TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen. Vuonna 2005 Espoo sai muuttovoittoa kaikkiaan 2004 asukasta. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttovoitto oli noin 2100 asukasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 200 henkeä. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin Espoo kärsi 936 asukkaan muuttotappion, mikä oli noin 260 edellisvuotista vähemmän. Muuttoliikkeen myötä Espoo menetti asukkaita kaikkiin kehyskuntiin. Suurimmat muuttotappiot Espoo kärsi rajanaapureilleen Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Vihdille. Pari vuotta jatkunut ulkomailta saadun muuttovoiton pienentyminen kääntyi vuonna 2005 voimakkaaseen muuttovoiton kasvuun. Vuonna 2005 Espoon muuttovoitto ulkomailta oli ennätykselliset 683 asukasta. Edeltävien vuosien tapaan muuttoliike kasvatti vuonna 2005 opiskeluikäisten ja nuorten työikäisten osuutta Espoon väestöstä. Koulutusasteen, pääasiallisen toiminnan, ammatillisen toimialan sekä tulotason suhteen tuoreimmat muuttoliiketilastot ovat vuodelta 2003. Tuolloin muuttoliikkeellä oli lisäävä vaikutus sekä korkeakoulutettujen että enintään perusasteen opinnot suorittaneiden osuuteen 25 vuotta täyttäneestä väestöstä. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneita Espoo menetti muuttoliikkeen myötä. Pääasiallisen toiminnan mukaiseen väestörakenteeseen muuttoliike vaikutti kasvattamalla työllisen työvoiman, opiskelijoiden ja koululaisten sekä eläkeläisten osuutta. Aiempien vuosien tapaan muuttoliike kasvatti lähinnä pienituloisimpien osuutta väestöstä. Muuttoliikkeen kehitys Espoossa Muuttoliike ja ikärakenne Muuttoliike ja koulutusaste Muuttoliike ja pääasiallinen toiminta Muuttoliike ja työllisen työvoiman toimialajakauma Muuttoliike ja tulotaso Muuton lähtö ja kohdealueet Muuttoliikkeen kielisuhteet Lisätietoja: Petri Lintunen, puh. (09) 816 22318 Kehittämis ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 12399752 Muuttoliikkeen vaikutusta väestörakenteeseen tarkastellaan vertaamalla nettomuuton ja kantaväestön rakenteita keskenään. Nettomuutto on tulo ja lähtömuuton erotus, ja se voi olla muuttovoittoa tai tappiota. Svenskt sammandrag på baksidan. Kuva: Eemailin toimitus
Muuttoliikkeen kehitys Espoossa Vuonna 2005 Espooseen muutti muualta Suomesta ja ulkomailta yhteensä 17 190 henkilöä eli 749 enemmän kuin edellisenä vuonna. Poismuuttaneita oli 15 186 eli 209 edellisvuotista vähemmän. Espoon muuttovoitto oli 2004 henkilöä. Kasvua oli 958 henkilöä edellisvuoden muuttovoitosta. 2000luvulla Espoon muuttovoitto on vaihdellut varsin voimakkaasti. Vuosikymmenen vaihteen laskevaa muuttovoittoa seurasi vuoden 2002 voimakas nousu, minkä jälkeen Espoo koki muuttovoiton suhteen pahimman notkahduksen vuoden 1989 jälkeen. Vuosina 20042005 muuttovoitto on kasvanut vajaan 100 %:n vuosivauhdilla. Suurimmat muuttovoitot Espoo sai voimakkaan elinkeinorakennemuutoksen ja aluerakentamisen vuosina 1960luvulla ja 1970luvun alussa. Vuonna 2005 tulomuuttaneita oli muutaman vuosikymmenen aikajänteellä tarkasteltuna ennätysmäärä. Myös poismuuttaneita oli historiallisen runsaasti, vaikka määrä hieman pienenikin edellisvuodesta. Henkilöä 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuva 1. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto v. 19632005. Luvuissa ovat mukana sekä maassamuutto että siirtolaisuus. 2 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen
Ennakkotiedon mukaan vuoden 2006 tammilokakuussa Espoo sai kuntien välisessä muuttoliikkeessä vähäisen 10 asukkaan muuttovoiton. Tällä ajanjaksolla kuudesta suurimmasta kaupungista muut paitsi Oulu saivat kuntien välistä muuttovoittoa. Tammilokakuussa 2006 sekä ulkomailta muutto Espooseen että poismuutto Espoosta ulkomaille lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Siirtolaisuudesta Espoo sai 745 hengen muuttovoiton, joten Espoon kokonaismuuttovoitosta 99 % tuli ulkomailta. Siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto oli Helsingissä 2063 ja Vantaalla 301 asukasta. Maahanmuutto lisäsi väestöä kuntien välistä muuttoliikettä enemmän kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Vantaalla ja Tampereella. (Väestönmuutosten ennakkotiedot, lokakuu 2006). Muuttoliike ja ikärakenne Kunnanrajan ylittävä muuttoliike painottuu Espoossa nuoriin ikäluokkiin. Alle 35vuotiaita oli 76 % tulomuuttajista ja 73 % lähtömuuttajista vuonna 2005. Muuttovoitto koostui valtaosin 1534 vuotiaista. Muuttotappiota Espoolle koitui alle 14vuotiaiden ja 5564vuotiaiden ikäryhmissä. Vuoden 2005 muuttoliikkeellä oli suotuisa vaikutus 1534 vuotiaiden ja erityisesti opiskeluikäisten (1524 vuotiaiden) osuuteen Espoon väestöstä, kun verrataan ikäryhmien osuuksia nettomuuton ja kantaväestön kesken. Aktiivisimmassa työiässä olevien ikäluokkien (2554 vuotiaiden) osuutta Espoon väestöstä muuttoliike osaltaan kasvatti, kuten myös kolmena edellisenä vuonna. Vuosina 19992001 muuttoliikkeen vaikutus 2554 vuotiaiden osuuteen väestöstä oli vähäinen. Taulukko 1. Espoon kantaväestö sekä tulo, lähtö ja nettomuutto ikäluokittain v. 2005. v.2005 Ikäluokka Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto vuodenvaihde 2004/05 % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Yhteensä 231 704 100,0 17 190 100,0 15 186 100,0 2 004 14 47 126 20,3 2 292 13,3 2 395 15,8 103 1524 30 548 13,2 5 124 29,8 3 985 26,2 1 139 2534 35 154 15,2 5 679 33,0 4 699 30,9 980 3544 37 417 16,1 2 208 12,8 2 115 13,9 93 4554 31 683 13,7 1 011 5,9 981 6,5 30 5564 27 709 12,0 594 3,5 737 4,9 143 65+ 22 067 9,5 282 1,6 274 1,8 8 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 3
1400 1200 1524v. 1524 v. 1000 800 2534v. 2534 v. Henkilöä 600 400 200 0 200 400 3554v. 014v. 3554 v. 65+ v. 65+v. 014 v. 5564 v. 5564v. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 2. Espoon nettomuutto ikäluokittain v. 19982005. Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Muuttoliike ja koulutusaste Aiempien vuosien tapaan vuonna 2003 Espoon rajan ylittävä muuttoliike painottui 25 vuotta täyttäneiden osalta vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin. Sekä tulo että lähtömuuttaneista oli korkeakoulutettuja vajaa puolet ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita vajaa kolmannes. Vuonna 2003 Espoon muuttovoitto oli poikkeuksellisen alhainen myös 25 vuotta täyttäneiden osalta, vain 119 henkeä. Vähäinen muuttovoitto painottui korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin, mutta myös enintään perusasteen opinnot suorittaneiden osuus oli merkittävä. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osalta muuttovoittoa pienensi edellisestä vuodesta huomattavasti hiipunut tulomuutto sekä lisääntynyt lähtömuutto. Myös enintään peruskoulutuksen saaneiden osalta muuttovoitto pienentyi edellisvuodesta huomattavasti. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta muuttotase painui vuonna 2003 edellisvuoden muuttovoiton jälkeen tappiolle. Vuoden 2003 muuttoliike pienensikin osaltaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuutta Espoon 25 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun verrataan muuttovoiton koulutusjakaumaa kantaväestön koulutusjakaumaan. Kuitenkin muuttovoitto tai tappio oli kaikissa tarkastelluissa koulutusasteissa varsin pieni, joten Espoon 25 vuotta täyttäneen väestön koulutusastejakaumaan muuttoliikkeellä oli varsin vähäinen vaikutus. 4 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen
Espoon kantaväestö koulutusasteittain v. 20012003. 25 vuotta täyttäneet Korkeaaste Keskiaste Korkeintaan perusaste 39 151 35 229 40 956 40 993 34 687 64 742 72 549 68 156 72 250 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 v.2001 v.2002 v.2003 Espoon nettomuutto koulutusasteittain v. 20012003. 25 vuotta täyttäneet Korkeaaste 785 159 285 Keskiaste 117 140 164 Korkeintaan perusaste 353 100 247 800 700 600 500 400 300 200 100 0 100 200 v.2001 v.2002 v.2003 Kuva 3. Espoon kantaväestö ja nettomuutto koulutusasteittain v. 20012003 (25 vuotta täyttäneet). Nettomuutossa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Taulukko 2. Kantaväestön sekä tulo, lähtö ja nettomuuton koulutusrakenne Espoossa v. 2003 (25 vuotta täyttäneet). v.2003 Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto 31.12.2003 % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm 25 v. täyttäneet yht. 148 229 100,0 8 666 100,0 8 547 100,0 119 Korkeaaste 72 549 48,9 4 290 49,5 4 131 48,3 159 Keskiaste 40 993 27,7 2 682 30,9 2 822 33,0 140 Korkeintaan perusaste 34 687 23,4 1 694 19,5 1 594 18,6 100 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 5
Muuttoliike ja pääasiallinen toiminta Vuonna 2003 työlliseen työvoimaan kuului 59 % tulomuuttajista ja 54 % lähtömuuttajista. Seuraavaksi suurimpina ryhminä tulomuuttajissa olivat opiskelijat ja koululaiset sekä 014 vuotiaat lapset, molemmat noin 14 %:n osuudella. Lähtömuuttajista oli lapsia 14 % ja opiskelijoita 11 %. Erittäin pieneksi supistunut muuttovoitto koostui valtaosin työllisestä työvoimasta, mutta myös opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli huomattava. Eläkeläisten osalta aiempien vuosien muuttotappio jatkui edelleen vuonna 2003. Osaltaan muuttoliike kasvatti etenkin työllisen työvoiman sekä opiskelijoiden ja koululaisten osuutta Espoon väestöstä. Lasten osalta edellisten vuosien muuttovoitto kääntyi vuonna 2003 pieneksi muuttotappioksi. Taulukko 3. Kantaväestö sekä tulo, lähtö ja nettomuutto Espoossa pääasiallisen toiminnan mukaan v. 2003. Pääasiallinen toiminta v.2003 Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto 31.12.2003 (sis. maahanmuuttajat) (sis. maastamuuttajat) % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Yhteensä 224 231 100,0 15 359 100,0 14 832 100,0 527 Työllinen työvoima 113 387 50,6 8 981 58,5 8 000 53,9 981 Työtön työvoima 8 036 3,6 793 5,2 779 5,3 14 Opiskelijat, koululaiset 17 557 7,8 2 101 13,7 1 622 10,9 479 014 vuotiaat 46 547 20,8 2 072 13,5 2 110 14,2 38 Eläkeläiset 28 941 12,9 405 2,6 569 3,8 164 Varusmiehet 959 0,4 44 0,3 75 0,5 31 Muut (+ tuntematon) 8 804 3,9 963 6,3 1 677 11,3 714 Espoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan v. 20012003 Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset 014 vuotiaat Eläkeläiset 200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200 v.2001 v.2002 v.2003 Kuva 4. Espoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan v. 20012003. Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. 6 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen
Muuttoliike ja työllisen työvoiman toimialajakauma Tässä tarkastelussa on toimialaluokituksen (TOL95 / 2002) luokat yhdistelty viimeisellä sivulla esitetyn mukaisesti. Vuonna 2003 olivat työllisen työvoiman tulo ja lähtömuutossa suurimpina toimialaryhminä yhteiskunnalliset palvelut, liikeelämän palvelut sekä kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta. Työllisten muuttovoitosta koostui 37 % liikeelämän palveluissa, 30 % yhteiskunnallisissa palveluissa, 16 % kaupan sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan aloilla sekä reilu 10 % rakennus ja teollisuusaloilla työskentelevistä. Vuonna 2003 muuttoliike osaltaan kasvatti lähinnä liikeelämän palvelujen osuutta espoolaisen työllisen työvoiman toimialarakenteessa. Sen sijaan kaupan sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan, teollisuuden sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan osuuteen muuttoliikkeellä oli pienentävä vaikutus. Espoon muuttovoitto pienentyi edellisestä vuodesta kaikilla em. päätoimialoilla. Yhteiskunnalliset palvelut (LQ) Liikeelämän palvelut (JK) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (G,H) v.2001 v.2002 v.2003 Rakentaminen (F) Teollisuus (CE) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Nettomuutto / henkilöä Kuva 5. Espoon nettomuutto toimialoittain v. 20012003 (työllinen työvoima). Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Taulukko 4. Työllinen kantaväestö sekä muuttaneet toimialaryhmittäin Espoossa v. 2003. v.2003 TOIMIALA Työllinen kantaväestö Työlliset tulomuuttajat Työlliset lähtömuuttajat TYÖLLISTEN 31.12.2003 (sis. mahanmuuttajat) (sis. maastamuuttajat) NETTOMUUTTO % työllises % työllisis % työllisis % työllistä kanta ten tulo ten lähtö ten netto Lkm väestöstä Lkm muutosta Lkm muutosta Lkm muutosta Kaikki toimialat yhteensä 113 387 100,0 8 981 100,0 8 000 100,0 981 100,0 Maa ja metsätalous (A,B) 205 0,2 10 0,1 13 0,2 3 0,3 Teollisuus (CE) 14 202 12,5 1 021 11,4 967 12,1 54 5,5 Rakentaminen (F) 4 329 3,8 347 3,9 289 3,6 58 5,9 Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (G,H) 22 321 19,7 1 951 21,7 1 789 22,4 162 16,5 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) 7 745 6,8 612 6,8 597 7,5 15 1,5 Liikeelämän palvelut (J K) 28 774 25,4 2 295 25,6 1 927 24,1 368 37,5 Yhteiskunnalliset palvelut (LQ) 34 423 30,4 2 465 27,4 2 170 27,1 295 30,1 Tuntematon (X) 1 388 1,2 280 3,1 248 3,1 32 3,3 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 7
Muuttoliike ja tulotaso 15 vuotta täyttäneistä tulomuuttajista 49 %:lla ja lähtömuuttajista 46 %:lla valtionveronalaiset vuositulot olivat alle 17 000 euroa vuonna 2003. Vähintään 42 000 euron vuosiansiot oli 12 %:lla sekä tulo että lähtömuuttajista. Espoon saamasta muuttovoitosta noin 70 % koostui alle 9000 euroa vuodessa ansaitsevista. Pienituloisten hallitseva osuus muuttovoitosta selittyy pitkälle muuttoliikkeen ikärakenteella. Valtaosa tulomuutosta ja muuttovoitosta koostuu opiskeluvaiheessa ja työuran alkuvaiheessa olevista ikäluokista. Kuntien välinen muuttoliike kasvattaakin osaltaan pienituloisimman ryhmän osuutta Espoon väestöstä. Toiseksi suurin osuus Espoon muuttovoitosta, vajaa 18 %, koostuu väestöstä, jonka vuositulo on vähintään 42 000 euroa. Muuttoliike ei kuitenkaan kasvata suurituloisimman ryhmän osuutta väestörakenteesta, sillä kantaväestössä suurituloisimman ryhmän osuus on hieman suurempi, noin 20 %. 15 vuotta täyttäneen väestön muuttovoitto pieneni vuonna 2003 kaikissa tuloluokissa edellisestä vuodesta. Taulukko 5. 15 vuotta täyttäneet valtionveronalaista tuloa saaneet tuloluokittain; Espoon kantaväestö sekä tulo ja lähtömuuttaneet v. 2003. Valtionveron v.2003 alaiset tulot Kantaväestö 31.12.2003 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto ( / vuosi) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) % % % kanta tulo lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Kaikki tuloluokat 170 457 100,0 12 642 100,0 11 364 100,0 1 278 2 8 999 31 755 18,6 3 623 28,7 2 721 23,9 902 9 000 16 999 28 833 16,9 2 539 20,1 2 465 21,7 74 17 000 26 999 39 221 23,0 2 673 21,1 2 700 23,8 27 27 000 41 999 36 669 21,5 2 267 17,9 2 168 19,1 99 42 000 33 979 19,9 1 540 12,2 1 310 11,5 230 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset 2 8 999 Vuositulo / 9 000 16 999 17 000 26 999 27 000 41 999 v.2001 v.2002 v.2003 42 000 400 200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Nettomuutto / henkilöä Kuva 6. Espoon nettomuutto tuloluokittain v. 20012003 (15 vuotta täyttäneet). Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. 8 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen
Muuton lähtö ja kohdealueet Vuonna 2005 Espoo sai uusia asukkaita aiempien vuosien tapaan ylivoimaisesti eniten Helsingistä. Toiseksi eniten Espooseen muutettiin Vantaalta. Näihin kaupunkeihin Espoosta muutettiin myös eniten. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoo sai noin 2100 hengen muuttovoiton vuonna 2005. Määrä on noussut 200300 hengen vuosivauhdilla vuoden 2003 notkahduksen jälkeen. Suurimmillaan Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista saatu kokonaismuuttovoitto oli vuonna 2002, minkä jälkeen se on pysynyt korkeampana kuin muutamana edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoo sai vuonna 2005 edelleen pääosan muuttovoitostaan Helsingistä. Vantaalta Espoo on saanut muuttovoittoa vuoden 2003 tilapäisen muuttotappion jälkeen. Vuonna 2005 Vantaalta saatu muuttovoitto oli noin 270 henkeä, mikä on ollut 1990luvun jälkipuoliskolta lähtien varsin tyypillinen lukema. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kärsitty syvenevän muuttotappion kierre näyttää ainakin tilapäisesti hellittäneen vuonna 2005. Tosin Espoo menetti muuttoliikkeen myötä kehyskuntiin edelleen noin 940 asukasta, mikä oli noin 250 asukasta edellisvuotista vähemmän. Espoo kärsi aiempien vuosien tapaan muuttotappiota kaikkiin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Raskaimmin tappiollinen oli Kirkkonummen ja Espoon välinen muuttoliike, tosin noin 380 asukkaan muuttotappio oli edellisvuotta yli kolmanneksen pienempi. Nurmijärvelle Espoo kärsi muuttotappiota lähes 200 asukkaan verran. 2000luvulla Espoo on vuosittain menettänyt Nurmijärvelle keskimäärin 185 asukasta muuttotappiona. Vihdin ja Espoon välinen muuttoliike oli Espoolle tappiollinen noin 150 asukkaalla. Tappio oli noin kolmanneksen edellisvuotista pienempi. Muiden kehyskuntien kohdalla Espoon kärsimä muuttotappio oli aiempien vuosien tapaan joitakin kymmeniä asukkaita. Helsingin seudun ulkopuolelta Espoo on jälleen saanut muuttovoittoa vuoden 2003 tappion jälkeen. Tämä muuttovoitto on kuitenkin pysynyt aiempiin vuosiin verrattuna vaatimattomana ollen noin 160 asukasta vuonna 2005. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi yli 2,5 kertaiseksi edellisvuodesta, mikä johtui sekä lähtömuuton pienentymisestä että tulomuuton kasvusta. Vuonna 2005 ulkomailta tulleiden osuus tulomuutosta oli 11 %. Kasvua edellisvuodesta oli noin prosenttiyksikkö ja vuodesta 2002 lähes kaksi prosenttiyksikköä. Taulukko 6. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto lähtö / kohdealueittain v. 20022005. v. 2005 v. 2004 v. 2003 v. 2002 Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Nettomuutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto Yhteensä 17 190 15 186 2 004 16 441 15 395 1 046 15 359 14 832 527 16 801 14 238 2 563 Pääkaupunkiseutu 9 030 6 931 2 099 8 817 6 919 1 898 8 455 6 833 1 622 9 333 6 767 2 566 Pks kehyskunnat 1 456 2 392 936 1 430 2 623 1 193 1 263 2 418 1 155 1 274 2 236 962 Helsingin seutu 10 486 9 323 1 163 10 247 9 542 705 9 718 9 251 467 10 607 9 003 1 604 Muu suomi 4 843 4 685 158 4 600 4 508 92 4 199 4 456 257 4 678 4 219 459 Koko maa 15 329 14 008 1 321 14 847 14 050 797 13 917 13 707 210 15 285 13 222 2 063 Ulkomaat 1 861 1 178 683 1 594 1 345 249 1 442 1 125 317 1 516 1 016 500 Helsinki 7 132 5 340 1 792 6 872 5 279 1 593 6 760 5 068 1 692 7 492 5 178 2 314 Vantaa 1 566 1 295 271 1 543 1 396 147 1 383 1 487 104 1 534 1 297 237 Kauniainen 332 296 36 402 244 158 312 278 34 307 292 15 Hyvinkää 98 123 25 85 118 33 90 131 41 65 90 25 Kerava 109 138 29 121 145 24 87 138 51 91 128 37 Tuusula 65 157 92 128 187 59 91 171 80 105 141 36 Järvenpää 110 139 29 94 172 78 74 183 109 106 151 45 Nurmijärvi 165 360 195 223 322 99 149 358 209 152 308 156 Kirkkonummi 650 1 032 382 549 1 205 656 570 978 408 545 971 426 Vihti 228 379 151 196 424 228 172 416 244 166 356 190 Sipoo 31 64 33 34 50 16 30 43 13 44 91 47 Helsingin seutu = pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) + Pks kehyskunnat (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Hyvinkää) Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 9
Espoon muuttovoitto ja tappio suhteessa eri alueisiin v. 19972005 Henkilöä 3000 2500 2000 Kok onaismuuttovoitto Muuttovoitto 1500 1000 500 0 500 Muuttotappio 1000 Hgin seudun ulkopuolinen Suomi Helsinki Vantaa Ulkomaat Pks kehyskunnat 1500 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2 005 Kuva 7. Espoon muuttovoitto ja tappio suhteissa eri alueisiin v. 19972005. Muuttoliikkeen kielisuhteet Vuonna 2005 kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espooseen muuttaneista 85 % ja poismuuttaneista 86 % oli suomenkielisiä. Molemmissa muuttajaryhmissä suomenkielisten osuus on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä vuosina 20012005. Ruotsinkielisten osuus on koko 2000luvun ajan ollut 6 % tulomuutosta ja 7 % lähtömuutosta. Muunkielisten osuus sen sijaan on noussut viime vuosina ollen 10 % tulomuutosta ja 7 % lähtömuutosta vuonna 2005. Ruotsinkielisten osalta Espoolle on koko 2000luvun koitunut muuttotappiota, joka vuonna 2005 kohosi 142 henkilöön. Suomenkielisten osalta Espoo on yleensä saanut muuttovoittoa. Poikkeuksena oli kokonaismuuttovoiton suhteen heikko vuosi 2003, jolloin suomenkielisten osalta Espoo kirjasi 112 hengen muuttotappion. Vuonna 2005 Espoo sai suomenkielisten osalta muuttovoittoa vajaa 1000 henkeä. Taulukko 7. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttaneiden äidinkielen mukaan. Vuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu 2001 14 582 12 828 824 930 13 565 12 077 951 537 1 017 751 127 393 2002 15 285 13 159 902 1 224 13 222 11 661 917 644 2 063 1 498 15 580 2003 13 917 11 962 838 1 117 13 707 12 074 930 703 210 112 92 414 2004 14 847 12 622 905 1 320 14 050 12 269 975 806 797 353 70 514 2005 15 329 12 983 852 1 494 14 008 11 997 994 1 017 1 321 986 142 477 10 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen
Tulomuuton kielirakenne 2001 88,0 % 5,7 % 6,4 % 2002 86,1 % 5,9 % 8,0 % 2003 86,0 % 6,0 % 8,0 % 2004 85,0 % 6,1 % 8,9 % 2005 84,7 % 5,6 % 9,7 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Lähtömuuton kielirakenne 2001 89,0 % 7,0 % 4 % 2002 88,2 % 6,9 % 4,9 % 2003 88,1 % 6,8 % 5,1 % 2004 87,3 % 6,9 % 5,7 % 2005 85,6 % 7,1 % 7,3 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Kuva 8. Suomen, ruotsin ja muunkielisten osuus tulo ja lähtömuuttaneista Espoossa v. 20012005 (kuntien välinen muuttoliike). Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 11
Sammandrag Esbos inflyttningsöverskott har ökat stadigt sedan 2003, då nettoinflyttningen sjönk till drygt 500 personer. År 2005 uppgick Esbos inflyttningsöverskott till totalt 2004 invånare. I huvudstadsregionens interna flyttningsrörelse utgjorde Esbos inflyttningsöverskott ca 2100 invånare. Ökningen från föregående år var ca 200 personer. Till huvudstadsregionens kranskommuner förlorade Esbo 936 invånare vilket är ca 260 mindre än föregående år. I och med flyttningsrörelsen förlorade Esbo invånare till alla kranskommuner. Störst var förlusten till rågrannarna Kyrkslätt, Nurmijärvi och Vichtis. Den minskning av inflyttningsöverskottet från utlandet som pågått ett par år vändes 2005 till en stark ökning av inflyttningsöverskottet. År 2005 var Esbos inflyttningsöverskott från utlandet rekordhöga 683 invånare. I likhet med de föregående åren ökade flyttningsrörelsen 2005 andelen invånare i studieåldern och ung arbetsför ålder. I fråga om utbildningsnivå, huvudsaklig verksamhet, yrkesområde samt inkomstnivå är den senaste statistiken över flyttningsrörelse från 2003. Då ökade flyttningsrörelsen både andelen personer med högskoleutbildning och personer med högst grundläggande utbildning av den befolkning som fyllt 25 år. Däremot förlorade Esbo personer med examen på andra stadiet till följd av flyttningsrörelsen. Flyttningsrörelsen påverkade befolkningsstrukturen enligt huvudsaklig verksamhet genom att öka andelen sysselsatt arbetskraft, studerande och skolelever samt pensionärer. I likhet med tidigare år ökade flyttningsrörelsen främst andelen med de lägsta inkomsterna av befolkningen. Aineisto: Muuttaneiden taustatiedot 2003. Tilastokeskus väestötilastopalvelu. Väestönmuutokset Espoossa 2005. Tilastokeskus, väestötilastopalvelu. Väestönmuutosten ennakkotiedot, elokuu 2006. Tilastokeskus. Toimialaluokituksen (TOL95 / 2002) luokat on tässä tietoiskussa yhdistelty seuraavasti: teollisuus kattaa mineraalien kaivun (C), teollisuuden (D) sekä sähkö, kaasu ja vesihuollon (E), kauppa ja majoitustoiminta kattaa tukku ja vähittäiskaupan (D) mukaan luettuna moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjauksen, sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan (H), rahoitustoiminta kattaa rahoituksen (J) lisäksi kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liikeelämän palvelut (K), yhteiskunnallisiin palveluihin kuuluvat julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (L), koulutus (M), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O), kuten ympäristönhuolto, järjestötoiminta ja virkistys, kulttuuri ja urheilutoiminta. 12 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen