltolitat, joita käytetään kaikille neljälle hiomakoneelle. Hiojien käyttöön uunniteltiin myö oma toimenpidelita, joa on päivittäin, viikoittain ja kuukauittain tehtäviä huoltotoimenpiteitä. Päiväeiokeia tehtävät huoltotyöt eitellään liitteeä 4, vuoihuolloia tehtävät huoltotyöt eitellään liitteeä 5 ja käyttäjien huoltotyöt eitellään liitteeä 6.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 44 6. HIOMAKONEIDEN VARAOSIEN TARKASTELU Vuonna 2009 tehtiin OK1 -projekti kokien RAP 5 -linjan laitteiden kriittiyyttä. Projektia luokiteltiin linjan laitteet kriittiyyden peruteella A-, B- ja C-luokkiin. Laitteita oli yhteenä 834 kappaletta, joita kriittiiki eli A-luokan laitteiki arvioitiin 169 kappaletta. Kuvaa 13 näkyy, kuinka linjan laitteet jakautuivat proentuaalieti A-, B- ja C-luokkien keken. Kuva 13. RAP 5 -linjan laitteiden jakautuminen luokittain Kriittiyyluokittelun perutana käytettiin liitteeä 8 olevaa kertoimenvalintataulukkoa. Taulukoa otettiin huomioon kriittiyy proein kannalta, häiriöherkkyy, huollettavuu, turvalliuu ja laatu. Jokaielle kriittiyytekijälle määriteltiin painoarvo, joka vaihteli 10 30:n välillä. Kerroin määräytyi projektiin oallituneiden näkemyketä, kuinka uuren rikin / haitan mikäkin kriittiyytekijä proeille aiheuttaii. Laitteet, jotka määriteltiin A- luokan laitteiki, aivat kriittiyyanalyyiä vähintään 420 pitettä, B-luokan laitteet aivat 230 419 pitettä ja C-luokan laitteet aivat alle 230 pitettä. Hiomakoneet aivat piteitä 415, joten ne ovat B-luokan laitteita. Piteet ovat kuitenkin erittäin lähellä A- luokan laitteiden rajaa ja käytännöä hiomakoneet onkin todettu melko kriittiiki laitteiki, vaikka ne eivät uoraan tuotantoon vaikutakaan. Hiomakoneiden aiheuttamat hiontavirheet valeia näkyvät uein vata tuotenauhan laaduta. Hiomakoneiden häiriöt ja niiden korjauket eivät vaikuta aluki tuotantoon, mutta jo häiriökorjau vie päiviä tai kaki hiomakonetta rikkoutuu amaan aikaan, ei tandem-valaimelle pytytä tuottamaan
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 45 tarpeeki nopeaa uuia hiottuja työvaleja. Taulukoa 3 näkyy OK1 -projektin tulokena aadut kriittiyyanalyyin pitemäärät pienten hiomakoneiden oalta. Taulukko 3. Hiomakoneiden kriittiyyanalyyia aamat piteet Luokka Piteet Kriittiyy pro. kannalta Häiriöherkkyy Huollettavuu Turvalliuu Laatu Laitteito P P k K k P h K h P hu K hu P t K t P l K l Hiomakoneet B 415 30 2 25 8 15 3 10 1 20 5 Hiomakone 1 B 415 30 2 25 8 15 3 10 1 20 5 Hiomakone 2 B 415 30 2 25 8 15 3 10 1 20 5 Hiomakone 3 B 415 30 2 25 8 15 3 10 1 20 5 Hiomakone 4 B 415 30 2 25 8 15 3 10 1 20 5 6.1. Kunnoapitonimikkeiden elvittäminen Outokummulla varaton hallinta tapahtuu tiedonhallintajärjetelmä SAP:n (Sytem Application and Product in Data Proeing) kautta. Jokaielle varatoitavalle tuotteelle on luotu oma SAP-koodi eli tarvikenimike. SAP-koodita käytetään lyhennettä ako. Outokummulla on Tornion tehtaalla käytöä noin 60 000 kunnoapidon tarvikenimikettä ja RAP 5:n varatota kunnoapidon tarvikenimikkeitä löytyy reilut 4000 kappaletta. Varaoien tarkatelu aloitettiin etimällä RCM-analyyin peruteella tärkeiki ooittautuneille varaoille ako-koodit kunnoapidontietojärjetelmätä. RCM-analyyin päätökenteko-oion viimeienä vaiheena oli määrittää tarvittavat varaoat uoiteltavalle toimenpiteelle. Varaoien etiminen kuti-järjetelmätä aloitettiin tututumalla hiomakoneiden materiaalihallinnan kautta varatota otettuihin nimikkeiiin töiden mukaan. Kuvaa 14 näkyy polku, jota nimikkeet löydettiin ja kuvaa 15 on pieni oto litata, jota löydettiin hiomakoneille varatota otettuja nimikkeitä. Litaa oli lähe 400 työtä, joille oli haettu varatota varaoia. Nimikkeiden määrä oli huomattavati pienempi.
Miettunen Tanja Opinnäytetyö 46 Kuva 14. Polku varatotaotettujen nimikkeiden löytämieen kuti-järjetelmätä Kuva 15. Varatotaotetut nimikkeet työn kohteen mukaan Varaoien tarkatelua jatkettiin elvittämällä kaikkien hiomakoneille 1 4 otettujen varatonimikkeiden käyttökohde, eli elvitettiin, minkä laiteoan korjaukiin mitäkin nimikettä oli käytetty. Tulokena oli Exceliin oaluettelolita, joka eitellään liitteeä 3, litaa varatota otetut nimikkeet on kohditettu oikealle laiteoalle. Oaluettelolita iirretään myöhemmin kuti-järjetelmään. Oaluettelolitaan otettiin mukaan myö aikaiemmin RCM-analyyiä eiin noueet varaoat, vaikka niille ei löytynyt minkäänlaita varatohitoriaa. Sellaiia oia olivat muun muaa kärkipinolin lukituylinteri. Lukituylinteritä ei löydy tietoa kuti-järjetelmätä, koka itä ei ole kokaan vaihdettu eikä akotettu.