KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2014

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2014 Kesäkuu 2015

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 1 Sisältö Johdanto... 3 TULOKSET... 4 1. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2014... 4 2. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN... 8 a. TAVOITE VUOTEEN 2020... 8 b. TULOKSET... 8 3. JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN... 10 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 10 b. TULOKSET... 10 4. ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMINEN... 13 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 13 b. TULOKSET... 13 5. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIESTINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 19 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 19 b. TULOKSET... 19 6. EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN... 23 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 23 b. TULOKSET... 23 7. HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN... 27 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 27 b. TULOKSET... 27 8. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA... 28

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 2 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 28 b. TULOKSET... 28 9. MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN... 29 a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020... 29 b. TULOKSET... 29 Liite 1: Ympäristöohjelmaan liittyvät taloudelliset vaikutukset... 39 LÄHTEET... 43

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 3 Johdanto Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 tavoitteiden toteuttaminen etenee pääosin oikeaan suuntaan. Koko Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet, loppujätteen määrä, veden ja käsipyyhepaperin on kulutus vähentynyt, puurakentamisen osuus kasvanut, energiatehokkaita toimintatapoja on käytetty kaupungin työpaikoilla, lasten ja nuorten ympäristökasvatusta ja asukkaille suunnattua ympäristöviestintää on toteutettu, hankinnoissa on huomioitu ympäristökriteerit ja ympäristön hyvän tilan sekä asukkaiden luonnossa virkistäytymismahdollisuuksien eteen tehdään jatkuvasti toimenpiteitä. Vuoden 2014 aikana huonompaan suuntaan mentiin energiankulutuksen ja joukkoliikenteen matkustajamäärien osalta. Tosin sähkön kulutus vähentyi huomattavasti. Tällä raportilla seurataan vuosittain ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumista ohjelmassa määriteltyjen mittareiden mukaisesti. Osa mittareista koskee kaupungin omaa toimintaa ja osa koko kaupungin alueella tapahtuvia muutoksia. Joitakin mittareita on muokattu paremmin tarkoitustaan vastaaviksi. Koko ympäristöohjelmaa ja sen tavoitteita ja mittareita aiotaan edelleen kehittää. Ympäristöohjelman päivittäminen käynnistetään vuoden 2015 aikana. Kuva 1. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 rakenne. Ohjelma toteuttaa kaupunkistrategian Laadukas ympäristö -päämäärää ja kaupungin asettamaa kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta. Tavoitteisiin päästään seitsemän eri osa-alueen (siniset nuolet) tavoitteilla. Kullekin osa-alueen tavoitteelle on määritelty tavoitteen toteutumista seuraavat mittarit sekä vastuutahot (vihreät laatikot). Tavoitteisiin päästään toteuttamalla toimenpiteitä (siniset laatikot).

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 4 TULOKSET 1. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2014 Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä vuonna 2014. Ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 käsiteltiin kaupungin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän hyväksynnän jälkeen kaupunkikehityksen johtoryhmässä, teknisen tuotannon liikelaitoksen johtoryhmässä, hyvinvointipalvelujen johtoryhmässä ja kaupungin johtoryhmässä. Lisäksi raportti vietiin tiedoksi rakennus- ja ympäristölautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustolle. Raportin tuloksista tiedotettiin myös medialle. Talousarvion ympäristötavoitteet. Toimialat nimesivät talousarvioon yhteensä 19 ympäristöohjelmaa toteuttavaa tavoitetta. Tavoitteista valmistui 8 kappaletta, työn alla oli 9 kappaletta ja täysin aloittamatta jäi kaksi tavoitetta. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden aiheita olivat veden ja energian kulutuksen vähentäminen, jätteiden lajittelu, ekotukitoiminta, energiatehokkuuden parantaminen, joukkoliikenteen suosion ja kattavuuden parantaminen, jätepoliittisen ohjelman laatiminen, energiakatselmusten toi-

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 5 menpiteiden käyttöönotto, henkilöstön energiakoulutus, Kimolan vesiväylän suunnittelu, paperin kulutuksen vähentäminen, ennallistamiskelpoisten luontokohteiden kartoittaminen, ympäristön tila raportin laatiminen, joukkoliikenteen käytön edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, yleiskaava ja kaupunkirakenteen eheys, jätteen määrän vähentäminen, ympäristökoulutukset ja uusiutuvat energialähteet. Tavoitteiden toteutuminen raportoitiin elokuun 2014 osavuosikatsauksen sekä vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarviotavoitteiden (v. 2015) asettamisen ohjeistuksen muuttumisen vuoksi kaikki toimialat eivät asettaneet ympäristöohjelmaa toteuttavia tavoitteita syksyllä 2014 vuoden 2015 talousarvioon vaan osa siirsi niiden asettamisen talousarvion käyttösuunnitelmaan. Käyttösuunnitelmaa ei seurata ja raportoida kuten talousarviota, joten on vaarana, että tavoitteiden toteutumisen seuranta hankaloituu. Tavoiteasetannan ja -seurannan tulisi siis selkeytyä. Ympäristötilinpäätös laaditaan vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta on tarkoitus arvioida jatkossa tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa. Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet 2009-2014 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina 2012-2014 kuin esim. vuonna 2009. Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuosittain (kuva 3). Poikkeuksena viime vuosi, jolloin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit laskivat huomattavasti johtuen lähinnä Kouvolan Vesi Oy:n perustamisesta 1.9.2014 lähtien. Jätevesihuolto on näytellyt isoa osaa ympäristötilinpäätöksessä. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna 2012. Vuosia voidaan alkaa vertailla keskenään vasta, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2014. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös 2014.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 6 Ympäristöohjelma toteuttaa kaupunkistrategian Laadukas ympäristö päämäärää. Ympäristöohjelman asemaa kaupungin johdon tasolla ja joka toimialalla tulee edelleen vahvistaa. Tällöin myös ympäristöohjelmaa toteuttavien vuositavoitteiden asettaminen ja seuranta on toimialoille helpompaa ja luonnollisempaa. Myös ympäristöohjelmatyötä seuraavan ja koordinoivan poikkihallinnollisen ympäristöryhmän roolin vahvistaminen on tärkeää. Ympäristöryhmä totesi kolmen vuosittaisen kokouksen olevan tarpeen. Kokoukset olivat tammikuussa, kesäkuussa ja marraskuussa. Ympäristöohjelman toteutumista v. 2013 esiteltiin tarkastuslautakunnalle maaliskuussa 2014. Arviointikertomuksessa vuodelta 2013 tarkastuslautakunta toteaa mm. että Ympäristöasioita on viety järjestelmällisesti eteenpäin. Johtoryhmän asettamat yhteiset tavoitteet eivät sisälly valtuustotason sitoviin tavoitteisiin. Valtuustotason sitovia tavoitteita on ainoastaan kaksi ja muutoinkin ympäristötavoitteet on asetettu palveluketjuille ja niiden toteutumista seurataan erikseen. Vuoden 2013 osalta toimialojen 30 tavoitteesta on toteutunut 14 kpl ja työn alla tai aloittamatta on 16 tavoitetta. Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossa strategisten ohjelmien pikaista koordinointia sekä yksinkertaisempaa ja strategisempaa toiminnallisten tavoitteiden asettelua. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2014 on kommentoitu Laadukas ympäristöstrategiapäämäärään liittyvien tavoitteiden asetantaa, mittareita ja tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta suosittelee mm. tarkempaa tavoitteiden ja mittareiden asettamista. Ympäristöryhmä valitsi tärkeimmiksi ympäristöjärjestelmän kehittämiskohteiksi Lahden kaupungin kanssa v. 2013 tehdyn vertaisarvioinnin perusteella vuosittaisten talousarvion ympäristötavoitteiden muokkaamisen selkeiksi, mitattaviksi ja sopivan kunnianhimoisiksi, johdon roolin vahvistamisen ympäristötavoitteiden edistämisessä, viestinnän ja raportoinnin räätälöimisen kohderyhmittäin sekä kaupungin poikkihallinnollisten ohjelmien keskinäisen koordinoinnin kehittämisen. Näitä kehittämiskohteita on osittain edistetty vuoden 2014 aikana. Vertaisarviointiraportissa todettiin Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma- ja järjestelmä mallikkaiksi. Raportin mukaan on onnistunutta, että tavoitteiden asettaminen ja seuranta ovat kytköksissä talousarvioon ja tilinpäätökseen. Ympäristöryhmä ei vuonna 2014 tehnyt itsearviointia, koska Lahden kanssa tehty vertaisarviointi oli juuri valmistunut. Päätösten ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana samanaikaisesti yleisen päätösten vaikutusarvioinnin työkalun kanssa. Ympäristöryhmä ehdotti loppuvuodesta 2014 päätösten energiavaikutus-työkalun kehittämistä. Mittarointia kehitettiin osallistumalla edelleen kaupungin mittarointihankkeen työpajoihin. Tampereen kaupunki oli mukana mittaroinnin kehittämisessä. Työpajatyöskentelyn tuloksena on laadittu luonnos tärkeimmistä ympäristöohjelman noin 12 mittarista. Kaupungin mittarointihanke on edelleen kesken. Tällä hetkellä ympäristöohjelmassa on useita kymmeniä mittareita, joiden avulla on hankala saada selkeää kokonaiskuvaa kehityksen suunnasta. Mittareita tulee karsia ja kehittää edelleen ja huomioida kehitystyö ympäristöohjelmaa päivitettäessä. Kymenlaaksotason ilmasto- ja energiayhteistyön ja toiminnan organisoinnin kehittämisessä oltiin mukana mm. Kymenlaakson kuntien yhteisen KymEco2-projektin kautta. Projekti päättyi elokuussa 2014. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiatyön tuloksia seuraa maakuntahallituksen nimeämä Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta, jossa on mukana myös Kouvolan ympäristöpäällikkö.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 7 Kymenlaakson ympäristökasvatusverkosto (KYY) perustettiin maaliskuussa 2014. Kouvolan ympäristöpalvelut oli perustamisessa vahvasti mukana. Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoi verkoston toimintaa. Verkoston jäseniä ovat mm. kunnat, kuntien yhtiöt, maakuntaliitto ja ympäristökasvatuksesta kiinnostuneet muut yhteisöt. Kouvolan ympäristöpalvelut osallistui yhdessä Etelä-Kymenlaakson edustajan kanssa Valtakunnalliseen ympäristökasvatusseminaariin ja kertoi siellä Kymenlaakson ympäristökasvatustyöstä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Energian tulevaisuus Kaakkois-Suomessa (ETU) hankkeen työpajoihin osallistuttiin asiantuntijana sekä ympäristöpalveluista, että Kinnosta. Työpajoissa etsittiin konkreettisia tapoja edistää ympäristöystävällistä energiantuotantoa Kaakkois-Suomessa. Kuntien ympäristöjärjestelmään liittyen Kouvola teki yhteistyötä erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Kaupunki osallistui myös Kuntaliiton Ilmastokampanjakuntien tapaamisiin. Syksyn 2014 tapaaminen järjestettiin Kouvolassa marraskuussa. Ekotukitoiminnan osalta osallistuttiin ekotukikoordinaattoreiden valtakunnalliseen verkostoitumistapaamiseen. Mukana oli Kouvolasta useita ekotukikoordinaattoreita eri toimialoilta. Kouvola sai tapaamisessa kiitosta ekotukitoiminnastaan. Ekotukitoiminnassa tehtiin yhteistyötä etenkin Kotkan kanssa. Helsingin yliopiston Palmenian kanssa tehtiin yhteistyötä Eco-support hankkeessa, jossa ekotukitoimintaa viedään Venäjälle. Hankkeessa Kouvola esitteli omaa ekotukitoimintaansa ja siihen liittyvää materiaalia. Kotkan kanssa tehtiin yhteistyötä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa mm. osallistumalla Kotkan katselmuksen työpajoihin. Kaupungin vetämä Kouvolan kestävän kehityksen verkosto, Kerkko, auttoi Kotkaa perustamaan oman kestävän kehityksen verkostonsa.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 8 2. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITE VUOTEEN 2020 Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. b. TULOKSET Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 20 % vuodesta 2004 vuoteen 2014, kun teollisuuden päästöjä ei huomioida. Kouvolan alueen sähkölämmityksestä ja kuluttajien sähkönkulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2014. Kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt laskivat tai pysyivät samana verrattuna vuoteen 2013. Vertailu perustuu vuoden 2014 ennakkotietoihin. Lähde: CO2-raportti. Kouvolan kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjä ei ole voitu arvioida, koska ko. arviointiin tarkoitettu laskentatyökalu KASVENER on edelleen päivityksen alla Suomen ympäristökeskuksessa. Mittari 1990 2004 2010 2011 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 CO 2 -päästöt yht. ilman 649 703 670 583 537 538 518 492,1 teollisuutta [kt CO 2 -ekv] CO 2 -päästöt/asukas ilman teollisuutta [t CO 2 -ekv.] 6,9 7,8 7,61 6,77 6,1 6,2 6,0 5,46 Suunta v.2014

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 9 Kuva 4. Kouvolan alueen CO 2 -päästöt [kt CO 2 -ekv.] vuosina 1990, 2004, 2010-2014. Luvuissa on huomioitu kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, maalämmön, kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Luvut eivät sisällä teollisuuden päästöjä. Punaisella viivalla on merkattu ympäristöohjelman tavoite vuoteen 2020. Vuoden 2014 tieto on ennakkotieto. Päästöt ovat laskeneet vuodesta 2004 lähtien. Lähde: CO2-raportti. Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt [kt CO 2 -ekv.] sektoreittain Kouvolassa vuosina 1990, 2004 ja 2010-2014 ilman teollisuutta. Vuoden 2014 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen, kaukolämmön, maatalouden ja jätehuollon päästöt ovat vähentyneet vuoteen 1990 verrattuna. Lähde: CO2-raportti.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 10 3. JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähennetään toimistoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 % Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 % Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % / vuosi b. TULOKSET Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen jätteiden kokonaismäärä pysyi samalla tasolla (nousi n. 2500 kg eli 0,09 %) kuin vuonna 2013. Loppujätteen määrän vähentyminen jatkui n. 4,4 %. Myös materiaalina hyödynnettävien jätteiden määrä kasvoi 9,5 % ja osuus 3,6 %-yksikköä. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 jätteen kokonaismäärä on pienentynyt 10 % ja materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuus kasvanut 9,9 %. Loppujätteen määrä on vähentynyt jo miltei 25 % eli hyvin lähelle tavoitetta. Lajittelun tehostuminen ja jätteen määrän väheneminen on saatu aikaan mm. jätehuollon roolien ja vastuunjaon selkeyttämisellä, jäteohjeistuksella, jäteastioiden ja niiden tyhjennysvälien optimoinnilla sekä aktiivisella koulutuksella ja tiedotuksella. Vuonna 2014 valmistuivat mm. erityisjätteiden, kuten pistävät ja viiltävät jätteet, lajittelu- ja pakkausohjeet. Myös muita jäteohjeita päivitettiin. Erityisesti tilaliikelaitos, teknisen tuotannon liikelaitos ja ekotukihenkilöt ovat tehneet aktiivista työtä jäteasioiden parissa. Biojätemäärää on edelleen saatu vähennettyä ruokailijoiden määriä ja annoskokoja seuraamalla. Vuonna 2014, kun Eviran ohjeistus antoi myöten, annettiin yhdistyksille mahdollisuus hakea koulujen ylijäämäruokaa jaettavaksi. Tähän on toistaiseksi ryhtynyt kaksi yhdistystä Kouvolasta. Paperijätteen määrä kasvoi, koska monissa toimipisteissä vasta aloitettiin paperin keräys. Paperi saadaan näin materiaalina hyödynnettävien jätteiden joukkoon, eikä se mene enää kalliinpien energia- ja jopa loppujätteen joukkoon. Keräyspaperin käsittely on kaupungille ilmaista. Kaupungin työpaikoille on edelleen jaettu Kouvola-kestokasseja, joilla kerätään paperia tehokkaasti ja niiden kuljetus ja tyhjentäminen on ergonomista. Myös pahvijätteen määrä nousi. Tämäkin johtuu lajittelun tehostumisesta, kun monissa toimipisteissä on alettu lajitella nestepakkauskartongit pahvin joukkoon kalliimman energiajätteen sijaan. Mittari 2010 2011 2012 2013 2014 Tavoite Suunta v. 2014 Kaupungin kiinteistöjen loppujätemäärä 1 833 981 1 728 546 1 457 763 1 440 154 1 376 071 1 375 486 [kg] Kaupungin materiaalina hyödynnettävien jätteiden (bio, pahvi ja paperi) osuus [%] 31,8 37,2 36,2 38,1 41,7 46,7 Kaupungin kiinteistöjen jätteen kokonaismäärä [kg]* 3 270 721 3 432 868 3 103 985 2 948 149 2 950 691 2 701 363

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 11 * Kokonaisjätemäärässä huomioitu bio-, pahvi-, paperi-, energia- ja loppujätteen määrät. Kaupungin kiinteistöissä lajitellaan lisäksi metallia, lasia, vaarallista jätettä ja tietosuojajätettä, mutta näistä on saatavissa tietoja vasta vuodesta 2012 lähtien, minkä vuoksi ne on jätetty pois vertailutilastoista. Kuva 6. Kokonaisjätemäärä [kg] kaupungin kiinteistöissä vuosina 2010-2014 (bio-, energia-, loppu-, pahvi- ja paperijäte). Punaisella viivalla on merkitty ympäristöohjelman tavoite vuoteen 2020. Jätteen määrä pysyi melko samana vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 7. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen jätejakeet [kg/vuosi], vuosina 2010-2014. Loppujätteen osuus on pienentynyt jatkuvasti ja tavoite on käytännössä jo saavutettu. Materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuudet ovat kasvaneet. Punaisella viivalla on merkitty loppujätteen määrän tavoite vuoteen 2020. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 12 Jätehuolto ja talous Kaupungin ympäristötilinpäätöksen mukaan vuonna 2014 jätehuoltoon ja roskaantumiseen liittyviä tuottoja oli 17 000, kuluja 1 300 000. Investointeja ei tehty. Jätehuollon tuotto koostui Keltin maankaatopaikkamaksuista. Jätehuollon kulut kasvoivat vuodesta 2013 noin 200 000. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi Yhteiskoulun palon aiheuttamasta purkutyöstä. Kustannukset koostuvat purkukustannusten lisäksi yleisten alueiden puhtaanapidosta, vaarallisten jätteiden käsittelykuluista, kymmenen vanhan kaatopaikan jälkihoidosta, roskien siivouksesta, maankaatopaikan hoitokustannuksista ja kaupungin kiinteistöjen jätehuoltomaksuista (474 000 euroa, mikä on 103 000 vähemmän kuin edellisvuonna). Käsipyyhepaperin kulutus väheni vuonna 2014. Tällä säästettiin n. 10 000 vuoteen 2013 verrattuna (Liite 1). Kopiopaperin kulutus nousi hieman, mutta kustannukset laskivat silti paperin hinnan laskun vuoksi. Kuva 8. Jätehuollosta aiheutuneet tuotot, kulut ja investoinnit. Tuottojen tippumiseen vuodesta 2013 alkaen on vaikuttanut toimintojen siirto Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Lähde: ympäristötilinpäätös.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 13 4. ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUO- TANNON EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM sop. muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % v. 2020 mennessä v. 2005 tasosta Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 % Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan HUOM: Tavoitteista on poistettu biokaasutavoite, koska tavoite perustuu virheelliseen laskentatapaan. Uusi tavoite on määritettävä ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä. b. TULOKSET Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen kokonaisenergiankulutus kasvoi 2 % vuonna 2014. Kulutus oli vuoden 2012 tasolla. Vuoden 2014 hyvänä saavutuksena voidaan pitää kokonaissähkönkulutuksen (kiinteistöt, katuvalaistus, liikennevalot, leikkipaikat, vesihuolto) 3,5 %:n laskua. Kokonaissähkönkulutuksen laskuun vaikutti kiinteistöjen lisäksi vesihuollon siirtyminen syyskuun alusta Kouvolan Vesi Oy:lle, jolloin loppuvuoden kulutuksia ei ole laskettu vesihuollon osalta mukaan. Lämmönkulutus nousi 5,8 %. Ajoneuvojen energiankulutus on noussut 1,2 %. Osa kasvusta on ns. päästötöntä, koska biokaasuautoilla ajettiin enemmän. Vedenkulutus laski 7,3 % vuonna 2014. Kulutuksen laskun tai nousun tarkempia syitä ei ole selvitetty. Tämä olisi jatkossa tärkeää, jotta pysytään löytämään kulutuksen syyt ja edelleen vaikuttamaan sen vähenemiseen. Energiatehokkuustoimenpiteitä on tehty. Vuonna 2014 toteutettiin mm. jäähallin valaistusjärjestelmän täydellinen uusiminen. Energiansäästön vuoksi investointi maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa. Katuvalosaneeraus jatkui edelleen vuonna 2014, jolloin hankittiin myös valojen ohjausjärjestelmä. Elohopeavalaisimia vaihdettiin suurpainenatrium-valaisimiin n. 10 000 kpl. Toimenpiteillä ollaan säästetty sähkönkulutuskustannuksissa 350 000 vuoteen 2012 verrattuna. Katuvalot myös sammutettiin kesäksi 2014, mikä säästi katuvalojen sähkönkulutusta noin 4 %. Tilaliikelaitos käynnisti ESCO-pilottihankkeen, jossa energiansäästötoimenpiteet rahoitetaan toimenpiteiden toteutuksesta aikaansaaduilla energiakustannusten säästöillä. Säästötoimenpiteet on tarkoitus kartoittaa viidestä kaupungin kiinteistöstä. Vuonna 2014 ei tehty ns. Motivan ohjeen mukaisia kiinteistöjen energiakatselmuksia. Vuonna 2014 jatkettiin vuoden 2013 katselmusten (30 kpl) toimenpide-ehdotusten toteuttamista tilaliikelaitoksen ja teknisen tuotannon liikelaitoksen toimesta. Lisäksi tehtiin pienempiä kiinteistöautomaation energiatehokkuuteen liittyviä katselmuksia 75 kpl ja hankittiin kiinteistöihin sähköinen huoltokirja.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 14 Energiakatselmusten tuloksia sekä kiinteistön jätehuollon tilannetta käytiin läpi myös kiinteistökierroksilla. Kiinteistökierrokseen osallistuvat ns. kiinteistökierrostiimin lisäksi kunkin kiinteistön ekotukihenkilö, kiinteistönhoitaja, puhtaus- ja ruokapalvelutyöntekijät, esimiehet sekä muita avainhenkilöitä. Kiinteistökierroksista on saatu erittäin hyvää palautetta, ja niiden myötä on toteutettu useita energiatehokkuutta ja jätehuoltoa parantavia toimenpiteitä, jotka eivät juurikaan vaadi investointeja. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli tehty yhteensä 12 kiinteistökierrosta. Kiinteistökierroksia on tehty myös yhteistyössä Kouvolan Asunnot Oy:n kanssa. Ekotukihenkilöt ovat toteuttaneet useita energiaa säästäviä toimenpiteitä työpaikoillaan vuoden 2014 aikana. Toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin ekotukitoiminnan vuosiraportissa 2014. Uusiutuvan energian kuntakatselmus jatkui vuonna 2014. Katselmukseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriön tukea. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan uusiutuvan energian käytön nykytilanne sekä lisäämispotentiaali Kouvolassa. Katselmukseen liittyen maaliskuussa järjestettiin Mistä lisää uusiutuvaa energiaa Kouvolaan? -työpaja Kouvolan ja lähialueen energiatoimijoille ja muille avainhenkilöille. Työpajaan osallistui 29 hkl. Työpajassa saatiin ideoita, mihin Kouvolassa tulisi keskittyä uusiutuvan energian lisäämisessä. Katselmus valmistuu vuonna 2015. Kaupunki osallistui myös Kymenlaakson energianeuvonta -hankkeeseen. Energianeuvonta tarjoaa maksutonta ja puolueetonta neuvontaa Kymenlaakson asukkaille, rakentajille ja remontoijille henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi erilaisten koulutusten ja tapahtumien muodossa. Puurakentamisen osalta vuonna 2014 valmistuivat Mansikkamäen koulu ja Korian päiväkoti. Korian päiväkoti on ensimmäinen kaupungin rakennuttama maalämpökohde. Lisäksi vuonna 2014 käynnistettiin puurakenteisen Valkealan päiväkodin rakentaminen. Mittari 2005 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 Energiankulutus kaupungin 159 403 141 952 157 169160 030 168 301 164 757* 168 079 127 522 kiinteistöissä ja toiminnoissa [MWh] Uusiutuvan energian - 82,9 77,3 77,1 84 63 71 60 osuus kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä [%] Huom. Vain kss energian luvut Uusiutuvan energian 0 0 0 0 0 0 0,2 60 osuus kaupungin kiinteistöjen erillislämmitysjärjestelmistä [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään - - - - 4 4 6** 0 käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään - - - - 107 280 107 280 152 400 0 ** Suunta v. 2014

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 15 käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus [m 3 ] Puurakentamisen (pääraaka-aine) osuus kaupungin omien kiinteistöjen rakentamisesta [%] Kaupungin uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus [%] Vedenkulutus [m 3 ] - 272 927 279 920273 380 284 992 275 040 - - - - 25 5 72,7 Kasvanut 0 0 0 0 0 0 0 Kasvanut 254 940 Vähentynyt *** Poistetut mittarit: Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus kaupungin omissa ajoneuvoissa [%] ja paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus joukkoliikenteessä [%], koska tavoite perustuu virheelliseen laskentatapaan. Uusi tavoite on määritettävä ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä. * Vuoden 2013 vuosiraportissa energiankulutukseksi oli ilmoitettu 157 676 virheellisten lähtötietojen vuoksi. ** Vuonna 2014 öljylämmityskiinteistöjen ja kuutioiden määrä ei ole lisääntynyt. Kaupungin kiinteistötilastot ovat tarkentuneet vuosista 2012 ja 2013.*** Luku tarkentunut vuoden 2013 vuosiraportista, jossa lukuna oli 270 534 m 3. Kuva 9. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus [MWh] vuosina 2005-2014. Energiankulutus nousi 2 % vuonna 2014. Ympäristöohjelman tavoite on merkitty punaisella viivalla. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 16 Kuva 10. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutuksen jakautuminen vuosina 2005-2014. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 11. Kouvolan kaupungin sähkönkulutus vuosina 2005-2014. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 17 Kuva 12. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen lämmön kulutus vuosina 2005-2014. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 13. Kouvolan kaupungin ajoneuvojen ja koneiden käytön energiankulutus vuosina 2005-2014. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 18 Kuva 14. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen vedenkulutus vuosina 2009-2014. Vedenkulutus laski edelleen vuonna 2014. Vedenkulutukselle ei ole ympäristöohjelmassa annettu tavoitetta. Lähde: Kouvolan kaupunki, tilaliikelaitos. Energia ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen energiaan liittyviä kuluja, tuottoja ja investointeja. Ympäristötilinpäätöksessä mainitaan kuitenkin, että energiatehokkaita keittiö-, pesula- ym. laitteita hankittiin 40 000 eurolla. Kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteisiin (sähköinen huoltokirja ja energiaselvitykset) satsattiin 32 000. Katuvalosaneeraukseen sekä valaistuksen ja taloteknisten laitteiden uusimiseen investointiin yhteensä 1,9 milj. euroa. Summa on n. 500 000 suurempi kuin vuonna 2013 valaistuksen ja talotekniikan ansiosta. Katuvalosaneeraukseen saatiin vuonna 2014 valtion tukea 194 000. Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus kasvoi vuonna 2014. Sähkönkulutus kuitenkin laski, josta säästöä arvioidaan syntyneen jopa 200 000. Vedenkulutuskustannukset laskivat vuodesta 2013 30 000.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 19 5. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIES- TINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat. Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelmat. Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %. b. TULOKSET Päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole otettu käyttöön. Työkalun yhtenä näkökulmana on ympäristövaikutukset. Poikkihallinnollinen ympäristöryhmä ehdotti marraskuun kokouksessaan erityisesti päätösten energiavaikutusten arviointia. Sitä onkin alettu kehittää EVA-pilotissa vuonna 2015. Ekotukihenkilöt tekevät aktiivista ja arvokasta työtä kaupungin ympäristötavoitteiden eteen. Ekotukitoimintaa on kaupungin hyvinvointipalvelujen (varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja ikääntyneiden palvelut, asumispalvelut), tekniikka- ja ympäristöpalvelujen (teknisen tuotannon liikelaitos) ja myös konsernipalvelujen (viestintä) toimialoilla. Koulutettuja ekotukihenkilöitä on yhteensä 200. Vuonna 2014 syksyllä järjestettiin ekotuki-peruskoulutus, johon osallistui henkilöstöä kaikilta kaupungin toimialoilta. Koulutuksen myötä saatiin ensimmäiset ekotukihenkilöt perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen (KSAO) palvelualueelle ja konsernipalvelujen toimialalle. Ekotukitoiminnan koordinaattorit (6 hlö) edustavat ympäristöpalveluja, teknisen tuotannon liikelaitosta, tilaliikelaitosta, ikääntyneiden palveluja sekä varhaiskasvatusta. Ekotukihenkilöille järjestettiin vuonna 2014 tutustumiskäynti Kymenlaakson Jäte ja KSS Energia Oy:ihin ja lisäksi ansaittu tyhy-päivä Nuorisokeskus Anjalassa. Ekotukihenkilöille lähetettävää kuukausikirjettä luetaan aktiivisesti myös muissa työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti 2014. Ekotukitoiminnalla ei ole omaa budjettia, vaan syntyvät kulut jaetaan toimialojen kesken yhdessä. Ekotukikoulutukset ja muu toiminta järjestetään omin voimin, eikä niistä synny juurikaan kuluja. Ekotukitoimintaan kuluvasta työajasta (ekotukihenkilöt ja ekotukikoordinaattorit) tulee välillisiä kuluja, mutta toiminnan ansiosta syntyneet säästöt ovat varmasti kuluja suuremmat.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 20 Lähes kaikissa kaupungin päiväkodeissa on tehty kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmat. Kouvolassa oli vuonna 2014 yksi Vihreän lipun päiväkoti, Ekholmintien päiväkoti. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty ekotukihenkilö ja varhaiskasvatukseen on myös nimetty ympäristökasvattaja, jonka työajasta vuonna 2014 oli varattu puoli päivää viikossa ympäristökasvatustyöhön. toimii samalla ympäristökasvatuksen yhteyshenkilönä. Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksella on myös oma Vihreä Lippu-kouluttajansa. Koulujen kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmia ei ole laadittu järjestelmällisesti. Vastaavia asioita on jonkin verran sisällytetty opetussuunnitelmiin. Kouvolassa on kaksi Vihreä lipun koulua, Kartanokoulu Elimäellä ja Keskustan koulu Kuusankoskella. Ympäristökoulu Reginan kummiluokkatoimintaa jatkettiin vuoden 2013 tapaan ja tarjottiin 4.-luokkalaisille 2 päivää ympäristökoulu-opetusta. Kaupungin henkilöstön sekä asukkaiden ympäristötietoisuutta lisättiin ekotukitoiminnan, koulutusten, ympäristökasvatuksen, erilaisten tapahtumien ja viestinnän keinoin. Uusien työntekijöiden perehdytysoppaaseen tuli ympäristöasiat-osio. Erilaisilla asukkaille suunnatuilla ympäristökoulutuksilla tavoitettiin n. 2 300 henkilöä. Näistä suurin osa tavoitettiin Kymenlaakson energianeuvonnan ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa tarjoavan NEUVOhankkeen järjestämissä koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa. Lisäksi asukkaille tarjottiin vieraslajien torjuntaan liittyviä luentoja. Kaupungin henkilöstö osallistui mm. ekotukikoulutukseen ja ruokapalvelujen Ympäristöpassi-koulutuksiin. Ympäristöohjelmaa ja ekotukitoimintaa on esitelty kaupungin sisällä esim. johtoryhmille ja teknisen tuotannon liikelaitoksen esimiehille. Ympäristöpassi on nyt jo 76 %:lla ruokapalvelujen henkilöstöstä. Kaupungin työntekijöistä tavoitettiin erilaisissa ympäristökoulutuksissa ja -kokouksissa n. 260. Sisäisesti ympäristöasioista viestittiin mm. intranet Kontin sekä henkilöstölehtien Uutis-kimaran ja Kimaran kautta. Ympäristöviestinnän laskennallinen levikki oli yhteenlaskettuna 2,7 miljoonaa henkilöä. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2013. Ympäristöviestinnässä hyödynnettiin lehdistötiedotteiden lisäksi internetiä, radiota, katutiedotustauluja, elokuvateatteria, facebookia, twitteriä ja ottelukuulutuksia sekä lehti-ilmoituksia printissä ja sähköisesti. Ympäristöpalvelut oli mukana kaupungin viestintäohjelman laadinnassa. Kaupunki osallistui aktiivisesti erilaisiin ympäristötapahtumiin yhteistyössä vetämänsä Kerkko-verkoston (kestävän kehityksen verkosto) kanssa. Vuoden 2014 aikana järjestettyjä tapahtumia olivat esimerkiksi Earth Hour, Nuukuusviikon ja Jätteiden vähentämisen viikon Tavaranvaihtopäivät, Siisti Siti talkoot, Liikkujan viikon tapahtumat, Energiansäästöviikko ja Dyykkaaks sulla -tapahtuma. Kaupunki osallistui ympäristöteemalla myös esim. Viranomaiset Manskilla -tapahtumaan. Tapahtumat toivat myönteistä näkyvyyttä kaupungille ja niiden avulla nostettiin esille tärkeitä ympäristöteemoja. Lokakuussa 2014 kaupunki järjesti yrittäjille Hankintapäivän, jossa esiteltiin myös (kaupungin) ympäristöystävällisiä hankintoja. Erilaisilla tapahtumilla tavoitettiin n. 5 800 henkilöä. Kouvolan seurakuntayhtymä sai kirkon ympäristödiplomin. Yhtymälle on esitelty Kouvolan kaupungin ympäristötyötä ja on sovittu, että he voivat osallistua kaupungin järjestämiin ympäristökoulutuksiin. Yhteistyön myötä heiltä tuli edustaja Kouvolan kestävän kehityksen Kerkko-verkostoon. Kouvolan Ympäristöohjelmaa esiteltiin myös KyAMK:n ja BIC Kymi ry:n järjestämässä Sustainable Energyseminaarissa Kotkassa kesäkuussa.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 21 Ympäristöasioita koskevat palautteet liittyvät usein esim. roskaantumiseen tai vesistön tilaan. Mittari 2011 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 Suunta v. 2013 Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, 0 0 0 0 Päätösten arviointimenettely käytössä [% päätöksistä] Ekotukihenkilöiden lkm [hlö] 0 94 166 200 Ekotukihenkilöitä kaikilla toimialoilla Koulujen keke-ohjelmat [%] 0 0 0 0 Keke-ohjelmat kaikissa kouluissa Päiväkotien keke- 5 95 95 95 Keke-ohjelmat kaikissa ohjelmat [%] Koulujen valtakunnalliset keke-ohjelmat [lkm] Päiväkotien valtakunnalliset keke-ohjelmat [lkm] Artikkeleilla, haastatteluilla, tapahtumilla ja koulutuksilla tavoitettujen henkilöiden [lkm] Ympäristöasioita koskevien palautteiden [lkm] päiväkodeissa 5 5 5 5 Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä kouluissa kasvanut 0 0 1 1 Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä päiväkodeissa kasvanut 0,2 milj. 1,1 milj. 1,3 milj. 2,7 milj. Kasvanut 50 % - 35 33 31 Kasvanut Ympäristönsuojelun edistäminen ja talous Ympäristötilinpäätöksen mukaan ympäristönsuojelun edistämisen tuotot vuonna 2014 olivat 256 000, kulut 227 000 ja investoinnit 1 935 000. Tuottoja saatiin katuvalosaneerauksen valtiontuista ja energianeuvonnan projektituesta. Kulut muodostuivat kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteistä, Kymenlaakson energianeuvonnan kuluista (hanke pyöri Kouvola-vetoisesti v. 2014), ekotukihenkilöiden ja ympäristökoulutuksien aiheuttamasta työpanoksesta, energiatehokkaiden keittiö-, pesula-, ym. laitteiden hankinnasta, projektien rahoituksesta ja Ankkapurhan kulttuurisäätiölle (Ympäristökoulu Regina) maksetuista kuluista. Ympäristönsuojelun edistämisen investointi koostui katuvalosaneerauksesta sekä valaistuksen ja taloteknisten laitteiden uusimisesta useissa kohteissa.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 22 Kuva 15. Ympäristönsuojelun edistämisen tuotot, kulut ja investoinnit v. 2009-2014. Eri vuosien huomattavat erot johtuvat pääosin siitä, että tietojenkeruumenetelmä kehittyy ja muuttuu vuosittain. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 23 6. EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä ekolaskurit. Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v. 2020 mennessä b. TULOKSET Maankäytön suunnittelussa keskeisten alueiden osayleiskaavan valmistelussa on huomioitu energiatehokkuusnäkökulma. Uudelle Haanojan asemakaava-alueelle tuli liittymisvelvollisuus kaukolämpöön. Maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelmaa (MATO) alettiin valmistella vuonna 2014. Se antaa lähtökohdat mm. kaupunkirakenteen eheyttämiselle. Varsinaisia ekolaskureita ei ole vielä otettu käyttöön, mutta eri alueita on kuitenkin tutkittu etäisyysvyöhykkeittäin kaupan, päiväkodin, koulun ja joukkoliikenteen etäisyyksien näkökulmasta. Maankäytön suunnittelu-yksikkö on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään mittaria maankäytön ekotehokkuuden arviointiin (KEKO). Työkalu ei vielä ole käyttövalmis. Kävelyä ja pyöräilyä on pyritty edistämään rakentamalla uusia kevyen liikenteen väyliä 5,5 km (lisäksi rakenteilla oli 3 km). Viisaan liikkumisen edistämisprojektissa, johon kaupunki sai Liikenneviraston rahoitusta, toteutettiin mm. pyörätiekartta, jota on jaettu ilmaiseksi mm. kirjastoissa, tapahtumissa ja yhteispalvelupisteissä. Projektissa myös uusittiin pyöräteiden viitoituksia, avattiin www.kouvola.fi/pyoraily -sivusto, järjestettiin Liikkujan viikon tapahtumat, julkaistiin joka kotiin jaettu Hyppää kyytiin Viisaan liikkumisen tiedotuslehti ja tehtiin muuta tiedotusta. Kaupunki osallistui Motivan koordinoimiin Liikkumisen verkoston (LIVE) tapaamisiin. Joukkoliikennettä pyrittiin edistämään Viisaan liikkumisen edistämisprojektin lisäksi myös erillisellä mainoskampanjalla ja toteuttamalla muutama edulliset bussiliput -päivä esim. tapahtumien yhteydessä. Joukkoliikenteelle avattiin myös omat Facebook-sivut www.facebook.com/kouvolanbussit. Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä laski 1 % vuonna 2014. Lasku ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin edellisenä vuonna (4 %). Matkustajamääriin on voinut edelleen voinut vaikuttaa joukkoliikenteen kuukausilipun hinnan nosto v. 2013 sekä se, että leudon talven vuoksi vuoden 2014 pyöräilykausi jatkui pidempään. Vuonna 2014 tehtiin asukkaille joukkoliikennekysely. Kyselyn mukaan joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys on tasolla 2,98 (asteikko 1-5). Joukkoliikenteen lippujärjestelmää uudistettiin elokuussa.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 24 Keskeisimmät uudistukset olivat lapsen ikärajan muuttaminen sekä siirtyminen vyöhykejärjestelmään kertalippujen osalta. Tietoa kulkutapaosuuksien muutoksista on saatavissa n. viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen kautta. Seuraava tutkimus tehdään vuosina 2015-2016. Kaupunki ei vielä ole tehnyt omaa kulkutapaosuuksien seurantaa. Kaupunkiin perustettiin v. 2014 Viisaan liikkumisen edistämisryhmä, jossa oli edustajat joukkoliikenteestä (hypa), yhdyskuntatekniikasta ja ympäristönsuojelusta (kake). Ryhmä jatkaa toimintaansa laajennettuna vuonna 2015. Kaupungin henkilöstön oman auton käyttö lisääntyi n. 160 000 km vuonna 2014. Vuonna 2013 toteutettiin henkilöstön lomautukset, joten tällä saattoi olla vaikutusta vuoden 2013 oman auton käytön vähenemiseen. Henkilöstöä on kuitenkin ohjattu hyödyntämään kimppakyytejä kokous- ja koulutusmatkoilla ja etäkokoustyökalut ovat käytössä. Etäkokouksia pidettiin 556 tuntia. Lync-ohjelmalla pidettyjen etäkokousten määrä kasvoi huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Mittari 2005/ 2007 2011 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 Suunta v. 2013 Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä [kyllä/ei]. Ei Ei Ei Ei Ei* Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä. KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä. Ei Ei Ei Ei Ei Arviointityökalu on käytössä. Etäkokoustyökalun käyttö - - - 1 328 556 Kasvanut [h/vuosi] Kulkutapaosuus, 19,1** 17,3 - - - 26,3 % - jalankulku [%] Kulkutapaosuus, 11,9** 7,2 - - - 16,2 % - pyöräily [%] Kulkutapaosuus, 1,9** 3,3 - - - Kasvanut - joukkoliikenne [%] Kulkutapaosuus, 64** 67,5 - - - Vähentynyt - henkilöauto [%] Rakennetun kevyen liikenteen - 1,4-1 5,7 Kasvanut väylän pituus [km /vuosi] Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä [kpl] - 732 578 801 413 772 924 765 002 1 184 495 kpl *Maankäytön toteuttamisohjelman suunnittelussa on käytetty alueiden pisteytystä palvelujen etäisyyden perusteella. **Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Elimäen kulkutapaosuudet Poistettu: Autollisten asuntokuntien osuus [%], kahden auton asuntokunnat [%] ja kevyen liikenteen väylien osuus kaduista, %, koska uutta tietoa ei saada. Mittareihin on lisätty etäkokoustyökalun käyttö [h/vuosi].

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 25 Kuva 16. Matkustus kuukausilipuilla Kouvolassa vuosina 2007-2014. Vuonna 2014 kuukausilipuilla tehtiin 765 002 matkaa. Matkustus laski hieman vuodesta 2013. Ympäristöohjelman tavoitteena on lähes 1 200 000 matkaa/vuosi vuonna 2020. Lähde: Kouvolan kaupunki. Kuva 17. Kulkutapaosuudet Kouvolassa vuosina 2005 ja 2011. Henkilöauton osuus oli 67,5 % v. 2011 ja pyöräilyn osuus oli vähentynyt, kun taas joukkoliikenteen osuus hieman kasvanut. Lähde: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, Liikennevirasto. Maankäyttö, liikenne ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen maankäytön ja liikenteen tuottoja, kustannuksia tai investointeja. Ympäristötilinpäätöksestä kuitenkin selviää, että kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien sekä bussipysäkkien kunnossapidosta kertyi kustannuksia 377 000. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 26 bussipysäkkien laadun parantaminen maksoi yhteensä 939 000. Joukkoliikenteen tiedotukseen käytettiin 7 000. Kuva 18. Joukkoliikenteen kustannuksia Kouvolassa vuosina 2010-2014. Kaupungin osuuden kulut muodostuvat lipputuesta, perusopetuksen ostoliikenteestä, palvelulinjojen, asiointitaksien ja lipputuen kustannuksista. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 27 7. HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Vähintään 50 %:ssa keskitetyistä hankinnoista käytetään ympäristökriteerejä ja huomioidaan kokonaistaloudellisuus. Painopisteenä - Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyden minimivaatimukset ja lisäpisteet. Bussiliikenteen ympäristöbonus eli malli, jolla kaupunki hyvittää jäteperäisten biopolttoaineiden käytöllä ja muilla erillistoimilla saavutetun hiukkaspäästöjen vähenemän linja-autojen sopimusliikenteessä, on käytössä. - Lähi- ja luomuruoan hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. - Hankintojen ympäristökriteerit ovat käytössä hallintokunnissa (jalkautus) b. TULOKSET Kaikista keskitetyistä hankinnoista 51,6 %:ssa edellytettiin tai mitattiin ympäristömyötäisyyttä. Vuoden 2020 tavoite saavutettiin jo vuonna 2013. Keskitettyjen hankintojen lisäksi ympäristökriteerejä käytettiin mm. puurakentamisessa, katuvalaistusremontissa, kiinteistöjen valaistusremonteissa, ruokahankinnoissa, siivousainehankinnoissa ja laitehankinnoissa. Esimerkkeinä teknisen tuotannon liikelaitoksen uusi lakaisuauto, jonka hankinnassa huomioitiin ympäristökriteerit. Kaikissa ruokapalvelukohteissa on yksi kasvisruokapäivä tai sesongin mukainen ruoka kerran viikossa. Lisäksi ruokapalveluilla on käytössä 2-3 luomutuotetta. Lokakuussa järjestetyssä yrittäjille suunnatussa Kouvolan kaupungin hankintapäivässä esiteltiin myös kaupungin ympäristöystävällisiä hankintoja. Biokaasuautoja ei ole hankittu vuonna 2014 lisää. Eri vaihtoehdoista (biokaasu, hybridi, sähkö) tarvittaisiin lisätietoa. Kouvolassa järjestettiinkin KymEko2-projektin tiimoilta toukokuussa Ympäristövaikutukset ajoneuvohankinnoissa -koulutus ajoneuvojen hankinta painopisteenä ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus. Seminaariin osallistuivat Kouvolan kaupungin lisäksi muiden Kymenlaakson kuntien hankintahenkilökuntaa. Seminaarissa oli luennoitsijoina asiantuntijoita Motivasta. Joukkoliikenne kilpailutettiin viimeksi vuonna 2013. Tuolloin ei saatu yhtään tarjousta, jossa esim. olisi ollut biokaasubusseja. Liikennöivät bussit ovat kuitenkin vähäpäästöisiä ja liikennöitsijät ovat sitoutuneet edistämään joukkoliikennettä. Hankinnat ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen hankintojen ympäristökriteereistä aiheutuvia tuottoja, kuluja tai kustannuksia. Mittari 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 Suunta Hankinnat, joissa käytetään ympäristökriteerejä 21 50 51,6 50 (%]

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 28 8. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLII- KETOIMINTA a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeino-ohjelman metsä-/energia-/ympäristöosuuden painopisteillä - puurakentaminen - kierrätystoiminta/sivuvirrat - uusiutuvan energian ratkaisut lisätty työpaikkoja 400 kpl ja yritysten määrää 30 kpl. Alueen yritysten valmiudet toteuttaa energia- ja materiaalitaloutta tehostavia sekä ympäristö säästäviä ratkaisuja lisääntyneet. b. TULOKSET Painopistealueille ei perustettu uusia yrityksiä vuonna 2014. Yksi työpaikka on syntynyt varmuudella energiapuolelle Kinnon projektien myötävaikuttamana (uusiutuvan energian ratkaisut-painopistealue/ Green- Jobs-hanke). Vuoden 2014 aikana edistettiin puurakentamista Ihmeen särmää rakentamista projektissa mm. järjestämällä työpaja "Puu ja rakentaminen" toimialueen vahvoille puualan toimijoille. Projektissa oli mukana 30 yritystä. SmartCityHub-projektissa järjestettiin mm. materiaalitehokkuusseminaari. GreenJobs-hankkeessa järjestettiin mm. Energiatulevaisuustyöpaja ja tutustumismatkoja uusiutuvan energian eri kohteisiin ja lämmitystapamuutoksiin liittyvä hankintakoulutus. Mittari 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 Suunta Painopistealoille perustetut uudet yritykset, [kpl] 3 3 0 Kasvanut 30 kpl Poistettu mittarit Ympäristöjärjestelmää noudattavat yritykset, [lkm] ja Painopistealojen uudet työpaikat, [kpl], koska täsmällisiä tietoja on vaikea saada. Ympäristöliiketoiminta ja talous Ympäristötilinpäätöksessä ei seurata erikseen ympäristöliiketoimintaan liittyviä kuluja, tuottoja tai kustannuksia.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 29 9. MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAA- LIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN a. TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan kaupungin metsien ja viheralueiden hoitoperiaatteilla, suojelualueverkostolla ja maankäytön suunnittelulla. Asukkaiden mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat lisääntyneet. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien määrä sekä ulkoilua tukevien rakenteiden määrä on kasvanut. Kulttuuriympäristöä ja maisemaa suojellaan suunnitelmallisesti Ympäristön tilasta ollaan tietoisia. Pinta- ja pohjaveden, ilmanlaadun sekä maaperän tila on parantunut. Asuinalueille kohdistuvan melun määrä on vähentynyt. Hiljaisten alueiden määrä ei ole vähentynyt. Asukkaiden ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet luonnonhoidon suunnitteluun ovat parantuneet. b. TULOKSET Heinäkuussa 2014 perustettiin METSO-ohjelman kautta Niivermäen luonnonsuojelualue ja marraskuussa sinne valmistui myös luontopolku, jonka rakentamiseen saatiin EU:n EAKR-tuea. Luontopolulla on opastauluja ja luontotorni. Luontopolkua varten on tehty lapsille ja päiväkodeille omaa materiaalia yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojelun ja varhaiskasvatuksen kanssa. Alueella on säilynyt vanha ja luonnontilainen metsä, josta löytyy monia luontotyyppejä. Luonnonsuojelualue ja luontopolku sijaitsevat Tervaskankaan kauppakeskusalueen läheisyydessä, joten ne ovat hyvin keskeisellä paikalla virkistyskäyttöäkin ajatellen. Virkistysreittien määrä kasvoi hieman. Virkistysalueiden ja -reittien kehittämistä kaupunki tukee itse ylläpitämiensä reittien lisäksi erityisesti Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen kautta. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Mittauspisteet sijaitsevat Käsityöläiskadulla ja Kankaan koulun pihalla, jonne Kuusankosken Mäkikylässä ollut mittauspiste siirrettiin. Eniten ilmanlaatua heikensi katupöly maalis-huhtikuussa ja marras-joulukuussa. Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin tasaiset koko vuoden, eikä yhtään ns. hajupäivää pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuden mukaan ollut. Vesistöjen ja pohjavesien suojelemiseksi kaupunki osallistui haja-asutusalueiden maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa tarjoavaan NEUVO-hankkeeseen. Hankkeelle on myönnetty EU-tukea. Hanke on tavoittanut hyvin haja-asutusalueiden asukkaita. Kouvolan kaupungilta on edustaja Kaakkois- Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Lisäksi kaupunki osallistui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 30 vetämään Kymenlaakson pohjavesiriskit hallintaan, kympoveri hankkeeseen, jossa laadittiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Kouvolassa on neljä pohjavesialuetta luokiteltu huonoon tilaan. Vuoden 2013 luokittelussa lukumäärä nousi kolmesta neljään, kun Kaipiaisten pohjavesialue luokiteltiin huonoon tilaan. Vanhoja, käytöstä 1990-luvulla poistuneita torjunta-aineita ja niiden hajoamistuotteita esiintyy laaja-alaisesti lähes koko pohjavesialueella. Torjunta-aineet ovat aiheuttaneet veden lisäkäsittelytarpeen Kaipiaisen vedenottamoilla. Lisäksi pohjaveden laatua ovat huonontaneet Kaipiaisten tehdasalueella käytetyt aineet. Kesällä 2014 järjestettiin vieraslajitalkoita, ja KSAO:n opiskelijoista koostunut tiimi kitki vieraslajeja koko kesän. Lisäksi asukasyhdistykset tms. saivat hakea torjunta-ainetukea. Vieraslajitorjunnasta myös tiedotettiin ja luennoitiin aktiivisesti. Joulukuussa 2014 käynnistettiin laaja meluselvitys, jossa mallinnetaan tie-, raide- ja lentoliikenteen sekä yksittäiskohteiden, kuten teollisuuslaitosten ja moottoriratojen melutasot. Meluselvityksessä kartoitetaan myös hiljaiset alueet. Selvitys valmistuu keväällä 2016. Se on hyvä apu mm. maankäytön suunnittelussa ja sitä voidaan käyttää meluntorjuntasuunnitelman pohjana. Meluselvityksestä on apua myös melulta suojattujen ihmisten määrän selvittämisessä. Edellinen meluselvitys valmistui v. 2007 ja koski vain nykyistä Kouvolan keskeistä aluetta. Nyt tehtävän selvityksen alue on laajempi. Mittari 2009 2012 2013 2014 Tavoite v. 2020 Suunta v. 2013 Talousmetsien metsäsuunnitelmien - 80 100 100 100 % kattavuus ja ajantasaisuus [%] Suojelualueiden pinta-ala - 1,5 1,8 2,2 Kasvanut (% kaupungin omistamasta maapinta-alasta) Ennallistetut kohteet - 0 0 0 Kasvanut (ojat, reitit ym.) (lkm) Suojelualueet, [ha] - 51,9 140 170,3 Kasvanut Virkistysalueet, yleiskaava, - 2 768 3 111 3 122 Kasvanut [ha] Ulkoilureitit [km] - 200 265 250 Kasvanut Lähivirkistysalueiden - 33 722 34 404 33 733 Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 300 m etäisyydellä Lähivirkistysalueiden - 44 084 45 322 45 230 Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 700 m etäisyydellä Yleiskaavassa (taajama) - 2 242 2 242 2 242 Kasvanut osoitetun suojeltavan maisema-alueen pintaala [ha] Asemakaavassa suojellut - 136 154 159 Kasvanut rakennukset [lkm] Järvien ekologisen tilan mittarit [% pinta-alasta hyvässä tai erinomaises- 72 72 72 72 Kasvanut

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 31 sa ekologisessa tilassa] Jokien ekologisen tilan 46-42** 42** Kasvanut mittarit [% lukumäärästä hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa] Riski-/selvitystilassa olevat 13* 13 13 13 Vähentynyt pohjavesimuodostu- mat [kpl] Huonossa tilassa olevat 3* - 4 4 Vähentynyt pohjavesimuodostumat [kpl] Pilaantuneet maa-alueet - 555 578 581 Vähentynyt [lkm] Ilmanlaatuindeksi [erittäin Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä huono-hyvä] * Tieto v. 2010. **Jokien ekologinen tila ei ole huonontunut, vaan joista on suurempi osa luokiteltu kuin vuonna 2009. Poistettu mittarit: Hiljaisten alueiden pinta-ala ja melulta suojattujen ihmisten määrä/vuosi, koska tietoa ei ole saatavilla.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 32 Kuva 19. Kouvolan keskustan mittauspisteiden ilmanlaatuindeksi vuonna 2014. Ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Lähde: Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2014 (luonnos).

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 33 Kuva 20a. Kouvolan pohjavesialueiden riskialueet ja selvityskohteeet. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kuva 20b. Kouvolan pohjavesialueiden tila. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 34 Kuva 21a. Järvien ekologinen tila Kouvolan ympäristössä. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 35 Kuva 21b. Jokien ekologinen tila Kouvolassa. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Ympäristön tila, luonnon monimuotoisuus ja talous Ympäristötilinpäätöksessä seurataan melun ja tärinän torjunnan, vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn, maaperän ja pohjaveden suojelun, luonnonsuojelun ja maisemansuojelun tuottoja, kuluja ja investointeja. Vuoden 2014 tuotot, kulut ja investoinnit olivat pienemmät kuin vuonna 2013, koska Kouvolan Vesi yhtiöitettiin syyskuun 2014 alusta. Eniten tuottoja kertyi vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä, n. 5 M. Luonnon- ja maisemansuojelun tuotot muodostuivat maa-aineslupamaksuista sekä Niivermäen luonnonsuojelualueen perustamisesta saaduista korvauksista, yhteensä 219 000 euroa. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja 38 000 euroa, mikä koostui katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille sekä teollisuuden osuudesta ilmanlaadun tarkkailussa. Melun ja tärinän torjunnasta kertyi tuottoja 8 000, joka koostuu loppuvuonna 2014 käynnistyneen meluselvityksen valtion tahojen (Liikennevirasto, ELY-keskus, VR) maksuosuuksista. Vuosina 2009-2013 ei ole muodostunut meluun tai tärinään liittyviä tuottoja. Maaperän ja pohjaveden suojelusta ei kertynyt ympäristötuottoja vuonna 2014.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 36 Kulut muodostuivat vesiensuojelun ja jätevesien käsittelystä (3,2 M ). Ilman ja ilmastonsuojelun kulut olivat 819 000 ja muodostuivat seuraavista: kevyen liikenteen väylien, jalkakäytävien ja bussipysäkkien kunnossapito, hiekoitushiekan poisto, ilmanvaihdon suodattimet, ilmanlaadun sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta, joukkoliikenteen markkinointi. Luonnon- ja maisemansuojelun kulut olivat 34 000 euroa. Kulut muodostuivat maa-aineslupien viranomaistehtävistä, vieraslajien hävittämisprojektista sekä Niivermäen luontopolun suunnittelusta ja luonnonsuojelualueiden hoidosta. Melun- ja tärinäntorjunnasta syntyi kuluja joulukuussa käynnistetyn meluselvityksen osalta 8 000. Maaperän ja pohjaveden suojelusta syntyi kustannuksia vain 2 000 (pohjaveden laadun seuranta). Ilman- ja ilmastonsuojelun investointeihin käytettiin 964 000. Summa koostuu kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, bussipysäkkien laadun parantamisesta sekä kylmälaitteiden uusinnasta eri kohteissa. Vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn investointeihin ohjattiin 564 000 euroa. Tästä suurin osa käytettiin viemäriverkoston saneeraukseen ja 70 000 uimahallien vedenkäsittelyn automatisointiin. Luonnon- ja maisemansuojeluun investoitiin 30 000. Tämä meni Niivermäen luontopolun rakentamiseen. Melun ja tärinän torjunnan investointi oli meluvallin rakentaminen 9 000 eurolla. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyyn, maaperän ja pohjaveden suojeluun ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ei investoitu vuonna 2014.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 37

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 38 Kuvat 22 a-e. Vesiensuojelun, ulkoilman- ja ilmastonsuojelun, luonnon- ja maisemansuojelun, melun ja tärinän torjunnan ja maaperän ja pohjaveden suojelun tuotot, kulut ja investoinnit vuosina 2009-2014, 1000. Vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruumenetelmä on kehittynyt vuosittain. Lähde: Kouvolan ympäristötilinpäätös.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 39 Liite 1: Ympäristöohjelmaan liittyvät taloudelliset vaikutukset Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöksessä kuvataan kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaiset ympäristömenot, -tulot ja investoinnit. Ympäristötilinpäätöksestä ei kuitenkaan suoraan ole nähtävissä ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamisesta saavutettavia taloudellisia säästöjä. Alla olevaan taulukkoon kootaan vuosittain energian-, veden- ja paperinkulutuksen sekä jätehuollon ja kilometrikorvausten kokonaiskustannukset. Taulukossa ei ole huomioitu investointeja. Investoinnit kuvataan vuosittain ympäristötilinpäätöksessä. Kulutus ja kustannukset on kuvattu myös kuvissa 23 a-f. Ympäristöohjelman toteuttamisella on saavutettu taloudellisia säästöjä. Veden kulutuksen kustannukset ovat nousseet huomattavasti hintatason noustessa, vaikka kulutus on laskenut hyvin. Säästöä on siis syntynyt verrattuna tilanteeseen, jossa kulutus olisi pysynyt samana tai kasvanut. Vaikka tulostuspaperin kulutus hieman nousi viime vuonna, kustannukset ovat silti laskeneet paperin hinnan laskun vuoksi. Hintatasolla voi olla siis suurikin vaikutus kokonaiskustannuksiin ja myös saatuihin säästöihin. Jätteen kokonaismäärä on pysynyt miltei samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden, mutta kustannukset ovat silti laskeneet. Tämä johtuu paitsi jätehuollon kilpailutuksesta myös lajittelun tehostumisesta ja samalla loppujätteen määrän laskusta. Kustannukset on tarkoitus jatkossa esittää kokonaiskustannusten lisäksi ominaiskustannuksina, esim. /m 3, /työntekijä, /kg. Kustannuksiin ja saavutettaviin säästöihin vaikuttavat mm. kaupungin henkilöstömäärä, palveluverkko, kiinteistökanta jne. Kustannukset yht. 2010 2011 2012 2013 2014 Kulutus Energiankulutus 12 573 520 12 802 400 13 464 080 13 180 560 13 446 320 v. 2010: 157 169 MWh v. 2011: 160 030 MWh v. 2012: 168 301 MWh v. 2013: 164 757 MWh v. 2014: 168 079 MWh Energian hinta n. 80 /MWh Kilometrikorvaukset 1 475 390 1 543 701 1 323 521 1 338 719 v. 2011: 3 191 807 km v. 2012: 3 410 247 km v. 2013: 2 922 582 km v. 2014: 3 082 725 km Omien kiinteistöjen jätehuolto Vedenkulutus (vesi+ jätevesi) Käsipyyhepaperin kulutus Paperinkulutus, valkoinen A4 584 458 600 743 610 918 577 000 459 000 v. 2010 jätteen kokonaismäärä 3 270 721 kg v. 2011: 3 432 868 kg v. 2012: 3 103 985 kg v. 2013: 3 010 104 kg v. 2014: 3 013 655 kg 669009 708054 780878 764611 731678 v. 2010: 279 920 m 3 v. 2011: 273 380 m 3 v. 2012: 284 992 m 3 v. 2013: 275 040 m 3 v. 2014: 254 940 m 3-103 640 114 065 104 143 94 000 v. 2011: 8180 säkkiä, 65 440kg v. 2012: 8 462 säkkiä, 67 696 kg v. 2013: 8 030 säkkiä, 59 937 kg v. 2014: 7 231 säkkiä, 53 970 kg - 76 800 79 000 65 302 59 098 v. 2011: 40 000 riisiä, 100 000 kg v. 2012: 40 000 riisiä, 100 000 kg

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 40 **Arvio, *** Perustuu Kouvolan Vesi Oy:n vuosikertomukseen 2014. v. 2013: 32 000 riisiä, 78 300 kg v. 2014: 33 000 riisiä, 80 200 kg

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 41

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 42 Kuvat 23 a-f. Kulutuksen ja kustannusten riippuvuus vuosina 2010-2014. Kilometrikorvauksista, käsipyyhepaperin ja paperin kulutuksesta ei ole saatavissa tarkkoja tietoja vuodelta 2010.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2014 43 LÄHTEET - Kouvolan kaupungin arviointikertomus 2013 ja 2014 - Kouvolan ympäristöjärjestelmän vertaisarviointi, Lahden seudun ympäristöpalvelut 2013 - Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2013 - Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätös 2014 - Kouvolan kaupungin tilinpäätös 2014 - Kouvolan kaupungin talousarvio 2014 - Kouvolan CO 2 -raportti 2014 - KSS Energia Oy, vuosikertomus 2014 - Henkilöliikennetutkimus 2004-2005 (Kouvola) ja 2010-2011, Liikennevirasto, www.hlt.fi - Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti-luonnos 2014, JPP Kalibrointi ky - Ehdotus Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi 2016-2021, Kaakkois-Suomen ELYkeskus - Kouvolan kaupungin eri toimialat Lisätietoja: - ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen, p. 020 615 6755, anna-riikka.karhunen(a)kouvola.fi - ympäristötarkastaja Katja Kangas, puh. 020 615 7995, katja.kangas(a)kouvola.fi - ympäristöpäällikkö Hannu Friman, p. 020 615 7900, hannu.friman(a)kouvola.fi - www.kouvola.fi/ymparistoohjelma - http://kontti.kouvola/index/toimialat/strategia/ymparistoohjelma.html.stx