Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari
Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin yhteinen uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojeluun keskittyvä hanke. Ensisijaisena tavoitteena on jokien raakkukantojen ja raakun väli-isännän, taimenen, elinvoimaisuuden ja suotuisan suojelun tason turvaaminen lajien elinympäristön laatua parantamalla. 1,5 vuotta, 120 000 euroa, rahoitusta kuntien lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta. Hankkeessa tehdään täydennysinventoinnit ja kunnostussuunnitelmat Pirkanmaan raakkujoille, jotka ovat Turkimusoja, Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki.
Pirkanmaan raakkujoet
Raakku avain- ja indikaattorilaji sekä taimenen loinen Panu Oulasvirta/ Alleco Oy Tausta: Panu Oulasvirta. Taimen: Sauli Vatanen. Grafiikka: Sanna Saari
Kuvat: Panu Oulasvirta (ylä) ja Marja Nuottajärvi (ala); grafiikat Panu Oulasvirta, Alleco Oy.
Vesistökunnostuksen tavoitteet Vesistöjen kunnostamisen ja hoidon tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata hyvän tilan säilyminen. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä sekä luonnon- ja maisemansuojelua. (ympäristöministeriö)
Jokien kunnostus Jokien kunnostuksella viitataan useisiin ekologisiin, fysikaalisiin, alueellisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin ja käytäntöihin. Niiden avulla pyritään palauttamaan jokijärjestelmien luonnonmukaisempi tila, joka edistää biologista monimuotoisuutta, virkistäytymistä, tulvien hallintaa ja maisemanhoitoa. (RESTORE hankkeen loppuraportti) Jokien virtavesikunnostukset on Suomessa tehty lähes täysin kalatalouden ehdoilla, joskin viime aikoina pyrkimyksenä on ollut myös vesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen. (Puronkunnostusopas)
Biologinen monimuotoisuus - Miksi edistää biodiversiteettiä Lajien itseisarvo / laki ja velvollisuus Tärkeys ihmisen näkökulmasta: rahallinen arvo veden puhdistus virkistyskäyttöä varten ilmastonmuutokseen sopeutuminen Voidaanko kunnostuksen tavoite saavuttaa pitkällä aikavälillä ellei biodiversiteettiä ja uhanalaisia lajeja oteta huomioon jo suunnitteluvaiheessa?
Kunnostustoimenpiteissä huomioitavaa: Valuma-alueen merkitys Kuva: www.georgesriver.org.au. Waterwatch Queensland
Kunnostustoimenpiteissä huomioitavaa: ajankohta Ei kalojen kutuaikaan (taimenella yleensä lokakuu) Puroveteen tuleva hieno kiintoaine on erityisen haitallista syyskutuisten kalojen, kuten taimenen mädin kehitykselle. Taimen- ja harjuspuroissa kunnostuksia tulee välttää keväällä ja alkukesällä kuoriutuvien poikasten takia. Ei lintujen pesimäaikaan. Raakkujoissa kunnostuksia tulee välttää heinä-syyskuussa. Raakun lisääntyminen: siittiöt veteen heinä-elokuussa, elo-syyskuussa glokidiot veteen, jolloin kiinnittyvät taimeneen. Kalojen kannalta paras ajankohta kunnostuksille on keski- ja loppukesä, raakkujen kannalta alivirtaama-aikaan kesäkuussa tai heinäkuun alussa. Alivirtaaman aikaan tehdyistä kunnostuksista tulee usein liian varovaisesti tehtyjä. Tulva-aikaan rakenteiden asentaminen ja jopa liikkuminen puronvarressa voi olla hankalaa. (puronkunnostusopas)
Kunnostustoimenpiteissä huomioitavaa: muutos Luonnontilaisuuden säilyttäminen / ennallistaminen tarkoittaa jatkuvan muutoksen hyväksymistä Muutos on ainoa vakio.
Kunnostustoimenpiteissä huomioitavaa: muuta Suunnitteluvaiheessa: Mitä selvityksiä, inventointeja ja lupia tarvitaan luontoarvoihin liittyen? Mitkä toimenpiteet voivat olla joillekin lajeille haitaksi? On varottava esim. ylisoraistuksia ja luontaisten vaellusesteiden loiventamisia tai ohittamisia. Täytyykö esim. simpukoita siirtää toimenpiteiden tieltä? Tehdäänkö kala tai rapuistutuksia? Mieti mahdolliset seuraamukset muille lajeille. taudit, parasiitit, glokidiot. Toteutusvaiheessa: Älä kaada puita uoman varrelta Varo kiintoaineen pääsyä vesistöihin: ruoppaukset, kaivamiset, kahlaaminen, rakentaminen Muista seuranta ja tiedottaminen
Vältä myös ylivarovaisuutta Joskus pitää hyväksyä yhden lisääntymiskauden häiriintyminen (hyöty vs. haitta) ja uskaltaa ryhtyä toimenpiteisiin!
Summasummarum Pitkällä aikavälillä luonnon etu = ihmisen etu. Vanhanaikaisesta vastakkainasettelusta on pyrittävä luopumaan. Oman itseisarvonsa lisäksi, on vesistöjemme kotoperäisillä lajeilla suuri arvo ihmiselle Uhanalaiset lajit ja alueen luontoarvot on huomioitava jo kunnostustoimenpiteitä suunniteltaessa. Ylivarovaisuuteen ei kuitenkaan tule ryhtyä. Kiinnitä huomiota uoman tai järven lisäksi myös valuma-alueeseen, tiedotukseen ja seurantaan.
KIITOS! : 040 133 1317 hankekoordinaattori@kolmenhelmenjoet.fi Facebookissa: Kolmen helmen joet www.kolmenhelmenjoet.fi