Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 1/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 3.3.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh.050 040 549 ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, e-mail; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh 040 770 3010 Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN 1799-2664 Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-501-1 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 1/2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 3.3.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 549 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn 040 770 3010 Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN 1799-2664 Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-501-1 Pris - Förläggare
Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus...13 Oulun seutukunta... 16 Koillismaan seutukunta... 18 Oulunkaaren seutukunta... 19 Raahen seutukunta... 21 Nivalan-Haapajärven seutukunta... 23 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta... 25 Ylivieskan seutukunta... 27 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat... 30 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa 2011. Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa 21.2.2011 Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa toipuu hyvää vauhtia taantumasta. Yritysten liikevaihdon taso on kokonaisuudessaan edelleen alhaisempi kuin ennen taantumaa, mutta kasvunopeus on voimakasta. Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin, kasvua on ollut varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella.. Ala kuitenkin elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos, jonka vaikutukset Oulun seudulle selviävät ajan myötä. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta varsinkin Oulussa, jossa väestönkasvu on vahvaa. Terästeollisuuden tilanne paranee ja mittavat korvausinvestoinnit jatkuvat kuluvana vuonna. Kaivosala on vahvassa vaiheessa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Työvoiman saatavuus on Pohjois-Pohjanmaalla melko hyvä, korkeasti koulutettua työvoimaa on hyvin saatavissa. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koillismaan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Oulunkaaren seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus + Kuusamo Oulun seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus + Kalajoki Pyhäjoki Kiiminki Oulun sk Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Lumijoki Muhos Liminka Raahe Tyrnävä Siikajoki Merijärvi Oulainen Ylivieskan sk Alavieska Raahen sk Ylivieska Sievi Ylivieskan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus + Vihanti Haukipudas Haapavesi Yli-Ii Siikalatva Nivala Kärsämäki Nivala- Haapajärven sk Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Ii Haapavesi- Siikalatvan sk Oulunkaaren sk Pyhäntä Pudasjärvi Utajärvi Taivalkoski Koillismaan sk Raahen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne ++ Osaavan työvoiman saatavuus - Haapavesi-Siikalatvan sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Nivala-Haapajärven seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Pohjois-Pohjanmaalla asui vuoden 2010 lopussa 394 956 asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 2 846 henkilöllä. Vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaalla oli 22 664 toimipaikkaa, joissa työskenteli 91 626 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömyysaste oli 11,9 % ja työttömiä työnhakijoita oli 21 591. Pohjois-Pohjanmaa Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
Pohjois-Pohjanmaa toipuu hyvää vauhtia taantumasta. Yritysten liikevaihdon taso on kokonaisuudessaan edelleen alhaisempi kuin ennen taantumaa, mutta kasvunopeus on voimakasta. Myönteisiä näkymiä todentaa osaltaan tieto siitä, että mm. Oulun, Raahen ja Kalajoen satamien kokonaisliikennemäärät ovat kasvussa. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin ja kääntyi jo vuonna 2010 kasvuun. Ala elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos ja vähittäinen luopuminen Symbianista ja Meegosta 1. Muutoksen kohdentumisesta Ouluun ja sen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Muutoin uudelleenjärjestelyjen johdosta alueella on ollut irtisanomisia, mutta samanaikaisesti myös kasvua. Viime vuosi oli rakennemuutoksesta huolimatta kokonaisuudessaan ICTalalle positiivinen. Kasvua on varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella. Matkapuhelinpuoli keskittyy tuotekehitykseen avoimen lähdekoodin alustoilla. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta. Varsinkin Oulussa asuntorakentaminen on ylittänyt arviot selvästi, mikä kuvastaa muuttoliikkeen voimistumista maakunnan sisältä Ouluun. Rakennustoiminnan elpyminen ja euron kurssin heikkeneminen antaa mahdollisuuksia mekaanisen puunjalostuksen kotimaan toimitusten ja viennin kasvuun. Pohjois-Pohjanmaalla on vahvaa saha- ja puunjalostusteollisuutta. Huonekalujen valmistus on edelleen vaikeassa vaiheessa. Terästeollisuuden tilanne paranee ja mittavat korvausinvestoinnit jatkuvat kuluvana vuonna. Raahessa valmistaudutaan Ruukin masuuniremonttiin toukokuusta alkaen. Kaivosala on vahvassa vaiheessa koko Pohjois-Suomessa. Hituran kaivoksen avaaminen uudelleen on ollut merkittävä kasvusysäys Nivalan suunnalla. Raahen Laivakankaan kultakaivoksen rakentaminen on käynnissä ja kaivoksen uskotaan avautuvan kuluvan vuoden syksyllä. Dragon Mining aloittelee kairauksia Käylän Juomasuolla. Myös Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen uudelleenaukaisu on myötätuulessa. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Palvelualalle ja kauppaan syntyy paljon uusia yrityksiä. Uusia yrityksiä syntyy runsaasti myös ohjelmistosuunnitteluun ja muuhun liike-elämää palvelevaan osaamisintensiiviseen toimintaan. Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan investointiodotukset ovat valitettavasti muuta maata heikommat ja niissäkin painopiste on korvausinvestoinneissa. 1 Nokian ilmoitus tuli julki juuri ennen tämän raportin julkaisemista. Pohjois-Pohjanmaata koskevat analyysit on pääosin tehty ennen tätä. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Uuden ydinvoimalan sijoittuminen Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, on monin tavoin merkittävä investointi. Päätös ydinvoimalan sijoittumisesta tapahtunee kesään mennessä. Uusiutuvan energian merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja hyvät tuuliolosuhteet luovat pohjan tuulienergian lisäämiselle. Tuulipuistoihin ollaan investoimassa mm. Oulunkaaren sekä Raahen seuduilla. Luonnon olosuhteet ovat hyvät myös bioenergian tuotantoon. Turvetuotanto sekä hakkeen tuotanto työllistävät hyvin eri puolilla maakuntaa. Matkailussa merkittäviä talvikohteita on Koillismaalla sekä Oulunkaaren seudulla. Etelä- Suomen hyvä lumitilanne on jonkin verran vähentänyt kotimaisten matkailijoiden määriä, mutta venäläisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Oulun resursointi työttömyyden vähentämiseen on kasvanut. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa, mutta insinöörityöttömyys on kääntynyt laskuun. Ohjelmistoalalla on ollut syksystä 2010 lähtien jatkuvasti avoinna noin 30 uutta työpaikkaa useissa eri yrityksissä. Rakennemuutoksessa olevan ICT-alan työvoima siirtyy usein yrityksestä toiseen, myös uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Osaajia haetaan erityisesti avoimen lähdekoodin Linux ja Maemo ohjelmoinnin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysala hakee myös henkilöstöä. Melko suurella rekrytointikoulutuksella koulutetaan työntekijöitä syksyllä avautuvan Laivakankaan kaivoksen tarpeeseen. Työvoiman saatavuus on Pohjois-Pohjanmaalla melko hyvä, korkeasti koulutettua työvoimaa on hyvin saatavissa. Korkeasti koulutettujen suhteen erikoisosaamisen osalta saattaa olla saatavuusongelmia ajoittain. Suhdanteiden parantuessa alkaa joillakin aloilla ilmetä ajoittain saatavuusongelmia, tällaisia aloja ovat ennen muuta metalliteollisuus, rakentaminen ja kuljetusala. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
Oulun seutukunta Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo, Muhos, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Oulu Oulun seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 226 400 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 3 349 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 10 961 toimipaikkaa, joissa työskenteli 54 339 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,3 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 13 228. Oulun seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 + - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Oulun seudulla on luottavaiset odotukset tulevaisuuden suhteen. Taantumasta elpyminen jatkuu, vaikkakin taantumaa edeltävään tasoon on vielä matkaa. Oulun kaupungin ja naapurikuntien yhdistymisen odotetaan parantavan seutukunnan keskusalueen kehittämisedellytyksiä. Pohjois-Suomeen sijoittuvalla uudella ydinvoimalalla on myönteisiä vaikutuksia myös Oulun seudulla. Nokian äskettäinen päätös strategian muutoksesta ja vähittäisestä luopumisesta Symbianista ja Meegosta aiheuttaa suuria muutoksia ohjelmistoalalle muutaman vuoden aikana 2 Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Teollisuuden tilauskannat ovat kohentuneet myönteisesti ja tilanne alkaa olla normaali. Yritysten aikaperspektiivi on kuitenkin varsin lyhyt, ja tulevaisuuden ennakointi vaikeaa. Kapasiteettia leikattiin taantuman aikana ja nyt lähestytään monilla aloilla täyskapasiteettia. Investointitarpeet ovat lähinnä korvausinvestointeja, laajentumisaikeet ovat vähäiset. T&k investointien taso oli vuonna 2010 selvästi korkeampi kuin edellisenä vuonna. ICT-alalla ollaan jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa, jossa mm. matkapuhelinpuolella henkilöstöä vähennetään, mutta toisilla aloilla taas lisätään. Myönteistä kehitystä on esim. tukiasemapuolella, jossa tilauskanta on aiempaa parempi. Myös pienemmät ohjelmistoalan yritykset ovat lisänneet henkilöstöään. Nokian strategian muutos tuo ohjelmistoalalla Nokian alihankkijayrityksille sekä uhkia että aivan uusia mahdollisuuksia. Kauppa ja palvelut ovat kasvaneet jopa odotettua nopeammin. Myönteinen kehitys näkyy myös parantuneena työllisyytenä. Varsinkin autokauppa on noussut nopeasti taantumasta. 2 Nokian ilmoitus tuli julki juuri ennen tämän raportin julkaisemista. Oulun seutukuntaa koskevat analyysit on pääosin tehty ennen tätä. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Oulun keskustan kehittäminen päässee vauhtiin pysäköintiratkaisun ansiosta ja tuonee asioiden edetessä myös investointipäätöksiä. Talonrakennus on hyvin aktiivista, mikä johtuu pitkälti Oulun muuttovoitosta. Toimitilarakentaminen on edelleen hiljaista. Isojakin rakennusinvestointeja on tulollaan, esimerkiksi Oulun matkakeskushanke ja muutaman vuoden sisällä kallioparkki. Oulun lentoaseman laajennustyöt ovat käynnissä. Lentoaseman merkityksen odotetaan kasvavan mm. uusien reittiyhteyksien myötä. Investointeja on myös menossa ekovoimalaitoksen ja Kalevan painotalon rakentamisissa. Yritysten perustamistahti on ennallaan, eli yrityksiä syntyy hyvää vauhtia. Uusia tietointensiivisten alojen yrityksiä on työmarkkinatilanteesta johtuen odotettavissa myös jatkossa. Oulun eteläpuoliset kunnat ovat voimakasta perunan viljelyn aluetta. Sekä siemen- että ruokaperunan kysyntä vientiin on ollut voimakasta ja kannattavaa, johtuen mm Venäjän huonosta sadosta viime kesänä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys on kaiken kaikkiaan laskusuunnassa. Nuorisotyöttömyys laskee suhdanteen ja runsaiden erilaisten hallinnon toimenpiteiden johdosta. Nuoria virtaa alueelle monipuolisempien mahdollisuuksien perässä. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja vaikeutuu mutta myönteistä on, että työttömyyden virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen on saatu hillittyä. Sosiaali- ja terveysala on tällä hetkellä vetovoimainen. Kauppa ja palvelut ovat lievässä nosteessa. Teollisuuden sisällä on erilaisia tilanteita. Aiemmin mainittujen hankkeiden lisäksi Oulun pohjoisosan kauppakeskusrakentaminen on valmistelussa. Fennovoiman, joko Pyhäjoelle tai Simoon, sijoittuvan ydinvoimalaprojektin mukanaan tuomat henkilöstötarpeet alkavat vuoden mittaan näkyä suunnittelupuolella. Laajempia rekrytointikapeikkoja ei ole näkyvissä sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa lukuun ottamatta vuoden tähtäimellä. Yksittäisiä erityisosaajien tarpeita ilmaantuu satunnaisesti. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Koillismaan seutukunta Kuusamo, Taivalkoski Koillismaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 20 946 asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 214 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 1431 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 4492 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,7 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 1271. Koillismaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + 0 Osaavan työvoiman saatavuus + 0 0 Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Koillismaalla näkymät ovat kääntyneet parempaan suuntaan, vaikka osassa yrityksiä on edelleen vaikeuksia. Yleisesti ottaen Koillismaan yritykset ovat aiempaa luottavaisempia tulevaisuuden suhteen. Seutukunnan keskeisistä teollisuuden aloista tilanne on vakaa mekaanisessa puunjalostuksessa. Sahatuotteiden kysyntä, erityisesti viennin osalta, on hyvällä tasolla. Alalla on yleisenä huolenaiheena raaka-aineen saatavuus ja sen hinnan kehitys. Mainittavaa on, että alan keskeinen yritys Koillismaalla, Pölkky Oy, ei vähentänyt henkilöstöään vaikeassakaan suhdannetilanteessa. Metalliteollisuudessa tilauskantoihin ei ole tullut merkittävää parannusta, mutta pientä kysynnän vilkastumista on nähtävissä. Alalla on lomautuksia meneillään hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Erityisesti lomautukset tuntuvat Taivalkoskella, jossa Telatekin konepaja toimii edelleen vajaakapasiteetilla, joskin on ottanut töihin lomautettuja. Kaupan ala on investoinut viime aikoina varsin runsaasti, ja uusia laajennuksia on tulossa lähiaikoina. Kaupalla on alueella vahva työllistävä vaikutus, vaikkakin suurin kasvu on ohi. Kaupan myönteiset odotukset perustuvat osaltaan matkailuun. Matkailussa kulunut sesonki oli kohtalainen, ottaen huomioon koko maassa olleen hyvän lumitilanteen. Matkailijoiden kokonaismäärä pysyi hyvällä tasolla. Matkailualan yritykset investoivat useisiin kohteisiin lähiaikoina, lähinnä Rukan alueelle. Markkinointiyhteistyö Lapin matkailukeskusten kanssa on alkamassa. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Yhteyskeskusala on merkittävä työllistäjä sekä Kuusamossa että Taivalkoskella. Alueella toimii useita contact-centereitä tai vastaavia yrityksiä ja cc-palvelua on myös julkishallinnossa. Koillismaalla on myös vakiintunutta elintarviketeollisuutta, joka on myös lisännyt henkilökuntaansa. Dragon Mining on aloittelemassa Käylän Juomasuon kultaesiintymän tutkimukset. Australialainen yhtiö on ilmoittanut käyttävänsä tutkimuksiin vuonna 2011 noin 12 miljoonaa euroa. Yritys kairaa noin 20 km näytteitä. Tämän lisäksi Taivalkoskella on vireillä aikoinaan suljetun Mustavaaran kaivoksen uudelleenaukaisu. Toimijoita ja rahoittajia etsitään parhaillaan. Uusia yrityksiä on perustettu entiseen tapaan ja lähinnä palvelualoille. Kaupan alalla on liiketiloja suljettu hieman enemmän kuin uusia on avattu. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys on alueella laskusuunnassa ja lomautuksia on päättynyt. Koillismaalla kuitenkin työllisten ja työpaikkojen määrä on hieman laskenut. Nuorten työttömyys on helpottunut ja pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt kolme vuotta n. 100 henkilön määrässä. Työvoiman saatavuudessa ei ole ongelmia, myös hoiva-alan tehtävät on saatu hyvin täytettyä. Eläköityminen koskettaa yhä useampaa yritystä ja syntynyttä työvoiman lisätarvetta pyritään paikkaamaan mm. työvoimakoulutuksen avulla. Oulunkaaren seutukunta Pudasjärvi, Ii, Yli-Ii, Utajärvi Oulunkaaren seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 23 401 asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 33 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 1 367 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 3 492 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 1430. Oulunkaaren seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + 0 + Osaavan työvoiman saatavuus 0 + 0 Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Oulunkaaren seutukunnassa on positiivinen vire menossa mikä näkyy mm. uusien yritysten aktiivisena perustamisena. Väestön ikääntyminen ja poismuutto ovat alueelle iso haaste varsinkin seudun itäisissä kunnissa. Matkailun tilanne on kokonaisuudessaan hyvä, vaikkakin Etelä-Suomen lumitilanne saattaa edellistalven tapaan jonkin verran vähentää matkailijoiden määrää. Alkava yhteismarkkinointi Lapin kanssa tuo uusia mahdollisuuksia ja parantaa alueen näkyvyyttä. Rakennusala on Oulunkaaren kannalta tärkeä toimiala. Seudulla sijaitsee merkittävää hirsitalo- ja rakennustuoteteollisuutta. Rakentamisen hyvä tilanne näkyy myös Oulunkaaren rakennusalan yrityksissä. Myös muu alueen teollisuus kehittyy hyvin, tosin merkittäviä investointeja ei ole odotettavissa. Pudasjärvellä yksittäisenä rakennushankkeena hirsitalokorttelin rakentaminen on suunniteltu käynnistyväksi syksyllä 2011. Uusiutuva energia on erityisesti Oulunkaaren seudulla tärkeä toimiala, jolla on merkittävä työllistävä vaikutus. Seudulla panostetaan voimakkaasti tuulienergian lisäämiseen, ja alueella on suunniteltu isoja tuulivoimapuistoja. Osa hankkeista on lähdössä liikkeelle jo piakkoin. Uusiutuvan energiatuotannon osalta turvetuotanto ja energiapuun korjuu työllistävät jatkossakin hyvin. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys on ollut laskusuunnassa ja suotuisan talouskehityksen myötä sama trendi jatkuu. Väestön ikääntyminen, pitkäaikaistyöttömyys ja yrittäjien tulo sukupolvenvaihdosikään ovat haasteina. Nuorisotyöttömyys pysyy hallinnassa osin poismuuton avittamana. Kuljetus- ja konealalla yrittäjät ovat suurelta osin ikääntyneitä, samoin työntekijöiden keskiikä nousee huolestuttavasti. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja on avoinna jatkuvasti. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Raahen seutukunta Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Siikajoki Raahen seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 34 731 asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni 92 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 1 971 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 9391 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1 663. Raahen seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + ++ Työttömyyden määrä ja rakenne + ++ ++ Osaavan työvoiman saatavuus + - - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Merkittävin asia seutukunnalle tulee olemaan päätös ydinvoimalan sijoituspaikasta, jonka pitäisi ratketa viimeistään kesällä. Kumpikin vaihtoehto tuo työtä ja toimintaa, mutta Pyhäjoelle sijoittuminen edistäisi merkittävästi pienyritysten toimintaa ja vilkastuttaisi paikallista elämää monella tavalla. Tuulivoima on kasvamassa merkittävästi Raahen seudulla. Toteutuessaan nykyiset suunnitelmat käsittävät yli sadan tuulivoimalan rakentamisen. Suunnitelmia on myös bioenergialaitoksen käynnistämiseksi. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Rakennustoiminta tulee olemaan keväällä ja kesällä vilkasta. Raahen ydinkeskustassa on rakenteilla ja suunnitteilla merkittäviä rakennuskohteita. Teollisuusrakentamisessa työtä tuovat lähinnä Rautaruukin investoinnit. Nordic Minesin Laivakankaan kultakaivoksen käynnistyminen alkaa lähestyä ja tällä hetkellä arvioidaan rikastuksen alkavan elo-syyskuussa. Neuvottelut henkilöstön koulutuksesta ovat meneillään. Osa toiminnoista tullaan mahdollisesti ulkoistamaan ulkopuolisille maanrakennus- ja kuljetusalan yrityksille. Rautaruukin masuunin kunnostus käynnistyy täydellä teholla kesäkuussa ja kestää noin kaksi kuukautta. Valmistelevat työt ovat osittain jo alkaneet. Kunnostus tulee työllistämään satoja henkilöitä seutukunnan alueella kesän aikana alihankkijoiden kautta. Pääurakoitsijana toimii YIT. Konepajateollisuudessa kysyntä on lisääntynyt, mutta tilanne ei ole vielä hyvä. Merkittäviä hankkeita konepajateollisuudelle ovat mm. kaivoshankkeet, Rautaruukin ja Outokummun investoinnit ja vientipuolellakin on kysyntä parantunut. Hintakilpailu on edelleen kovaa, ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21
mutta orastavaa paranemista on havaittavissa. Maasta on laman myötä kadonnut paljon konepajateollisuutta ja toimiala on edelleen suuressa murroksessa. Konepajojen investoinnit näyttäisivät kohdistuvan enemmän korvaaviin kuin kapasiteetin nostoon, eli koneita uusitaan ja saneerataan. Vuoden sisällä investointien ja tilausten odotetaan kuitenkin lisääntyvän selvästi nykyhetkeen. Yrityksillä on arvioita, että koko maan tilauskanta tulee lähimmän vuoden aikana nousemaan, mutta tilauskonepajoille se ei kokonaisuudessaan siirry, sillä osa töistä ohjautuu ulkomaille. Elektroniikkateollisuudessa vaihtelut ovat nopeita, mutta kokonaisuutena tilanne on parantunut viimeisen puolen vuoden aikana. Teollisuudessa kaikkiaan on lomautuksia vielä jonkin verran, mutta niiden uskotaan helpottavan kesään mennessä. Vuoden 2010 yritysten perustanta lähti nousuun edellisen vuoden notkahduksen jälkeen. Esimerkiksi starttirahaa myönnettiin lähes 40 yrityksen perustamiseen. Eniten yrityksiä perustettiin kaupalliselle alalle ja muihin palveluihin. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kokonaisuudessaan työllisyystilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Mikäli suuria muutoksia taloustilanteessa ei tapahdu, niin työttömyysprosentti tullee laskemaan n. 8 %:n tasolle kesään mennessä. Hyvä työllisyystilanne auttaa myös rakenteellisen työttömyyden ongelmissa, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa suhteellisesti kasvaa. Yli kaksi kolmasosaa alueen pitkäaikaistyöttömistä on yli 55-vuotiaita. Tällä hetkellä rakenteellisen työttömyyden piiriin kuuluu noin puolet seutukunnan työttömistä työnhakijoista. Työllisyystilanteiden muutokset näkyvät herkästi nuorten työllisyystilanteessa, joten nuorisotyöttömyyden odotetaan kehittyvän positiiviseen suuntaan. Seudun suurin työllistäjä Rautaruukki työllistää kesän aikana määräaikaisiin lomittajatehtäviin vuosittain n. 500 henkilöä, joista yli puolet on eri alojen opiskelijoita. Lisäksi Rautaruukki on alkanut rekrytoida uusia työntekijöitä mm. insinööritehtäviin. Rautaruukin teollisuusoppilaitos otti parin vuoden tauon jälkeen uusia oppilaita, joille luvataan vakituinen työ koulun jälkeen. Konepajateollisuuden tilanne riippuu hyvin pitkälle maailmanmarkkinatilanteista. Tällä hetkellä tietyissä ammateissa on vielä lomautuksia käynnissä, mutta toisaalta joihinkin erityistehtäviin voidaan rekrytoida jo uuttakin väkeä. Rekrytointitarve tulee lisääntymään seuraavan vuoden aikana ja jo nyt on nähtävissä, että kotimainen työvoima ei tule riittämään. Eläköityminen jatkuu voimakkaana, vaikka eläkkeelle jäädäänkin nyt entistä myöhemmin. Alalla koetaan huolena nuorten osaamis- ja motivaatiotaso suhteessa tarjolla oleviin työtehtäviin. Alalle on tullut jonkin verran pieniä toimijoita, jotka houkuttelevat työntekijöitä suuremmalla palkalla. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Palvelualojen työpaikkakehitys on ollut positiivista. Alueelle on lisäksi suunnitteilla n. 15 henkilöä kokoaikaisesti työllistävä palvelukeskus, joka työllistää toteutuessaan pääasiassa naisia. Terveydenhuolto ja sosiaalialojen korkeampaa koulutusta vaativiin tehtäviin on ajoittain ollut vaikea löytää työvoimaa. Myös sairaanhoitajien ja lähihoitajien kysyntä tulee kasvamaan entisestään. Rakennusalalla huippuosaajien saatavuus seutukunnalta on ollut vaikeaa jo vuosia. Alalle on kuitenkin ominaista, että työvoima liikkuu, joten pullonkaulaongelmasta ei ole kysymys. Metalliteollisuudessa joistain osaajista on pula jo nyt, mutta puolen vuoden ja vuoden kuluttua tilanne on sellainen, että kotimainen työvoima ei tule riittämään. Kotimaassa ongelmana on työvoiman huono liikkuvuus. Nivalan-Haapajärven seutukunta Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kärsämäki Nivalan-Haapajärven seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 30 451 asukasta. Vuoden aikana asukasluku väheni 225 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 2 358 toimipaikkaa, joissa työskenteli 5 981 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,8 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1 377. Nivalan-Haapajärven seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Nivala-Haapajärven seutukunnan elinkeinoelämä on vilkastunut tuntuvasti. Keskeinen positiivinen asia on ollut Hituran kaivoksen käynnistäminen uudestaan. Kaivos on myös rekrytoimassa uutta työvoimaa. Seutukunta on ollut nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi huonekaluteollisuudessa tapahtuneiden isojen työpaikkamenetysten johdosta. Huonekalujen valmistuksen näkymät ovat koko maassa varsin heikot, eikä seutu muodosta tästä poikkeusta. Incapin tuotantotilat Kärsämäellä ovat edelleen tyhjillään. Neuvotteluja käydään koko ajan tiloista kiinnostuneiden tahojen kanssa. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23
Seutukunnan teollisuuden toimialoilla (energia, puutuoteteollisuus ja metalli) ovat investoinnit kasvussa. T&k- investoinnit ovat samalla tasolla kuin ennen. Rakentamisessa ei ole tulossa merkittäviä yksittäisiä kohteita. Puutuotealalla ikkunoiden ja ovien valmistuksessa menee hyvin ja keskeisissä yrityksissä rekrytoidaan uutta työvoimaa. Metalliteollisuudessa on tapahtunut selvää elpymistä ja alalle on avautunut uusia työpaikkoja. Ohutlevyalalla tehdään tiivistä yhteistyötä henkilöstöpalvelualan kanssa, joka on mukana myös koulutuksessa. Uusien yritysten perustaminen on aktiivista mikä näkyy myös starttirahojen kysynnässä. Vuoteen 2009 yritysten nettoperustanta oli viime vuonna 25 % korkeammalla tasolla. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömien määrä on laskenut vuoden takaisesta noin 400 henkilöllä, mutta rakennetyöttömyys nousussa, nuorten työttömyys on paranemassa. Työttömien määrä vähenee, mutta työttömyyden ydin vaikeutuu ja pitkään työttömänä olleet entistä vaikeimpia ja moniongelmaisempia. Hituran kaivokselle on parhaillaan haussa rekrytointikoulutus yhteishankintana. Tarkoitus on kouluttaa 14 uutta kaivosmiestä. Työvoiman saatavuus on toistaiseksi kohtuullinen, mutta metallin tilanteen parantuessa saatavuudessa tullee olemaan ongelmia. Ohutlevyteollisuus sekä Nivalassa että Sievissä panostaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Henkilöstöpalveluala on isossa roolissa työvoiman hankinnassa ja myös koulutuksessa. Myös alueen ICT-ala kaipailee suunnittelijoita, joiden rekrytointi ja koulutushanke on suunnitteilla. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 15 228 asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 109 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 1265 toimipaikkaa, joissa työskenteli 3 384 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,9 % ja työttömiä työnhakijoita oli 584. Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus - - - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Haapaveden-Siikalatvan seudulla yleinen ilmapiiri on varovaisen myönteinen. Yritystoiminta on toipumassa taantumasta ja useissa asioissa koetaan tapahtuvan myönteistä kehitystä. Seutukunnan pitkäaikainen haaste on ollut kutistuva väestöpohja ja palvelujen säilyminen. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Kaikilla toimialoilla näkymät ovat parantuneet viime aikoina ja ovat tällä hetkellä hyvät. Yritysten tilauskannat ovat kehittyneet myönteisesti. Vuoden 2011 aikana tullaan tekemään merkittäviäkin investointeja. Teollisuuden tilanne ja odotukset lähitulevaisuudesta ovat selkeästi positiiviset. Työpaikat ovat lisääntyneet eikä merkittäviä uhkakuvia ole tiedossa. Alueen keskeisellä teollisuuden toimialalla, puutaloteollisuudella, on hyvä vaihe menossa. Myös metalliteollisuus elää nyt hyvässä tilanteessa. Elintarviketeollisuudessa vienti vetää tällä hetkellä hyvin ja odotukset tulevaisuudesta ovat positiiviset. Uusia yrityksiä perustetaan enemmän kuin vanhoja loppuu ja yritysten nettomäärä lisääntyy. Perustettavat yritykset ovat kuitenkin tyypillisesti mikroyrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän ja enintään 1-2 työntekijää. Alueella ei ole tapahtunut, eikä näköpiirissäkään ole konkursseja, joiden seurauksena tuntuvia työntekijämääriä jäisi työttömäksi. Lähinnä kyse voi olla yksittäisten pienyritysten konkursseista. Yrittäjien ikääntyminen ja eläköityminen muodostaa suuren haasteen. Mikäli jatkajia ei löydy sukupolvenvaihdosten tai yrityskauppojen myötä, uhkaa pienyritysten ja niiden tarjoamien palvelujen määrä laskea. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25
Alkutuotanto on alueella vahvaa ja sen odotetaan vahvistuvan edelleen. Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä seutukunnassa. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys on laskenut seutukunnassa merkittävästi ja on jo lähellä vuosien 2007 ja 2008 ennätyksellisen alhaista tasoa ollen samalla Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien alhaisin. Yritysten lomautukset 2009-2010 eivät realisoituneet irtisanomisiksi ja ovat nyt myös käytännössä päättyneet. Työttömyydestä osa on rakenteellista työttömyyttä ja työttömyysjaksot voivat olla pitkiä. Kausityöttömyyttä on jonkin verran, mutta työttömyysjaksot eivät ole yleensä pitkiä. Nuorisotyöttömyys ei ole seudulla kovin merkittävä ongelma, se johtuu osittain työttömien nuorten poismuutosta alueelta. Nuorisotyöttömyys on lähtenyt laskuun. Kaiken kaikkiaan työttömyyden odotetaan edelleen hieman laskevan seuraavan vuoden aikana. Teollisuus tulee työllistämään jatkossa nykyistä jonkin verran enemmän, joskaan suuria yksittäisiä rekrytointitarpeita ei ole tiedossa. Julkisella sektorilla erityisesti terveyspalveluissa on nyt ja tulevaisuudessa työllistämistarpeita. Teollisuuteen työvoimaa on toistaiseksi ollut kohtuullisesti saatavissa, mutta yksittäinen yli 10 työntekijän rekrytointitarve vaatii eritystoimenpiteitä toimialasta riippumatta. Osaavasta työvoimasta on nyt ja tulevaisuudessa puutetta opetusalalla sekä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Ammateittain kyse on opettajista, sairaanhoitajista, lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Työvoiman saatavuus vaikeutuu väestön ikääntymisen ja muuttotappion myötä. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Ylivieskan seutukunta Ylivieska, Kalajoki, Oulainen, Sievi, Alavieska, Merijärvi, Himanka Ylivieskan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 43 799 asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 170 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 3 311 toimipaikkaa, joissa työskenteli 10 547 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,7 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 2 084. Ylivieskan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 + + Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella on rauhallisen odottava, silti suhteellisen myönteinen. Yritykset ovat lähteneet kehityshankkeisiin pikku hiljaa yhä enemmän mukaan. Esim. Ylivieskassa on positiiviset näkemykset ja vahva usko myönteisen kehityksen jatkumiseen. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Palvelualan, erityisesti kaupan, näkymät ovat erityisen positiiviset, mm. iso investointi Prisma avautuu Ylivieskassa huhtikuussa. Myös muissa palvelualan yrityksissä on investointeja viriämässä. Teollisuus on selvästi parantunut ja kyennyt lisäämään investointeja. Rakennustoiminta on parantunut ja myös tulevaisuus näyttää positiiviselta. Yritysten välillä on eroja, varsinkin pienillä tuotannollisilla yrityksillä on vaikeaa, kun taas suuremmilla menee selvästi paremmin kuin vuosi sitten. Uusien yritysten perustaminen on lisääntymässä, viime vuosi oli erittäinkin hyvä. Parhaiten yrityksiä syntyy sosiaali- ja terveyspuolelle. Yritysten lopettamiset ja konkurssit ovat kohtuullisen vähäisiä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys tulee alenemaan. Ongelmaksi muodostuu pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys, joka pysyy nykyisellä tasolla. Nuorisotyöttömyyden alentamisessa tärkeässä roolissa ovat erilaiset aktivointihankkeet. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27
Kaupan- ja palvelualan yritykset lisäävät työvoimaa, samoin teollisuuden alihankintayritykset. Myös hoiva- ja hyvinvointialojen yrityksiin on tulossa uusia työpaikkoja. Metalliin voi tulla vaikeuksia saada työvoimaa erityisammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Rakennustoiminnassa betonipuoli on vaikeuksissa työvoiman saamisessa. Pohjoisen suurhankkeet, ydinvoimala, kaksoisrata, kaivosteollisuus, voivat merkitä, että yritysten valmiudet esim. laatujärjestelmien tai vastaavien osalta ovat puutteellisia. Sellaista osaamista, mitä hankkeisiin mukaan pääsyyn tarvitaan, ei henkilöstön piirissä ole kuin suurten toimijoiden osalta. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29
Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet Työvoima * Työttömyys- Työttömät Työttömät Väkiluku yritykset aste työnhakijat työnhakijat 2009 2009 2010 2009/2008 12/2010 12/2010 2009-2010 12/2010 2009-2010 lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa 352 468 1 448 299 26 029 2 677 500 10,3 269 228-10,8 5 374 499 23 072 Uusimaa 98 418 514 270 9 207 830 000 7,1 59 000-10,1 1 531 895 14 353 Helsinki 89 154 483 762 8 444 734 722 7,3 53 644-9,8 1 393 462 14 036 Raasepori 3 365 10 850 262 21 232 8,0 1 707-21,8 44 070-80 Porvoo 4 188 15 070 407 38 320 7,4 2816-8,5 75 901 410 Loviisa 1 711 4 587 94 8 708 9,5 825-4,2 18 462-13 Varsinais-Suomi 34 416 127 019 2 407 229 000 10,3 23 572-4,4 465 092 2 178 Turku 19 951 86 699 1 611 153 479 10,8 16 638-1,4 309 281 2 113 Salo 5 431 19 195 324 30 854 11,1 3 431-9,8 64 560 269 Loimaa 4 046 8 123 194 17 166 8,2 1 409-14,1 37 104-42 Vakka-Suomi 2 967 8 283 152 14 820 9,8 1 445-10,5 31 456-65 Åboland-Turunmaa 2 021 4 719 126 10 586 6,6 693-7,4 22 691-97 Satakunta 16 316 61 563 932 105 000 11,8 12 375-8,7 227 039-347 Pori 9 088 33 849 548 64 171 12,4 7 979-5,4 137 744 14 Rauma 4 737 22 275 254 31 752 9,5 3 029-13,1 65 682-112 Pohjois-Satakunta 2 491 5 439 130 11 078 11,9 1 323-16,2 23 613-249 Pirkanmaa 30 686 129 396 2 400 238 000 11,9 28 220-12,8 487 890 3 454 Etelä-Pirkanmaa 2 471 9 710 166 20 435 12,5 2 547-19,1 43 190 339 Lounais-Pirkanmaa 2 514 5 962 123 12 198 7,5 917-21,6 27 785-24 Kaakkois-Pirkanmaa 726 1 408 32 3 589 10,3 370 1,4 7 992-76 Luoteis-Pirkanmaa 1 542 4 007 80 7 453 10,0 742-16,9 16 628-122 Tampere 22 228 103 474 1 898 183 374 12,2 22 353-11,6 366 238 3 605 Ylä-Pirkanmaa 1 931 6 243 101 11 598 11,4 1 326-9,4 26 057-268 Häme 24 515 91 492 1 633 174 000 12,2 21 188-11,5 376 316 1 218 Lahti 12 927 50 633 862 96 393 12,9 12 460-14,0 201 756 486 Riihimäki 2 904 10 207 193 22 500 9,2 2 067-9,2 45 888 231 Hämeenlinna 5 871 21 800 418 44 681 10,1 4 512-7,4 93 381 506 Forssa 2 813 8 851 160 16 860 12,7 2 142-6,6 35 291-5 Kaakkois-Suomi 18 648 73 996 1 189 142 000 13,6 19 336-8,0 316 072-564 Kouvola 5 861 22 253 363 44 383 12,4 5 494-7,8 95 069-166 Kotka-Hamina 4 928 20 682 321 40 474 13,9 5 614-7,9 87 295-87 Imatra 2 412 9 440 154 19 560 14,3 2 804-9,9 43 928-403 Lappeenranta 5 447 21 622 351 42 482 12,8 5 444-7,2 89 780 92 Etelä-Savo 10 670 32 462 639 66 000 12,7 8 376-10,1 154 654-914 Mikkeli 4 985 16 150 311 33 315 11,1 3 706-7,0 72 904-189 Savonlinna 3 430 9 928 167 20 338 14,5 2 951-9,7 45 527-234 Pieksämäki 2 255 6 384 161 16 104 10,9 1 761-17,5 36 223-491 Pohjois-Savo 15 523 54 713 923 112 000 12,4 13 846-12,2 247 910-272 Kuopio 6 429 27 196 469 58 296 10,9 6 333-7,5 121 619 650 Ylä-Savo 4 459 13 102 205 25 974 13,1 3 408-18,9 57 947-406 Koillis-Savo 1 562 3 493 65 8 203 12,8 1 046-15,0 19 818-187 Sisä-Savo 1 204 2 463 64 6 255 12,0 750-7,6 15 195-92 Varkaus 1 869 8 460 120 15 007 15,2 2 287-14,1 33 331-237 Pohjois-Karjala 9 906 32 755 609 74 000 14,7 10 838-12,8 165 851-111 Joensuu 6 894 24 594 468 56 712 14,0 7 911-14,0 122 990 436 Keski-Karjala 1 519 3 821 86 8 556 14,7 1 259-15,2 19 219-346 Pielisen Karjala 1 493 4 340 55 9 945 16,7 1 657-4,7 23 642-201 Keski-Suomi 16 332 62 919 1 051 129 000 13,1 16 855-8,9 273 642 858 Jyväskylä 9 251 41 706 703 83 882 12,9 10 812-8,2 173 652 1 569 Joutsa 551 963 18 2 437 13,2 322-8,3 5 884-43 Äänekoski 1 228 5 643 71 10 507 14,6 1 529-8,9 23 206-8 Jämsä 1 652 5 962 99 11 448 13,8 1 580-10,7 25 256-282 Keuruu 832 2 292 40 5 484 12,5 687-10,5 12 555-121 Saarijärvi-Viitasaari 2 818 6 353 120 14 038 13,8 1 939-11,2 33 089-257 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011