Itä-Uudenmaan kunta Palveluverkkoselvitys. Kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys. Arviointi tehty v.

Itä-Uudenmaan kunta Palveluverkkoselvitys Kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys Arviointi tehty v. 2012 tiedoilla

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2 Tiivistelmä Itä-Uudenmaan kunnan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli selvittää selvityksessä mukana olevien kuntien hallinnassa olevan kiinteistökannan sekä kuntien kiinteistönpidon nykytila. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kunnan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko ja vaihtoehtojen laskennalliset säästöpotentiaalit kiinteistökustannusten sekä toiminnan kustannusten osalta. Selvityksen pohjana toimivat selvitysalueen kaupunkien ja kuntien omat palveluverkkoselvitykset. Palveluverkkoselvityksissä on analysoitu kuntien ja kaupunkien kiinteistökanta toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä palveluverkko varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan osalta. Selvityksissä tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä kiinteistöyksiköiden henkilöstä. Kuntakohtaisten palveluverkkoselvitysten ennakkotietojen, visioiden sekä vaihtoehtoisten toimitilaverkkojen mallien pohjalta järjestettiin Itä- Uudenmaan kuntien yhteinen tilaisuus, jossa yhdistymisselvitykselle määriteltiin oma visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdettiin tutkimaan. Itä-Uudenmaan kunnan visioksi saatiin: Yhteisen tilannekuvan perusteella Itä-Uudenmaan kunta rakentaa digitekniikkaan ja monikäyttöisiin kiinteistöihin nojaavan palveluympäistön Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Itä-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena hieman vertailuaineistoa korkeampia, erityisesti lämmityksen ja kunnossapidon osalta. Kustannuserot alueen kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Koulukiinteistöjen osalta käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Päiväkotikiinteistöjen osalta vastaava ero on yli 70 prosenttia. Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella koulu- ja päiväkotiverkossa voitaisiin säästää vuodessa 15 29 miljoonaa euroa ja luopua 65.600 93.800 huoneistoneliöstä. Säästö olisi noin 158 293 euroa alueen jokaista asukasta kohden. Saavutettavat säästöt laskettiin sillä perusteella että kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen. Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Itä-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Jotta selvityksen mukainen palveluverkko voitaisiin toteuttaa, tarvitaan uusi investoimisen ja kiinteistönpidon toimintamalli. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Investoinnit ja kiinteistöpito tukevat toimintaa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 SISÄLLYS Johdanto... 4 Palveluverkkoselvityksen taustaa... 4 Toteutusmenetelmät... 4 Työn tavoitteet ja rajaukset... 6 Kiinteistönpidon kustannukset... 7 Ylläpidon kustannukset... 7 Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu... 9 Yhteenveto kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista... 13 Kiinteistönpidon toiminnallisuus ja laatu... 15 Kiinteistöjen käyttäjäkysely... 15 Kiinteistönpidon toiminta... 18 Yhteenveto kiinteistönpidon toiminnasta... 22 Toiminnan kustannukset... 23 Varhaiskasvatus... 23 Perusopetus... 25 Yhteenveto toiminnan kustannuksista... 27 Itä-Uudenmaan palveluverkon nykytila... 28 Väestö... 28 Palveluverkko... 29 Yhteenveto palveluverkon nykytilasta... 36 Kuntien palveluverkkojen nykytila ja vaihtoehtoiset mallit... 37 Simulaatiomalli... 37 Kuntakohtaiset vaihtoehtoiset mallit... 38 Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista... 44 Yhteisen palveluverkon tavoitetila ja mallintaminen... 46 Virkamiesten näkemys Itä-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta... 46 Simulointi: Kolme vaihtoehtoista palveluverkkoa... 48 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu... 52 Yhteenveto vaihtoehtoisista palveluverkoista... 56 Yhteenveto... 57 Lähteet... 59 LIITE 1: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet... 60 LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset... 64 LIITE 3: Toiminnan kustannukset... 75

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 4 Johdanto Palveluverkkoselvityksen taustaa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon yhdistymisselvitys käynnistyi loppuvuodesta 2013. Selvitykseen liittyy tämä selvitys uuden yhdistyneen kunnan palveluverkosta. Selvityksen loppuraportti valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä ja päätökset yhdistymisestä ja uudesta palveluverkosta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Palveluverkkoselvitys on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseksi on tarkasteltu tarkasteltu kunkin kunnan oman palveluverkon nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia. Toiseksi, kaikkien kuntien tiedot on kerätty yhteen ja niiden pohjalta on muodostettu näkemys yhteisestä verkosta. Kuntien omat palveluverkkoselvitykset ovat siten oleellinen osa työtä; Niiden avulla kunnat voivat arvioida oman palveluverkkonsa kehittämispotentiaalia verrattuna yhteisen verkon kehittämispotentiaaliin. Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun kuntien perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 58 %. Muu kunnan toiminta ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Itä-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n 2011 käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Loppuvuoteen 2013 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kuntien lisäksi Keski-Uudenmaan kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Tuusula), Hollolan, Mynämäen ja Kirkkonummen kunnat sekä Akaan, Valkeakosken ja Iisalmen kaupungit. Toteutusmenetelmät Selvityksessä kerättiin tietoa kunnan/kaupungin kiinteistökannasta, muodostettiin vaihtoehtoisia palveluverkkostrategioita, sekä tuotettiin ennusteet investointitarpeista ja niiden vaikutuksesta Itä-Uudenmaan kaupungin talouteen. Selvitys toteutettiin pääasiassa neljällä menetelmällä: kyselytutkimus, haastattelututkimus, tulosseminaari/työpaja, sekä simulointi. Kuntakohtaiset palveluverkkoselvitykset aloitettiin keräämällä tarvittava tieto kunnan/kaupungin kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilatoimen palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Haastatteluissa kysyttiin käyttäjien mielipidettä tiloista ja niiden kiinteistöpalveluista, ja verrattiin mielipiteitä kyselyissä saatuihin

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 5 tuloksiin. Näin pystyttiin muodostamaan yleiskuva kiinteistöjen ja kiinteistönpidon tilasta. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toiminnan kustannuksia ja suoritetietoja vertailtiin Kuntamaisema Oy:n toimesta kuudessa alueen kunnista; Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä, Porvoossa ja Sipoossa. Kuntamaisema Oy:n vertailussa luvut perustuvat toteutuneisiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilinpäätöstietoihin, jotka ovat saatettu yhteismitalliseen muotoon yhteistyössä kuntien toimialojen edustajien kanssa Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja analyysit tehty (ts. kuntakohtaiset selvitykset saatu riittävän pitkälle), järjestettiin kuntien ja kaupunkien virkamiehille tulosseminaari, jossa koko selvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin strategiset vaihtoehdot palveluverkon järjestämisestä ja sijoittumisesta, joiden pohjalta konsultti työsti erilaisia laskennallisia palveluverkkomalleja. Tämän jälkeen määritellyille strategisille malleille tehtiin ennusteet, määriteltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset Itä-Uudenmaan yhteisen alueen talouteen. Palveluverkkoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulosten ja palautteen sekä yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta. Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:stä. Alikonsulttina toimi palveluverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen Kuntamaisema Oy:stä. Kuva 1: Itä-Uudenmaan kunnan palveluverkkosuunnitelman suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi Työtä seurasi projektiryhmä. Projektiryhmä kokoontui neljä kertaa. Projektiryhmä Puheenjohtaja Mikael Grannas (Sipoon kj.) Projektinvetäjä Heikki Lonka (Granlund Oy) Projektinvetäjä Marja Teljamo (Sipoo) Ulf Blomberg (Loviisa) Ilari Myllyvirta (Sipoo) Hannu Niemi (Lapinjärvi) Ulla-Maija Upola (Pornainen ja Myrskylä) Jouni Martikainen (Askola) Fredrick von Schoultz (Porvoo) Sihteeri Ville-Veikko Lallukka (Granlund Oy)

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 6 Työn tavoitteet ja rajaukset Itä-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli analysoida (1) selvityksessä mukana olevien kuntien hallinnassa olevan kiinteistökannan sekä kunnan kiinteistönpidon nykytilaa, sekä (2) kiinteistöissä tapahtuvan varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan kustannuksia. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin palveluverkolle sekä näiden rahoittamis- ja toteuttamistavat. Lisäksi, vaihtoehtoisia yhden kaupungin malleja verrattiin kuntakohtaisiin palveluverkkoselvityksiin. Itä-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys käsittelee yhdistymisselvitystä tekevien kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia (Liite 2) sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöissä tapahtuvan toiminnan kustannuksia (Liite 3). Selvityksen tiedot ovat koottu yhteen kuntien omista kuntakohtaisista palveluverkkoselvityksistä. Itä-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksessä ei keskitytä yksittäisten kiinteistöjen kunnon ja toiminnallisuuden arviointiin, vaan tarkoituksena on yrittää löytää laajan selvitysalueen kiinteistökannasta erilaisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi eri kuntien välillä. Yksittäisten kiinteistöjen tarkemmat arviot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu kiinteistöjä, jotka ovat kuntien omassa omistuksessa sekä oman ylläpidon piirissä. Näin ollen kuntien kolmansilta osapuolilta vuokraamat tilat eivät ole pääsääntöisesti olleet mukana selvityksessä. Yksittäisiä poikkeuksia tähän kuitenkin löytyy kuntakohtaisesti.

/ brm² / vuosi ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 Kiinteistönpidon kustannukset Ylläpidon kustannukset Itä-Uudenmaan kuntien toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin pääsääntöisesti vuoden 2012 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteella. Tarkastelussa olleiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2012 tasossa noin 17,2 M. Ylläpitokustannusten tarkempi kustannusanalyysi sekä kustannusten erittely on esitetty liitteessä 2. Kiinteistöverkko on laajentunut ilman selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta ja tavoitteista. Tämä on usein johtanut kunnissa siihen, että ylläpidettävää toimitilaa on aivan liikaa suhteessa ylläpidon resursseihin. Keskimääräiset ylläpidon kokonaiskustannukset per neliö ovat Itä- Uudenmaan vertailukunnissa hieman koko vertailuaineiston keskiarvoa korkeammat (Kuva 2). Yksittäisistä rakennustyypeistä erityisesti päiväkotien ja hoitoalan rakennuksien ylläpitokustannukset ylittävät selvästi vertailuaineiston keskiarvon. Vastaavasti kokoontumisrakennusten ja liikuntarakennusten kokonaiskustannukset ovat keskiarvoa alhaisemmat. Hallintorakennuksien kohdalla vertaillut kunnat edustavat koko aineiston keskiarvoa. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 81,27 89,03 Kokonaiskustannukset /m 2 /vuosi keskimäärin 65,02 49,71 49,70 56,54 IUK KUUMA Vertailuaineisto 66,47 51,19 Kuva 2: Vuosittaiset keskimääräiset kokonaiskustannukset per neliö Itä-Uudenmaan kunnissa rakennustyypeittäin.

/brm²/vuosi ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 8 Kun tarkastellaan ylläpidon tarkempia kulueriä, huomataan että Itä- Uudenmaan kuntien keskimääräiset kustannukset ovat vertailuarvoon nähden (1) edullisemmat siivouksen osalta, (2) korkeammat lämpöhuollon ja kunnossapidon osalta ja (3) samaa tasoa muiden kuluerien kanssa. Kunnossapito- ja lämmityskustannukset ovat Itä-Uudenmaan kunnissa lähes 2-4 /m 2 /vuosi korkeammat kuin vertailukunnissa. Kunnossapidon osalta korkeammat kustannukset eivät ole välttämättä pelkästään negatiivinen asia, vaan voivat tehokkaasti käytettynä mahdollistaa kiinteistöjen korkeamman kunnossapitotason. Siivouksen osalta tilanne on päinvastainen: kustannukset ovat vertailuaineistoa noin 2 /m 2 /vuosi alhaisemmat, joka voi myös tarkoittaa alhaisempaa siisteyden laatutasoa. 20 Kustannukset kuluerittäin /m 2 /vuosi keskimäärin IUK KUUMA Vertailuaineisto 18 16 14 15,75 13,84 12 10 8 10,01 7,87 10,87 6 4 2 3,10 2,20 1,54 1,00 0 Kuva 3: Vuosittaiset kustannukset kuluerittäin Itä-Uudenmaan kunnissa keskimäärin. Koulurakennusten oppilasta kohden suhteutetut kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat tarkastelukunnissa keskimäärin 1207,00 euroa vuodessa (Kuva 4). Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 250 euroa korkeampaa kustannustasoa lasta kohden vertailuaineistoon nähden. Vertailun pienimmän ja suurimman kunnan välinen kustannusero on yli 850 euroa lasta kohden vuodessa.

/brm²/vuosi /brm²/vuosi ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 9 Ylläpitokulut/oppilas KUUMA Vertailuaineisto 1 800 1 600 1 557 1 489 1 683 1 400 1 200 1 000 1 073 814 1 078 918 1 207 800 600 400 200 0 Porvoo Loviisa Sipoo Askola Myrskylä Lapinjärvi Pornainen IUK Kuva 4: Koulujen ylläpidon oppilaskohtaiset vuosikustannukset Itä- Uudenmaan kunnissa Päiväkotilasta kohden suhteutetut ylläpitokustannukset ovat keskimäärin 1120,00 /vuosi (Kuva 5). Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 100 euroa korkeampaa kustannustasoa lasta kohden vertailuaineistoon nähden. Sisäisessä vertailussa ero kuntien välillä muodostuu päiväkodeissakin erittäin suureksi; Edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ero on noin 600 euroa lasta kohden vuodessa. Ylläpitokulut/lapsi KUUMA Vertailuaineisto 1 800 1 600 1 652 1 628 1 400 1 200 1 000 977 1 150 955 1 177 1 212 1 120 800 600 400 200 0 Porvoo Loviisa Sipoo Askola Myrskylä Lapinjärvi Pornainen IUK Kuva 5: Päiväkotien lapsikohtaiset ylläpitokustannukset Itä- Uudenmaan kunnissa Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu Seuraavissa osioissa on tarkasteltu vertailun kuntien yksittäisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kustannusten vaihteluvälejä. Teoreettisesti suurissa yksiköissä kustannukset oppilasta/lasta kohti ovat pienemmät, sillä samalla laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita/lapsia. Toisaalta pienissä yksiköissä kustannuksissa on usein suuri hajonta oppilas- /lapsimäärän vuotuisesta vaihtelusta johtuen.

Oppilasmäärä Ylläpitokulut oppilasta kohden vuodessa ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 10 Koulut Alueen koulujen oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset näyttävät keskimäärin kasvavan jonkin verran sitä mukaa, kun koulun oppilasmäärä pienenee (Kuva 6). Huomioitavaa kuitenkin on, että erityisesti pienimmissä kouluissa oppilaskohtaisissa ylläpitokustannuksissa on erittäin suurta hajontaa; toiset oppilasmäärältään pienet koulut yltävät ylläpitokustannuksiltaan samantasoiseen tehokkuuteen kuin suuret yksiköt, toiset ovat erittäin epätehokkaita. Tulokset siten noudattavat teoreettisia olettamuksia hajonnan kasvamisesta yksikkökoon pienentyessä. Sirontakuviosta voidaan todeta, että hajonta on keskimäärin pientä isoista keskikokoisiin kouluihin (noin 200-650 oppilasta) hajonnan kasvaessa oppilasmäärän pienentyessä alle 150-200 oppilaaseen. Kaiken kaikkiaan vertailuaineiston vuotuiset ylläpitokustannukset oppilasta kohden vaihtelevat noin 500 eurosta jopa yli 6.000 euroon. Poistettaessa kaksi poikkeavaa havaintoa (pieni yksikkökoko, erittäin korkeat kustannukset), vaihtelu asettuu 500 ja 3.000 euron väliin. Ylläpitokustannukset suhteessa oppilasmäärään 800 oppilaita ylläpitokulut/oppilas 7 000 700 Tesjoen koulu 6 000 600 500 400 300 200 Kirkonkylän koulu (Loviisa) 5 000 4 000 3 000 2 000 100 0 Kirkonkylän koulu Monninkylän koulu (Askola) 1 000 0 Kuva 6: Yksikön oppilasmäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua. Tarkasteltaessa koulujen ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voidaan myös huomata yhteys pienentyvän koulukoon ja kasvavien ylläpitokustannusten välillä (Kuva 7). Pienten koulujen kohdalla vuotuiset neliömetrikohtaiset ylläpitokustannukset vaihtelevat jonkin verran enemmän kuin suuremmissa kouluissa. Edullisimmissa kiinteistöissä ylläpitoon kuluu noin 30 euroa/brm 2 vuodessa ja kalleimmissa aina 150-200 euroa/brm 2 saakka.

Neliöt Neliökohtaiset ylläpitokustannukset vuodessa ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 11 Ylläpitokulut suhteessa pinta-alaan brm² ylläpitokulut/neliöt 16 000 14 000 12 000 Tesjoen koulu Hilda Käkikosken koulu Salpar skola 250 200 10 000 150 8 000 6 000 100 4 000 2 000 0 Parkkojan koulu Myllyharjun yläkoulu ja lukio 50 0 Kuva 7: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua. Kolmas näkökulma analyyseissä oli määrittää tilan määrä oppilasta kohden kussakin kiinteistössä (LIITE 2, Kuva 59). Koulujen osalta huomataan, että oppilaskohtainen tilan määrä ei ole juurikaan yhteydessä koulun kokoon. Joukosta löytyy suuria kouluja, joissa voi olla tilaa yli 20 brm 2 /oppilas ja toisaalta pienehköjä kouluja, joissa voi olla tilaa alle 10 brm 2 /oppilas. Vain suurimmissa yksiköissä (>250 oppilasta) oppilaskohtainen tilanmäärä näyttäisi asettuvan 13brm 2 ja 22 brm 2 väliin. Tätä pienemmissä yksiköissä vaihtelu on voimakasta vaihdellen 8brm 2 ja 36brm 2 välillä. Alueen koulujen tilankäytön voidaan todeta olevan keskimäärin väljää. Esimerkiksi alakoulujen oppilaskohtaisen tilatarpeen teoreettinen suositus isoissa yli 600 oppilaan yksiköissä on noin 12 14 bruttoneliömetriä 1. Suurin osa alueen kouluista ylittää suosituksen ja yli kolmanneksessa kouluista luku on kaksinkertainen tai yli. Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla huomioiden nykyinen tilatarve voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokuluissa. Toisaalta nykyinen kiinteistömassa ja suuri osa yksittäisistä kiinteistöistä palvelisivat nykyistä suurempia käyttäjämääriä. Päiväkodit Päiväkotien osalta on havaittavissa heikohko yhteys yksikkökoon pienenemisen ja ylläpitokustannusten kasvun välillä. Sen sijaan ylläpitokustannusten vaihtelussa ei ole havaittavissa merkittävää eroa suurten ja pienten yksiköiden välillä; sekä suurissa (60-120 lasta) että pienissä (5-60 lasta) 1 Opetushallitus Peruskoulun vuosiluokkien 1-6 tilantarpeen tunnuslukuja

Lapset Ylläpitokustannukset lasta kohden ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 12 yksiköissä on löydettävissä ylläpitokustannuksiltaan tehokkaita ja tehottomampia yksiköitä. Ylläpitokustannukset vaihtelevat noin 500 euroa lasta kohden vuodessa aina 3.000 euroon saakka. Sirontakuvion perusteella suurin osa tarkasteltujen päiväkotien ylläpitokustannuksista asettuu välille 500 1.600 euroa lasta kohden vuodessa. Yli 2.000 euron vuosikustannuksia on löydettävissä aineistossa vain 30 tai alle lapsimäärän yksiköissä. Ylläpitokustannukset suhteessa lapsimäärään lapset Ylläpito/lapsi 140 120 100 3 500 Valko pvk Ruukki pvk 3 000 Määrlahti pvk Runebergin Pk 2 500 80 2 000 60 1 500 40 1 000 20 Talman Pk 500 0 0 Kuva 8: Yksikön lapsimäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia. Tarkasteltaessa päiväkotien ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voidaan myös huomata heikohko yhteys päiväkotikoon ja ylläpitokustannuksien välillä. Lapsikohtaisen ylläpitokustannuksien tavoin, hajontaa on kuitenkin havaittavissa sekä pienien, että suurien päiväkotien kohdalla. Bruttoneliökohtaiset vuotuiset ylläpitokustannukset vaihtelevat noin 40 euron ja 140 euron välillä. Selkeää yhteyttä bruttoalan ja ylläpitokustannuksien välillä ei ole havaittavissa, sillä päiväkodit ovat suhteellisen samankokoisia myös pinta-alan suhteen. Osaselittäjä tähän on selkeämmät suunnittelu- ja mitoitusohjeet kuin koulurakennuksille. Toisaalta aineiston useassa kunnassa on vanhoja rakennuksia, jotka ovat viimeisten vuosikymmenien aikana otettu päiväkotikäyttöön. Näiden kustannukset voivat vaihdella erittäin merkittävästi varsinaiseen päiväkotikäyttöön suunniteltuihin kiinteistöihin verrattuna.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 13 Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan brm² ylläpito/brm² 1800 250 brm 2 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Aurinkolinnan päiväkoti Määrlahti pvk Ruukki pvk Päiväkoti Helmi- Tarha Runebergin Pk 200 150 100 50 Ylläpitokustannukset / brm 2 0 0 Kuva 9: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012.) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia. Kolmas näkökulma myös päiväkotien analyyseissä oli määrittää tilan määrä lasta kohden kussakin kiinteistössä (LIITE 2, Kuva 60). Kuten koulujen kohdalla, myös päiväkotien osalta voidaan huomata, että lapsikohtainen tilan määrä ei ole juurikaan riippuvainen päiväkodin koosta. Lapsikohtainen tilankäyttö vaihtelee 6brm 2 ja 31brm 2 välillä, suurimman osan kiinteistöistä painottuessa 7brm 2 ja 18brm 2 väliin. Päiväkotien suositus mitoitus on 11,5 bruttoneliötä lasta kohden (RT 96-11003). Toisin kuin koulujen tapauksessa, tarkasteltujen kuntien päiväkodit ovat tilankäytön osalta vähemmän ylimitoitettuja suositukseen verrattuna, ainoastaan 6-10 päiväkodin ylittäen suosituksen kaksinkertaisesti. Yhteenveto kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista Tarkastelluissa Itä-Uudenmaan kunnissa kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat kokonaisuutena hieman vertailuaineistoa korkeampia, erityisesti lämmityksen ja kunnossapidon osalta. Siivouskustannuksissa puolestaan tarkastellut kunnat ovat vertailuaineistoa jonkin verran edullisempia. Kustannuserot alueen kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Koulukiinteistöjen osalta käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Päiväkotikiinteistöjen osalta vastaava ero on yli 70 prosenttia. Tarkasteltaessa koulu- ja päiväkotiyksiköitä havaittiin yhteys yksiköiden pienenemisen ja ylläpitokustannusten kasvun välillä. Suuremmilla yksiköillä saavutettiin monessa tapauksessa edullisemmat ylläpitokustannukset niin käyttäjää kuin neliömäärää kohden. Havaittu yhteys on voimakkaampi kouluissa, sillä yksiköiden koon vaihtelu on selvästi päiväkotien vaihtelua suurempaa. Kouluissa pienten yksiköiden osalta havaittiin kuitenkin voimakasta ylläpitokustannusten hajontaa viitaten kiinteistönpidon kannalta sekä tehokkaisiin että vähemmän tehokkaisiin pieniin kouluyksiköihin. Päiväkotien osalta vaihtelu oli jokseenkin samankaltaista yksikön koosta riippumatta, joskin myös erot yksiköiden koon välillä ovat pienempiä kuin koulurakennuksissa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 14 Tilankäytöllisesti sekä koulut että päiväkodit ovat suositeltuja mitoitusarvoja väljempiä. Kouluissa oppilasta kohden on tilaa käytössä suurelta osin jopa kaksinkertainen määrä suositukseen nähden. Päiväkodeissa mitoitusarvot toteutuvat kouluja paremmin, joskin isossa osassa näistäkin on havaittavissa kohtalaista väljyyttä.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 15 Kiinteistönpidon toiminnallisuus ja laatu Kiinteistöjen käyttäjäkysely Kiinteistönpidon toiminnasta ja laadusta toteutettiin kiinteistöjen käyttäjäkyselyt sekä kiinteistöyksiköille että kiinteistöjen käyttäjille. Kiinteistökohtaiset yhteenvedot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Kysely lähetettiin kaikille selvityksessä mukana olevissa tiloissa työskenteleville kunnan työntekijöille. Asiakastyytyväisyys tilojen yleiskuntoa kohtaan vaihtelee jonkin verran. Noin 50 % koko alueella kyselyyn vastanneista kokee olevansa tyytyväinen tilan yleiskuntoon, jossa viettää pääosan työajastaan. Vaihteluväli kunnittain on tosin suuri. Esimerkiksi Loviisassa tyytyväisiä on vain hieman yli 40 prosenttia, kun taas Pornaisissa tyytyväisiä on noin 60 prosenttia. Vastaavasti selvästi eri mieltä väittämän kanssa olevien osuus vaihtelee Sipoon 4 prosentista Lapinjärven 20 prosenttiin. Kyselyn tuloksissa Muut tarkoittaa niiden Itä-Uudenmaan ulkopuolisten kuntien keskiarvoa, jotka ovat tehneet saman kyselyn. Näitä kuntia ovat Keski-Uudenmaan kunnat, Hollola, Akaa, Valkeakoski, Mynämäki sekä Iisalmi. Lapinjärven ja Myrskylän tuloksista on mainittava, että ne eivät ole pienen vastausmäärän takia tilastollisesti täysin luotettavia. Kuva 10: Tyytyväisyys kaikkien tilojen yleiskuntoon

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 16 Tarkastellessa asiakastyytyväisyyttä koulujen osalta, tulokset mukailevat vastauksia koko kiinteistökannan tyytyväisyyteen joskin pieniä eroja nousee esille. Erityisesti Loviisassa ja Sipoossa tyytyväisyys kouluihin verrattuna kaikkien tilojen keskiarvoon on lähes 10 prosenttiyksikköä alhaisempi. Lapinjärvellä erittäin tyytymättömien vastaajien on yli 25 prosenttia, mikä on selvästi vertailun keskiarvoa suurempi. Muutoin erittäin tyytymättömien osuus kunnissa Myrskylää lukuun ottamatta on joko samaa luokkaa tai jopa hieman alhaisempi kuin kaikkien tilojen osalta ja myös keskimäärin vertailuaineistoa alhaisempi. Kuva 11: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (koulut) Eroja voidaan huomata myös kyselyn käyttäjätyytyväisyydessä päiväkotien tiloihin. Askolassa käyttäjät ovat tyytyväisempiä päiväkotitiloihin kuin koulutiloihin sekä kaikkiin tiloihin keskimäärin. Loviisassa puolestaan päiväkodit jäävät yli 10 prosenttiyksikköä alhaisempaan tyytyväisyysasteeseen kuin tilat yleisesti ja hieman myös koulujen taakse. Täysin eri mieltä väittämän kanssa on kaikissa kunnissa Myrskylää lukuun ottamatta suurempi osa vastanneista kuin koulujen osalta. Lapinjärveltä ei tullut yhtään päiväkotien tyytyväisyyteen liittyvää vastausta. Tyytyväisten osuus on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin vertailukunnissa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 17 Kuva 12: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (päiväkodit) Tilojen yleiskunto on vain yksi kyselyn tarkastelussa olevista aihealueista. Samanlaisia kuntavertailuja tehtiin myös esimerkiksi rakennuksen yleiskunnosta, valaistuksesta, kiinteistöpalveluista, lämpötiloista, LVI- ja sähköjärjestelmien kunnosta ja sisäilman laadusta. Seuraavassa esitellään lyhyesti yhteenvedot sisäilman ja kiinteistöpalvelujen osalta. Muiden aihealueiden tulokset on esitetty liitteessä 2 (Kuva 62 68). Sisäilman osalta tyytyväisyysaste on kaikissa tarkastelukunnissa noin 40 ja 50 prosentin välillä, keskiarvon ollessa noin 42 prosenttia. Eniten tyytyväisiä käyttäjiä löytyy Myrskylästä ja vähiten Lapinjärveltä, josta löytyy myös eniten erittäin tyytymättömiä ( täysin eri mieltä ) käyttäjiä. Vertailuaineistoon nähden tarkastelukunnissa käyttäjät ovat keskimäärin tyytyväisempiä kiinteistöjensä sisäilman laatuun. Vaikka suoria johtopäätöksiä sisäilman laadun ja ylläpitokustannusten välillä ei voida aineiston perusteella vetää, saattaa korkeammat tarkastelukuntien korkeammat kunnossapito- ja lämmityskustannukset olla osa tekijä vertailuaineistoa korkeamman tyytyväisyyden selittäjinä.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 18 Kuva 13: Tyytyväisyys sisäilman laatuun Myös kiinteistöpalvelujen koetussa laadussa koetaan selviä eroja kuntien välillä. Voidaan huomata, että kiinteistöpalvelujen laatu koetaan vertailun huonoimmaksi Sipoossa, jossa noin 75 % vastaajista ei pidä kiinteistöpalvelujen laatua riittävänä. Muiden osalta tyytyväisten osuus vaihtelee Askolan noin 50 prosentista Myrskylän lähes 80 prosenttiin. Keskimäärin tarkastelluissa kunnissa käyttäjät ovat hieman tyytyväisempiä (7 % -yks.) vertailuaineistoon nähden. Kuva 14: Tyytyväisyys kiinteistöpalveluiden laatuun Kiinteistönpidon toiminta Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöjen ylläpidon toiminnasta tehtiin analyysi käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia. Timanttimallissa on kuusi sakaraa : 1. kiinteistöpalvelut 2. korjaustarpeen hallinta 3. energia ja ympäristö 4. tiedon ja dokumenttien hallinta 5. sopimushallinta 6. kustannushallinta Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osaalueen tämänhetkistä tasoa. Kuntien tilakeskukset tai vastaavat kiinteistöyksiköt arvioivat itse omaa toimintaansa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan liittyen mallin osa-alueisiin. Asiakasnäkökulmaa varten haastateltiin myös tilojen käyttäjien edustajia, jotta pystytään näkemään kuinka kiinteistöyksiköiden toiminta koetaan tilojen käyttäjien puolesta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot. Kuntien kiinteistöyksiköiden itsearvioiden perusteella kuntien välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja kiinteistönpidon toiminnassa (Kuva 15). Ainoastaan Sipoo erottuu joukosta hieman alhaisemmilla arvosanoilla kautta linjan tiedon ja dokumenttien hallintaa lukuun ottamatta, jossa se sijoittuu joukon kärkipäähän. Tehtävistä tiedon ja dokumenttien hallinta saa heikoimmat arvosanat kaikilta kunnilta verrattuna muihin tehtäviin. Parhaiten suoriudutaan keskimäärin

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 19 kiinteistöpalveluista ja korjaustarpeen hallinnasta, kun taas energia ja ympäristö, sopimushallinta ja kustannushallinta saavat tyydyttävän arvosanan. Kokonaisuutena voitaneen todeta, että tiedon ja dokumenttien hallintaa lukuun ottamatta kiinteistöyksiköistä löytyy tyydyttävän ja/tai hyvän tasoista osaamista jokaiselta osa-alueelta. Kuntien yhdistymistilanteessa tai kiinteistönpidon kuntarajoja ylittävissä malleissa tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti tiedon ja dokumenttien hallinnan kehittämiseen. 5 Itsearvio, kokonaisarvosana Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pornainen Sipoo 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 15: Kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanat Kuntien itsearvio asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta noudattaa pitkälti samaa kaavaa oman suoriutumisen arvioinnin kanssa. Kuntien välillä ei ole havaittavissa suuria eroja muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Tehtävistä kustannushallinta arvioidaan asiakkaiden kokemana heikommaksi kuin mitä oman suoriutumisen tasoksi arvioidaan. Löydös on sinällään luontevan suuntainen, sillä kiinteistöyksiköt tukitoimintona kokevat usein olevansa jatkuvan kustannuspaineen ja toimintojen tehostamisen alla, vaikka toiminta olisikin jokseenkin tehokasta. Lisäksi Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kiinteistöyksiköt arvioivat, että asiakkaat kokevat sopimushallinnan parempana kuin mitä he itse kokevat tehtävästä suoriutuvansa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 20 5 Itsearvio, asiakasnäkökulma Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 16: Kiinteistöyksiköiden itsearvio asiakasnäkökulmasta Asiakkaiden arvio kiinteistöyksiköiden toiminnasta on yleisesti ottaen heikompi kuin kiinteistöyksiköiden itselleen antama arvio. Erityisesti Loviisassa asiakkaat arvioivat toimintojen toteuttamisen keskimäärin selvästi heikommaksi kuin mitä kiinteistöyksikkö itse arvioi. Osittain kyseessä voivat myös olla ongelmat kommunikaatiossa kiinteistöyksikön ja asiakkaiden välillä, joka vaikuttaa asiakkaiden kokeman palvelun laatuun (ns. funktionaalinen laatu). Parhaiten yksiköiden itsearvio ja asiakkaiden arvio kohtaavat Myrskylässä, joka suoriutuu keskimäärin hyvin viidessä kuudesta toiminnosta. Tehtävien väliset suoriutumistasot ovat linjassa yksiköiden itsearvion kanssa. Ainoastaan kiinteistöyksiköiden heikoimmaksi arvioima toiminta, tiedon ja dokumenttien hallinta, saa asiakkailta keskimäärin paremman arvosanan kuin mitä yksiköt itselleen antavat. Näin erityisesti Pornaisissa, joka arvioi oman suoriutumisensa heikoksi, asiakkaiden antaessa erittäin hyvän arvosanan.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 21 5 Asiakasarvio, kokonaisarvosana Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 17: Asiakasarvioiden keskiarvot kiinteistöyksiköiden toiminnasta Tilatoimien ja asiakkaiden arviot eroavat toisistaan hieman jokaisella osaalueella. Näkemykset ovat kuitenkin yhteneviä siltä osin että asiakkaat ja kiinteistöyksiköt arvioivat vahvimpina osa-alueina erityisesti kiinteistöpalvelut. Suurimmat yliarvioinnit kiinteistöyksiköiden itsearvioinnissa suhteessa asiakasarvioihin löytyvät sopimushallinnassa ja kustannushallinnassa. Vastaavasti tiedon ja dokumenttien hallinta koetaan paremman tasoiseksi kuin mitä kiinteistöyksiköt itse arvioivat. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon hajonta kuntien välillä; monilla osa-alueilla löytyy kiinteistöyksiköitä, joilla on vahvempaa osaamista muihin kuntiin verrattuna, mikä myös näkyy asiakkaiden arvioissa. Toisaalta pitää myös muistaa, että pienissä kunnissa kiinteistönpito on vahvasti henkilöitynyttä.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 22 Kiinteistöyksiköiden itsearvio Asiakasarvio Kustannushallinta Kiinteistöpalvelut 5 4 3 2 1 0 Korjaustarpeen hallinta Sopimushallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 18: Kiinteistöyksiköiden itsearvioiden keskiarvo verrattuna asiakasarvioiden keskiarvoon Yhteenveto kiinteistönpidon toiminnasta Tarkastelluissa kunnissa kiinteistöpito on järjestetty tyydyttävällä tasolla. Tämä selviää sekä käyttäjäkyselyssä, jossa tyytyväisyysasteet kiinteistönpidossa vaihtelevat keskimäärin 40 ja 50 prosentin välillä, että timanttimallihaastatteluissa, jossa arvosanat vaihtelevat keskimäärin 2 ja 3,5 välillä. Kuntakohtaisia eroja on toki havaittavissa, erityisesti Sipoo ja Loviisa saaden hieman keskiarvoa huonompia arvioita kautta linjan. Rakennustyypeistä tyytymättömyyttä kiinteistönpidossa ilmenee erityisesti koulujen osalta, jotka saavat keskiarvoa selvästi heikoimmat arvosanat, kun taas päiväkodit yltävät jopa hieman keskiarvoa korkeampiin arvioihin. On kuitenkin syytä huomioida, että ongelmat tai hyvyydet eivät kohdistu kaikkiin kiinteistöihin vaan kiinteistökannan hajonta kuntien sisällä on laaja. Koulu- ja päiväkotiverkoston kehittämisessä luonteva lähtökohta kiinteistöpidon näkökulmasta olisi tutustua tarkemmin erityisesti Askolan ja Pornaisten kiinteistönpidon organisointiin ja prosesseihin, jotka arvioidaan selvästi keskiarvoa laadukkaammiksi. Kiinteistöyksiköiden oman toiminnan itse- ja asiakasarvioissa ei ole havaittavissa merkittävää vaihtelua kuntien välillä, vaan samat vahvuudet ja heikkoudet kiinteistönpidossa toistuvat kunnasta toiseen. Kuntien kiinteistönpidon uudelleen organisoinnissa tulisikin huolehtia, että hyvin toimivat käytännöt saadaan säilytettyä integraatiossa, ja että kehittämisresursseja ohjataan heikkojen osa-alueiden tehostamiseen. Siinä missä tiedon ja dokumenttien hallinnassa Pornaisten kunta on luonteva lähtökohta tunnistettaessa ja jalkauttaessa hyvin toimivia rakenteita ja prosesseja, Myrskylän kuntaa voidaan hyödyntää hyvänä esimerkkinä korkean asiakastyytyväisyyden saavuttamiseen vaadittavista käytännöistä. Yhtenäisellä suunnitelmalla ja selkeällä visiolla olisi mahdollista luoda vahvan osaamisen omaava kiinteistöyksikkö hallinnoimaan Itä-Uudenmaan kuntien kiinteistökantaa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 23 Toiminnan kustannukset Luvussa esitetään yhteenveto palveluverkon toiminnan kustannuksista Kuntamaiseman aineistoon ja analyysiin perustuen. Yksityiskohtaiset vertailun tulokset on esitetty liitteessä 3. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset Itä-Uudenmaan kunnissa (9 749 ) ovat kunta-aineistossa keskimääräistä korkeammalla tasolla. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kuva 19: Varhaiskasvatuksen asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset Kokonaisresursseissa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen). Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on 32 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on yhteensä 33 %. (Kuva 20)

Päiväkotiasiakkaista alle 3-vuotiaita % ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 24 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Päiväkoti Perhepäivähoito Yhteensä hoidon tuki Kuva 20: Hoidon tukien osuus kokonaiskustannuksista Perhepäivähoidon peittävyys Itä-Uudenmaan kuntien 0-6-vuotiaista asukkaista on ainoastaan 7 %. Peittävyys on kuntavertailun pienimpiä. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on kuntajoukon keskiarvossa 12 640. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus ovat keskimääräistä korkeampi, yhteensä 3 941. 24% Sipoo 2012 Liminka 2012 19% Hyvinkää 2012 Kerava 2012 Joensuu 2012 IU-6 K-U6 14% 9% Järvi-Pohjanmaa 2012 Alajärvi 2012 Kontiolahti 2012 Soini 2012 Naantali Kirkkonummi 2012 Kemi 2012 2012 Kempele 2012 Järvenpää Lieto 2012 2012 Riihimäki 2012 Raisio 2012 Imatra 2012 Mikkeli 2012 Vimpeli 2012 4% 5 000 8 000 11 000 14 000 Päiväkotihoito / asiakas (ei esiopetusta, erityispäivä- ja vuorohoitoa) Kuva 21: Päiväkotihoidon asiakaskohtaiset kustannukset (ilman esiopetusta, erityispäivähoitoa ja vuorohoitoa)

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 25 Päiväkotihoidon asiakaskustannus on Itä-Uudenmaan kunnissa (11 370 ) muihin kuntiin verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla. Alle 3- vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 19 %, mikä on kunta-aineistossa keskimääräistä korkeampi osuus. Tämä selittää osin melko korkeita yksikkökustannuksia. Keskimääräinen päiväkotikoko on vertailun suurimpia yhteensä 60 asiakasta per yksikkö. Perusopetus Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus Itä-Uudenmaan kunnissa on 8 877 ja se on kuntavertailussa keskimääräistä korkeampi (Kuva 22). Oppilaskohtainen nettokustannus on myös yli keskimääräisen tason (8 269 ). 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kuva 22: Perusopetuksen oppilaskohtaiset kokonaiskustannukset Laskennallinen opetusryhmäkoko alueella on vertailussa hieman keskimääräistä pienempi - 17 oppilasta per opetusryhmä, joka on myös alle OKM:n opetusryhmäsuosituksen (20 25 oppilasta). Laskennallinen keskimääräinen koulukoko on kuntajoukon keskiarvossa - yhteensä 138 oppilasta per koulu. Kunnittain keskimääräiset opetusryhmien koot ovat Askola: 19 oppilasta Lapinjärvi: 18 oppilasta Loviisa: 14 oppilasta Myrskylä: 18 oppilasta Porvoo: 18 oppilasta Sipoo: 17 oppilasta

/ oppilas ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26 9 000 8 000 Kontiolahti 2012 Alajärvi 2012 Järvi-Pohjanmaa 2012 IU-6 Naantali 2012 Järvenpää 2012 Mikkeli 2012 Vimpeli 2012 Sipoo 2012 Joensuu 2012 Raisio 2012 Lieto 2012 Soini 2012 Imatra 2012 K-U6 Kerava 2012 Kemi 2012 7 000 Riihimäki 2012 Kempele 2012 Hyvinkää 2012 Liminka 2012 Kirkkonummi 2012 6 000 10 15 20 Opetusryhmäkoko Kuva 23: Perusopetuksen oppilaskohtaiset kokonaiskustannukset ja opetusryhmäkoko Keskimääräinen koulukoko 138 oppilasta on vertailussa keskimääräistä pienempi. Näin myös henkilöstökulut ovat hieman keskimääristä korkeammat.

Peruskoulun kustannukset / oppilas ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 27 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 Liminka 2012 6 500 Kontiolahti 2012 Naantali 2012 Järvenpää 2012 IU-6 Alajärvi 2012 Mikkeli 2012 Järvi-Pohjanmaa 2012 Vimpeli 2012 Sipoo 2012 Joensuu 2012 Raisio 2012 Lieto 2012 Soini 2012 K-U6 Imatra 2012 Kerava 2012 Kemi 2012 Riihimäki 2012 Kempele 2012 Hyvinkää 2012 Kirkkonummi 2012 6 000 0 100 200 300 400 Keskimääräinen koulukoko Kuva 24: Keskimääräinen koulukoko Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun korkeimpien joukossa (428 /oppilas). Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden 7 % -osuus on vertailukuntiin nähden keskimääräistä suurempia. Yhteenveto toiminnan kustannuksista Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon asiakaskohtaiset toimintakustannukset ovat vertailukuntia keskimääräistä korkeammalla tasolla. Korkeat kustannukset johtuvat osin keskimääräistä pienemmistä ryhmä- ja yksikkökoosta niin päiväkotien kuin koulujen osalta. Varhaiskasvatuksessa kustannuksia nostavat entisestään vertailujoukon pienimpiin sijoittuva perhepäivähoidon peittävyys. Perusopetuksessa kustannuksia puolestaan nostavat vertailuaineiston korkeimpiin lukeutuvat oppilaskohtaiset koulukuljetuskustannukset sekä erityistä tukea tarvitsevien keskimääräistä korkeampi oppilaiden osuus. Edellä mainitut piirteet kuvaavat koko Itä-Uudenmaan kuntien palveluverkon toimintakustannusten muodostumista. Kiinteistönpidon tavoin, yksittäisten kuntien osalta on kuitenkin havaittavissa merkittäviä eroja palveluverkon tehokkuudessa ja säästöpotentiaaleissa. Seuraava luku vetää yhteen koko Itä-Uudenmaan kaupungin alueen palveluverkon nykytila-analyysin. Tämän jälkeen esitetään vaihtoehtoiset mallit ja niiden mukaiset laskennalliset säästöpotentiaalit niin yksittäisten kuntien kuin koko Itä-Uudenmaan kaupungin näkökulmista.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 28 Itä-Uudenmaan palveluverkon nykytila Väestö Itä-Uudenmaan kaupungin väkiluku on kasvanut tasaisesti 2.000 3.500 henkilön vuositahtia ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen, kuitenkin aiempaa maltillisempana. Vuoteen 2040 mennessä väestön odotetaan kasvavan noin 15 000 asukkaalla tämänhetkiseen tilanteeseen nähden. Väestönkasvu on ollut voimakkaimmillaan 1980-luvun lopulla ja 2000-luvun vaihteessa. (Kuva 25). Normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana pidetään 1,5 % vuodessa, jota ennusteen mukainen kasvuvauhti ei ylitä. IUK väestökehitys 1980-2040 (lkm.) 80 992 83 008 86 460 88 321 91 814 95 669 97 465 100 273 103 655 107 038 110 006 112 431 114 413 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 5,39 % IUK väestökehitys 1980-2040 (%/5v.) 4,09 % 1,59 % 1,79 % 3,09 % 1,61 % 2,39 % 2,94 % 2,90 % 2,54 % 2,07 % 1,70 % Kuva 25 Itä-Uudenmaan kaupungin väkiluku ja kasvu- % 1980 2040 viisivuotiskausittain 2 2 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 29 Ikäryhmittäin tarkasteltuna, viimeisten vuosien (2009-2013) aikana erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut merkittävästi. Sen sijaan, alle 15-vuotiaiden kasvu on ollut jokseenkin pysähtynyttä tai jopa negatiivista (Taulukko 1). Tämä osaltaan tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon rationalisoimista paremmin soveltuvaksi palvelemaan nykyistä väestömäärää. Ikääntyneiden osalta asumispalveluverkon kehittämistarve ajoittuu vuosille 2020 2030, jolloin yli 75-vuotiaiden määrä, ja siten vanhuspalvelujen ja -asumisen tarve saavuttaa huippunsa. Taulukko 1 Väestön vuosittainen kasvu- % ikäryhmittäin vuosina 2009-2013 Vuosi 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 0,45 % 0,39 % 0,40 % 0,55 % 14-0,16 % -0,74 % -0,19 % 0,59 % 15-24 0,32 % 0,78 % -0,49 % -1,30 % 25-44 -1,33 % -1,48 % -0,87 % -0,50 % 45-64 0,46 % -0,34 % -0,15 % -0,22 % 65-74 5,88 % 8,14 % 7,00 % 5,34 % 75-1,84 % 1,59 % 1,32 % 2,98 % Yksittäisten kuntien osalta väkiluku on kehittynyt kunnittain eri suuntiin ja tahtiin vuodesta 1980 vuoteen 2014. Suhteellisesti eniten kasvaneita ovat Askola, Pornainen, Porvoo ja Sipoo, joista kaksi ovat viimeistä myös väkimäärällisesti selvästi voimakkaimmin kasvaneita. Väestönkasvu tulee seuraavina vuosikymmeninä olemaan nopeinta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sipoossa, Askolassa ja Pornaisissa. Hitaimman väestönkasvun kunnat ovat Itä-Uudellamaalla Lapinjärvi ja Loviisa. Myös Myrskylässä väestönkehitys on suhteellisen maltillista. Porvoo tulee kasvamaan yli 0,5 % vuosivauhtia aina vuoteen 2025 asti, kunnes ennusteen mukainen kasvuvauhti hidastuu hieman. Palveluverkko Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun seitsemän Itä-Uudenmaan kunnan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 58 %. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Tiedot on kerätty kuntien tekemistä palveluverkkoselvityksistä. Kaikki luvut ovat vuodelta 2012. Kunnat käyttävät yhteensä perusopetukseen 86,2 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 14,7 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatukseen käytetään 62,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 70 ja niiden mediaanikoko oli 95 oppilasta. Päiväkoteja oli 62 ja niiden mediaanikoko oli 48 lasta. Yhteensä palveluverkko käsittää 220.311 bruttoneliön edestä tiloja, joista perusopetusta palvelevia on 179.408 bruttoneliötä ja varhaiskasvatusta 40.903 bruttoneliötä. Palveluverkon maantieteellinen sijoittuminen Itä-Uudenmaan kaupungin alueelle on esitetty kuvassa 26.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 30 Kuva 26: Seitsemän Itä-Uudenmaan kunnan kouluverkko ja 0-14 - vuotiaiden asukastiheys vuonna 2012. 3 Alla olevat kaaviot osoittavat koulujen kokonaisneliömäärien ja tilojen ylläpitokustannuksien jakautumisen selvityksessä olevien kuntien välillä (Kuva 27). Kaksi suurinta kuntaa, Porvoo ja Sipoo, muodostavat 75 % koko kouluverkon neliömäärästä ja synnyttävät lähes 70 % ylläpitokustannuksista. Loviisalla vahvistettuna kolme suurinta kuntaa kattavat lähes 90 % kouluverkon neliöistä ja ylläpitokustannuksista. 3 Lähde: Tilastokeskuksen perusopetuksen toimipisteet 2012, 0-14 vuotiaat 1km x 1km väestöruudukko, Openstreetmap

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 31 Perusopetuksen bruttoneliöiden jakaantuminen Perusopetuksen ylläpitokustannusten jakaantuminen Askola 6 % Lapinjärvi 2 % Myrskylä 1 % Askola 4,6 % Pornainen 5,5 % Lapinjärvi 3,9 % Myrskylä 0,9 % Pornainen 8 % Loviisa 14 % Porvoo 47 % Loviisa 16,0 % Porvoo 42,2 % Sipoo 22 % Sipoo 27,0 % Kuva 27: Koulujen kokonaisneliöiden ja ylläpitokustannusten osuudet kunnittain Päiväkotien osalta kokonaisneliöiden osuus kunnittain mukailee perusopetuksen jakaumaa (Kuva 28). Ylläpitokustannuksissa selkeänä erona perusopetukseen voidaan havaita Porvoon korkeammat ja Sipoon alhaisemmat kustannukset bruttoneliömäärään nähden. Toisin sanoen, kokonaisuutena Sipoon päiväkodit ovat kustannustehokkaampia bruttoneliötä kohden kuin Sipoon koulut, ja vastaavasti Porvoon koulut ovat kustannustehokkaampia kuin Porvoon päiväkodit. Kuten aiemmissa kustannusanalyyseissa kuitenkin kävi ilmi, yksittäisten kiinteistöjen osalta vastaavaa johtopäätöstä ei voida tehdä, vaan yksikköjen neliökustannukset vaihtelevat suuresti. Varhaiskasvatuksen bruttoneliöiden jakautuminen Varhaiskasvatuksen ylläpitokustannusten jakautuminen Askola 4 % Pornainen 6 % Lapinjärvi 2 % Myrskylä 2 % Askola 3,8 % Pornainen 4,6 % Lapinjärvi 2,5 % Myrskylä 1,0 % Loviisa 12 % Porvoo 51 % Loviisa 17,3 % Porvoo 49,0 % Sipoo 23 % Sipoo 21,8 % Kuva 28: Päiväkotien ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain Kustannusten vaihteluväli yksittäisten yksiköiden välillä on suurta; ero edullisimman ja kalleimman välillä niin toiminta- kuin ylläpitokustannuksissa on lähes 1:2. Toiminnan kulut kouluissa vaihtelevat 4.600 euron ja 10.300 eu-

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 32 Kunta yli 300 ron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 800 euron ja 1.680 euron välillä per oppilas (Taulukko 2). Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat välillä 6.300 11.500 euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä 950 1.650 euroa per lapsi vuodessa (Taulukko 3). Taulukko 2: Yhteenveto kuntien perusopetuksen kouluverkoista Koulukoko ja määrä Neliöt Ylläpitomenot Toiminta/oppilas oppilaita 299- oppi- alle oppi- per per per ala-aste ylä-aste 2 100 laita 100 laita oppilas oppilas brm Askola 0 0 3 613 3 152 15,9 814 51,3 4 673 6 646 Loviisa 0 0 3 624 11 576 21,4 1 557 72,8 7 865 10 156 Lapinjärvi 0 0 1 148 4 168 15,1 1 683 111,7 8 518 Myrskylä 0 0 1 110 0 0 13,3 1 078 81,3 8 275 10 325 Pornainen 1 510 1 135 3 178 20,4 918 45,1 5 833 6 919 Porvoo 6 2829 10 1963 9 580 17,8 1 073 60,3 5 902 7 280 Sipoo 2 1041 6 1118 6 315 18,1 1 489 82,2 5 031 6 686 Yhteensä /keskim. 9 4380 25 4711 36 1969 17,4 1207 72 6 288 8 002 Taulukko 3: Yhteenveto päiväkotiverkoista Kunta kpl lapsia lapsia/pk brm 2 /lapsi ylläpito/lapsi ylläpito /brm 2 Toiminta/lapsi Askola 4 158 40 12,8 955,0 74,9 10 638 Lapinjärvi 1 80 80 14,3 1 211,9 84,8 6331 Loviisa 9 412 46 13,4 1 652,5 123,3 9 481 Myrskylä 3 32 11 22,2 1 176,8 53,0 11235 Pornainen 2 112 56 23,7 1 627,7 68,6 10 695 Porvoo 25 1973 79 12,0 977,4 81,4 8 546 Sipoo 18 747 42 14,4 1 149,5 79,9 11 516 Yhteensä /keskim. 62 3514 50 16,1 1 120,0 80,8 9 721 Alle sadan oppilaan kouluissa on 1969 oppilasta (17,8 %), niiden toiminnan kustannukset oppilasta kohden (ilman pääomamenoja) ovat 6680 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 19 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluissa on 4380 oppilasta (39,6 %), niiden kustannukset oppilasta kohden ovat 6 580 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 18 neliötä per oppilas. Yli 200 oppilaan koulut ovat opetushallituksen aineistoon verrattuna suhteellisesti yhtä tehokkaita tai vain hieman tehottomampia. Tätä pienemmät koulut ovat sen sijaan opetushallituksen aineistoon nähden jonkin verran kustannustehokkaampia. Ylläpitokustannusten osalta (Kuva 30) havaitaan, että koulukoon ollessa alle 150 oppilasta, keskimääräiset ylläpitokustannukset ovat vähintään 300 euroa kalliimmat oppilasta kohden, mitä isommissa yksiköissä. 150-199 oppilaan yksiköiden keskimääräiset kustannukset ovat tarkastelussa pienimmät, mutta tietojen luotettavuuteen vaikuttaa kyseisten yksiköiden vähäinen määrä aineistossa.

Ylläpidon kustannukset ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 33 45,00 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % yli 300 200-300 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 40 oppilaita 4 380 2 530 880 1 301 586 1 150 233 oppilaita % 39,60 % 22,88 % 7,96 % 11,76 % 5,30 % 10,40 % 2,11 % 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kuva 29: Itä-Uudenmaan kuntien oppilaiden jakauma koulukoon mukaan 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Yli 300 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 40 Kustannukset 1 048 1 074 931 1 393 1 360 1 875 1 768 Kuva 30 Itä- Uudenmaan kuntien koulukiinteistöjen ylläpidon keskimääräiset kustannukset oppilasta kohden vuodessa koulukoon mukaan

Opetuksen kustannukset ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 34 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Yli 500 300-500 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 40 IUK 6693 6 435 6 650 4 867 6 094 5 662 6 199 8 830 OPH 6086 6086 6340 6478 7144 7896 9015 11100 Kuva 31: Itä-Uudenmaan kuntien opetuksen vuosittaiset kustannukset koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kiinteistöjen mitoitus (brm 2 /käyttäjä) vaihtelee suuresti. Mitoituksella tarkoitetaan kuinka monta bruttoneliötä rakennuksessa on suhteessa sen oppilas- tai päiväkotilapsimäärään. Osa rakennuksista on selvästi ylimitoitettu. Opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan tarvitaan kouluissa oppilasta kohden tilaa 12 14 bruttoneliötä per oppilas. Nykyisessä rakennuskannassa sama luku on 18,2 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on kuitenkin suuri. Myrskylässä on tilaa 13,3 neliötä per oppilas, kun Loviisa käyttää 21,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa lähes joka viidennessä koulussa on tilaa yli 25 bruttoneliötä per oppilas. Keskikokoisissa 120 lapsen päiväkodeissa optimimitoitus per lapsi on 11,5 bruttoneliötä (RT 96-11003). Selvityksen kunnissa on nyt käytössä keskimäärin 13,2 bruttoneliötä. Porvoossa päiväkodeissa on keskimäärin 12 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan lähes kaksinkertainen määrä neliöitä Porvooseen verrattuna. Päiväkotien mediaanikoko on 48 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kahden ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on yli 50 työntekijää yli normaalimitoituksen. Yksi syy verkoston hajanaisuuteen ja heterogeenisyyteen löytyy sen historiasta. Puolet koulujen neliöistä on ennen vuotta 1966 rakennettuja ja yksi kolmasosa jo ennen vuotta 1952. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1982 ja 1971 ja hoitoalan rakennusten osalta 1980 ja 1974. Suurin koulujen rakentamisperiodi on ajoittunut heti sotien jälkeen muodostaen merkittävän osan koulukiinteistöistä Itä-Uudenmaan alueella (Kuva 31). Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Uusimmat investoinnit ajoittuvat vuosiin 2006-2009, joskin ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta.

%-osuus 1800-1910 1912 1915 1918 1921 1924 1927 1930 1933 1936 1939 1942 1945 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 %-osuus ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 35 25000 20000 Kiinteistömassan kasvu - % Koulurakennukset Kiinteistömassan kehitys Koulut 100 90 80 70 15000 60 50 10000 40 30 5000 20 10 0 0 Vuosi Kuva 32: Itä-Uudenmaan kuntien koulujen ikä ja kiinteistömassan kehittyminen (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan) Päiväkotien osalta voimakkain rakentamisen aika on sijoittunut 1970-luvulle subjektiivisen päivähoito-oikeuden tultua voimaan (Kuva 32). Tämän jälkeen päiväkotiverkostoa on kehitetty tasaiseen tahtiin aina nykyhetkeen saakka. Itä-Uudenmaan päiväkotikiinteistöt ovat keskimääräisesti selkeästi uudempia kuin koulukiinteistöt. 4000 3500 3000 Kiinteistömassan kasvu - % Päiväkodit Kiinteistömassan kehitys Päiväkodit 100 90 80 70 2500 60 2000 50 1500 40 1000 30 20 500 10 0 0 Vuosi Kuva 33: Itä-Uudenmaan kuntien päiväkotien ikä ja kiinteistömassan kehittyminen (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan)

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 36 Yhteenveto palveluverkon nykytilasta Itä-Uudenmaan kaupungin väkiluku on kasvanut tasaisesti 2.000 3.500 henkilön vuositahtia. Vuoteen 2040 mennessä väestön odotetaan kasvavan maltillisemmin siten että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna Itä- Uudenmaan kunnan alueella asuu noin 15 000 asukasta enemmän. Väestönkasvu tulee seuraavina vuosikymmeninä olemaan nopeinta Sipoossa, Askolassa ja Pornaisissa. Itä-Uudenmaan alueella kunnat käyttävät perusopetukseen 86,2 miljoonaa euroa vuodessa ja varhaiskasvatukseen 62,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 148,7 miljoonasta eurosta kiinteistöjen ylläpitomenot kattavat 18,5 miljoona euroa eli noin 12,4 %. Porvoo ja Sipoo muodostavat 75 % koko kouluverkon neliömäärästä ja synnyttävät lähes 70 % ylläpitokustannuksista. Loviisalla vahvistettuna kolme suurinta kuntaa kattavat lähes 90 % kouluverkon neliöistä ja ylläpitokustannuksista. Kustannusten vaihteluväli yksittäisten yksiköiden välillä on suurta; ero edullisimman ja kalleimman välillä niin toiminta- kuin ylläpitokustannuksissa on lähes kaksinkertainen. Perusopetuksen tilat ovat suurimmaksi osaksi ylimitoitettuja Opetushallituksen suositukseen nähden. Keskimäärin on nähtävissä, että 150 ja tätä suuremmat perusopetusyksiköt yltävät pienempiin oppilaskohtaisiin ylläpitokustannuksiin. Päiväkodit noudattavat kouluja paremmin mitoitusohjeistusta, joskin poikkeuksia tähänkin on löydettävissä kunta- ja yksikkökohtaisesti. Päiväkotien osalta kuitenkin pienet yksikkökoot aiheuttavat koko palveluverkon yli 50 hengen ylimitoituksen normaalimitoitukseen nähden kasvattaen siten toiminnan kustannuksia. Johtopäätöksenä, niin yksittäisten kuntien kuin koko Itä-Uudenmaan palveluverkoissa on kehittämismahdollisuuksia ja säästöpotentiaalia sekä ylläpito- että toimintakustannusten osalta. Seuraavassa kahdessa luvussa esitetään simulaatiomallit, joilla voidaan vertailla erilaisten palveluverkkovaihtoehtojen kustannusrakennetta, säästöpotentiaalia sekä tarvittavien investointien määrää ja niiden takaisinmaksuaikoja.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 37 Kuntien palveluverkkojen nykytila ja vaihtoehtoiset mallit Simulaatiomalli Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilaisten palveluverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Simulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä. Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kustannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrittiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen vertailtavuuteen. Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöltään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu muun muassa suunnittelu- ja rahoitusnormeista saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut. Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin. Mallin lähtökohtana on tarvittavan toiminnallisten yksiköiden määrän ja siten toiminnan kustannusten määritys ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Kiinteistöthän ollaan joko lähtökohtaisesti täydellisesti uusimassa tai korvaamassa uusilla rakennuksilla toiminnan asettamien ehtojen mukaisesti. Kiinteistökulut määräytyvät siten toiminnallisten yksiköiden määrän ja yksikköjen kokojen perusteella. Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT*:n kouluja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300-700 oppilasta (Kuva 33).

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 38 Kuva 34: VATT*:in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa. 4 Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muodostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta. Kuntakohtaiset vaihtoehtoiset mallit Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta tiivis malli, väljä malli ja välimalli. Tulevaisuuden tilannetta on näiden kolmen eri näkökulman osalta mallinnettu suhteessa alkuperäiseen ja olemassa olevaan alkutilanteeseen nähden, joka perustuu vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja käyttöasteen kasvattamiseen. Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Kunnan kokonaisopetusryhmämassaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Kunnan kokonaisesiopetusryhmämassaa /kasvattajahenkilökuntaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin mahdollisuuksien mukaan. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. 4 Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 *Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 39 Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. Seuraavassa on esitetty lyhyesti analyysi kunkin selvityksen kunnan palveluverkon nykytilanteesta sekä kunnan tekemistä vaihtoehtoisista malleista, joiden avulla on analysoitu kunnan palveluverkon säästöpotentiaalia. Askola Askolan palveluverkolle on tyypillistä pieni neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia alhaisemmat oppilaskohtaiset kustannukset. Askolan kiinteistöjen neliökohtaiset kustannukset ovat alhaiset. Muista kunnista poiketen Askola on ulkoistanut kiinteistönhoidon palveluntarjoajalle. Askolan päivähoitoverkko on neliöiltään vertailun tiiviimpiä. Yksiköiden keskikoko on kuitenkin vain 40 lasta. Päiväkotien tilat ovat hyvin tiukasti mitoitettuja, jonka takia lapsikohtaiset kiinteistökulut ovat vertailun pienimpiä. Toiminnan kulut ovat vertailun keskitasoa. Kuva 35: Askolan vaihtoehtoiset mallit (tiivis, väli, väljä) Askolan palveluverkko on lähtökohtaisesti pieni ja suhteellisen tehokas, joten tehostamispotentiaali on kohtuullinen. Askolan verkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 0,7 M vuodessa eli 140 euroa per asukas, välimallissa 0,8 M eli 155 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 0,9 M eli 184 euroa per asukas. Laskennallisesti neliöitä voitaisiin tällä hetkellä vähentää nykyisestä mallista riippuen 2 200 3 600 hum 2. Lapinjärvi ja Myrskylä Lapinjärvi edustaa yhdessä Myrskylän kanssa väestöltään vertailun pienimpiä kuntia. Koulujen yksikkökoot ovat pääsääntöisesti pieniä. Oppilaskohtainen tilan määrä on kuitenkin vertailun alhaisin. Oppilas- ja neliökohtaiset ylläpitokustannukset ovat vertailun kalleimmat. Toiminnan kustannukset ovat myös vertailun kalleimmat. Lapinjärvellä on yksi päiväkoti. Tilamitoitus on hieman vertailun keskiarvon yläpuolella. Ylläpitokustannukset ovat vertailun keskiarvoa tai sen alapuolella. Toiminnan kustannukset ovat vertailun edullisimmat.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 40 Myrskylän kouluverkko koostuu yhdestä alakoulusta. Tilamitoitus on vertailun pienin. Ylläpitomenot oppilasta kohden ovat vertailun alhaisemmasta päästä, mutta neliökustannukset edustavat puolestaan vertailun kalleinta osaa. Toiminnan kustannukset ovat vertailun toiseksi kalleimmat. Myrskylän päiväkodit ovat yksikkökooltaan pieniä. Tästä syystä tilaa per lapsi on vertailun toiseksi eniten. Neliökustannukset ovat vertailun alhaisimmat. Toimintamenot ovat vertailun toiseksi suurimmat. Kuva 36: Lapinjärven ja Myrskylän vaihtoehtoiset mallit (tiivis, väli, väljä) Osittain yhteisestä rakenteesta johtuen, Lapinjärven ja Myrskylän palveluverkkoja tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 0,4 M eli 81 euroa per asukas, välimallissa 1,0 M eli 203 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 1,1 M eli 224 euroa per asukas. Laskennallisesti neliöitä voidaan väli- ja tiiviissä mallissa vähentää n. 1100-3100 hum 2. Väli- ja tiiviissä mallissa palveluverkossa ei ole yläkoulua Lapinjärven tai Myrskylän alueella. Tästä syystä toiminnan säästöjen ja valtionapujen pienenemisen nettovaikutuksen on katsottu olevan nolla. Kiinteistökustannusten osalta säästetään yläkoulun vuosittaiset ylläpitomenot. Loviisa Loviisan kouluverkolle on tyypillistä keskikokoisten ja pienten koulujen suuri määrä. Loviisassa ei ole yhtään yli 300 oppilaan koulua. Loviisan oppilaskohtainen neliömäärä on vertailun suurin, sen neliökustannukset ovat vertailun keskiarvon yläpuolella, joten oppilaskohtainen kiinteistöjen ylläpitomeno on vertailun toiseksi suurin. Loviisan toimintamenot ovat vertailun kalliimmasta päästä. Loviisan päiväkotien tilojen mitoitus on vertailun keskitasoa. Keskimääräinen päiväkotikoko 46, edustaa vertailun keskitasoa. Ylläpitomenot neliötä ja lasta kohden ovat kuitenkin vertailun kalleimmat. Toimintamenot ovat vertailun keskitasoa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 41 Kuva 37: Loviisan vaihtoehtoiset mallit (tiivis, väli, väljä) Loviisan palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,2 M vuodessa eli 139 euroa per asukas, välimallissa 4,0 M eli 258 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 6,2 M eli 425 per asukas. Laskennallisesti neliöitä voitaisiin tällä hetkellä vähentää nykyisestä n. 8200-12200 hum 2. Pornainen Pornaisten kouluissa on tilaa oppilasta kohden eniten vertailun kunnista. Pornaisten neliökohtaiset koulujen ylläpitokulut ovat vertailun alhaisimmat ja oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot vertailun toisiksi alhaisimmat. Pornaisten oppilaskohtaiset toiminnan kulut ovat vertailun keskiarvoa alhaisemmat. Pornaisten päiväkotien tilat ovat vertailun väljimmät. Pornaisten neliökustannukset ovat vertailun edullisimmasta päästä, mutta lapsikohtainen kustannus on vertailun toiseksi kallein. Kuva 38: Pornaisten vaihtoehtoiset mallit (tiivis, väli, väljä) Pornaisten palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 1,0 M vuodessa eli 194 euroa per asukas, välimallissa 1,2 M eli 242 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 1,5 M eli 301 euroa per asukas. Laskennallisesti neliöitä voitaisiin tällä hetkellä vähentää nykyisestä n. 7000 8000 hum 2.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 42 Porvoo Porvoon kouluverkossa suurin osa oppilaista on yli 300 oppilaan yksiköissä. Oppilaskohtainen tilan määrä on vertailun keskiarvossa. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat sekä toiminnan että kiinteistökustannusten osalta vertailun keskiarvon alapuolella. Porvoon päiväkodit ovat tilamitoitukseltaan tehokkaita. Keskimääräinen päiväkodin koko on 78 lasta, joka edustaa vertailun kärkipäätä. Porvoon päivähoidon toiminnan ja kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun toiseksi edullisimmat. Kuva 39: Porvoon vaihtoehtoiset mallit (tiivis, väli, väljä) Porvoon palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 3,9 M vuodessa eli 79 euroa per asukas, välimallissa 7,1 M eli 143 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 10,7 M eli 216 euroa per asukas. Laskennallisesti neliöitä voitaisiin tällä hetkellä vähentää nykyisestä n. 21000 33000 hum 2.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 43 Sipoo Sipoossa on paljon kouluja ja erikoisesti pienten ja keskisuurten koulujen osuus on suuri. Sipoossa on paljon neliöitä per oppilas. Kun myös kiinteistöjen ylläpitomenot ovat suuret per neliö, ovat Sipoon oppilaskohtaiset kustannukset vertailun toiseksi suurimmat. Sipoon kiinteistömenojen osuus opetustoiminnan menoista on merkittävä. Sipoossa on vertailun toiseksi pienimmät päiväkodit. Keskimääräinen päiväkoti on alle kahden ryhmän kokoinen. Sipoon päiväkodeissa on paljon tilaa per lapsi, sen kiinteistökulut per neliö ovat vertailun keskiarvoa edullisemmat ja lapsikohtaiset kiinteistömenot hieman keskiarvon yläpuolella. Päiväkotien toiminnan menot ovat vertailun kalleimmat. Kuva 40: Sipoon vaihtoehtoiset mallit (tiivis, väli, väli) Sipoon palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,0 M vuodessa eli 214 euroa per asukas, välimallissa 5,4 M eli 289 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 6,8 M eli 365 euroa per asukas. Laskennallisesti neliöitä voitaisiin tällä hetkellä vähentää nykyisestä n. 19000 27000 hum 2.

euroa per asukas ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 44 Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista Edellä esitettyjen yksittäisten vaihtoehtoisten mallien tarkastelussa lähtökohtana pidettiin palveluiden järjestämistä kunnan rajojen sisäpuolella. Yksittäisten kuntien tapauksessa mallin avulla muodostetut laskennalliset vuotuiset säästöt nykytilanteeseen nähden vaihtelevat väljän mallin mukaisissa koulu- ja päiväkotiverkoissa 81 eurosta 214 euroon per asukas, välimallin mukaisissa verkoissa 141 eurosta 289 euroon per asukas ja tiiviin mallin mukaisessa verkossa 184 eurosta 399 euroon per asukas (Taulukko 4). Taulukko 4 Eri mallien tuomien asukaskohtaiset säästöpotentiaalit eri kunnissa 500 Säästöt per asukas 400 300 200 100 0 Sipoo Pornainen Askola Lapinjärvi/ Myrskylä Loviisa Porvoo tiivis malli 365 301 184 227 399 216 välimalli 289 242 155 209 260 145 väljä malli 214 194 146 91 139 81 Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että isoista kunnista Loviisalla ja Sipoolla sekä pienistä kunnista Lapinjärvellä ja Myrskylällä on merkittävät säästöpotentiaalit tiiviillä tai välimallilla asukasta kohden. Pienimmät säästöpotentiaalit sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ovat Askolalla. Muista isoista kunnista erityisesti Porvoolla vaatimattomampi suhteellinen säästöpotentiaali tuottaa kuitenkin suuren asukasmäärän vuoksi absoluuttisesti merkittävimmät säästöpotentiaalit kuntatalouteen kaikilla malleilla (Taulukko 5).

euroa ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 45 Taulukko 5 Eri mallien tuomat absoluuttiset säästöpotentiaalit kunnissa 12 000 000 10 000 000 8 000 000 Säästöt yhteensä 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Sipoo Pornainen Askola Lapinjärvi/ Myrskylä Loviisa Porvoo tiivis malli 6 844 226 1 547 601 918 596 1 086 852 6 188 390 10 653 151 välimalli 5 406 812 1 242 343 774 696 1 000 000 4 030 697 7 141 608 väljä malli 4 017 397 995 990 728 593 434 576 2 153 692 3 980 275 Yhteensä Itä-Uudenmaan kuudella kunnalla olisi mahdollista säästää yksittäisinä kuntina optimaalisella koulu- ja päiväkotiverkon rakenteilla 13-27 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna nykyisiin verkon toiminnan ja kiinteistöjen ylläpidon kustannuksiin. Jaettuna nykyisen kokoisella alueen väestöllä, tämä tarkoittaisi 131 273 asukaskohtaisia vuotuisia säästöjä kuuden kunnan alueella.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 46 Yhteisen palveluverkon tavoitetila ja mallintaminen Virkamiesten näkemys Itä-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta Edellä esitetyt analyysit olivat pohjana projektin aikana pidetyille tilaisuuksille. Tulosseminaarin ja projektiryhmän kokousten tarkoituksena oli antaa virkamiesjohdolle entistä perusteellisempi käsitys Itä-Uudenmaan kaupungin kiinteistöjen ja kiinteistönpidon nykytilasta ja lisäksi muodostaa yhdessä linjaukset siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Tulosseminaari 4.2.2014 Tilaisuuteen osallistui 30 Itä-Uudenmaan kuntien ja kaupunkien virkamiesjohdon ja poliittisen päätöksenteon edustajaa. Granlund Oy:n edustajina tilaisuudessa olivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka. Kuntamaisema Oy:n edustajana oli Sirpa Romppainen. Konsultit esittelivät saamiaan tuloksia ja niistä keskusteltiin yhdessä. Tehtiin ryhmätöitä, joissa pohdittiin Itä-Uudenmaan kunnan toimitilaverkon erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkoituksena on muodostaa kolme mahdollista mallia toiminnan parantamiseksi. Kiinteistönpidon nykytila Kiinteistönpidon nykytilasta ei tehty seminaarissa erillistä ryhmätyötä, koska aihealue on käsitelty kuntakohtaisissa palveluverkkoselvityksissä jo aikaisemmin. Nykyisten kuntien kiinteistönpidosta pitää luonnollisesti pyrkiä poimimaan parhaat asiat mukaan mahdollisesti syntyvään Itä-Uudenmaan kuntaan. Ryhmätöiden tuloksia Seminaarissa tehtiin ryhmätyö, jossa mietittiin erilaisia keinoja sille, miten Itä-Uudenmaan kunnan palveluverkko voisi vastata mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin eri skenaarioissa. Keskeisimpänä tuloksena ryhmistä nousi esiin digitekniikan hyödyntäminen ja sähköisten palvelujen nostaminen uudelle tasolle. Tällä olisi erityisen suuri merkitys esimerkiksi saariston ja muiden haja-asutusalueiden väestölle. Toinen keskeinen tulos oli yhteinen tilannekuva, mikä tarkoittaa että koko alueella tulee olla yhteinen käsitys nykytilasta ja yhteinen näkemys siitä, miten toimitila- ja palveluverkkoa kehitetään jatkossa. Lisäksi ryhmät nostivat esille kiinteistöjen monikäyttöisyyden. Samoissa tiloissa tulisi olla mahdollista harjoittaa erilaisia toimintoja eri aikoina, riippumatta ihmisten kielestä, iästä tai muusta vastaavasta. Näin ollen tilojen käyttöä saadaan myös tehostettua.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 47 Lisäksi ryhmissä mainittiin muun muassa kylien elinvoimaisuuden (palvelutason) säilyttäminen, joukkoliikenteen kehittäminen, yksikkökokojen kasvattaminen / yksikköjen määrän karsiminen, palvelujen laatuun sekä henkilöstöön panostaminen. Ryhmätöissä esille nousseet asiat edesauttaisivat Itä-Uudenmaan kaupunkia varmistamaan tulevaisuudessa sekä palvelujen että toimitilojen korkean laadun ja tehokkaan käytön. Tehokkaampaan verkkoon investoiminen tekisi myös vaadittavista investoinneista kohtuulliset, koska uusi palveluverkko vaatisi vähemmän hyötyneliömetrejä ja lisäksi toiminnasta saatavat säästöt lyhentäisivät takaisinmaksuaikaa. Samalla myös julkisen liikenteen kehittämiselle syntyisi edellytyksiä. Sähköiset / liikkuvat palvelut voisivat osaltaan korvata tiloja ja vähentää henkilöstötarvetta. Itä-Uudenmaan kunnan visioksi saatiin: Yhteisen tilannekuvan perusteella Itä-Uudenmaan kunta rakentaa digitekniikkaan ja monikäyttöisiin kiinteistöihin nojaavan palveluympäistön

2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 48 Simulointi: Kolme vaihtoehtoista palveluverkkoa Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverkkoja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Itä- Uudenmaan kaupunkiin sovellettua mallia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen tehostamiseksi. Esiteltävät mallit on tuotettu tulosseminaarissa 4.2.2014 esitettyjen ja ohjausryhmän kokouksessa 25.2.2014 vahvistettujen mallien mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettaviksi. Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu Itä-Uudenmaan kuntien noin 3640 päiväkotiasiakkaan ja noin 1140 esioppilaan tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2012 alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli 659 lasta ja osa-aikaisessa hoidossa yhteensä 855 asiakasta. Esioppilaista pelkässä esiopetuksessa oli 345 esikoululaista. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seuraavien lähivuosien aikana lisääntymään hieman. Vuonna 2012 Itä-Uudenmaan kunnissa oli perusopetuksen oppilaita yhteensä 11213, joista yläkoululaisia oli yhteensä 3834. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä tulee lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2035, jolloin perusopetusikäisiä olisi 12106. (Kuva 40) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 0-6-v yht. 7-15-v yht. 2000 0 Kuva 41: Itä-Uudenmaan kuntien väestöennuste 0-6-vuotiaiden ja 7-15-vuotiaiden osalta vuosina 2012-2040 Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campus-mallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti, esiopetus kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lähellä. Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yksiköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteistöissä.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 49 Tiivis malli Tiiviissä mallissa on 11 koulua ja 16 päiväkotia. Mallivaihtoehdossa on kolme ruotsinkielistä ja kahdeksan suomenkielistä yhtenäiskoulua. Ruotsinkielisistä yhtenäiskouluista toinen on 5-sarjainen ja toinen 4- sarjainen. Suomenkielisistä yhtenäiskouluista puolet on 5-sarjaisia ja puolet 4-sarjaisia. Päiväkotiyksiköitä on 16, ja ne on mitoitettu 220 lapselle. Esiopetustoiminta on järjestetty jokaisen alakoulun ja päiväkodin yhteydessä. Tasaisesti esioppilaita kertyy noin 105 per yksikkö. Yksiköt (koulu ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 25,1 ja yläkoulun osalta 26,1 oppilasta. Päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta ja henkilökuntamitoitusta kohotetaan optimiin ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti mitoituksen sallimiin rajoihin. Tiiviissä mallissa muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut erittäin merkittävästi. Kuva 42: Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Tiiviissä mallissa saatava palveluverkko olisi varhaiskasvatuksen osalta 4,5 M edullisempi ja perusopetuksen osalta 24,5 M nykytilannetta edullisempi. Säästöjä saataisiin yhteensä siis 29 miljoonaa euroa eli 293 euroa per asukas. Huoneistoneliöitä tarvittaisiin 93 800 vähemmän. Malliin siirtyminen edellyttäisi 260 M :n investointeja. Investoinnit vastaisivat 9 vuoden säästöjä.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 50 Välimalli Välimallin kouluverkossa on 22 koulua ja 24 päiväkotia. Kouluista kahdeksan on ruotsinkielisiä ja 14 suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä alakouluja on kolme, ja kaksi kouluista on 1-sarjaisia ja yksi 3-sarjainen. Ruotsinkielisiä yläkouluja on yksi 6-sarjainen. Loput ruotsinkieliset koulut ovat yhtenäiskouluja, ja niistä kaksi on 2-sarjaisia ja kaksi 3-sarjaisia. Suomenkielisiä alakouluja on viisi, joista yksi on 3-sarjainen, kaksi on 2- sarjaisia ja kaksi 1-sarjaisia. Suomenkielisiä yläkouluja on kaksi, joista toinen on 6-sarjainen ja toinen 3-sarjainen. Loput suomenkieliset koulut ovat yhtenäiskouluja, ja kolme niistä on 4-sarjaisia, kolme 5-sarjaisia ja yksi 3-sarjainen. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 22,8 ja yläkoulun 23,2 oppilasta. Kaikki 24 päiväkotiyksikköä on mitoitettu 150 lapselle. Päiväkotiyksiköt on sijoitettu kouluyksiköiden läheisyyteen. Välimallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan jonkin verran ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti jonkin verran nykytilanteeseen nähden. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan hieman, koska tarkasteltava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut merkittävästi alkutilanteeseen nähden. Kuva 43: Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Välimallissa saatava palveluverkko olisi varhaiskasvatuksen osalta 3,7 M edullisempi ja perusopetuksen osalta 19,2 M nykytilannetta edullisempi. Säästöjä saataisiin yhteensä siis 22,9 miljoonaa euroa eli 231 euroa per asukas. Neliöitä tarvittaisiin 79 200 vähemmän. Malliin siirtyminen edellyttäisi 289 M :n investointeja. Investoinnit vastaisivat 13 vuoden säästöjä.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 51 Väljä malli Väljässä mallissa on 36 koulua ja 32 päiväkotia. Kouluista 11 on ruotsinkielisiä ja 25 suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä alakouluja on neljä 1- sarjaista ja kaksi 2-sarjaista. Ruotsinkielisiä yläkouluja on kaksi, joista toinen on 5-sarjainen ja toinen 3-sarjainen. Loput kolme ovat ruotsinkielisiä 3-sarjaisia yhtenäiskouluja. Suomenkielisiä alakouluja on 13, ja niistä kolme on 1-sarjaisia, viisi on 2-sarjaisia ja viisi on 3-sarjaisia. Suomenkielisiä yläkouluja on seitsemän ja ne ovat kaikki 4-sarjaisia. Loput suomenkieliset koulut ovat yhtenäiskouluja, joista neljä on 3-sarjaisia ja yksi 4-sarjainen. Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 20,2 ja yläkoulun osalta 21,0 oppilasta. Päiväkotiyksiköitä olisi 32 ja ne olisi mitoitettu 110 lapselle. Esiopetusryhmät sijoitettaisiin alakoulujen ja päiväkotien yhteyteen. Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan vain hieman ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti vähän nykytilanteeseen verrattuna. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut jonkin verran alkutilanteeseen nähden. Kuva 44: Väljän mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Väljässä mallissa saatava palveluverkko olisi varhaiskasvatuksen osalta 2,5 M edullisempi ja perusopetuksen osalta 13,1 M nykytilannetta edullisempi. Säästöjä saataisiin yhteensä siis 15,6 miljoonaa euroa eli 158 euroa per asukas. Neliöitä tarvittaisiin 65 600 vähemmän. Malliin siirtyminen edellyttäisi 316 M :n investointeja. Investoinnit vastaisivat 20 vuoden säästöjä.

Akselin otsikko ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 52 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta sekä opetus- ja muun henkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia. Kaikki muodostetut mallit toisivat merkittävän säästön nykyisiin toiminnan kustannuksiin, säästön ollessa 10 20 %. Suurimmat säästöt syntyisivät perusopetuksessa (parhaimmillaan 24,4 %). Varhaiskasvatuksen säästöpotentiaali on 6 11 %. Suurimmat euromääräiset erot vaihtoehtojen välillä syntyvät alakoulussa (Taulukko 6). 120 000 000 100 000 000 80 000 000 Taulukko 6 Toiminnan kustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Toiminnan kustannukset 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 Päiväkotit oiminta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Lähtötilanne 30 554 477 3 951 156 34 505 633 44 373 852 29 210 650 73 584 502 108 090 13 Väljä malli 29 016 417 3 488 419 32 504 836 40 126 177 24 887 091 65 013 268 97 518 104 Välimalli 28 126 557 3 237 826 31 364 383 36 822 430 23 034 137 59 856 567 91 220 950 Tiivis malli 27 489 370 3 110 540 30 599 910 34 462 610 21 181 183 55 643 793 86 243 704 Kiinteistökustannukset Kiinteistökustannukset muodostuvat ylläpitokustannuksista, kiinteistönhoidoista sekä siivouksesta. Ruokapalvelut eivät ole kustannuksissa mukana. Säästöt muodostuvat vähenevistä neliöistä, koska neliöpohjaisten ylläpitokustannuksien oletetaan pysyvän keskimääräisesti lähtötasolla. Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi 29 41% välillä. Perusopetuksessa säästöt vaihtelisivat 34-49 % välillä ja varhaiskasvatuksessa 12-14 välillä. Suurimmat säästöt, parhaimmillaan yli puolet nykyisistä kustannuksista, tulisivat alakouluista. (Taulukko 7) Kiinteistökustannusten erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömäärien muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu samoiksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja.

Akselin otsikko ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 53 20 000 000 16 000 000 Taulukko 7 Kiinteistökustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Kiinteistökustannukset 12 000 000 8 000 000 4 000 000 0 Päiväkotit oiminta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Lähtötilanne 3 934 865 0 3 934 865 8 781 600 4 562 767 13 344 367 17 279 232 Väljä malli 3 448 077 0 3 448 077 5 762 925 3 079 868 8 842 793 12 290 870 Välimalli 3 380 468 0 3 380 468 4 884 765 2 994 316 7 879 081 11 259 549 Tiivis malli 3 380 468 0 3 380 468 4 061 490 2 737 660 6 799 150 10 179 618 Kokonaiskustannukset Kun lasketaan yhteen toiminnan ja kiinteistöjen kustannukset saadaan eri malleista syntyvät kokonaiskulut ja nykytilaan verrattava säästö. Säästö on luonnollisesti suurin tiiviissä mallissa (23,1 %) ja pienin väljässä mallissa (12,4 %). Pienin euromääräinen säästö syntyy esiopetuksen väljän mallin kohdalla (0,46 M ) ja vastaavasti suurin alakoulujen tiiviin mallin osalla (14,6 M ). (Taulukko 8) 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 Taulukko 8 Kokonaiskustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Päiväkotit oiminta Esiopetus Kokonaiskustannukset VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Lähtötilanne 34 489 341 3 951 156 38 440 497 53 155 452 33 773 417 86 928 869 125 369 36 Väljä malli 32 464 494 3 488 419 35 952 913 45 889 102 27 966 958 73 856 061 109 808 97 Välimalli 31 507 025 3 237 826 34 744 851 41 707 195 26 028 453 67 735 647 102 480 49 Tiivis malli 30 869 838 3 110 540 33 980 378 38 524 101 23 918 843 62 442 943 96 423 322

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 54 Kiinteistöjen huoneistoneliöt Eniten hukkatilaa on alakouluissa, joissa säästöpotentiaali olisi 40.000 63.000 hum 2, joka vastaa noin 34-53 % alakoulujen tämänhetkisistä kokonaistiloista (Taulukko 9). Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen tilaohjelman mukaan ja siksi säästöä syntyy toiminnan kannalta väljässäkin verkossa. Kyseessä on siis hukkatila, joka vain kuluttaa taloudellisia resursseja sekä luonnonvaroja turhaan. Taulukko 9 Huoneistoneliöiden vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Päiväkotito iminta Huoneistoneliöt Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Huoneistoneliöt 40 903 118 064 61 344 179 408 220 311 Väljä malli 35 843 77 480 41 407 118 887 154 730 Välimalli 35 140 65 673 40 257 105 930 141 070 Tiivis malli 35 140 54 605 36 806 91 411 126 551 Investoinnit Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorjataan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on oletettu 2200 euroa/hum 2 ja päiväkotien 2500 euroa/hum 2. Suuret koulut ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliimpia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos. Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskanalle tapahtuu. Suurin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tontteineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan rakennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siten ohjelmasta laskennallista kannattavamman. Uuteen malliin siirtyminen merkitsee koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta 260 288 miljoonan euron investointeja (Taulukko 10). Edullisimmaksi tulee siirtyminen tiiviiseen malliin, koska neliöitä tarvitsee korjata ja rakentaa vähemmän.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 55 Taulukko 10 Tarvittavien kiinteistöinvestointien määrä eri malleissa 350,M 300,M 250,M 200,M 150,M 100,M 50,M,M Päiväkotit oiminta VK Yhteensä Investoinnit Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli 80,6M 80,6M 153,4M 82,M 235,4M 316,M Välimalli 79,1M 79,1M 130,M 79,7M 209,7M 288,8M Tiivis malli 79,1M 79,1M 108,1M 72,9M 181,M 260,1M Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoinneille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole laskettu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja. Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pienimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat; koko kiinteistökannan uusiminen vastaa vain 9 vuoden syntyneitä säästöjä (Taulukko 11). Perusopetuksen uusiminen vastaa kustannuksiltaan 7 vuoden säästöjä tiiviissä mallissa. Väljä malli venyttää maksuajat päiväkotien osalta 32 vuoteen. Kokonaisuutena kaikki mallit maksavat kuitenkin itsensä takaisin ajassa joka on lyhyempi kuin rakennusten normaali peruskorjausväli. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vastaavan määrän. Taulukko 11 Kiinteistöinvestointien takaisinmaksuajat saaduilla säästöillä rahoitettuna 35 30 25 20 15 10 5 0 Päiväkotito iminta Investointien takaisinmaksuajat VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli 32 27 27 14 21 22 Välimalli 17 15 17 9 13 14 Tiivis malli 12 11 9 6 8 8

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 56 Yhteenveto vaihtoehtoisista palveluverkoista Edellä esitettyjen mallien perusteella, olisi mahdollista säästää pelkästään koulu- ja päiväkotiverkostoissa vuodessa 15,6 28,9 miljoonaa euroa ja luopua 65.600 93.800 huoneistoneliöstä. Simulaatiomalleissa tarkasteltiin koulu- ja päiväkotiverkoston kiinteistökantaa, jonka laskennallinen laajuus on 220.331 hum 2. Investointi M Toiminnan säästö M Ylläpidon säästö M Koulut ja päiväkodit 260 316 10,6 21,9 5,0 7,1 Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiinteistökanta, jonka voidaan olettaa tukevan kiinteistöjen toiminnallisuutta huomattavasti nykyistä sotien jälkeen rakennetun kantaa paremmin. Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 57 Yhteenveto Yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkot koostuvat suuresta joukosta erikokoisia yksiköitä. Kouluverkon kehittyminen on ollut erityisen voimakasta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ja päiväkotiverkon 1970-luvun varhaiskasvatuslain uudistumisen jälkeen. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Itä-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena hieman vertailuaineistoa kalliimpia. Näin on erityisesti lämmityksen ja kunnossapidon osalta. Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Lisäksi, pinta-ala- ja lapsikohtaisissa vuosittaisissa toiminta- ja ylläpitokustannuksissa on havaittavissa voimakasta hajontaa yksittäisten kohteiden osalta. Erityisesti pienissä yksiköissä on löydettävissä sekä tehokkaita että tehottomia yksiköitä. Koulukiinteistöjen osalta käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Päiväkotikiinteistöjen osalta vastaava ero on yli 70 prosenttia. Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Porvoolla, Loviisalla ja Sipoolla oman verkon säästöpotentiaali on merkittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Saavutettavat kokonaishyödyt ovat kuitenkin suuremmat, jos kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen, jolloin kuntien väliset rajat eivät rajoittaisi palveluverkon rakennetta (Kuva 48). Samalle lapsi- ja oppilasmäärälle mitoitettu verkko toisi yhteisenä alueena noin 17-33 euroa suuremmat säästöt asukasta kohden, kuin mihin kunnat pystyisivät itsenäisesti. Rajulla varhaiskasvatus- ja perusopetuksen saneerauksella kuntien säästöpotentiaali selvityksen perusteella on 15 29 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen säästöpotentiaali 350 300 250 200 150 100 50 0 Tiivis Väli Väljä Itä-Uudenmaan yhteisen kaupungin säästöpotentiaali Yksittäisten kuntien säästöpotentiaali yhteensä Kuva 45: Laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien tuomat asukaskohtaiset säästöt yksittäisten kuntien ja yhteisen kaupungin tapauksessa.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 58 Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Itä-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Kiinteistöverkkojen uusimisille on laskettavissa järkevät takaisinmaksuajat sekä potentiaaliset kustannussäästöt. Kiinteistönpidon organisoimisen ja kehittämisen näkökulmasta nykyiset tilapalveluyksiköiden yhdistämistä on syytä harkita kokonaisvaltaisen ja mahdollisimman ammattitaitoisen kiinteistöyksikön saavuttamiseksi. Kunnallisessa toiminnassa raha ei muutu suoraan palveluksi ja toiminnan laaduksi. Palveluverkko ja sen rakenne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka panostukset saadaan hyödynnettyä. Kunnat voisivat parantaa palveluidensa tasoa ja saada säästöjä uusimalla osittain vanhentuneet palveluverkkonsa. Tämän selvityksen tulokset antavat osaltaan tietoa päätöksenteon tueksi Itä-Uudenmaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen nykytilasta sekä erilaisten vaihtoehtoisten mallien kustannuksista, säästöpotentiaalista, kiinteistöinvestointitarpeista ja investointien takaisinmaksuajoista.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 59 Lähteet Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 Kari Nissinen (2003) Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpitetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012 Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto Opetushallitus Peruskoulun vuosiluokkien 1-6 tilantarpeen tunnuslukuja. PDF-dokumentti http://www.oph.fi/download/46672_peruskoulun_vuosiluokkien_1-6_tilatarpeen_tunnuslukuja.pdf RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu. 2010. 28 s. Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 2012 Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 28.2.2013

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 60 LIITE 1: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 61 Käsitteet ja taustatiedot Käsitteet Bruttoala brm 2 Rakennuksen bruttopinta-ala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrosten sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta. Huoneistoala hum 2 Huoneistoala on yhtä huoneisto ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä teknisiä tiloja. Korjausvelka Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluontoisia korjauksia. Korjausvelkaa muodostuu, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n. Korjausvelan määrää kertoo kuinka paljon rahaa rakennuksen arvoa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka saataisiin takaisin 75 %:n tasolle. Taustatiedot Ylläpitokustannusvertailut Toteutuneet ylläpitokustannukset ovat ilmoitettu kustannusvertailuissa suhteessa bruttoalaan kaikista vertailun kunnista. Kustannusvertailuiden vertailuaineisto koostuu Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien osalta Mäntsälästä, Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta, Sipoosta, Pornaisista, Nurmijärvestä ja Hyvinkäästä. Itä-Uudenmaan vertailuissa mukana ovat Sipoon ja Pornaisten lisäksi Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Loviisa ja Porvoo. Muu vertailuaineisto sisältää lisäksi Akaan, Valkeakosken, Mynämäen ja Hollolan tiedot. Kustannukset ovat kuntien tilinpäätöstietojen toteutuneita lukuja. Mikäli kunnat eivät ole pystyneet jakamaan kustannuksia kiinteistöittäin, kuluerät on jaettu neliöiden suhteessa. Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset on kerätty toimialojen ja Kuntamaisema Oy:n yhteistyönä 2012 toteutuneista tilinpäätöstiedoista. Simulaatiomallit Simulaatiomallien tiedot perustuvat toteutuneisiin toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin ja lapsimääriin. Perusopetuksen keskimääräisten ryhmäkokojen laskennassa lähtökohtana on käytetty OPH:n suositusta 20 25 oppilaan ryhmistä. Varhaiskasvatuksen osalta lähtökohtana on lakimääräinen lapsihoitajasuhde. Toiminnan vertailulaskelmien osalta käyttöasteet ja henkilökuntamitoitukset on kohotettu optimiin mitoituksen sallimien rajojen sisällä. Kiinteistöjen ylläpidon laskelmien osalta säästöt perustuvat tilojen mitoittamiseen optimaalisesti säädösten ja suositusten sallimissa rajoissa. Varhaiskasvatuksen kohdalla tilamitoituksessa on käytetty RT:n kortin (RT 96-11003) mukaisia suosituksia päiväkotien mitoitukselle. Suurissa, yli 126

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 62 lapsen yksiköissä tilantarpeen ei ole katsottu enää skaalautuvan suositellusta minimimäärästä, jolloin kiinteistöjen osalta suhteellinen säästö on laskelmissa pienempi. Perusopetuksen osalta lähtökohtana ovat OPH:n viitteelliset taulukot oppilaskohtaisesta tilantarpeesta erikokoisissa yksiköissä. Tilatarpeeseen pätevät samat periaatteet kuin varhaiskasvatuksessa, jolloin yli 22 opetusryhmän yksiköissä oppilaskohtainen tilantarve on pysynyt samalla minimitasolla. Simulaatiomalleissa käytetyt kiinteistölaskelmat on laskettu huoneistoaloina. Mikäli huoneistoalatietoja ei ole luotettavasti ollut saatavissa on bruttoalan ja huoneistoalan välisenä suhteena pidetty suhdetta 0,88. Kiinteistöjen ylläpidon neliökustannusten on oletettu pysyvän vuoden 2012 tasolla, jolloin mahdollisesti kalliimman uuden tekniikan hoidon kustannukset korjaantuvat vähemmistä huoltokohteista saaduilla logistisilla säästöillä. Kiinteistönpidon Timantti-malli Granlundin timanttimalli on kiinteistönpidon toimintamalli. Malli toimii organisaation strategisena työkaluna kiinteistöjen ylläpidon hallintaan, johtamiseen ja kehittämiseen. Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Timanttimalli on toimintamalli kokonaisvaltaisen kiinteistönpidon hallintaan. Timantin lähtökohtana on kiinteistöjen ylläpitotoiminnan nykytilan kattava arviointi eli nykytila-analyysi. Muun muassa kyselyn ja asiantuntijahaastatteluin tehdyn arvion perusteella tunnistetaan organisaation vahvuudet ja kehittämistarpeet. Timanttimallia voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistö- tai palvelustrategian laadinnan lähtökohtana sekä niiden toteutusta tukevana työkaluna.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 63 Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla tehtävä nykytila-analyysi sisältää myös tavoitejohtamisen näkökulmat (Balanced Scorecard, BSC ) eli talousnäkökulman, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien näkökulman sekä oppimis- ja kehitysnäkökulman. Jokaiselle timanttimallin osa-alueelle määriteltiin BSC-näkökulmien avulla tavoitteita, joita kiinteistökeskus arvioi itsearvioinnissaan. Asiakkaat puolestaan arvioivat kuntien tilatoimien toimintaa asiakasnäkökulman avulla. Tarkastelussa huomioidaan RESURSSIT Mitkä ovat käytössä olevat resurssit ja miten niitä hyödynnetään MÄÄRITTELYT Miten tehtävät on kuvattu ja määritelty TOIMINTAMALLI Miten resursseja hyödynnetään ja määrittelyjä noudatetaan MITTAAMINEN Miten toiminnan laatua seurataan ja miten se todennetaan EDELLÄKÄVIJYYS Miten kehittäminen, asiakasnäkökulma ja läpinäkyvyys on huomioitu Timanttimalli auttaa organisaatiota tunnistamaan ja valitsemaan sille parhaiten soveltuvan kiinteistöjen ylläpidon tason. Nykytila-analyysi kertoo missä tällä hetkellä ollaan suhteessa tavoitteisiin. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen mittaaminen on edellytys laadun, tehokkuuden, toiminnan tulosten ja organisaation kyvykkyyden kehittämiselle. Kysely Itä-Uudenmaan kuntien palveluverkkoselvityksen laadintaan kuului myös kiinteistöjen käyttäjille suunnattu kysely, joka toteutettiin vuoden 2013 aikana. Kysely toteutettiin Askolassa, Pornaisissa, Loviisassa, Myrskylässä, Sipoossa ja Lapinjärvellä. Kyselyn laadinnassa konsultti käytti Internetpohjaista Survey Monkey kyselyohjelmaa. Kysely lähetettiin kuntien kiinteistöissä työskenteleville työntekijälle. Työntekijät saivat vastata anonyymisti, mutta vastaajalta kysyttiin joitakin perustietoja, jolla arvioitiin olevan merkitystä vastausten analysoinnissa. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä palveluverkkosuunnitelmaa varten mahdollisimman paljon tietoa kiinteistökannan kunnosta ja toiminnallisuudesta. Lisäksi käyttäjiltä kysyttiin kunnan tarjoamien kiinteistöpalvelujen tasosta. Haastattelu Haastattelujen tarkoituksena oli vastavuoroisesti saada palveluja tuottavien tahojen näkemyksiä Itä-Uudenmaan kuntien kiinteistöihin ja kiinteistönpidon tilaan liittyen. Haastattelut suoritettiin kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa. Kyselyssä pyrittiin keräämään tietoa yksittäisten kiinteistöjen tilasta, mutta haastatteluissa keskityttiin kiinteistönpitoon ja kiinteistöpalveluihin yleisemmällä tasolla. Haastattelut tehtiin vuonna 2013. Haastatteluihin osallistuivat rehtoreita, päiväkotien johtajia, muiden kiinteistöjen edustajia sekä kiinteistöyksiköiden edustajia. Haastatteluista saatiin paljon uutta hyödyllistä tietoa ja lisäksi haastateltavat pystyivät kommentoimaan kyselystä saatuja tuloksia.

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 64 LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 65 Toimitilakustannukset Kustannuksien tiliöinti Tässä tarkastelussa käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti: - Yhteiset tehtävät - Yleishoito ja valvonta - Lämpöhuolto - Sähköhuolto - Vesihuolto - Siivous - Kunnossapito Yhteisten tehtävien kustannukset muodostuvat lähinnä hallinnollisista tehtävistä.

/brm keskimäärin ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 66 Siivouskulut rakennustyypeittäin IUK KUUMA 30,00 25,00 20,00 15,00 24,42 21,58 19,84 11,96 15,68 10,00 10,08 9,11 7,28 5,00 0,00 Kuva 46: Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 18,00 16,00 14,00 12,00 15,64 IUK KUUMA Vertailuaineisto 14,06 13,61 13,12 11,93 12,20 10,00 8,00 8,50 8,39 6,00 4,00 2,00 0,00 Kuva 47: Kunnossapidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 67 Sähköhuolto rakennustyypeittäin 16,00 IUK KUUMA Vertailuaineisto 14,00 12,00 10,00 8,00 9,12 8,70 8,26 8,08 7,98 6,70 5,80 7,83 6,00 4,00 2,00 0,00 Kuva 48: Sähköhuoltojen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Vesihuolto rakennustyypeittäin 6,00 IUK KUUMA Vertailuaineisto 5,00 4,30 4,00 3,00 2,72 1,89 2,00 1,00 1,23 1,08 0,96 0,74 1,54 0,00 Kuva 49: Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 68 Lämpöhuolto rakennustyypeittäin IUK KUUMA Vertailuaineisto 16,00 14,00 12,00 10,00 12,30 10,95 9,98 9,18 8,82 8,00 6,00 4,00 6,27 4,62 4,33 2,00 0,00 Kuva 50: Lämpöhuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 6,00 Ulkoalueiden hoito rakennustyypeittäin IUK KUUMA Vertailuaineisto 5,00 4,00 3,00 3,06 2,87 2,67 2,66 2,22 2,12 2,49 2,00 1,69 1,00 0,00 Kuva 51: Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 69 Yhteiset tehtävät rakennustyypeittäin IUK KUUMA Vertailuaineisto 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 3,75 3,07 2,94 2,70 2,59 2,59 2,52 2,62 Kuva 52: Yhteisten tehtävien suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Jätehuolto rakennustyypeittäin 2,00 1,80 1,78 IUK KUUMA Vertailuaineisto 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 1,37 1,17 0,93 0,80 0,57 0,41 1,00 0,20 0,00 Kuva 53: Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

Lapset Bruttoala per lapsi ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 70 Tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään oppilaita brm²/oppilas Lin. (brm²/oppilas) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuva 54: Yksikön tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään (Tarkasteluvuosi 2012) Tilankäyttö suhteessa lapsimäärään 140 lapset Brm²/lapsi Lin. (Brm²/lapsi) 35 120 100 Hansaksen Pk 30 Aurinkolinnan päiväkoti Valko pvk Päiväkoti Helmi-Tarha Päiväkoti Tammenterho 25 80 20 60 15 40 10 20 Talman Pk Lekgården pvk 5 0 0 Kuva 55: Yksikön tilankäyttö suhteessa lapsimäärään(tarkasteluvuosi 2012)

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 71 1,5 % 1,4 % 4,9 % 9,2 % 5,8 % 29,7 % Siivous Lämpöhuolto Kunnossapito Sähköhuolto Yleishoito ja valvonta 11,1 % Ulkoalueiden hoito Yhteistehtävät Vesihuolto Jätehuolto 18,4 % 18,0 % Kuva 56: Koulujen ylläpitokustannukset kuluerittäin Rakennukset keskimäärin 67,00 Pornainen 49,69 Askola 50,83 Myrskylä 55,05 Porvoo 62,65 Sipoo 69,70 Lapinjärvi 80,83 Loviisa 86,36 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 57: Rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 72 Koulut keskimäärin 67,24 Pornainen Askola Porvoo 45,07 51,28 60,35 Loviisa Myrskylä Sipoo 78,90 81,30 82,16 Lapinjärvi 111,70 0 20 40 60 80 100 120 Kuva 58: Koulujen suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain Päiväkodit keskimäärin 84,66 Myrskylä 53,04 Pornainen Askola Sipoo Porvoo Lapinjärvi 68,56 74,88 79,87 81,40 84,82 Loviisa 123,31 0 20 40 60 80 100 120 140 Kuva 59: Päiväkotien suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 73 Hallintorakennukset keskimäärin 57,82 Sipoo 35,97 Pornainen 38,49 Askola 54,85 Porvoo 55,92 Lapinjärvi 70,74 Loviisa 88,84 Myrskylä 104,13 0 20 40 60 80 100 120 Kuva 60: Hallintorakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain Kokoontumisrakennukset keskimäärin 49,70 Porvoo 43,49 Loviisa 58,26 Sipoo 60,02 Myrskylä 61,62 Pornainen 68,92 Lapinjärvi Askola 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 61: Kokoontumisrakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

ITÄ-UUDENMAAN KUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYS 74 Hoitoalan rakennukset keskimäärin 90,26 Myrskylä 30,49 Askola 49,67 Lapinjärvi 64,54 Pornainen 65,72 Porvoo 87,88 Sipoo 102,50 Loviisa 115,76 0 20 40 60 80 100 120 140 Kuva 62: Hoitoalan rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain