Muuttuva maailma muuttuva tuottaja

Muuttuva maailma muuttuva tuottaja Tuomas Kuhmonen Tutkimusjohtaja, dos., KTT, MMM, agr. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Lihatilan talous ja johtaminen 1

Tulevaisuuden tutkiminen 1) Tehtävä: Siinä määrin kuin tulemme tietoisiksi erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista, meille avautuu uusia valintamahdollisuuksia nykyhetkessä (Slaughter 1993, 290). Tulevaisuudentutkimus ei ensisijaisesti ennusta vaan suunnittelee ja arvioi erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia 2) Haaste: Millä abstraktiotasolla tulevaisuudesta voidaan luottavaisesti sanoa jotain? Megatrendi > trendi > heikko signaali Maisema > regiimi > niche Rakenne > toimijuus 2

Tulevaisuuspolun valintaan lii.yvät riski ja uutuus Toimintavaihtoehtojen avaruus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus Strateginen valinta 2 Innovaatio 2 Innovaatio 3 Innovaatio 1 Strateginen valinta 1 Aika 3 Lähde: Kuhmonen 2012

Toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia 1) Muutostekijät, ajurit, muutosten aiheuttajat 2) Tulevaisuuksien sisällöt 3) Mikä sitoo sisällöt yhteen, tulevaisuustarinan juoni 4) Muutosprosessin tahti: ennallaan hidas nopea 5) Muutosprosessin tasot: mikro meso makro 6) Muutosprosessin muoto: lineaarinen, eksponentiaalinen, hyppäys... Aaltohahmo Lineaarinen hahmo Hyppäyksellisen muutoksen hahmo Eksponentiaalinen hahmo Haarautuvan kehityksen hahmo Kohinahahmo Murroshahmo Lähde: Kamppinen & Malaska 2004, 68 4

Maaseudun menneisyys Maaseudun suuret muutosvoimat Mitä ihmiset tekevät Missä ihmiset asuvat 4 5 6 Elintaso nousee 7 Aluerakenne keskittyy Palvelujen kysyntä kasvaa, palveluvaltaistuminen Seuraava suuri muutosvoima? 3 Työvoimaa muille toimialoille, elinkeinoelämä monipuolistuu 2 Työn tuottavuus kasvaa alkutuotannossa 1 Uutta teknologiaa käyttöön 5 Lähde: Kuhmonen & Niittykangas 2008.

Sisällönanalyysin tuloksia: maaseudun tulevaisuus (80+20 dokumen>a) Talous Hallinta Ihmiset Ekosysteemipalvelut Eristetty maaseutu Aineeton kulutus Luottamusyhteiskunta Kriisi ja suuri muutos Yleisen mielipiteen merkitys Kansalaisaktivismin nousu Matkailun kasvu Infrastuktuurin merkitys Pienyritysten merkitys Luonnonvaratalous Huoltokyky Saavutettavuuden merkitys Palveluvaltaistuminen Teknologian kehitys Suuryksiköt Julkishyödykkeiden merkitys Protektionismin nousu Omavaraistalous ja -ajattelu Tukikulttuuri Lähi-ilmiöt Eriarvoistuminen Verkostoituminen Hyödykevirtojen jäljitettävyys Hajautuminen Omistajuuden eriytyminen Turvallisuus ja haavoittuvuus Eliitin maaseutu Lyhytkestoisuus ja tilapäisyys Julkisen sektorin uudelleenorganisoituminen Hallinnan uudelleenorganisoituminen Ympäristö ja kestävyys Kokonaisvaltaisuuden merkitys Mahdollistavat instituutiot Uusi yhteisöllisyys Pienrakenteet Sääntelyn lisääntyminen Sääntelyn purku Yksilöllinen kulutus, asiakaslähtöisyys Monitoimisuus ja moninaisuuden hallinta Elämänhallinnan tarve Siirtolaisvirtojen kasvu Onnen etsintä Paikallinen identiteetti Etätyö Omatoimisuus ja itsenäisyys Merkityksellisyyttä etsimässä Suvaitsemattomuus ja eriytyminen Sopeutumiskyky ja joustavuus Vieraantuminen oman hyvinvoinnin perustasta Juuret ja perinteet Vapaa-ajan lisääntyminen Luova tila maaseudulla Huolenpito Pienimuotoisuus Oma tila ja yksityisyys Kohtuullisuus Eettisyys valinnoissa Yrittäjyys ja yritteliäisyys Vakaumus ohjenuorana, uskomuksellisuus Parantava luonto Elämykset valinnoissa Hiljaisuus Luonnonmukaisuus Energian merkitys Globalisaatio Tuottavuus ja resurssitehokkuus Keskittyminen ja kaupungistuminen Osallisuus Vastuullisuus Kulttuurin merkitys Monipaikkaisuus Ikääntyminen Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Osaaminen ja uudistumiskyky Hyvinvointi ja terveys Heikkoja signaaleja (muutosoireita) Osasta tulee Trendejä (kehityssuuntia) Osasta tulee Megatrendejä (monikanavaisia valtavirtoja) 6 Lähde: Kuhmonen& Kuhmonen 2014.

Aja.eluharjoitus 1 1) Valitse kuviosta (tai päätä itse): 3 omalle liiketoiminnallesi hyödyllisintä muutostekijää 3 omalle liiketoiminnallesi haitallisinta muutostekijää 2) Arvioi kunkin muutostekijän toteutumisen todennäköisyyttä: 3 erittäin epätodennäköinen 2 melko epätodennäköinen 1 jonkin verran epätodennäköinen 0 yhtä epätodennäköinen kuin todennäköinenkin +1 jonkin verran todennäköinen +2 melko todennäköinen +3 erittäin todennäköinen 7

Maaseudulla on ratkaisuja suuriin haasteisiin = liiketoimintamahdollisuuksia = tulevaisuuksien sisältöjä Maaseutu ja maatalous muuttuvat osana yhteiskuntaa! TASA-ARVO Naisten asema Demokratia Alueellinen tasa-arvo Ihmisiin liittyvät haasteet TURVALLISUUS Henkilökohtainen Kansallinen Ruokaturva Tuotantoon liittyvät haasteet RUOKA Maataloustuotannon lisääminen ENERGIA Siirtyminen uusiutumattomista uudistuviin energialähteisiin Hyvinvointilähde Resursseihin liittyvät haasteet Raaka-ainelähde Kansakunnan kilpailukyky ja hyvinvointi VESI YMPÄRISTÖ Työvoimalähde 1950 2000 2050 Makean veden saatavuus Luonnon monimutoisuus Ilmastonmuutos Saastuminen Lähde: Kuhmonen 2015. Lähde: Kuhmonen 2015. 8

Mahdollisuusikkunat Aika Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus Liiketoimintamahdollisuuksia, jotka on jo toteutettu tai ikkuna on muuten sulkeutunut. Liiketoimintamahdollisuuksia, jotka ovat avoinna ja niiden toteutuminen edellyttää sitä, että joku näkee mahdollisuuden kokonaisuutena. Liiketoimintamahdollisuuksia, jotka odottavat avautumistaan, koska jokin niiden elementeistä ei ole vielä mahdollinen tai yhteensopiva muiden kanssa. Lähde: Pihkala & Vesalainen 1999. 9

Muutoksen syklit Globaalisuus BKT Kompleksisuus Muutoksen tahti Fuusioyhteiskunta?? vuotta Bioyhteiskunta 25 vuotta Tietoyhteiskunta 50 vuotta Agraariaika 6000-7000 vuotta Teollinen aika 250 vuotta 6000 e.a.a. 1600 1700 1800 1900 2000 2025 2050 Lähde: Mannermaa 2004. 10

Muutoksen syklit 18 % 16 % 14 % 12 % 1. Kondratieff 1780-1830 Höyrykone 2. Kondratieff 1830-1880 Rautatie, teräs 3. Kondratieff 1880-1930 Sähköistäminen, kemikaalit 4. Kondratieff 1930-1970 Autot, petrokemikaalit 5. Kondratieff 1970-2010 Informaatioteknologia, viestintäteknologia 6. Kondratieff 2010-20?? Biotalous? Ympäristöteknologia? Nano-/bioteknologia? Terveydenhuolto? 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % Vuoden 1837 paniikki 1837-1843 Pitkä lama 1873-1879 Suuri lama 1929-1939 1. ja 2. öljykriisi 1974-1980 Finanssikriisi 2007-2012 1819 1829 1839 1849 1859 1869 1879 1889 1899 1909 1919 1929 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2009 S&P 500: tuoton (% vuodessa) 10 vuoden liukuva keskiarvo 1814- Lähde: Allianz Global Investors Capital Market Analysis 2010. 11

Maaseutualueiden vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Luonnonvarat Markkinat Arvo lisääntyy Arvo vähenee Politiikka ohenee Politiikka Käyttöä edistetään Käyttöä rajoitetaan Markkinat + politiikka 3 Kestävää (t, y, s, k) Ei kestävää (t, y, s, k) 1 2 Museomaaseutu Kun ratkaistaan ensisijaisesti ympäristöllisen kestävyyden ongelma kaupunkilaisten enemmistön ehdoilla. Hajautunut biotalous Kun ratkaistaan yhtä aikaa luonnonvarojen kasvavan niukkuuden ja kestävyyden ongelmat. Siirtomaatalous Kun globalisaatio vahvistuu kansallisvaltioita vahvemmaksi voimaksi. 4 Saarekemaaseutu Kun ratkaistaan julkisen talouden ongelma (kestävyysvaje) pienentämällä sen kokoa olennaisesti; luonnonvaroista ei myöskään synny uutta kasvua. Lähde: Kuhmonen & Kuhmonen 2014. 12

Maaseudun tulevaisuuskuvia Suomi Alueidenkäytön tulevaisuus Rurbania, etätyöesikaupunki. Maaseudulla asuu viljelijöitä ja etätyöläisiä, joista monet ovat palanneet juurilleen tekemään etätöitä ja vieeämään laadukasta elämää kaupunkia paremmassa asuinympäristössä. Permalandia, permakul.uuriparajisi. Tehotuotannosta on luovueu, kestävä maatalous ja elämäntapa pitävät geenimuunnellut tuoeeet ja tehotuotannon taudit ja vitsaukset loitolla; puhtaita ja kestäväsj tuoteeuja tuoeeita viedään laajasj. Ekosampo, luonnonreservaa>. HätäJlastrategiana maa on jaeeu luonnonreservaaeeihin, joita hoitavat viranomaiset ja armeija. Näissä tuotanto on tehokasta, muu maa on aujoitunut. Ruraburgia, maaseutulinnakkeet. Vain suurimmat Jlat ovat säilyneet ja muueuneet maaseututehtaiksi ja omia etujaan valvoviksi linnakkeiksi, joiden tehotuotantoa (ml. geeni- ja biotekniikka) kansalaisjärjestöt protestoivat ja sabotoivat. Rexodus, aujo maa. Tyhjentyneellä ja vailla toimeentulomahdollisuuksia olevalla maaseudulla hallitsevat aujotalojen rikollisliigat ja köyhät kunnat ovat myyneet maitaan sijoituspaikaksi ulkomaiselle ydin- ja ongelmajäeeelle. Troija, maaseudun musta hevonen. Maaseutu on pakolaiskeskus, jonne ympäristökatastrofien ja poliitsten levoeomuuksien tänne ajamat ihmiset on sijoiteeu vähintään kahden vuoden työkomennukselle. MaataloustuoEeille on kysyntää, tuoeajia ja kaikki maa on tuoeavassa käytössä. Lähde: Heinonen 2001. 13

Henkilökohtainen tulevaisuus Toimeentuloresepti Millä elän? - Työmarkkina-asema - Toimiala - Sisältö Asumisresepti Missä elän? - Sijainti - Asunto Elämäntaparesepti Miten elän? - Sisältö Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto 2015. 14

Unelmatulevaisuuden sijainj

Nuorten unelmat tulevaisuudesta miten vastataan? Toimeentuloresepti Asumisresepti Elämäntaparesepti Työmarkkina-asema: Yrittäjä Toimiala: Alkutuotanto Teollisuus Erityissisältö: Kaksi työtä Kestävyys Sijainti: Sijainnin erityispiirteet: Saari Järvi lähellä Luonto lähellä Naapurit kaukana Oma rauha Suomalaiset nuoret 18-30 vuotta: unelmatulevaisuus syvällä maaseudulla (10 %) Profilointitekijöiden sijaintiosamäärä > 1, lihavoidut: > 2 Syvä maaseutu 67 % nuorista sijoitti unelmatulevaisuuden omalle synnyinalueelleen ja 72 % nykyiselle asuinalueelleen (6 suuraluetta) Asunto: Omakotitalo Asunnon erityispiirteet: Kesämökki, huvila Maatila, maalaistalo Puutalo Vanha talo Muu (sekalainen) Erityissisältö: Metsästys, kalastus Osallistuminen Vapaus Perhe-elämä Luonnonläheisyys Eläimet Käsityöt Turvallisuus Yksinolo Rauha, hiljaisuus Koneet Muu (sekalainen) Lähde: Kuhmonen, Kuhmonen & Luoto 2015. 16

Paradigman muutos 1900-luvun paradigma 2000-luvun paradigma Perusta: Aineellinen hyvinvointi Tuotanto & jalostus Eriytyminen & työnjako Välittävät prosessit: Ruokajärjestelmän teollistuminen, pääomavaltaistumien, erikoistuminen, keskittyminen, alueellinen eriytyminen ja maapalloistuminen Ilmentymät: Voimaperäinen, tekninen maatalous Ruuan tuotteistaminen, jalostaminen ja pakkaaminen Pilaantuvan ruuan kuljetus- ja säilytysjärjestelmät Supermarketit ja ruuan helppo hankinta Instituutioiden uudistuminen (politiikat, markkinat, kulttuurit ja muut hallintajärjestelmät) Ruokajärjestelmien kestävyysmatkat Perusta: Järjestelmänäkökulma & yhdistyminen Moniulotteinen kestävä kehitys Aineeton hyvinvointi Välittävät prosessit: Ruokajärjestelmän kestävä voimaperäistyminen, monipuolistuminen ja paikallistuminen Ilmentymät: Uudet kuluttaja-tuottaja yhteenliittymät ja yhteydet Kiertotalouteen ja omavaraisuuteen perustuvat paikalliset ruokajärjestelmät Läpinäkyvät, sertifioidut vastuullisen ruuan järjestelmät Aitoihin brändeihin perustuvat uudet ruokakulttuurit Lähde: Kuhmonen 2016 17

Paradigman muutos maaseudulla Luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen Hajautuneet, paikalliset järjestelmät (energia, ruoka, asuminen + liikkuminen...) Kiertotalous Hajautunut yhdyskuntarakenne ei ympäristörasite (bioenergia + biopolttoaineet) Aineettoman hyvinvoinnin yhdistäminen aineelliseen hyvinvointiin (liiketoimintamahdollisuuksia) Kohorttivaikutus (sukupolvien erot, arvojen muutos...) 18

Maatalouspolitiikan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Politiikka Ø Julkinen politiikka on vastaus yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin tai ongelmiin: 1) Mihin haasteisiin tulevaisuudessa vastataan? EU:n asetusluonnokseen vai vaikeisiin asioihin? 2) Kuka määrittelee haasteet ja vastausvaihtoehdot? MMM:n virkamiehet vai laajempi näkemys? 3) Mihin julkisen talouden resurssit riittävät? Onko tukiratkaisujen tie kuljettu loppuun? 4) Miten vastaukset pannaan toimeen? Mavi... Kilpailu- ja kuluttajavirasto... Metsäkeskus... 19

Maatalouspolitiikan menneisyys 2 1 3 4 5 Ylituotanto Alue- ja rakennenäkökulma Sisämarkkinat 6 Reformien aika, kansainväliset paineet Koheesioajattelu, etelä Yliomavaraisuus 1980-luvun alussa, vientituki puolet CAP-menoista, sokerikiintiöt (A, B, C) ja maitokiintiöt (1984), maksut ym. Rakennepolitiikkadirektiivit 1972 (investointi- ja luopumistuet), UK + IRL + DEN 1973, LFA -direktiivi 1975, Välimeren paketti 1977 Rooman sopimus 1957, CMO 1962, EAGGF 1962 7 Seuraava kehitysvaihe? Yhteiskuntanäkökulma, itä KIE-maat (10) 2004, ROM + BUL 2007; ROM + POL 46 % maatiloista (EU27, 2009); CAP:n toinen pilari, pienviljelijätuki; tukierojen tasaaminen jäsenvaltioiden välillä MacSharry 1992, Agenda 2000, Fischler 2003, Health check 2008, CAP Post-2013; hinnanalennuskorvaukset 1992, tuontimaksuista tulleihin 1995, 1. ja 2. pilari 2000, decoupling + modulation + cross-compliance, tilatuki 2003, viherryttäminen 2014 GRE 1981, ESP + POR 1986 (oliiviöljy, hevi, viini, tupakka & laaja maatalouselinkeino; tuki), IMP 1986, koheesiopolitiikka 1988 (tav. 1 ja 5b; kaudet, osarahoitus), Leader 1991 1950-70 CAP:n synty 1970-90 CAP:n autonomian aika 1990- CAP:n integraatio yhteiskuntapolitiikkaan 20 Lähde: Kuhmonen 2015.

Maatalouspolitiikan menneisyys CAP:n menot ja uudistusprosessi (vuoden 2007 kiintein hinnoin) 70 Miljardia euroa E U-10 E U-12 E U-15 E U-25 % BKT:stä E U-27 0.7% 60 0.6% 50 0.5% 40 0.4% 30 0.3% 20 0.2% 10 0.1% 0 0.0% 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 % EU:n BKT:stä Maaseudun kehittäminen Tuotantomääristä riippumattomat suorat tuet Tuotantomääriin sidotut suorat tuet Muu markkinatuki Vientituki 21 Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto.

Maatalouspolitiikan menneisyys Iso-Britannia, Irlanti, Tanska 1973 Tilaluku + 15 % Maatal. työlliset +15 % Maatalousmaa + 41 %... suhteessa EU-6 1:3 Tila- ja työllisyysosuus vs. maatalousmaaosuus -- tila- ja tuotantorakenne 1970-luku: luoteeseen 1 1990-luku: pohjoiseen 3 1:1 Ruotsi, Suomi, Itävalta 1995 Tilaluku + 6 % Maatal. työlliset +8 % Maatalousmaa + 7 %... suhteessa EU-12 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros 2004 Tilaluku + 57 % Maatal. työlliset +54 % Maatalousmaa + 26 %... suhteessa EU-15 2:1 Belgia, Alankomaat, Luxemburg, Italia, Ranska, Länsi-Saksa EU6 2 4 2000-luku: itään 3-4:1 Bulgaria, Romania 2007 Tilaluku + 48 % Maatal. työlliset +36 % Maatalousmaa + 12 %... suhteessa EU-25 1980-luku: etelään Kreikka 1981; Espanja, Portugali 1986 Tilaluku + 61 % Maatal. työlliset +58 % Maatalousmaa + 41 %... suhteessa EU-9 1,5:1 2:1 Kroatia 2013 Tilaluku + 2 % Maatal. työlliset +2 % Maatalousmaa + 1 %... suhteessa EU-27 22 Lähde: laskettu Euroopan komission ja Eurostatin tilastoista.

Maatalouspolitiikan menneisyys Epäedullinen EU esimerkki polijikkakehityksen kääntöpuolesta (54 %) 23 Lähde: Euroopan komissio.

100 % Huolenaiheet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehityksen taustalla: huolenaiheen kohde 5 18 27 11 11 3 11 19 2 24 32 7 Politiikan muotoilu ja toimeenpano Veronmaksajat (budjetti) 5 26 4 11 15 19 2 17 Ympäristö Markkinat ja kauppa Alueet 46 35 12 7 Kuluttajat 17 17 Maatilat 0 % Synty 1957 1967 Kriisiytyminen 1968 1984 Uudistukset 1985 1999 Yhteiskunnallistuminen 2000 2013 Perustuu 20 keskeisen politiikkadokumentin sisällönanalyysiin, jossa tunnistettiin 216 huolenaihetta. Julkinen politiikka on vastaus yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin. Lähde: Kuhmonen 2016 24

Aja.eluharjoitus 2 Valitse (tai päätä itse) asiat, joihin kaipaat politiikan apua: Listaa järjestyksessä kolme tärkeintä? Sään$vaihtelu$lisääntyy$ja$tietyt$alueet$kärsivät$ongelmista$(tulvat,$kuivuus,$taudit$ym.) Sääntely$menee$aivan$liian$pitkälle:$tehokkuus,$hallittavuus,$yrittäjyys$ja$kilpailukyky$kärsivät Erilaiset$pelisäännöt$vääristävät$kilpailua$(hormonit,$lääkkeet,$eläinA$ja$ympäristönsuojelu,$GMO$ym.) Kansainväliset$kauppasopimukset$määrittelevät$pelisäännöt$(hyvässä$ja$pahassa) Ruuan$tuotantokyky$ja/tai$luonnon$toimintakyky$heikentyvät$saastumisen$tai$viljelykäytäntöjen$takia Kilpailukykyä$ei$tavoitella$riittävän$määrätietoisesti$(brändit&tuotekehitys,$laatu,$hygienia,$rakennekehitys,$t&kApanostus,$kasvinjalostus) Elinkeinon$jatkuvuus$edellyttää$mahdollisuutta$kannattavaan$toimintaan$kohtuullisella$riskillä$ja$kuormituksella Maatalous$joutuu$sopeutumaan$muiden$politiikanalojen$linjauksiin,$sitoumuksiin$ja$päätöksiin Jäsenvaltioiden$ja$alueiden$erilaisuutta$ei$huomioida$riittävästi Alhaiset$tuottajahinnat$heikentävät$kannattavuutta,$maksuvalmiutta$ja$toimeentulomahdollisuuksia Tuottajien$(ja$kuluttajien)$markkinavoiman$puute;$valta$valuu$kaupalle$ja$logistiikkatoimijoille Varautuminen$erilaisiin$kriiseihin$on$puutteellista$ja$voi$johtaa$kaaokseen$ja$suuriin$ristiriitoihin EU:n$päätöksentekokyky$heikkenee$edelleen Demokratia,$tasaAarvo$ja$koheesioperiaate$eivät$toteudu;$polarisaatio$lisääntyy Julkinen$talous$kiristyy,$jolloin$maatalouden$tuki$vähenee$ja$tukiehdot$kiristyvät Kasvavaan$markkinavaihteluun$ei$löydetä$hallintaA$ja$sopeutumiskeinoja Markkinoita$ja$politiikkaa$hallitsevat$isot$toimijat Vääristävä$tukijärjestelmä$suosii$hyviä$tuotantoalueita$ja$omistamista$(ei$kehittämistä) Epäedullisia$luonnonoloja$on$vaikea$kompensoida;$tukea$tarvitaan Maatalouden$kilpailukykyä$ei$mitata$monella$mittarilla,$jotka$vastaisivat$sen$roolia$yhteiskunnassa Maatalous$ei$yksin$kykene$pitämään$yllä$maaseudun$perusrakennetta,$infrastruktuuri$rapistuu Maatalous$on$pieni$toimiala$ja$vain$yksi$osa$ruokajärjestelmää;$kasvavalle$joukolle$vieras$ilmiö Hätäratkaisujen$tai$menneeseen$lukkiutumisen$sijaan$pitkäjänteistä,$ennakoivaa$politiikka Poliitikot$ja$viranhaltijat$eivät$tunne$käytäntöä Politiikasta$puuttuu$strateginen$ote$ja$keskittyminen$olennaiseen Kasvupotentiaali$maaseudun$luonnonvaroista$jää$hyödyntämättä Ylituotanto$sekoittaa$markkinoita Epävarmuus$hidastaa$kehitystä$ja$investointeja YmpäristöA$ja$terveystietoisuus$muuttaa$kulutustottumuksia$(kasvisvoittoisemmaksi) Markkinasignaalit$eivät$välity$nykyisessä$ruokajärjestelmässä$tehokkaasti Ruuan$alkuperän$epäselvyys$lisää$riskejä$ja$väärinkäytöksiä Vain$paikkaperusteisesti$sopeutunut,$hajautunut$ruokajärjestelmä$voi$olla$kestävä EU:n$kotimarkkinat$eivät$kasva,$koska$väestö$ei$kasva$(vain$vientikysyntä$kasvaa) Maatalouspolitiikan$suunnittelu$on$vanhanaikaista$ja$passiivista Hidas$tai$puuttuva$talouskasvu$ei$toimi$rakenneA$ja$työllisyyskehityksen$moottorina Huoltokyky$saavutetaan$yliresursoinnilla,$ei$sopeutumiskyvyllä Keskittämisideologia$ja$Akehitys Korkea$tulotasovaatimus$edellyttää$korkeaa$osaamista Tuotantopanosomavaraisuus$on$tuoteomavaraisuutta$heikompi Yrittäjien$osaamisessa$on$isoja$eroja 25

Maatalous- ja elintarvikepolitiikan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Kuluttajalähtöinen politiikka Tavoitteet: Hinta, turvallisuus, erilaiset mieltymykset Keinot: Tuonti, elintarvikelainsäädäntö, merkit Ympäristölähtöinen politiikka Tavoitteet: Resurssien suojelu, haittojen minimointi Keinot: Sääntely, luvat, normit Maatalous- ja elintarvikepolitiikka Nykyinen politiikka Aluelähtöinen politiikka Tavoitteet: Alueiden elinvoima ja identiteetti Keinot: Alueelliset tuet ja tuotteet Kilpailukykylähtöinen politiikka Tavoitteet: Alhaiset tuotantokustannukset Keinot: Tuki investoinneille ja liikkeenjohto-osaamiselle 26 Lähde: Kuhmonen 2015.

Maatalous- ja elintarvikepolitiikan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia 27 Lähde: Kuhmonen 2015.

Maatalous- ja elintarvikepolitiikan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia: peruskysymyksiä Globaali Markkinat Kilpailukyky, riippuvuus Yhdenmukainen Alueellinen, paikallinen Politiikka Suojelu, omavaraisuus Erilaistettu 28

Elintarvikejärjestelmän vaihtoehtoisia tulevaisuuksia 1) Paikallisen ja ulkopuolisen suhde: vaihdanta valta riippuvuus/autonomia 2) Välttämättömyyshyödykkeiden tuotanto ja kulutus: pieni hintajousto, huoltovarmuus 3) Politiikka + markkinat 4) Biologia + talous + paikkasidos 29

Paradigman muutos maatalous- ja elintarvikejärjestelmässä Globaalit epäyhtälöt Ø FAO: Ruuan kysyntä kasvaa à maataloustuotanto + 50 % (2016 2050) Ø Tehostaminen à ympäristöongelmat A Ø Laajaperäistäminen à laajamittainen pellonraivaus à ympäristöongelmat B Ø Ei lisätä tuotantoa à nälkä, huoltovarmuus, ruokapakolaiset Ø EU-ongelma: sisäinen kysyntä ei kasva à vienti tai heikkenevä hintakehitys 30

Tunnuslukuja merkittävistä maatalousmaista Venäjä (2011) Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD Kanada (2011) Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD EU-27 (2011) 34 40.418 1,9 2,0 67 55/45 15 9,2 7,0 +9,6 503 25.100 1,7 4,6 188 57/43 18 6,5 5,9 7,8 Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD 147 21.093 4,3 7,9 216 52/48 15 1,7 12,2 28,4 Kiina (2011) Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD Kanada EU-27 USA Japani Kiina USA (2011) Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD 1.347 8.387 10,1 34,8 524 62/38 13 2,3 5,1 45,9 Japani (2011) 312 48.043 1,2 1,6 403 59/41 8 9,8 4,7 +39,2 Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD Indonesia Brasilia 128 34.051 1,2 3,4 5 65/35 51 0,4 7,9 63,8 Australia Uusi-Seelanti Australia Austra alia (2011) Brasilia (2011) Indonesia (2011) Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD 200 11.239 5,5 17,0 265 59/41 5 31,9 4,8 +70,7 244 4.679 14,7 35,8 54 84/16 15 21,0 10,7 +23,8 Väestö, V Väe äestö es ö, milj milj. henk. B KT/a asu ukas USD PPP BKT/asukas, M aatalo ous, % BKT:sta Maatalous, M aata alous, ous % työllisistä Maatalous, Maatalousmaata, milj. ha M aatalousm Kasvi-/kotieläintuotanto, K asvii-/kotie % P SE, % PSE, E lin ntarrvikke % viennistä Elintarvikkeet, % tuonnista E lin ntarrv. kauppatase, kau Elintarv. mrd. USD 23 42.060 2,8 2,8 409 57/43 3 13,1 4,8 +20,8 Uusi-Seelanti (2011) Väestö, milj. henk. BKT/asukas, USD PPP Maatalous, % BKT:sta Maatalous, % työllisistä Maatalousmaata, milj. ha Kasvi-/kotieläintuotanto, % PSE, % Elintarvikkeet, % viennistä % tuonnista Elintarv. kauppatase, mrd. USD 4 30.164 5,4 6,9 11 21/79 1 56,1 10,8 +17,2 Lähde: OECD:n tilastoaineistot. 31

Maatalouteen liittyvien riskien maailmanlaajuinen jakautuminen Tulvat/merenpinnan nousu Veden niukkuus Saastuminen Aavikoituminen/kuivuus Metsien häviäminen Alhainen/katoava maan tuottokyky Luonnon monimuotoisuuden vähentyminen Eroosio Maan niukkuus Viljelysmaata Lähde: FAO. 32

33

Paradigman muutos maatalous- ja elintarvikejärjestelmässä Tunnusluku (noin 2011) Suomi Alankomaat Asukasluku, milj. 5 16 Asukastiheys, as./km2 18 487 Maatalousmaa, milj. ha 2,29 1,87 Maatiloja, kpl 63.000 71.000 Keskitilakoko, ha 36 26 Maatal. työllisiä, 1.000 henk. 114 226 Viljasato 2008-2011, kg/ha 3.400 8.500 (2,5 x) Maataloustuotanto, mrd. EUR 4,63 25,43 EUR/ha 2.000 13.600 (7x) EUR/tila 74.000 358.000 (5x) EUR/työllinen 41.000 113.000 (3x) Elintarv. kauppatase, mrd. EUR 2,2 +25,6 Lähteet: Euroopan komissio, Eurostat. 34

Paradigman muutos maatalous- ja elintarvikejärjestelmässä Maa- ja elintarviketalouden kehityssuuntia Ø Food from nowhere à Food from somewhere Ø Kannattavuuskerroin à Moniulotteinen suoriutuminen (mittaristo?) Ø Maatalous, jalostus, kauppa, kulutus à Elintarvikejärjestelmät Ø Taloudellisten, ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ongelmien erillistarkastelut à Kestävä kehitys VIHREÄ KETJU 2030 Vihreässä ruokaketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Kansalaisten ja valtion kasvava huoli huoltovarmuudesta epävakaassa ja ilmastonmuutoksen uhkaamassa maailmassa synnyttää alueellisen omavaraistalouden. Vihreässä ketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, kun tuotanto ja kulutus lähentyvät toisiaan. Maan tuottokyvyn säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen, ruuan kaukokuljetusten vähentäminen ja ruokaketjun ympäristökuormituksen pienentäminen ovat toiminnan johtotähtiä. Halpatuotannon ympäristöhaitat ja alueellisesti keskittyneen tuotannon ympäristö- ja saatavuusriskit tunnistetaan ja tunnustetaan: ruuan hinta sisältää myös ympäristöhyötyjen ja ympäristöhaittojen arvon ja toimitusvarmuuspreemion. Vahva omavaraisuusajattelu leimaa tuotantoa ja kulutusta. Tuotantopanokset ovat pääosin kotimaisia ja ravinnekierrot suljettuja tuotanto nojaa kotimaiseen bioenergiaan ja kuljettaminen kotimaiseen biopolttoaineeseen. Ruokajärjestelmä organisoituu uudelleen sellaisiin kokonaisuuksiin ja mittakaavoihin, joissa ravinne- ja energiakierrot toimivat. Uusi teknologia tunnistaa ja ehkäisee ympäristöriskejä ja ympäristökuormitusta ja erilaiset mittarit ohjaavat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Ruokaa tuotetaan kaikkialla: pelloilla, metsissä, kaupunkien puistoissa, parvekkeilla ja katoilla, kouluissa, hoitolaitoksissa, suurilla maatiloilla ja pienissä puutarhoissa. Vihreä ruokaketju maksimoi paikallisen luontopääoman säilymisen ja tuottokyvyn pitkällä aikavälillä. Kuluttajat tuottavat 20 % ruuastaan omassa taloudessa, 60 % tuotetaan lähialueella (noin 100 km) ja 20 % jossain muualla. REILU KETJU 2030 Reilussa ruokaketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Herääminen ihmisten hyvinvoinnin eroihin ja sosiaaliseen vastuuseen nostavat eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden ruokatalouden keskiöön. Reilussa ketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, jolla halutaan tehdä hyvää. Reilun ruuan sertifikaatti takaa kotimaisen ruokajärjestelmän osallisille mahdollisuuden lailliseen, oikeudenmukaiseen ja eettiseen toimintaan. Sertifikaatin vaatimusten mukaan esimerkiksi tuottajille maksettava takuuhinta kattaa kotimaiset tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat työntekijöiden ja tuotantoeläinten hyvän kohtelun ja antavat tuottajalle kilpailukykyisen toimeentulon. Tuottajat, jalostajat ja kauppiaat sitoutuvat jakamaan markkinaehtoista menekkiä vaille jääneet tuotteet hyväntekeväisyyteen sopimusjärjestöjen kautta. Reilun ruuan sertifikaatti edellyttää myös läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä: kaupassa tai tuotteessa tulee olla näkyvillä tuottajan saama osuus hinnasta ja kaikkien raakaaineiden alkuperä eli tuottaja ja tuotantopaikka. Näin ostaja voi saada hyvän omantunnon lisäksi varmuuden kulutuksensa sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Julkisissa hankinnoissa suositaan reilun ruuan sertifikaatin tuotteita. Maatalouden tukijärjestelmiä ja erilaisia merkkejä sulautetaan sertifikaattiin, jolloin byrokratia ja tuotannon tukitarve vähenevät. Sertifikaattijärjestelmää valvontoineen ylläpitää säätiö, jonka hallituksen edustajista puolet nimittävät tuottajajärjestöt ja puolet kuluttajajärjestöt. Reilu ruokaketju maksimoi ruokaketjun ylläpitämän sosiaalisen pääoman. Kuluttajien ostamasta kotimaisesta ruuasta 80 % on reiluksi sertifioitua ja 20 % muuta ruokaa. * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * MAITOA 1 LITRA 1,00 EUR Tuottaja... 0,42 EUR, 42 % Jalostus... 0,17 EUR, 17 % Kauppa... 0,29 EUR, 29 % Valtio (alv)... 0,12 EUR, 12 % * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * AITO KETJU 2030 Aidossa ruokaketjussa liikkuu kulttuurisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Ruokakasvatus ja -valistus luovat Suomeen uuden ruokakulttuurin. Aidossa ketjussa liikkuu ruokaa, jolla on mukanaan tarina matkastaan ruokapöytään. Ruoka syntyy tunnettujen taitajien käsissä, tunnetuissa paikoissa ja tunnetuilla tavoilla kaikki nämä tiedot ja tarinat kulkevat kuluttajalle ruuan mukana. Paikallistasolla tämä tieto välittyy suoraan tuottajalta kuluttajille, kotimaassa säilyvien tuotteiden merkintöjen ja tunnistettavan tuottajan netissä tarjoaman tiedon kautta ja ulkomailla kansallisen arktisen puhtauden brändin kautta. Ruuan tuotanto ja kulutus osana historiaa ja kulttuuria on merkittävä osa perusopetusta. Lumen, kivien, soiden, vesien ja metsien keskellä omavaraiseksi yltänyt kansa on ylpeä luomastaan ruokakulttuurista, suomalaisesta etnisyydestä. Uuden ruokakulttuurin nousu vahvistaa ruokamatkailua ja herättää luovat alat luomaan taikaa alkuperäruuan ympärille. Maahanmuuttajien ja suomalaisten ruokakulttuurin vuorovaikutus luo jännittäviä tuotteita ja elämyksiä. Monet kiinnostuvat alkuperäisroduista, -lajeista ja -lajikkeista. Suomen kartan voi täyttää tuotteilla, joille paikalla tai historialla on merkitystä. Ruokavienti ja ruokamatkailu kasvavat, samoin kausiruuan näkyvyys ja kulutus. Tunnetusta paikasta peräisin oleva ruoka torjuu myös ruokaväärennöksiä ja terveysriskejä, joita tuntemattomasta paikasta peräisin olevaan ja satunnaisesti tarkastettuun ruokaan liittyy. Aito ruokaketju maksimoi ruokaan liittyvän kulttuurisen pääoman. Kuluttajien hankkimista kotimaisesta ruokatuotteista 95 % sisältää tiedon tuottajasta, tuotantopaikasta, tuotantoajasta ja tuotantotavasta. 35

Polarisoituminen: kaksi elintarvikejärjestelmää? A B Kilpailuympäristö Maailmanmarkkinat, Kotimaan markkinat, sisämarkkinat paikallismarkkinat Tuote Elintarvikeraaka-aine Elintarvike Kilpailuetu, menestymisen ehto Hintakilpailukyky Asiakassuhde Fokus Tarjonta Kysyntä Ostaja, asiakas Elintarviketeollisuus Muu: kuluttaja, pooli, horeca... Kuluttajien ja tuottajien osuuskunta? Tulonmuodostus Myyntihinta Myyntihinta Maataloustuki Ympäristötuki? Rakennetuki Hanketuki? Turvaverkko Poliitikko Kuluttaja Kuluttaja Yhteisö 36

Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat Food from somewhere vs. Food from nowhere Taloudellinen kestävyys Lyhyt ketju Nykytila Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Reilu ketju Aito ketju Ympäristöllinen kestävyys Vihreä ketju Lähde: Kuhmonen ym. 2015. 37

38

VIHREÄ KETJU 2030 Vihreässä ruokaketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Kansalaisten ja valtion kasvava huoli huoltovarmuudesta epävakaassa ja ilmastonmuutoksen uhkaamassa maailmassa synnyttää alueellisen omavaraistalouden. Vihreässä ketjussa liikkuu ympäristövaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, kun tuotanto ja kulutus lähentyvät toisiaan. Maan tuottokyvyn säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen, ruuan kaukokuljetusten vähentäminen ja ruokaketjun ympäristökuormituksen pienentäminen ovat toiminnan johtotähtiä. Halpatuotannon ympäristöhaitat ja alueellisesti keskittyneen tuotannon ympäristö- ja saatavuusriskit tunnistetaan ja tunnustetaan: ruuan hinta sisältää myös ympäristöhyötyjen ja ympäristöhaittojen arvon ja toimitusvarmuuspreemion. Vahva omavaraisuusajattelu leimaa tuotantoa ja kulutusta. Tuotantopanokset ovat pääosin kotimaisia ja ravinnekierrot suljettuja tuotanto nojaa kotimaiseen bioenergiaan ja kuljettaminen kotimaiseen biopolttoaineeseen. Ruokajärjestelmä organisoituu uudelleen sellaisiin kokonaisuuksiin ja mittakaavoihin, joissa ravinne- ja energiakierrot toimivat. Uusi teknologia tunnistaa ja ehkäisee ympäristöriskejä ja ympäristökuormitusta ja erilaiset mittarit ohjaavat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Ruokaa tuotetaan kaikkialla: pelloilla, metsissä, kaupunkien puistoissa, parvekkeilla ja katoilla, kouluissa, hoitolaitoksissa, suurilla maatiloilla ja pienissä puutarhoissa. Vihreä ruokaketju maksimoi paikallisen luontopääoman säilymisen ja tuottokyvyn pitkällä aikavälillä. Kuluttajat tuottavat 20 % ruuastaan omassa taloudessa, 60 % tuotetaan lähialueella (noin 100 km) ja 20 % jossain muualla. 39

REILU KETJU 2030 Reilussa ruokaketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Herääminen ihmisten hyvinvoinnin eroihin ja sosiaaliseen vastuuseen nostavat eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden ruokatalouden keskiöön. Reilussa ketjussa liikkuu sosiaalisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa, jolla halutaan tehdä hyvää. Reilun ruuan sertifikaatti takaa kotimaisen ruokajärjestelmän osallisille mahdollisuuden lailliseen, oikeudenmukaiseen ja eettiseen toimintaan. Sertifikaatin vaatimusten mukaan esimerkiksi tuottajille maksettava takuuhinta kattaa kotimaiset tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat työntekijöiden ja tuotantoeläinten hyvän kohtelun ja antavat tuottajalle kilpailukykyisen toimeentulon. Tuottajat, jalostajat ja kauppiaat sitoutuvat jakamaan markkinaehtoista menekkiä vaille jääneet tuotteet hyväntekeväisyyteen sopimusjärjestöjen kautta. Reilun ruuan sertifikaatti edellyttää myös läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä: kaupassa tai tuotteessa tulee olla näkyvillä tuottajan saama osuus hinnasta ja kaikkien raakaaineiden alkuperä eli tuottaja ja tuotantopaikka. Näin ostaja voi saada hyvän omantunnon lisäksi varmuuden kulutuksensa sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Julkisissa hankinnoissa suositaan reilun ruuan sertifikaatin tuotteita. Maatalouden tukijärjestelmiä ja erilaisia merkkejä sulautetaan sertifikaattiin, jolloin byrokratia ja tuotannon tukitarve vähenevät. Sertifikaattijärjestelmää valvontoineen ylläpitää säätiö, jonka hallituksen edustajista puolet nimittävät tuottajajärjestöt ja puolet kuluttajajärjestöt. Reilu ruokaketju maksimoi ruokaketjun ylläpitämän sosiaalisen pääoman. Kuluttajien ostamasta kotimaisesta ruuasta 80 % on reiluksi sertifioitua ja 20 % muuta ruokaa. * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * MAITOA 1 LITRA 1,00 EUR Tuottaja... 0,42 EUR, 42 % Jalostus... 0,17 EUR, 17 % Kauppa... 0,29 EUR, 29 % Valtio (alv)... 0,12 EUR, 12 % * REILU * REILU * REILU * REILU * REILU * 40

AITO KETJU 2030 Aidossa ruokaketjussa liikkuu kulttuurisilta vaikutuksiltaan tunnettua ruokaa Ruokakasvatus ja -valistus luovat Suomeen uuden ruokakulttuurin. Aidossa ketjussa liikkuu ruokaa, jolla on mukanaan tarina matkastaan ruokapöytään. Ruoka syntyy tunnettujen taitajien käsissä, tunnetuissa paikoissa ja tunnetuilla tavoilla kaikki nämä tiedot ja tarinat kulkevat kuluttajalle ruuan mukana. Paikallistasolla tämä tieto välittyy suoraan tuottajalta kuluttajille, kotimaassa säilyvien tuotteiden merkintöjen ja tunnistettavan tuottajan netissä tarjoaman tiedon kautta ja ulkomailla kansallisen arktisen puhtauden brändin kautta. Ruuan tuotanto ja kulutus osana historiaa ja kulttuuria on merkittävä osa perusopetusta. Lumen, kivien, soiden, vesien ja metsien keskellä omavaraiseksi yltänyt kansa on ylpeä luomastaan ruokakulttuurista, suomalaisesta etnisyydestä. Uuden ruokakulttuurin nousu vahvistaa ruokamatkailua ja herättää luovat alat luomaan taikaa alkuperäruuan ympärille. Maahanmuuttajien ja suomalaisten ruokakulttuurin vuorovaikutus luo jännittäviä tuotteita ja elämyksiä. Monet kiinnostuvat alkuperäisroduista, -lajeista ja -lajikkeista. Suomen kartan voi täyttää tuotteilla, joille paikalla tai historialla on merkitystä. Ruokavienti ja ruokamatkailu kasvavat, samoin kausiruuan näkyvyys ja kulutus. Tunnetusta paikasta peräisin oleva ruoka torjuu myös ruokaväärennöksiä ja terveysriskejä, joita tuntemattomasta paikasta peräisin olevaan ja satunnaisesti tarkastettuun ruokaan liittyy. Aito ruokaketju maksimoi ruokaan liittyvän kulttuurisen pääoman. Kuluttajien hankkimista kotimaisesta ruokatuotteista 95 % sisältää tiedon tuottajasta, tuotantopaikasta, tuotantoajasta ja tuotantotavasta. 41

Tulevaisuuskuvien avainsanat: yleisyys Lyhyt ketju Vihreä ketju Reilu ketju Aito ketju Hajauttaminen Hinnoittelu Hävikki Itse tuotettu ruoka Jatkojalostus Julkiset hankinnat Jäljitettävyys Kaupan asema Kiertotalous Kriisit Kuljetukset Kuluttajakäyttäytyminen Laatu Lainsäädäntö Läpinäkyvyys Markkinointi Matkailu Omavaraisuus Omistajuus Riskit Ruokakulttuuri Ruokaturva Ruokavalio Sesongit Sitoutuminen Tarinat Toimitustavat Toimitusvarmuus Tuotantoteknologia Tuotekehitys Tuottajan asema Vuorovaikutus Yhteiskunnallinen kehitys Yhteistyö Yksinkertaisuus Alkuperäislajit Biotalous Brändit Eettinen toiminta Erikoistuminen Hajauttaminen Hävikki Itse tuotettu ruoka Kiertotalous Kuljetukset Kuluttajakäyttäytyminen Laiduntalous Lainsäädäntö Luomu Luonnontuotteet Läpinäkyvyys Matkailu Monipuolisuus Omavaraisuus Paikallinen bioenergia Paikallinen päätösvalta Paikallistalous Ruokakasvatus Ruokakulttuuri Ruokapolitiikka Ruokavalio Sertifikaatti Sesongit Sitoutuminen Toimitustavat Tuki Tuotantoteknologia Tuotekehitys Vaikutusten todentaminen Vesiviljely Yhteiskunnallinen kehitys Brändit Eettinen toiminta Green care Hinnoittelu Hyvinvointi Hävikki Itse tuotettu ruoka Julkiset hankinnat Jäljitettävyys Järjestöt Kaupan asema Kriisit Kuluttajakäyttäytyminen Laatu Lainsäädäntö Luonnontuotteet Läpinäkyvyys Matkailu Muutosvastarinta Oikeudenmukaisuus Omistajuus Osaaminen Paikallistalous Riskirahoitus Ruokakulttuuri Sertifikaatti Sitoutuminen Tarinat Terveys Toimitustavat Tuki Tuotekehitys Tuoteturvallisuus Tuottajan asema Vuorovaikutus Yhteiskunnallinen kehitys Yhteiskuntavastuu Yhteistyö Alkuperäislajit Brändit Green care Hinnoittelu Itse tuotettu ruoka Jatkojalostus Jäljitettävyys Luovuus Läpinäkvyys Markkinointi Matkailu Nimisuoja Osaaminen Paikalliset raaka-aineet Ruokakasvatus Ruokakulttuuri Ruokapolitiikka Ruokavalio Sesongit Sitoutuminen Tarinat Tietoisuus Toimitustavat Tuotantoteknologia Tuotekehitys Vienti Vuorovaikutus Yhteiskunnalinen kehitys Yhteistyö 42 Lähde: Kuhmonen ym. 2015.

Proteiinijärjestelmä (milj. kg) KASVIPROTEIINIJÄRJESTELMÄ VILJAT 301 ELÄINPROTEIINIJÄRJESTELMÄ 50 474 Rehukäyttö Nettovienti 61 62 Varastojen kasvu Tuotanto NURMI Ruokakäyttö 1 Nettotuonti LIHA 67 68 Tuotanto Ruokakäyttö 449 449 Tuotanto Rehukäyttö 2 Nettotuonti KALA 23 25 Tuotanto Ruokakäyttö 83 Nettotuonti 1 Nettotuonti ÖLJYKASVIT 18 Tuotanto PALKOKASVIT 7 Tuotanto 20 Ruokakäyttö Ruokakäyttö 80 Rehukäyttö Rehukäyttö Nettovienti MAITO 6 74 1 Nettovienti Tuotanto Ruokakäyttö MUUT KOTIELÄINTUOTTEET 10 9 Tuotanto 68 Ruokakäyttö SOIJAPAPU 62 62 Nettotuonti Rehukäyttö MUUT KASVIT 7 19 Nettotuonti Tuotanto 15 Ruokakäyttö Rehukäyttö 43 10 Nettotuonti 100 milj. kg (kasviproteiinia) Tuotanto 1.140 milj. kg Rehukäyttö 910 milj. kg Ruokakäyttö 270 milj. kg Varastonmuutos 60 milj. kg Lähteet: VTT 2015, Luke, Tilastokeskus... Lähde: Kuhmonen ym. 2016.

Aja.eluharjoitus 3 A B Kilpailuympäristö Maailmanmarkkinat, Kotimaan markkinat, sisämarkkinat paikallismarkkinat Tuote Elintarvikeraaka-aine Elintarvike 1) Jako kahteen ryhmään: raaka-ainetta vs. tuotteita 2) Laadi kummastakin maksimaalisen toivottava tulevaisuuskuva tuottajan näkökulmasta noin vuonna 2030 (+14 vuotta) 1. Ketä ja missä asiakkaat ovat? 2. Millainen on tuottajan suhde asiakkaaseen? 3. Miten ja missä jalostus kuluttajatuotteiksi tapahtuu? 4. Mistä tuottajan tulot koostuvat? 5. Mihin tuki kohdistuu? 6. Mihin tuottajat investoivat? 7. Tuottajan menestystekijät? Kilpailuetu, menestymisen ehto Hintakilpailukyky Asiakassuhde Fokus Tarjonta Kysyntä Ostaja, asiakas Elintarviketeollisuus Muu: kuluttaja, pooli, horeca... Kuluttajien ja tuottajien osuuskunta? Tulonmuodostus Myyntihinta Myyntihinta Maataloustuki Ympäristötuki? Rakennetuki Hanketuki? Turvaverkko Poliitikko Kuluttaja Kuluttaja Yhteisö 44