LOPPURAPORTTI 11.4.2017 PALOPURON AGROEKOLOGINEN SYMBIOOSI -HANKE Koonnut: Kari Koppelmäki
Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 2 Hankkeen tausta ja tavoitteet... 4 3 Hankkeen osapuolet ja menetelmät... 5 4 Hankkeen tulokset... 5 4.1 Leipomon toimintamalli... 6 4.2 Biokaasutuotannon toimintamalli... 7 4.3 Symbioosin toteutumista tukevat tuotokset... 9 4.3.1 Vihermassojen saatavuus... 9 4.3.2 Täsmäviljelyn soveltaminen Palopuron symbioosissa... 9 4.3.3 Symbioosin yleissuunnittelu... 10 4.4 Hankkeen poikkeamat suunnitelmista... 11 5 Hankkeen vaikuttavuus... 11 6 Viestinnän toteutuminen ja tulokset... 11 7 Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen... 12 8 Talousraportti... 12 9 Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten... 13 10 Yhteenveto hankkeesta ja päätuloksista... 13 2
1 Tiivistelmä Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa kehitettiin ravinne- ja energiaomavaraisen ruoan tuotantomalli, joka on valtakunnallisesti monistettavissa. Yhteistyömalli rakentui Knehtilän luomukasvinviljelytilan ympärille, joka sijaitsee Palopuron kylässä Hvyinkäällä. Symbioosiin kuuluvat myös Knehtilän tilan naapurissa toimivat myös luomukanala ja vihannestila, jotka muodostavat yhdessä ravinteiden kierrätyksen kokonaisuuden. Symbioosissa yrittäjät toimivat suunnitelmallisessa yhteistyössä kestävämmän tuotantomallin saavuttamiseksi. Palopuron tuotantomallissa Knehtilän tilan pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen ja leipomiseen käytetään paikallista biokaasua, jota saadaan viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassasta yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa. Ylimääräinen kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös hyödynnetään maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Hankkeessa luotiin edellytykset toimintamallin toteutumiseen tarvittaville investoinneille tekemällä investointisuunnitelmia, kannattavuuslaskelmia ja teknologisia selvityksiä. Lisäksi toimintamallin ympäristövaikutuksia ja monistettavuutta arvioitiin. Biokaasulaitos ja leipomo ovat tulossa Knehtilän tilan yhteyteen. Symbioosin toteuduttua alueen peltojen ravinteiden kierrätys tehostuu vähentäen ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Samalla tuotetaan uusiutuvaa energiaa maatalouden sivuvirroista. Hankkeen toteuttajina olivat Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus sekä symbioosin muodostavat yritykset. Hanketta rahoitettiin osana ympäristöministeriön RAKI-ohjelmaa. Tarkempia tuloksia ja hankkeen vaikutuksia raportoidaan erillisessä julkaisussa, joka on löydettävissä hankkeen internet sivuilta osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/ (julkaistaan kesällä 2017). 3
2 Hankkeen tausta ja tavoitteet Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean eri toimijan yhteistyöverkosto Knehtilän luomutilan ympärille. Peltoalaa on vuokrapellot mukaan lukien lähes 400 ha. Knehtilä tuottaa vilja- ja öljykasveja sekä valkuaiskasveja. Lehtokumpu ja Joentausta ovat puutarhatiloja, jotka tuottavat vihanneksia ja marjoja sekä hunajaa. Noin kahden kilometrin päässä Knehtilän tilasta sijaitsee Mäntymäen Luomutila, jossa on tuotettu luomukananmunia vuodesta 2016 alkaen. Tilalla on noin 5 500 kanaa, joilla on ympärivuotinen mahdollisuus ulkoiluun. Tilan rehuntuotanto ja lannantuotanto on integroitu Knehtilän tilan viljelyyn. Lähialueella sijaitsee myös useita hevostalleja, joiden lantaa kompostoidaan Knehtilän tilalla. Ravinneomavaraisuuden ja ravinteiden käytön tehostaminen tuli ajankohtaiseksi Knehtilän tilan liityttyä luomuvalvontaan vuonna 2010. Karjattomana tilana lannoitus perustui viherlannoitusnurmien viljelyyn, joiden viljelyala kasvoi yli 100 hehtaariin. Lisäksi tilalla kompostoitiin hevosenlantaa ja täydennyslannoitteena käytettiin pienellä alalla lihaluujauhoa. Täydennyslannoitteiden käyttöä rajoitti kuitenkin niiden korkea hinta. Toisaalta viherlannoitusnurmien tehokkaammassa hyödyntämisessä nähtiin potentiaalia. Ajatus viherlannoitusnurmien hyödyntämisestä biokaasun tuotannossa oli houkutteleva. Knehtilän tila on ollut kiinnostunut biokaasun tuotannosta pitkään, ja konkreettisia suunnitelmia oli tehty jo tavanomaisen maatalouden aikana. Lisäksi suunnitelmissa oli tehdä puuhakkeesta kaasua, jota olisi käytetty viljankuivauksen ja leivinuunien energialähteenä. Aiemmat biokaasun tuotantosuunnitelmat eivät olleet edenneet huonon kannattavuuden ja maatilan näkökulmasta liian suurien riskien vuoksi. Knehtilän tilalla etsittiin ratkaisuja alkutuotannon heikon kannattavuuden parantamiseksi. Yksi mahdollisuus oli raaka-aineen jalostaminen pidemmälle, mutta suuren tilan tuotannon jalostaminen ja markkinointi omin voimin olisi ollut haastavaa. Idea viljan jalostamiseksi leiväksi asti maatilalla syntyi maatilamarkkinoiden yhteydessä, jonne Samsaran leipomoa oli pyydetty mukaan myymään leipää. Leipomon näkökulmasta maatilan yhteyteen siirtyminen oli uudenlainen mahdollisuus uudistaa tuotantoa ja vahvistaa sen kestävyyttä. Myös uusituvan energian tuottaminen paikallisista biomassoista nähtiin mahdollisuutena kehittää uutta ravinne- ja energiaomavaraista paikallista ruokajärjestelmää, josta hyötyisivät kaikki osapuolet. Jo ennen luomuviljelyäkin Knehtilän tilalla on myyty pienimuotoisesti tuotteita suoraan kuluttajille. Oman tilan jauhoja ja sisustustekstiilejä myyvä tilapuoti toimi 2000-luvun alkupuolella. Tilan siirryttyä luomuun järjestettiin ensimmäiset maatilan markkinat yhdessä naapuritilan kanssa. Markkinoista on muodostunut suosittuja luomu- ja lähiruokatapahtumia, jotka kokoavat lähiseudun tuottajia, käsityöläisiä ja kuluttajia yhteen. Parhaimmillaan markkinoilla käy päivän aikana yli 1 000 henkeä. Knehtilän tilan toiminta laajeni vuonna 2014, kun vanha navetta kunnostettiin kokous- ja juhlatilaksi. Leipomon sijoittumisesta maatilan yhteyteen ja uusituvan energian tuottamisesta paikallisista biomassoista tehtiin suunnitelmia, jotka eivät kuitenkaan edenneet tai saaneet rahoitusta. Vuoden 2015 alussa Knehtilän tilalla kokoonnuttiin laajalla joukolla miettimään, miten suunnitelmia voitaisiin edistää. Rahoitusta päätettiin hakea ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelmasta (RAKI). Hanketta alettiin suunnitella paikallisten toimijoiden, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kesken. Syntyi idea Palopuron agroekologisesta symbioosista, joka nitoi suunnitelmat ravinne- ja energiaomavaraisen lähi- ja luomuruoan tuotantomalliksi. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen hallinnoimalle hankkeelle haettiin rahoitusta keväällä 2015, ja hanke pääsi alkamaan loppukesästä. 4
Hankkeen tavoitteena oli luoda ravinne- ja energiaomavarainen toimintamalli, jossa yrittäjät toimivat suunnitelmallisesti yhteistyössä. Tarvittavia investointeja varten suunniteltiin yhteistyömalleja ja niille luotiin edellytyksiä teknologisten selvitysten ja talouslaskelmien avulla. Myös uuden toimintamallin ympäristövaikutuksia arvioitiin. 3 Hankkeen osapuolet ja menetelmät Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen hallinnoinnista vastasi Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos. Tuensiirtokumppanina hankkeessa oli Luonnonvarakeskus. Hankkeen omarahoitukseen osallistuivat myös Knehtilän tila ja Samsara Oy. Hanke toteutettiin viidessä osahankkeessa. Osahankkeessa 1 kehitettiin yhteistyömalleja biokaasun tuotantoa ja leipomoa varten ja selvitettiin, millaisia muutoksia tarvitaan toimintamalliin siirryttäessä. Lisäksi selvitettiin, mitä erilaisia sopimuksia tarvitaan eri osapuolten välille ja, miten malli on monistettavissa. Osahankkeen toteutuksesta vastasi hankekoordinaattori yhdessä toimijoiden ja ostopalveluna tilattavien konsulttitöiden avulla. Osahankkeessa 2 selvitettiin symbioosin taloudellista toteutettavuutta, mitä varten teetettiin ostopalveluina kannattavuuslaskelmia, selvitettiin saatavilla olevia tukimuotoja, tehtiin rahoitussuunnitelmia ja toteutettiin joukkorahoituskokeilu. Osahanke toteutettiin pääosin ostopalveluina. Osahankkeessa 3 selvitettiin tarvittava teknologia symbioosin investointien tarkoituksenmukaiseen toteutukseen. Lähialueelta kartoitettiin biokaasutukseen saatavilla oleva biomassan määrä, minkä perusteella mitoitettiin rakennettavan biokaasulaitoksen koko. Lisäksi selvitettiin, mitä lupia toiminta tarvitsee. Tavoitteena oli selvittää myös, miten täsmäviljelyn teknologiaa voidaan soveltaa kierrätyslannoitteisiin ja luomuviljelyyn. Osahankkeessa 4 arvioitiin hankkeen positiivia ja negatiivisia ympäristövaikutuksia. Osahankkeen toteutuksesta vastasi Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Osahankkeessa 5 viestittiin hankkeen etenemisestä. 4 Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena kehitettiin toimintamalli, jonka tavoitteena on tuottaa lähiruokaa, kierrättää ravinteita, saada energiaa maatilan sivuvirroista sekä parantaa toiminnan kannattavuutta (kuva 1). Jatkossa pelloilla kasvava vilja tullaan jauhamaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen ja leipomiseen käytetään paikallista biokaasua, jota saadaan viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassasta yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa. Ylimääräinen kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös hyödynnetään maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. 5
Kuva 1. Palopuron agroekologisen symbioosin toimijat ja keskeisimmät ravinne- ja energiavirrat. 4.1 Leipomon toimintamalli Hankkeen tuloksena suunniteltiin malli siitä, miten Samsara Oy:n leipomon kannattaisi siirtyä Knehtilän tilan yhteyteen osaksi symbioosia. Vuonna 1977 perustettu Samsara oli Suomen ensimmäisiä luomuleipomoja. Samsara tuottaa lisäaineetonta ja vähäsuolaista kotimaisesta luomuviljasta tuotettua leipää. Pääosa tuotteista myydään pääkaupunkiseudun kaupoissa. Leipomo työllistää 4-6 henkilöä koko- ja osa-aikaisesti. Leipomo haluaa kehittää toimintaansa osana kiertotaloutta. Kuluttajat voivat ostaa leipää pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan kaupoista. Leipää toimitetaan myös kouluille ja REKO-ringeille. Leipomon ja tilan välistä yhteistyötä suunniteltiin ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens Förbundetin avustuksella. Leipomon siirtymisestä tehtiin kannattavuuslaskelmia, joiden pohjalta tehtiin tarkemmat investointisuunnitelmat. Rahoituksen hankkimista ja kuluttajien sitouttamista varten suunniteltiin ja toteutettiin joukkorahoituskampanja. Osuuskunta Ehta Raha toteutti ostopalveluna leipomon joukkorahoituskampanjan 4.6. 30.11.2016. Joukkorahoituskampanjassa oli mahdollisuus merkitä leipomon osakkeita, osallistua joukkovelkakirjalainaan ja tehdä tukiosto. Osakkeiden hinta oli 100 kappale ja joukkovelkakirjalainan minimi-summa 100. Tukioston saattoi tehdä 10 eurolla. Joukkorahoituskampanjalle tehtiin aluksi kattavat verkkosivut, markkinointiesitteet sekä sosiaalisen median edustus. Kampanjaa varten tehtiin myös uusi leipäpussi, jota kautta viesti levisi tavallisista jakelukanavista leipää ostaneille. Kampanjan mainonta alkoi kunnolla kesälomien jälkeen elokuussa. Viestiä levitettiin sosiaalisessa mediassa, lähettämällä esitteitä postitse, osallistumalla tapahtumiin ja ottamalla yhteyttä henkilökohtaisesti esimerkiksi Samsaran nykyisiin osakkeenomistajiin ja Palopuron symbioosin parissa toimiviin tahoihin. Kampanjasta lähetettiin myös mediatiedotteita ajankohtaisiin aiheisiin liittyen ja kampanjan toimijat olivat esillä Maaseudun Tulevaisuudessa sekä paikallislehdissä. Tapahtumissa päästiin kohtaamaan 6
ihmisiä kasvotusten. Maistiaisleipiä ja kampanjan esitteitä jaettiin kesän ja syksyn aikana useissa eri tapahtumissa ja lähialueen REKO-jaoissa. Joukkorahoituskampanjalla kerättiin yhteensä 110 990 euroa. Summasta vähennetään vielä joitakin kuluja, esimerkiksi verkkokaupan palvelumaksut. Loppuosa tarvittavasta rahoituksesta aiotaan kerätä pankkilainalla ja mahdollisesti uusilla osakeanneilla. Hankkeen päättyessä leipomon rahoituksen keruu on vielä kesken. Tavoitteena on edelleen leipomon siirtyminen Knehtilän tilan yhteyteen vuoden 2017 aikana. 4.2 Biokaasutuotannon toimintamalli Biokaasulaitokset eivät ole yleistyneet maatiloilla, sillä laitos on kertainvestointina suuri ja erityisesti kasvinviljelytiloille sopivaa teknologiaa ei ole ollut saatavilla. Lähtökohtana oli kehittää malli, joka perustuu paikallisesti saatavilla olevien maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Lisäksi mallin tuli olla taloudellisesti toteutettava ja monistettavissa muille tiloille ja alueille. Envitecpolis Oy valittiin konsultiksi selvittämään biokaasulaitoksen taloudellista toteutettavuutta. Kotimaisilta kuivamädätysteknologiaa tarjoavilta yrityksiltä pyydettiin tarjoukset Palopuron symbioosille soveltuvasta kuivamädätysratkaisusta. Tarjouspyynnössä pyydettiin ottamaan myös kantaa kiinnostuksesta mahdollisesti perustettavan biokaasuyrityksen osakkuudesta. Tarjous saatiin kolmelta toimijalta (BioGTS, Metener ja Pellonpaja). Muilla toimijoilla ei ollut vielä tarjottavilla soveltuvaa teknologiaa. Parhaiten soveltuvaksi laitostoimittajaksi valikoitui Metener Oy:n kehittämä panostoiminen kuivamädätyslaitos. Panosmenetelmän työntarve on kohtuullinen ja laitos sitoo työvoimaa lähinnä tyhjennyksen ja täytön aikana. Laitoksen kapasiteettia jouduttiin kasvattamaan alkuperäisistä suunnitelmista, jotta päästäisiin kannattavaan toimintaan. Suuremmasta kapasiteetistä huolimatta laitoksen tarvitsema nurmibiomassa pystytään tuottamaan paikallisesti. Taloudellisia laskelmia tehtiin useilla eri kokovaihtoehdoilla ja kaasun käyttövaihtoehdoilla. Lisäksi selvitettiin saatavilla olevat investointituet. Selvitysten tuloksena loppuvuodesta 2016 perustettiin Palopuron Biokaasu Oy vastaamaan biokaasutuotannosta. Sen osakkaat ovat Nivos Energia Oy, Metener Oy, Knehtilän tila ja Lehtokummun tila. Yrityksen suurin omistaja on Nivos Energia Oy, jolla on myös suunnitelmia mallin monistamisesta toiminta-alueellaan. Laitosratkaisu perustuu panostoimisiin laakasiiloihin rakennettuihin reaktoreihin, jotka peitetään kaasuhupulla. Reaktoreissa kierrätetään perkolaationestettä, joka tehostaa kaasuntuotantoa ja prosessia. Laitos sisältää kaksi kaasuhupulla peitettyä 800 m 3 kokoista siilomaista reaktoria, perkolaationestesäiliön kaasuhuppuineen, kaasun puhdistus- ja paineistusyksikön sekä tankkausaseman (kuva 2). Reaktorit täytetään vuorotellen, ja kummassakin mädätetään 3-4 panosta vuodessa. Palopurolla laitoksen siilot sijoitetaan muutaman sadan metrin päähän Knehtilän tilan talouskeskuksesta (kuva 3). Kaasu johdetaan putkea pitkin tilakeskuksen läheisyyteen sijoitettavalle puhdistusyksikölle ja tankkausasemalle. Biometaani on tarkoitus myydä tilalta, mutta varsinkin alkuvaiheessa sitä kuljetetaan siirtolavalla olevissa pullopattereissa jo olemassa olevalle tankkauspisteelle. 7
Kuva 2. Metener Oy:n kuivamädätyslaitoskokonaisuus, joka koostuu kahdesta siilosta, perkolaationestesäiliöstä, kaasun puhdistus- ja paineistusyksiköstä sekä tankkausasemasta. Kaasun puhdistusyksikkö ja jakeluasema Biokaasulaitos ja varastosiilot Kaasuputki Kuva 3. Biokaasulaitoksen, kaasuputken ja tankkausaseman suunnitellut sijainnit. Syötteenä käytettään reilu 100 hehtaarin alalta kerättäviä viherlannoitusnurmia sekä lähialueen tallien hevosenlantaa ja kananlantaa. Kaasu käytetään leipomossa, viljankuivauksessa sekä osittain maatilan työkoneissa, mutta suurin osa kaasusta myydään puhdistettuna liikennepolttoaineeksi. Paikallisen käytön jälkeen liikennepolttoainetta riittää noin 130 henkilöauton vuosittaiseen (laskettu kulutuksella 7 l/100 km) tarpeeseen. Mallissa maatila vastaa riittävästä nurmien määrästä viljelykierrossa ja hyödyntää mädätysjäännöksen lannoitteena. Biokaasuyhtiö teettää urakoitsijalla säilörehun korjuun viherlannoitusnurmilta, eikä nurmesta makseta maatilayritykselle. Rehu säilötään aumoihin odottamaan laitokseen syöttöä. Biokaasuyritys vastaa laitoksen toiminnasta ja markkinoi energian kuluttajille. Maatila hyötyy mallis- 8
ta niin, että se saa käyttöönsä ravinnerikasta mädätysjäännöstä, joka levitetään peltoon kasvien kasvun kannalta suotuisaan aikaan. Biokaasuntuotannon taloudellisia vaikutuksia arvioitiin Envitecpolis Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen toimesta. Yleisesti tilakohtaisen biokaasulaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat käytettävissä olevat syötteet, laitoksen mitoitus, käsittelyjäännöksen hyödyntäminen, biokaasun energiasisällön hyödyntäminen ja mahdollisuudet investointitukeen. Biokaasumallissa tila sitoutuu pitämään riittävän määrän peltopinta-alaa viherlannoitusnurmella, jonka sadon korjuusta vastaa biokaasulaitoksen palkkaama urakoitsija. Biokaasulaitos ei maksa nurmibiomassasta. Biokaasulaitos huolehtii myös laitoksen täytöstä ja tyhjennyksestä sekä rakentaa varastointitilan käsittelyjäännökselle. Maatila vastaa käsittelyjäännöksen levityksestä. Biokaasulaitoksen merkittävin tulonlähde on puhdistetun biometaanin myynti liikennekaasuna. Alkuvaiheessa kannattavuuteen vaikuttaa suuresti kuinka suuri osa kaasusta saadaan myytyä suoraan laitokselta. Biokaasun kuljettaminen Nivos Energia Oy:n tankkausasemalle Mäntsälään heikentää kannattavuutta, mutta varmistaa kaiken kaasun myymisen. Kuljetusta varten tarvittavat pullopatterit nostavat kokonaisinvestointia. Investointituen saaminen laitoksen rakentamiseen on edellytys kannattavalle toiminnalle (ks. kappale 7). Biokaasulaitoksen kokonaisinvestointi, joka sisältää laitoksen, kaasunpuhdistus- ja tankkausyksiköt sekä mädätysjäännöksen varastointitilat on reilu miljoona euroa. Mädätysjäännöksen ravinteiden tehokas hyödyntäminen kasvintuotannossa on avainasemassa mallin kannattavuudelle maatilan näkökulmasta. Mädätysjäännöksen taloudellisen hyödyn suuruus riippuu kuinka paljon muut sadonmuodostusta rajoittavat tekijät vaikuttavat ja mikä on viljasta saatava hinta. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu tarkemmin erillisessä raportissa. Raportti löytyy julkaisun jälkeen osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/ 4.3 Symbioosin toteutumista tukevat tuotokset Biokaasulaitoksen ympäristö- ja tuotantovaikutusten arviointia varten tehtiin uudet viljelykierto- ja lannoitussuunnitelmat tilanteeseen, jossa tilalla toimii biokaasulaitos. Suunnitelmissa otettiin huomioon ravinteiden kierrätyksen tehostaminen ja vesiensuojelulliset näkökulmat. Suunnitelmien tekeminen tilattiin konsulttityönä Jukka Kivelältä (Tmi. Ekosovellus). Ympäristö- ja lannoitusvaikutuksista tarkemmin kappaleessa 5 (hankkeen vaikuttavuus). 4.3.1 Vihermassojen saatavuus Biokaasuntuotannon monistamisen näkökulmasta erityyppisten vihermassojen saatavuutta biokaasun raaka-aineeksi arvioitiin sekä Nivos Energia Oy:n toiminta-alueella, että valtakunnallisesti Luonnonvarakeskuksen toimesta. Valtakunnallinen tarkastelu tuo tietoa myös vihermassojen kokonaispotentiaalista. Tavanomaisina satovuosina nurmen tuotantoa voitaisiin lisätä vähintään 2 373 000 t ilman että nykyinen ruuan- tai rehuntuotanto vaarantuisi, joka vastaa yli 200 000 hehtaariin nurmialaa. Pelkästään Mäntsälän kunnan alueella ruoan-tuotannon ulkopuolella (kesannot) olevaa nurmea on noin 2 000 hehtaaria. 4.3.2 Täsmäviljelyn soveltaminen Palopuron symbioosissa Knehtilän tilalla hyödynnettiin täsmäviljelyä, kun tilan pellot olivat tavanomaisessa viljelyssä. Täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet toteutetaan normaaleja viljelykäytäntöjä paikkakohtaisemmin. Esimerkiksi lannoitus toteutetaan paikkakohtaisesti aiemmilta vuosilta kerättyjen satotietojen perusteella. Kuvassa 4 on Knehtilän tilan yhden peruslohkon satotietokartta, jossa näkyy selvästi peruslohkon sisäinen satovaihtelu. Kyseisen lohkon satovaihtelu johtuu suurelta osin maalajin vaihtumisesta. 9
Yleinen sovellus täsmäviljelyssä on lannoittaa peltolohko sadontuottopotentiaalin mukaan, jolloin säästetään tuotantopanoksissa ja pellon ravinnetase pienenee. Kuva 4. Paikkakohtainen satokartta yhdeltä peruslohkolta. Luomukasvinviljelytiloilla tärkein typen lähde ovat viherlannoitusnurmet, joiden typpisato vaihtelee lohkon sisällä runsaasti. Heikosti kasvava viherlannoitusnurmi näkyy seuraavan vuoden satokasvin kasvussa. Jos tilalla ei ole käytössä orgaanisia lannoitteita, niin satotaso jää tällaisilla pellon kohdilla on vaarassa jäädä hyvin pieneksi. Biokaasulaitoksesta on mahdollista saada maanparannusvaikutukseltaan erilaisia mädätteitä käytetyn syötteen mukaan, jos ominaisuuksiltaan erilaiset syötteet mädätetään eri siiloissa. Runsashiilisiä ja vähemmän ravinteikkaita mädätysjäännöksiä (esim. hevosenlanta purukuivikkeella, olki) voitaisiin levittää pellon osiin, joissa kasvu on heikompaa ja näin parantaa maan kasvukuntoa. Ravinteikkaampia mädätysjäännöksiä (viherlannoitusnurmet) voidaan hyödyntää niillä kohdin peltoa, jossa sadontuottopotentiaali on suuri ja erityisesti sellaisissa pellon osissa, jossa viherlannoitusnurmen kasvu on jäänyt heikoksi, mutta sadontuottopotentiaali on suuri. Paikkatietokohtaiset satokartat usean vuoden ajalta auttavat tunnistamaan pellon kohdat, joille maanparannustoimet kannattaa kohdistaa. Kohdentamalla maanparannusaineiden levitys, saadaan ne riittämään suuremmalle pinta-alalle. 4.3.3 Symbioosin yleissuunnittelu Arkkitehtitoimisto Petteri Patolinnan johdolla tarkasteltiin symbioosin uusien toimintojen sekä niitä tukevien oheistoimintojen sijoittumista ottaen huomioon käynnissä olevan osayleiskaavaprosessin. 10
Työn avulla toiminnot voidaan sijoittaa niin, että ne ovat yhteen sovitettavissa yleiskaavan suunnitelmien kanssa. 4.4 Hankkeen poikkeamat suunnitelmista Alkuperäisen suunnitelman mukaan leipomon ja viljan kuivurin tarvitsema energia oli tarkoitus tuottaa puukaasulla. Envitecpolis Oy:n tekemässä selvityksessä todettiin kuitenkin, että puukaasulaitos ei ole taloudellisesti kannattava investointi, jos biokaasulaitos toteutetaan suunnitellussa mittakaavassa. Suunnitelmaa muutettiin niin, että biokaasulaitos tuottaa leipomon uunien ja viljan kuivaukseen tarvittavan energian. 5 Hankkeen vaikuttavuus Agroekologisen symbioosin toteutuessa vaikutukset ovat myönteisiä. Symbioosin sisäisessä kierrossa alkutuotannon kasvinravinteet ovat kierrätysravinteita. Luomutuotantotavan lisäksi symbioosin ravinnekuormitukseen vaikuttaa se, että viherlannoitusnurmia ei muokata maahan, vaan korjataan mädätykseen, ja ravinteet palautetaan vasta mädätteen muodossa. Viherlannoitusnurmen korjaaminen, sen sijaan että kasvusto murskattaisi peltoon, vähentää typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä. Tutkimuksissa on havaittu, että nurmimassan jättäminen pellon pintaan lisää merkittävästi fosforin huuhtoutumista, koska kasvukauden ulkopuolella pellon pintaan jätetyistä kasvustotähteistä vapautuu liukoista fosforia jäätymis- ja sulamisprosessien yhteydessä. Symbioosi korvaa maatilalla, leipomossa ja liikennepolttoaineena käytettävää fossiilista energiaa. Biokaasussa poltettava metaani vapauttaa vuoden kierrossa kasvien pelloilla yhteyttämän hiilidioksidin takaisin ilmakehään, eli ilmastovaikutusta ei tältä osin synny. Palopuron agroekologinen symbioosi vähentää aiempaan toimintatapaan verrattuna fossiilisen hiilen päästöjä ilmakehään yhteensä noin 700 t CO 2 -ekv./vuosi. Toimintamallilla on vaikutusta myös maaseudun elävyyteen, yhteisöllisyyteen ja työllistävyyteen. Symbioosi työllistää toteutuessaan usean henkilötyövuoden verran. Lisäksi toiminta lisää maaseudun viihtyvyyttä asuinpaikkana. 6 Viestinnän toteutuminen ja tulokset Hanke on saanut paljon huomiota julkisuudessa. Maatalouden parissa työskentelevien tahojen keskuudessa hanke tuli tunnetuksi ja se oli esillä monessa yhteydessä ravinteiden kierrätyksen esimerkkinä. Hanketta käytiin esittelemässä lukuisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Syksyllä 2015 julkaistiin kaavio symbioosin ravinne- ja energiavirtakaaviosta Maaseudun Tulevaisuuden jutun yhteydessä. Tämä kaavio uudistettiin selkeämmäksi ja ajantasaiseksi versioksi kesäkuussa 2016. Kaaviosta on ollut paljon apua hankkeen viestinnässä ja sitä ovat hyödyntäneet laajasti myös muut toimijat. Leipomon joukkorahoituskampanja toi hankkeelle julkisuutta sosiaalisessa mediassa ja eri tapahtumissa. Hankkeen käyttöön julkaistiin LUKE:n tekemä youtube-video alkuvuodesta 2016. Video on saanut kohtuullisen suuren suosion ja sillä oli 9.3.2016 mennessä jo yli 1 800 katselukertaa. Lisäksi videota hyödynnettiin hankkeen esittelyssä eri tilaisuuksissa. Hanke on saanut myös kansainvälistä huomiota. Ruotsissa hanketta esiteltiin Tukholmassa järjestetyssä Localized Agri-Food Systems konferenssissa toukokuussa 2016. Keväällä hanke pääsi Radio 11
France Internationalen ohjelmaan, joka on kuultavissa osoitteessa http://www.rfi.fr/europe/20160705-reussir-le-pari-agriculture-durable-le-modele-finlandais. Kesäkuussa Palopuron symbioosista pyydettiin esitys Brysseliin Changing our Mindsets Seizing opportunities in the Green Economy seminaariin. Lisäksi Palopuron symbioosia on esitelty paikan päällä ranskalaisille maataloustoimittajille sekä tutkijoille eri maista. Syksyllä 2017 Palopuron agroekologinen symbioosi oli esillä Marrakechin ilmastokokouksessa maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä tilaisuudessa ja ministeri Kimmo Tiilikaisen kirjoituksessa kokousjulkaisussa. Hankkeen tulosseminaari järjestettiin 10.2.2017 Knehtilän tilalla. Tilaisuudessa keräsi yhteen yli 90 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa. Tilaisuuden aamupäivä keskittyi Palopuron symbioosin esittelyyn ja iltapäivällä pohdittiin mallin monistettavuutta. Tulosseminaarin ilmapiiri oli innostunut ja Palopuron symbioosin kaltaiset toimintamallit nähtiin järkevänä toimintamallina tulevaisuudessa. 7 Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Symbioosin toteutuminen vaatii leipomo- ja biokaasulaitosinvestoinnit. Molemmat investoinnit ovat toimintamallinsa osalta uudenlaisia. Leipomoja ei ole aiemmin rakennettu tässä mittakaavassa maatilojen yhteyteen ja biokaasun tuotannossa malli perustuu maatilan ja suuren yrityksen väliseen yhteistyöhön. Biokaasutuotannon toimintamalli on haasteellinen investointitukien näkökulmasta. Biokaasun tuotannossa osakkaana on energiayhtiö, jota ei enää luokitella pk-yritykseksi. Tämä rajaa maaseudun kehittämisohjelman yritystuet pois. Työ- ja elinkeinoministeriön investointituki ei taas ole tarkoitettu maatilojen yhteydessä toimiville laitoksille. Asiasta on käyty keskusteluja ministeriöiden kanssa ja raporttia kirjoittaessa odotetaan investointitukipäätöstä Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Palopuron Biokaasu Oy:n toimintakonseptilla ja teknologialla ei ole aiemmin toteutettu kaupallisia laitosinvestointeja. Toimintamalli perustuu eri sektoreiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön, ja mahdollistaa pienten sivuvirtojen hyödyntämisen biokaasuntuotannossa. Erityisesti energiayhtiön osallistuminen pelkästään maatilan syötteisiin pohjautuvaan biokaasuntuotantoon on uudenlaista ajattelua Suomessa. Liikennekaasun tuotanto hajautetussa toimintaympäristössä on vielä harvinaista. Laitoksen käyttö- ja ylläpitokustannuksista ei ole varmaa tietoa, koska panostoimisesta kuivamädätysmenetelmästä ei ole Suomessa kokemuksia kaupallisessa mittakaavassa. Samoin massojen varastointi ja siirto sekä laitoksen operointi ja pullopatteripohjaisen jakelumenetelmän toimivuus on arvioitu oletusten perusteella. Laitoksen toimiessa varmistuvat syötteiden todelliset kaasuntuotantopotentiaalit sekä laitoksen käyttö- ja ylläpitokustannukset. 8 Talousraportti Hankkeen hyväksytty kokonaisbudjetti oli 149 963,42 euroa, josta ympäristöministeriön rahoitusosuus oli 119 966,80 euroa. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 153 341, 57 euroa. Ympäristöministeriön toteutunut rahoitusosuus oli 114 108, 71 euroa. Erot budjetoituihin summiin johtuivat siitä, että toimijoiden omarahoitusosuus oli suunniteltua suurempi (suunnittellut rahoitusprosentit olivat YM 80 % ja omarahoitus 20 %, Toteutuneet lukemat olivat YM 74 % ja omarahoitus 26 %), ja toisaalta ostopalveluissa osa YM:n rahoituksesta jäi käyttämättä. 12
Rahoitus oli mitoitettu melko hyvin hankkeen tarpeisiin nähden. Lisätyötä hankkeelle toi ennakoitua suurempi julkisuus, jota hanke sai alusta alkaen. 9 Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten Suurten, esimerkiksi orgaanisten lannoitteiden valmistamiseen keskittyvien hankkeiden rinnalle tarvitaan myös toimintamalleja, joissa ravinteiden kierrätys ratkaistaan paikallisesti. Paikallisten ravinnekierrätyshankkeiden onnistumisen kannalta on oleellista, että paikalliset toimijat ovat sitoutuneita hankkeen tavoitteisiin. Biokaasuntuotannon investointeja ei voida jättää pelkästään viljelijöiden vastuulle. Toimintamalli, jossa viljelijöiden roolina on tuottaa biomassaa ja maatalouden ulkopuolisen tahon roolina hoitaa energiantuotantoa, on realistisempi mallin monistettavuuden näkökulmasta. Aluksi tarvitaan hyviä esimerkkejä onnistuneista yhteistyömalleista ja kokemuksia teknologian luotettavuudesta. Agroekologisten symbioosien monistamisesta jätettiin ideahakemus RAKI2 -hankehaussa. Hankkeen tavoitteena on edistää paikallisten ruokajärjestelmien ravinteiden kierrätystä ja kuntien ravinneneutraaliutta luomalla monistettava verkostomalli agroekologisten symbioosien verkosto. Verkostoa on tarkoitus kehittää Nivos Energia Oy:n alueella, jossa heillä on jo suunnitelmia biokaasutuotannon monistamisesta. Maatalouden sivuvirtojen lisäksi tavoitteena on saada julkisen puolen ruokatoimijoiden biojätteet mukaan paikalliseen ravinnekiertoon. 10 Yhteenveto hankkeesta ja päätuloksista Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa luotiin edellytyksiä yhteistyömallin toteutumiselle tarvittaville investoinneille. Biokaasulaitos ja leipomo ovat toteutumassa vuoden 2017 aikana. Biokaasulaitos kilpailutettiin, ja sen taloudellisuus ja vaikutus ravinteiden kiertoon arvioitiin. Biokaasun tuotanto hankkeessa kuvatun yhteistyömallin mukaan nähtiin maatilalle kannattavana ja mahdollisena toimintamallina. Biokaasulaitokselle perustettiin oma osakeyhtiö. Syntyi täysin uusi toimintamalli, johon paikallinen energiayhtiö lähti mukaan suurimpana omistajana. Leipomon siirtyminen Knehtilän yhteyteen on paljon lähempänä kuin hankeen alkaessa. Rakennuspaikka on selvitetty ja leipomo on hankkinut rahaa joukkorahoituskampanjalla. Hankeaikana perustettiin tilan yhteyteen erillinen osakeyhtiö, joka jalostaa kauraa hiutaleiksi. Knehtilän tilalle hankittiin mylly, jolla jauhetaan vilja tulevan leipomon tarpeisiin. Paikallinen ruoka, ravinteiden kierrätys ja energian tuotanto ovat saaneet erittäin positiivista huomiota sekä alan toimijoiden että myös suuren yleisön keskuudessa. Rajapinta kuluttajiin on ollut luontevaa Knehtilässä pidetyillä maaseutumarkkinoilla. Tieto hankkeesta on levinnyt tehokkaasti laajemmallekin, ja se tunnetaan eri puolilla maata. Aika on mitä ilmeisimmin kypsä tämäntyyppiselle yrittäjien yhteistyölle. Monet palaset ovat loksahdelleet kohdalleen ja symbioosi täydentyy edelleen. Suuri merkitys on yhteisöllisyydellä, joka luo yhteishenkeä ja uusia ideoita mukana oleville yrityksille. Se näkyy yritysten liiketoiminnan hioutumisena ja talouden kohentumisena. Tämä onkin symbioosin yksi päämäärä: jokainen yritys saa lisähyötyä toimimalla yhdessä. 13