Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 313/2005 vp Toisesta EU-maasta hankitun käytetyn ajoneuvon vakuutus Eduskunnan puhemiehelle Uusi autoverolaki tuli voimaan 15.5.2003, jonka jälkeen käytettyjen ajoneuvojen tuonti Suomeen jatkuu vahvana. Kun vuonna 2002 Suomeen tuotiin 18 008 käytettyä autoa, oli vuonna 2003 vastaava luku 47 195 autoa ja vuonna 2004 44 482 autoa. Valtaosa käytetyistä autoista tuodaan Suomeen Saksasta. Käytetyn ajoneuvon maahantuontiin toisesta EU-maasta liittyy monia lainsäädännöllisiä velvoitteita. Suomeen saavuttaessa rajalla on tullausta varten heti ensimmäiseksi ilmoittauduttava lähimpään tulliin, joka myöntää tietyin edellytyksin ajo- ja siirtoluvan kolmeksi kuukaudeksi. Erityistä ihmetystä on aiheuttanut se, että autoon on otettava heti Suomen rajalla pakollinen liikennevakuutus. Kun auto ostetaan esim. Saksasta, siihen otetaan siellä kahden viikon vakuutus, joka on voimassa kaikissa EU-maissa. Suomen rajalla tulli vaatii kuitenkin ottamaan uuden vakuutuksen, vaikka Saksasta otettu vakuutus olisi vielä voimassa. Liikennevakuutus on otettava heti, mutta esim. autoveroilmoituksen tekoon annetaan aikaa 5 päivää ja rekisteröintikatsastuksen aloittamiseen 10 päivää. Tulli perustelee pakkoa ottaa uusi liikennevakuutus välittömästi Suomen rajalla liikennevakuutuslain 19 pykälällä, jonka mukaan liikennevakuutuksen voi Suomessa myöntää ainoastaan sellainen vakuutusyhtiö, joka on saanut oikeuden harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa. Kyseisessä pykälässä viitataan myös ulkomaisiin yhtiöihin, mutta sitä on tähän asti tulkittu siten, että vakuutusyhtiön tulee olla "suomalainen". Saamiemme tietojen mukaan tulli on saanut lukuisia yhteydenottoja, jotka koskevat Suomen rajalla otettavaa pakollista liikennevakuutusta. Käytetyn auton ostajan on vaikea ymmärtää, miksi esim. Saksasta hankittu kahden viikon vakuutus ei kelpaakaan Suomessa määräaikaa, vaikka vakuutuspapereissa lukee sen olevan voimassa kaikissa EU-maissa. Kyse on myös Suomen lainsäädännön ristiriitaisuudesta EU-lainsäädännön kanssa. Komissio on antanut asiasta Suomelle virallisen huomautuksen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että käytetyn auton vakuutusta koskeva Suomen lainsäädäntö ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa ja että toisesta EUmaasta otettu käytetyn auton vakuutus, jonka voimassaolo ulottuu kaikkiin EUmaihin, on voimassa maksetun määräajan myös Suomessa? Versio 2.0

Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2005 Olli Nepponen /kok Petri Salo /kok 2

Ministerin vastaus KK 313/2005 vp Olli Nepponen /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 313/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että käytetyn auton vakuutusta koskeva Suomen lainsäädäntö ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa ja että toisesta EUmaasta otettu käytetyn auton vakuutus, jonka voimassaolo ulottuu kaikkiin EUmaihin, on voimassa maksetun määräajan myös Suomessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa vakituisesti asuvalla henkilöllä on pääsääntöisesti aina velvollisuus rekisteröidä maahantuomansa ajoneuvo ennen kuin sitä voidaan käyttää liikenteessä. Tähän pääsääntöön poikkeuksena siirtolupa ajoneuvoon kiinnitettävine siirtomerkkeineen mahdollistaa Suomessa rekisteröimättömän ajoneuvon lyhytaikaisen käytön liikenteessä ennen ajoneuvon katsastusta ja rekisteröintiä. Kaikissa tilanteissa, joissa siirtolupa vaaditaan ulkomailta Suomeen tuotavan ajoneuvon osalta, ajoneuvoa käyttää liikenteessä Suomessa vakinaisesti asuva henkilö. Siirtolupaa ei sitä vastoin tarvita, mikäli ajoneuvo on rekisteröity ulkomailla ja sitä kuljettaa ulkomailla vakituisesti asuva henkilö. Siirtolupa ei ole myöskään tarpeen, mikäli ajoneuvoa ei oteta liikennekäyttöön Suomessa vaan tuodaan esimerkiksi muulla tavoin kuin ajamalla ulkomailta Suomeen. Siirtoluvan yhtenä myöntämisedellytyksenä on voimassa oleva liikennevakuutus. Vakuutuksen voi ottaa haluamastaan vakuutusyhtiöstä, jolla on kuitenkin oltava liikennevakuutuslain 19 :n mukaisesti oikeus harjoittaa vakuutustoimintaa Suomessa. Siirtoluvan kestoon sidotun vakuutuksen voi ottaa katsastus- tai tullitoimipaikoista, jotka myöntävät vakuutuksen Liikennevakuutuskeskuksen puolesta. Vakuutus on mahdollista ottaa jo suoraan jatkuvana liikennevakuutuksena haluamastaan vakuutusyhtiöstä tai siirtoluvan kestoajaksi Liikennevakuutuskeskuksen myöntämänä. EU-lainsäädännön mukaisesti liikennevakuutuksissa ajoneuvon kotivaltio määritetään ajoneuvon rekisterikilpien perusteella. Suomalaisen henkilön maahantuodessa ulkomaisin rekisterikilvin varustetun ajoneuvon Suomeen tulisi ulkomaiset rekisterikilvet pääsääntöisesti poistaa ajoneuvon saadessa siirtoluvan mukaiset siirtomerkit. Siirtomerkein varustettu ajoneuvo katsotaan Suomen käsityksen mukaan tällöin suomalaiseksi ajoneuvoksi. Tällaisella ajoneuvolla tulee olla suomalainen liikennevakuutus. Esimerkiksi ostettaessa ajoneuvo Saksasta myöntää saksalainen vakuutusyhtiö liikennevakuutuksen saksalaisissa rekisterikilvissä olevaan, saksalaiseksi katsottavaan autoon. Kun Suomessa siirtoluvan yhteydessä saksalaiset rekisterikilvet poistetaan ja siirtomerkit vaihdetaan tilalle, voi syntyä tilanne, jossa saksalainen liikennevakuutus ei olekaan enää voimassa, koska kyse onkin suomalaisesta ajoneuvosta eikä saksalaisesta. Saksalainen liikennevakuutussopimus on tehty tietyissä rekisterikilvissä olleeseen ajoneuvoon eikä sopimus siten välttämättä ole enää voimassa suomalaisissa kilvissä olevaan ajoneuvoon. Myöskään kansainvälinen ns. vihreän kortin järjestelmä ei turvaisi, sillä jos Suomessa tapahtuisi onnettomuus, olisi kyse suomalaiseksi katsottavan ajoneuvon vahingosta, ja jotta vihreä kortti -järjestelmä toimisi, tulisi ajoneuvon olla ulkomainen. 3

Ministerin vastaus Huomioon tulee myös ottaa, että Suomessa liikennevakuutuksen korvauspiiri on laajempi kuin ulkomaisten liikennevakuutusten korvauspiiri. Suomessa vakuutetun ajoneuvon kuljettajan henkilövahingot esimerkiksi korvataan liikennevakuutuksesta tuottamuksesta riippumatta ja rajoituksetta. Muissa vihreän kortin maissa syyllisen ajoneuvon kuljettaja ja usein myös omistaja ja lähiomaiset jäävät ilman liikennevakuutuksesta suoritettavaa korvausta. Näin suomalainen ajoneuvon omistaja ei maksa kahdesti saman riskin kattamisesta, vaan ajoneuvon omistaja saa suomalaisella liikennevakuutuksella kattavamman ja turvaavamman vakuutuksen, mikä on ajoneuvon omistajan, kuljettajan ja lähiomaisten etu. Jos suomalaista liikennevakuutusta ei siirtoluvan yhteydessä vaadittaisi, tarkoittaisi se, että esimerkiksi onnettomuustilanteessa yhteenajovahingossa ajoneuvojen suomalaiset kuljettajat ja omistajat olisivat eri asemassa korvausten suhteen. Tilanne voisi myös olla, ettei maahantuodun ajoneuvon ulkomailta otettu liikennevakuutus kuitenkaan olisi voimassa tai sen ehdot eivät kattaisi vahinkoa, vaikka määräaika näennäisesti olisikin voimassa. Vastauksessaan komission 18.10.2004 Suomelle antamaan viralliseen huomautukseen Suomi on katsonut, ettei Suomen lainsäädäntö siirtoluvan yhteydessä vaadittavan liikennevakuutuksen osalta ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 4

Ministerns svar KK 313/2005 vp Olli Nepponen /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 313/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Olli Nepponen /saml m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att Finlands lagstiftning om försäkringar för begagnade bilar inte skall stå i strid med EU:s lagstiftning och att en sådan försäkring som tecknats i ett annat EU-land och vars giltighet sträcker sig till alla EU-länder skall gälla också i Finland under den tid för vilken premien är betald? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Personer som är fast bosatta i Finland är enligt huvudregeln alltid skyldiga att registrera fordon som de har köpt från utlandet innan fordonet kan tas i bruk i trafiken. Undantagna från denna regel är fordon med förflyttningstillstånd som, trots att de inte är registrerade i Finland, får användas under en kort tid i trafik före besiktning och registrering. Fordonet skall då vara försett med ett förflyttningsmärke. I alla de situationer då förflyttningstillstånd krävs för ett fordon som förts in i landet från utlandet skall fordonet när det används i trafik framföras av en person som är fast bosatt i Finland. Däremot behövs inget förflyttningstillstånd om fordonet är registrerat i utlandet och det framförs av en person som är fast bosatt i utlandet. Förflyttningstillstånd behövs inte heller om fordonet inte tas i bruk i trafiken i Finland, utan fordonet förs in i landet på något annat sätt än till exempel genom att någon kör det från utlandet. En förutsättning för beviljande av förflyttningstillstånd är att fordonet har en giltig trafikförsäkring. Försäkringstagaren kan själv välja försäkringsbolag, men enligt 19 i trafikförsäkringslagen skall bolaget i fråga ha rätt att bedriva försäkringsrörelse i Finland. En försäkring som hänför sig till förflyttningstillståndet kan tecknas på besiktnings- och tullkontoren som beviljar försäkringen som ombud för Trafikförsäkringscentralen. Försäkringen kan tecknas antingen direkt som en fortlöpande trafikförsäkring i önskat försäkringsbolag eller för den tid förflyttningstillståndet gäller, varvid försäkringen beviljas av Trafikförsäkringscentralen. Enligt EU-lagstiftningen bestäms fordonets hemstat på grundval av fordonets registreringsskylt. När en person i Finland tar in ett fordon med utländska registreringsskyltar i landet skall enligt huvudregeln de utländska skyltarna tas bort när fordonet beviljas förflyttningsmärken med stöd av förflyttningstillstånd. Ett fordon med förflyttningsmärken betraktas enligt finländskt synsätt då som ett finländskt fordon. Ett sådant fordon skall ha en finländsk trafikförsäkring. När man till exempel köper ett fordon i Tyskland beviljar ett tyskt försäkringsbolag trafikförsäkring för fordonet som har tyska registreringsskyltar och betraktas som tyskt. I samband med att förflyttningstillstånd beviljas i Finland avlägsnas de tyska registreringsskyltarna som byts ut mot förflyttningsmärken. Det kan då uppstå en sådan situation att den tyska trafikförsäkringen inte längre gäller, eftersom det nu är fråga om ett finländskt fordon och inte ett tyskt. Det tyska trafikförsäkringsavtalet har ingåtts för ett fordon med vissa bestämda registreringsskyltar och därför gäller inte avtalet nödvändigtvis ett fordon med finländska skyltar. Inte heller systemet med ett internationellt s.k. grönt kort ger något skydd. Om det händer en olycka i Finland, är det fråga 5

Ministerns svar om en skada på ett fordon som betraktas som finländskt, och för att det gröna kortet skall gälla måste fordonet vara utländskt. Man bör också beakta att de finländska trafikförsäkringarna är mera omfattande än utländska. I Finland ersätter trafikförsäkringen exempelvis personskador som åsamkats det försäkrade fordonets förare oberoende av vållande och utan begränsningar. I många andra länder som omfattas av systemet med grönt kort blir det skadevållande fordonets förare och ofta även ägaren och nära anhöriga utan ersättningar av trafikförsäkringen. En finländsk fordonsägare behöver således inte betala dubbelt för att täcka samma risk, utan en finländsk trafikförsäkring ger fordonsägaren en mera heltäckande försäkring med bättre skydd, vilket är till fördel för ägaren, föraren och nära anhöriga. Om det inte krävdes någon finländsk trafikförsäkring i samband med förflyttningstillståndet, skulle det exempelvis vid en olycka med krockskador innebära att de finländska förarna och ägarna till fordonen försätts i olika ställning när det gäller ersättningar. Situationen kunde också vara sådan att den trafikförsäkring som tecknats utomlands för det importerade fordonet trots allt inte gäller eller att försäkringsvillkoren inte täcker skadan även om premien för den aktuella tiden är betald. I sitt svar på den formella underrättelse som kommissionen lämnade till Finland den 18 oktober 2004 uppgav Finland att man inte ansåg Finlands lagstiftning beträffande den trafikförsäkring som krävs i samband med förflyttningstillstånd stå i strid med EU:s lagstiftning. Helsingfors den 3 maj 2005 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 6