Metsätalouden tulevaisuus Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi Metsäpäivä Karstulan Suoja 4.10.2014 klo 9.30 15.00 Pylkönmäentie 1, 43500 Karstula
Mitä tulevaisuus ei ole Aineettomat palvelut eivät tuota olennaista tuloa metsänomistajalle. Uudet tuotteet eivät lähivuosikymmeninä lisää puun hintaa.
Aineettomat hyödykkeet Ei ole uskottavaa, että metsien aineettomien hyödykkeiden ( ekosysteemipalvelut ) tuottaminen lisäisi lähivuosikymmeninä olennaisesti metsätalouden tuloja. Erilaisia hankkeita on paljon, kuten korvaukset kauniin maiseman säilyttämisestä, hiilen sidonta metsään, metsien terveysvaikutusten (rentouttavat kävelyt ja oleilut, hiljaisuuden kokeminen) myynti ym. Ne ovat haaveita. Matti Kärkkäinen 2014 3
Esimerkki maiseman myynnistä Metlan tutkimuksen mukaan (2014) Matti Kärkkäinen 2014 4
Tulokset Rukalta Viikon mittaisen oleskelun aikana matkailijat olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 12 euroa miellyttävästä maisemasta tai 10 euroa monimuotoisuuden turvaamisesta. Maksuhalukkuus on vähäinen palvelujen vaatimaan pinta-alaan verrattuna. Matkailija on ahne ja saita: esimerkiksi ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa. Matti Kärkkäinen 2014 5
Omistajien korvauspyynnöt toista luokkaa Matti Kärkkäinen 2014 6
Päätelmä matkailusta Kun Suomen parhaimmilla matkailualueilla aineettomien metsäpalvelujen näkymät ovat heikonpuoleiset, voi huoleti päätellä, ettei tavallinen metsänomistaja pysty hyötymään taloudellisesti esim. maisemastaan. Pyytäjiä voi löytyä, mutta ei maksajia. Matkailu sinänsä voi olla kannattavaa, mutta se ei pysty maksamaan metsätalouden harjoittajille esimerkiksi maisemasta. Matti Kärkkäinen 2014 7
Jokamiehenoikeuden ongelma Aineettomien palveluiden myyntiin vaikuttaa se, mikä tulkinta annetaan jokamiehenoikeuksille. Lainsäädäntöä ei juuri ole, vaan kyseessä on perinteinen tapaoikeus. Säädöksinä on vain muutama maininta rikoslaissa, mitä ei ole tulkittava varkaudeksi, näpistykseksi tai hallinnan loukkaukseksi. Matti Kärkkäinen 2014 8
Ympäristöministeriö kannattaa luontohyvän sosialisointia Kun lakeja ei juuri ole, YM on verkossa esittänyt omia tulkintojaan, mitä toisen maalla saa tehdä korvauksetta ja ilman lupaa. Pelkästään se, että ministeriön virkamies Pekka Tuunanen esittää verkossa omia tulkintojaan, on arveluttavaa. Yleensä vain riippumattomien oikeusistuimien ratkaisujen esittely voisi olla asiallista. Nyt on otettu valtaa, joka ei kuulu ympäristöministeriölle. Matti Kärkkäinen 2014 9
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 1 Myös isomman tai pienemmän ryhmän harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta. Pihapiireillä ei ole "suojavyöhykettä", joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Luonnontuotteiden kerääminen on jokamiehenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Myös ulkomaalaisilla on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. Vähäisessä määrin voi ottaa myös kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen 2014 10
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 2 Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen 2014 11
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 3 Hevosella ratsastaminen on jokamiehenoikeutta mm. metsissä ja teillä. Ratsastusoikeus koskee myös yksityisiä teitä. Jokamiehenoikeuksien kannalta ei ole merkitystä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä. Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa. Matti Kärkkäinen 2014 12
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 4 Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. Kesantopellolla kävelystä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa pellon käytölle; siten toiminnan voi perustaa jokamiehenoikeuksien varaan. Muutamaa makkaranpalaa ei havaitse kukaan muu kuin jälkien seuraamiseen opetettava kytketty koira: palasia saa siis laittaa vieraan maanomistajan pellolle. Pellolla voi liikkua talvella, koska se ei ole silloin tuotannossa eikä haittaakaan siitä yleensä seuraa. Matti Kärkkäinen 2014 13
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 5 Muurahaisten munien kerääminen rinnastetaan tavallaan luonnonvaraisten marjojen, sienten ja muiden vastaavien luonnontuotteiden keräämiseen toisen maalta. Näin ollen muurahaisten munia saa kerätä toisen maalta ilman lupaa. Matti Kärkkäinen 2014 14
Arviointia YM:n kannasta Kun kyseessä on tapaoikeus, YM ei ole pätevä arvioimaan, mikä on vanhojen vakiintuneiden tapojen mukaista toimintaa. Jos väestö on eri mieltä tapaoikeudesta, ratkaisun antaa tuomioistuin, ei ministeriö. Joka tapauksessa ministeriön kanta vie pohjaa pois ajatukselta myydä metsien aineettomia palveluja. Miksi kukaan maksaisi, kun toisen metsiä voi käyttää liiketoimintaan jokamiehenoikeuteen vedoten? Matti Kärkkäinen 2014 15
Uudet tuotteet eivät vaikuta lähitulevaisuudessa Lähivuosikymmeninä metsien raaka-aineesta ei valmisteta sellaisia uusia tuotteita, jotka lisäisivät olennaisesti metsänomistajan tuloja. Pääsyy on, että vaikka jollakin tuotteella olisi korkea puustamaksukyky, markkinoilla raakaaineesta maksetaan vain sen verran kuin on pakko. Yrittäjät eivät ole tyhmiä. Uusien tuotteiden raaka-aineen hinta noudattaa korkeintaan kuitupuun hintaa. Matti Kärkkäinen 2014 16
Onko Suomi valmistusmaa? Puusta voidaan toki valmistaa muutakin kuin sellua ja paperia, esimerkiksi liimoja, muovinkaltaisia tuotteita ja jopa hajuvesiä ja arvokkaita lääkeaineita. Olennaisesti kyse on siitä, että jos jotakin ainetta saadaan Suomen kolmesta pääpuulajista hiukan, maailmalta löytyy puulajeja, joista saman tuotteen saanto on kymmen-, sata- tai tuhatkertainen. Pelkkä kemiallinen mahdollisuus ei takaa sitä, että valmistus olisi Suomessa kannattavaa. Matti Kärkkäinen 2014 17
Insinöörin kokemus Jo yli sata vuotta on tiedetty, että puun ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi leipomuksiin tarvittavaa vanilliinia. Satavuotinen kokemus myös on, että puun sivutuotevirroista voidaan saada aikaan kaikkea muuta paitsi rahaa. Syitä ovat mm. rajallinen kysyntä ja suomalaista puuta halvemmat raaka-aineet. Matti Kärkkäinen 2014 18
Ksylitolin tarina Aluksi ksylitoli eli koivusokeri uutettiin koivuhakkeesta Kotkassa. Nykyisin Suomessa käytetty ksylitoli tulee Itävallasta, jossa se erotetaan viskoosisellutehtaan sivuvirrasta. Maailmanlaajuisesti raaka-aineena ovat mm. maatalousjätteet (mm. maissintähkän ydin). Maailmanmarkkinahinta on sen mukainen. Matti Kärkkäinen 2014 19
Mutta metsätaloudella on hyvä tulevaisuus Metsävarat ovat kehittyneet myönteisesti Hakkuut ovat kehittyneet myönteisesti Kannattavuutta voi parantaa metsätalouden omin keinoin Matti Kärkkäinen 2014 20
Metsävarat Matti Kärkkäinen 2014 21
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 2500 2000 1500 1000 500 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 22
Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 1200 1000 800 600 400 200 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 23
Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 24
Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 25
Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 26
Yli 30 cm (d 1,3 ) olevien mäntyrunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 Inventointiaika 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 27
Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 28
Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m 3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 29
Yli 30 cm (d 1,3 ) mäntyrunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 30
Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 31
Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 32
Hakkuut ovat kehittyneet metsävarojen mukaisesti
30 Havutukin markkinahakkuut 1955 2013 Milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 34
Mäntykuitupuun markkinahakkuut 1955 2013 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Milj. m 3 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 35
14 12 10 8 6 4 2 Kuusikuitupuun markkinahakkuut 1955 2013 Milj. m 3 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 36
Koivukuitupuun markkinahakkuut 1955 2013 Milj. m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 37
90 80 70 60 50 40 Tukkien osuus puunmyyntituloista 1955 2010 Osuus, % 30 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 38
90 80 70 60 50 40 Havutukkien osuus puunmyyntituloista 1955 2010 Osuus, % 30 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 39
Raakapuun tuonti 1955 2013 25 Milj. m 3 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 40
Pitäisikö valtion edistää hakkuita? Kun hakkuut ovat 80 % kestävistä talousmetsien hakkuumahdollisuuksista, tulos on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Miksi toimivia markkinoita pitäisi edistää? Kiinteistövero aiheuttaisi vakavan markkinahäiriön 5 10 vuodeksi. Verot pitää määrätä kansalaisen maksukyvyn mukaan, ei toimialan mukaan. Kokemus osoittaa: Mitä vähemmän valtio puuttuu markkinoihin, sen parempi. Matti Kärkkäinen 2014 41
Kannattavuutta voi parantaa metsätalouden omin keinoin Matti Kärkkäinen 2014 42
Puuntuottaja voi itse vaikuttaa Hakkuita voidaan lisätä, ja se lisää metsätalouden kannattavuutta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2013 antaa uskoa. Matti Kärkkäinen 2014 43
Metlan tutkimus 2013: hakkuukertymät Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 44
Metlan tutkimus 2013: toteutuspintaalat Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 45
Metlan tutkimus 2013: nettotulojen nykyarvo 3 % korolla Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 46
Metlan tutkimus 2013: viennin arvo Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 47
Metlan tutkimus 2013: työllisyys Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 48
Resepti Suomen metsätalouteen Parempi metsien uudistaminen. Hirvituhot kuriin: sopiva hirvikanta on 20 000, jolloin on mahdollista viljellä myös mäntyä ja rauduskoivua. Panostus taimikonhoitoon. Hakkuiden lisäys. Tehostetulla metsätaloudella enemmän nettotuloja ja parempi kannattavuus! Matti Kärkkäinen 2014 49