Toimeentulotuki-ohjeistus Loviisan kaupungin perusturvakeskus 14.10.2014
Sisällys 1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus... 4 2 Toimeentulotuen yleiset perusteet... 4 2.1 Säännökset... 4 2.2 Keskeiset toimintalinjat... 4 2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen... 5 2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen... 5 2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika... 6 2.6 Oleskelukunta... 7 2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä... 8 2.8 Muutoksenhaku... 9 3 Perustoimeentulotuki... 10 3.1 Tulot ja varallisuus... 10 3.1.1 Tulojen huomioiminen... 10 3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin... 13 3.1.3 Varojen huomioiminen... 13 3.2 Perustoimeentulotuen menot... 14 3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen... 14 3.2.2 Asumismenot... 16 3.2.3 Terveydenhuollon menot... 18 4 Täydentävä toimeentulotuki... 21 4.1 Lasten päivähoitomenot... 21 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot... 22 4.2.1 Vuokravakuus... 22 4.2.2 Muuttokulut... 22 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot... 23 4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot... 23 4.3.2 Hautausmenot... 25 4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja... 25 5 Ehkäisevä toimeentulotuki... 27 6 Erityistilanteita toimeentulotuessa... 28 6.1 Yrittäjät... 28 6.2 Opiskelijat... 29 6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset... 31 2
6.4 Vangit... 32 6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat... 32 6.6 Palveluasuminen ja laitoshoito... 34 6.7 Asunnottomat... 35 Liite 1. Käsitteitä ja määräaikoja... 36 Liite 2. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2014 alkaen... 39 Liite 3. Keskimääräinen sähkönkulutus... 41 3
1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Perheen kokonaistilanteen arviointi kuuluu sosiaalityöntekijöille/sosionomeille. Loviisan kaupungin perusturvakeskuksen toimeentulotukiohjeet on vahvistanut Loviisan perusturvalautakunta 14.10.2014. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Ohjeistuksen tarkoituksena on myös selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja tuenmääräytymistä. Ohje on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 mukaan. 2 Toimeentulotuen yleiset perusteet 2.1 Säännökset Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava mm. seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4. 2.2 Keskeiset toimintalinjat Toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja: Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistuksineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi. Uuden, erityisesti täysin tulottoman asiakkaan tilanne selvitetään perusteellisesti. 4
Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan saavuttamista ja omatoimisuutta (esim. asiakas maksaa laskut ja hankkii tarvittavat tositteet itse). Pyritään ehkäisemään pitkittyvää asiakkuutta ja tarvittaessa tutkimaan kuntoutumisvaihtoehdot, jos on kyse pitkittyneestä työttömyydestä tai terveydellisistä ongelmista. 2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Esimerkiksi vanhempien tai muiden omaisten avustukset elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan jostain muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Myös näistä myöntämisohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarvehankinta sitä vaatii. 2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen Perustoimentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Perustoimentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan 5
pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja harkintaan. 2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika Toimeentulotukea haetaan vakituisesta oleskelukunnasta kirjallisesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Hakemus on tärkeä kirjata asiakkaan oikeusturvan takia. Toimeentulotukea voi perheen puolesta hakea kuka hyvänsä perheen täysivaltainen jäsen. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvalle ajalle, ellei ole perusteltua syytä, kuten esimerkiksi se että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä ja häntä uhkaa esimerkiksi häätö. Asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Asiakkaan tulee toimittaa kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot ja tositteet. Toimeentulotuki tarkistetaan, jos hakijan olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin, tai ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty, kunta voi periä toimeentulotuen takaisin. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Se osa hakemuksesta, johon asiakkaalla olisi esitetyn selvityksen perusteella oikeus, tulisi ratkaista ensin ja lisäselvitystä vaativa osa selvityksen saapumisen jälkeen. Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on lähtökohtaisesti aina laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. 6
Viranomaisella on hallintolain mukaan neuvontavelvollisuus toimivaltansa rajoissa, eli asiakasta tulee neuvoa toimeentulotukiasiointiin liittyvissä asioissa sekä vastata kyselyihin ja tiedusteluihin. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, on asiakas opastettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Asiakkaalle on kerrottava mitä lakisääteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on, ja miten hänen tulee menetellä saadakseen asiansa vireille ja vaatimuksensa asianmukaisesti tutkituksi ja ratkaistuksi. Asiakkaan mahdolliset väärinkäsitykset on myös pyrittävä oikaisemaan oma-aloitteisesti. Sosiaaliviranomainen ei lähtökohtaisesti voi asioida asiakkaan kanssa hänen asiakkuuteensa liittyvissä asioissa sähköpostitse, koska sähköpostissa tulisi siinä tapauksessa olla riittävä suojaus ja osapuolet tulisi voida tunnistaa. Jos viranomainen saa sähköpostia asiakkaalta, tulee viranomaisen olla puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen, jolloin asiakas saa itse päättää haluaako hän kaikesta huolimatta käyttää s-postia. (Tietosuojavaltuutetun kannanotto 1/2007.) Hakijan voidaan edellyttää tulevan henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi. (Hallintolaki 12 :n 1 mom.) Sellainen tulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana. Toimeentulotukihakemuslomakkeet sekä ohjeet hakemisesta ja hakemuksen liitteistä löytyvät sosiaalitoimistosta sekä Loviisan kaupungin verkkosivuilta. 2.6 Oleskelukunta Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotipaikkaan. Toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Kuntien on selvitettävä mitkä toimeentulotukeen oikeuttavat tulot ja menot ovat syntyneet missäkin kunnassa. Perustoimentulotuen ja muun toimeentulotuen myöntäminen on ratkaistava erikseen kuntien kesken. Esimerkiksi niin, että opiskelupaikkakunta vastaisi asumismenoista opiskelupaikkakunnalla ja kotikunnan toimielin kotikunnan asumismenoista. Ei-kiireellistä toimeentulotukea haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Kiireellisessä tapauksessa päätös voidaan tehdä ilman hakemusta. 7
Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotuen perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa, säännöllistä tai pitkäaikaista, ja poissaoloon sisältyy yöpyminen toisella paikkakunnalla (Taulukko 1) Taulukko 1. Kunnasta poissaolon vaikutus toimeentulotukeen. POISSAOLO POISSAOLO KUNNASTA POISSAOLO KUNNASTA 1 7 vrk/kk 8 14 vrk/kk POISSAOLO KUNNASTA 15 vrk/kk Poissaolo satunnaista/ kertaluontoista Ei vähennetä poissaoloajalta. Ei vähennetä poissaoloajalta. Vähennetään poissaoloajalta. Poissaolo toistuvaa/ säännöllistä Ei vähennetä poissaoloajalta. Vähennetään poissaoloajalta. Oleskelukunta muualla, ei perustoimeentulotukioikeutta. 2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta, jos 1. tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin. 2. toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan, eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä. 3. tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä (esim. osuus kuolinpesään, omaisuuden realisointi). 4. tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. 5. elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta. 6. tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Kohtien 1 2 mukainen perintäpäätös perustuu TotuL 23 :ään ja perintäpäätöksen tekee viranhaltija. Kohtien 3 6 mukaisista perinnöistä tehdään TotuL 21 22 :n mukainen hakemus hallinto-oikeuteen. Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei 8
saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos vaihtoehtona on toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin. Perintä voidaan tehdä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Korvausvelvollisuutta haetaan hallinto-oikeudelta. 2.8 Muutoksenhaku Viranhaltijapäätöksen liitteenä on ohje muutoksenhakua ja oikaisuvaatimusta varten. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Postitse saadun tiedoksiannon katsotaan saapuneen seitsemäntenä (7) päivänä sen lähettämisestä. Muutoksenhaku käsitellään Loviisan perusturvalautakunnan yksilöjaostossa. Jaoston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti. Tarvittaessa ohjataan hakemaan apua oikaisuvaatimuksen laatimiseen esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimus toimitetaan Loviisan perusturvakeskuksen yksilöjaostolle osoitteeseen: Loviisan perusturvakeskus Yksilöjaosto PL 49 07901 Loviisa Muutoksenhakua koskevan asiakirjan voi jättää myös sosiaalitoimistoon edelleen toimitettavaksi. Viranomainen voi itse poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen, päätöstä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe tai jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. (Hallintolaki 50 ) 9
3 Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö perheen tulot kattamaan perheen toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan/perheen käytettävissä olevista tuloista ja varoista vähennetään hakijan/perheen perusosat (ruokaan ja muihin perusmenoihin varattu summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja, on henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea. Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja menoja toimeentulotukilaskelmassa voidaan huomioida. 3.1 Tulot ja varallisuus Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään TotuL 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. 3.1.1 Tulojen huomioiminen Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista huomioidaan verotuksen tai ulosoton jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. (Taulukko 2.) Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas tarvittaessa kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän (esim. 30 euroa/kk) jälkeinen nettomäärä. Kohtuulliset, tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot huomioidaan työssäkäyntialueella (80 km:n säteellä asuinpaikasta) ja pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan mukaan (esim. kaupunkikortti, seutu- tai sarjalippu). Työmatkamenot huomioidaan myös osa-aikatyössä käyvälle. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20 euroa/km vain perustellusta syystä, esim. jos julkista liikennettä ei ole, aikataulut eivät sovi (selvitys työvuoroista ja aikatauluista) tai terveydelliset syyt tai työtehtävien luonne edellyttävät oman auton käyttöä. Ensisijaisesti on haettava verottajalta ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole huomioitu pidätysprosenttia määrättäessä. 10
Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat tulot Nettomääräisenä huomioitavat tulot Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Työttömyysetuudet (ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, työmarkkinatuki, peruspäiväraha) Opintotuki (sisältää opintorahan, asumislisän ja opintolainan) Huomioitavaa Nettomäärästä vähennetään 20 % ja korkeintaan 150 euroa/kotitalous. (TotuL 11 ) Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Palkkatuloista huomioidaan suoran ulosmittauksen tai ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman jälkeinen osuus palkkatuloista. Muita vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosottoon tai muille velkojille ei huomioida menona. Nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan. Mikäli palkkaan sisältyy luontaisetuja (mm. puhelin- ja ravintoetu), nämä katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Työmatkamenot ja ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksu vähennetään huomioitavista tuloista. Pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo koostuu pääasiassa verottomista kulu- ja matkakorvauksista, katsotaan nämä tuloksi, kuten veroviranomaisetkin ovat linjanneet. Huomioidaan nettomääräisenä joitakin aktiiviajan korotusosia lukuun ottamatta. (Taulukko 3) Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti opintolainan myöntöajanjaksolle. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet. (KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629.), ks. tarkemmin luku 6.2. Lapsiperheen tuet Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet, kuntalisä ja Elatusmaksu (elatustuki/ elatusapu) lapsilisä. Toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Elatusmaksusta tulee olla lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama sopimus tai oikeuden päätös. Eläke Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus, kuten palkkatuloissa. Sairauspäiväraha Omaishoidontuki Nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20 % ja korkeintaan 150 euroa. Sotilasavustus Veronpalautukset Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 euroa/ruokakunta + 50 euroa/lapsi ylittävältä osalta. Jos puoliso on saanut jäännösveroa, huomioidaan tulona veronpalautuksen ja jäännösveron välinen erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon tai kuitataan, ei sitä huomioida tulona. Ulosmittaamisesta/kuittauksesta on toimitettava tosite. Avustukset, lahjat, pelivoitot Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan 70 euron tulot kuukautta kohti, voidaan vähäisinä tuloina jättää 11
Vakuutusyhtiön korvaukset huomioimatta. Pienet vipit jätetään tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Yksinomaan ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa. Lainojen ja pikavippien huomioimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta KHO:n ratkaisut 2011:6 ja 2010:71 tulevat päätöksenteossa huomioiduksi ja jotta asiakas ei joudu kohtuuttomaan asemaan. Asiakkaan mahdollisen velkaantumiskierteen katkaiseminen on otettava huomioon toimeentulotukiasian käsittelyssä. Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai aiheettomasta vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus huomioiden. Alaikäisten lasten tulot Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja ns. etuoikeutetun tulon vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesäja viikonloppupalkat (esim. vähäiset palkat lehdenjaosta) ovat sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti huomioida. Pääomatulo realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3. Kotoutumistuki Asumistuki Velat, luotot, pikavipit Luotonantajilta nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa ei oteta tulona huomioon. Myös aikaisemmin kuin hakukuukautena ansaitut tulot voidaan ottaa huomioon. Uusille asiakkaille tehdään aina kuluvan ja edellisen kuukauden ajalle laskelmat, joissa huomioidaan hakukuukauden ja sitä edeltävän kuukauden tulot ja menot. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajalle, tai tuloylijäämää voidaan vyöryttää seuraaville laskelmille. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 1999:4117). Kulut, joista on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta, ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Tulot, joita ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa, on esitetty taulukossa 3. 12
Taulukko 3. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot Tulot, joita ei huomioida Työttömyysetuuden korotusosat aktiiviajalta Huomioitavaa Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa, muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta. Vammaistuki/hoitotuki Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Hoitotuella/vammaistuella katettavista menoista tehdään kirjaus laskelman kohtaan terveydenhuoltomenot. Ne välttämättömät menot, joita hoitotuki ei kata otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan lääkärintodistus ja hoitotukipäätös. Rintamalisä Äitiysavustus Myös äidinmaidonluovutuksesta saatu tulo jätetään huomioimatta. Työvaate-, kilometri- ja Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu yöpymiskorvaus kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Perhepäivähoitajan kulukorvaus 3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv euroa/päivä/netto. Muutostilanteessa, kun etuus alkaa tai päättyy, lasketaan päivärahat todellisten kuukausimaksatusten mukaan. (KHO 7.11.2001 taltio 2762 ja KHO 1.12.2001 taltio 3320) Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, on tilanteen arvioinnissa käytettävä tapauskohtaista harkintaa. 3.1.3 Varojen huomioiminen Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia. (TotuL 11, 12 ) Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty veroilmoitus/verotuspäätös selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja verotustodistus). 13
Säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. Asiakasta voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisointiin velvoittamista. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2012:96) mukaan huomioon voidaan ottaa vain ne tulot, jotka ovat tuen myöntämishetkellä käytettävissä, eikä kiinteän omaisuuden myyntiä voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. Tuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa tai se on lainan vakuutena, varallisuus otetaan huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään kuusi kuukautta. Varoina ei oteta huomioon (TotuL 12 ): 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan lain 7 :ssä mainitut, perustoimeentulotukea ja 7 c :ssä täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavat menot (29.12.2005/1218) 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. 3.2 Perustoimeentulotuen menot Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista perusosista ja muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden laskelmassa, jolloin maksu erääntyy. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon (TotuL 7 b ): 1) asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön jokapäiväinen eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti. 14
Perusosaan sisältyviä menoja ei huomioida toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa menoina. Taulukko 4. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4). Ravinto 49 % Vaatemenot 9 % Informaatiomenot (lehti, internet-yhteys, 20 % puhelimen käyttö) Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % Muut jokapäiväiseen toimeentuloon 19 % kuuluvat menot (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot) Yhteensä 100 % Toimeentulotukilaskelmassa perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan. Tiedot perustuvat väestörekisteriin. Toimeentulotuen perusosan alentamisen 20 %:lla voi aiheuttaa tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen laiminlyönti, jonka vuoksi työtä tai työvoimapalveluita ei ole voitu tarjota kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työ- ja toimintakyvyn arvioinnin) kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa ole muuta sovittu maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen toteuttamisesta. Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla. Kyse on tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen pitkittymisen vuoksi, opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa tai iltalukiossa vailla opintotukioikeutta. Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa eikä ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 :n1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. Alentaminen voi tapahtua ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 %. Perusosan alentamisen perusteena käytetään esimerkiksi työ- ja 15
elinkeinotoimiston antamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Alentaminen koskee niin työssäolovelvoitteen saaneita kuin muitakin työttömiä. 3.2.2 Asumismenot Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoina kohtuulliset asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisten asumiskulujen määrittelemiseksi käytössä ovat enimmäisasumismenot (Taulukko 5), jotka tarkistetaan vuosittain. Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan todellisen suuruisina. Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa enimmäisasumismenojen mukaisesti. Järjestelyaika (kolme kuukautta) ei koske tilannetta, jossa hakijalla on uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että kyseessä on perheen kokoon ja tulotasoon nähden liian suuret asumiskulut. Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto on suunniteltu tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai perheolosuhteet muuten sitä edellyttävät, esimerkiksi vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama tilantarve tai tapaamisoikeuden toteuttamisesta johtuva tilantarve lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien asumiskulujen hyväksymisestä tehdään päätös tilannearvion perusteella. Taulukko 5. Enimmäisasumismenot RUOKAKUNNAN HENKILÖLUKU ENIMMÄISASUMISMENOT, euroa/kuukausi ASUMISTUKEEN OIKEUTTAVA ASUNNON PINTA-ALA, m 2 1 470 37 2 550 57 3 610 77 4 650 90 5 680 105 6 750 115 7 800 125 Kahdeksan henkilön tai sitä suurempi ruokakunta: kohtuulliset asumisneliöt +10 m 2 /henkilö, kohtuullinen vuokra +20 euroa/kuukausi/henkilö. Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka 1) Vuokra-asunto Vuokra Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään 29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014]) 16
Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m 3 /vuosi, enintään 450 euroa/vuosi). 2) Omistusasunto Hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko. (Pääomavastiketta ei pääsääntöisesti oteta huomioon. Pääomavastike, johon sisältyy pakollisen peruskorjauksen lainanlyhennys, huomioidaan.) Asuntolainojen korot huomioidaan, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan ennakonpidätyksessä. Vaaditaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse asuntolainoista (asunnonhankintaan tai peruskorjaukseen). Viimeisimmät maksutositteet on esitettävä. Vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko hyväksytään. (Huom. Aravalainan korosta on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle.) Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m 3 /vuosi, enintään 450 euroa/vuosi). Omakotitalojen polttoöljymenot huomioidaan ensisijaisesti erissä kuukautta kohti. Mikäli tämä ei ole mahdollista luottohäiriöiden takia, voidaan myöntää toimeentulotukea 1 000 litraan öljyä vuodessa.) Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään 29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014]) Kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut) Palovakuutus Tontin vuokra Kiinteistövero. 3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto Käyttövastike. Huom. Pääomavastiketta ei huomioida menona. (Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja.) Vesimaksut (enintään 28,07 euroa/henkilö/kuukausi kerrostalossa asuvalla ja enintään 29,17 euroa/henkilö/kuukausi omakotitalossa asuvalla [KELA 2014]) Lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m 3 /vuosi, enintään 450 euroa/vuosi). Muut asumismenot Taulukko 6. Asumismenot, jotka huomioidaan enimmäisasumismenojen lisäksi MUUT ASUMISMENOT HUOMIOITAVAA Taloussähkö Mikäli sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta 35 %. Lämmityssähkön osuus 65 % sisältyy enimmäisasumismenoihin. Saunamaksu Enintään 10 euroa/kuukausi. Kotivakuutus Huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVIsekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei oteta huomioon. Enintään 120 euroa/vuosi. Asuntolainojen korot ja Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai asunnon perusparannuksesta perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan aiheutuvat kustannukset enimmäisasumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Ohjataan selvittämään peruskorjausavustuksen mahdollisuus kunnasta. Takuuvuokra/vuokravakuus Täydentävän toimeentulotuen meno, katso tarkemmin kohta 4.2. 17
Asumismenoihin liittyviä linjauksia Asumistuki on ensisijainen etuus, jota tulee hakea. Saman perheen päällekkäisiä vuokria tai muita asumiskuluja, esimerkiksi irtisanomisajan vuokraa, ei pääsääntöisesti huomioida. Tavanomaista suuremmat sähkön, veden ym. kulutukseen perustuvat laskut: laskun suuruutta voidaan tarvittaessa verrata ja kohtuullistaa perhekoon mukaiseen keskimääräiseen kulutukseen. Autopaikkamaksua ei huomioida. Yhteistaloudessa asuvien osalta, jos asunnossa on yhteiset sähkö-, lämmönkäyttö- ja vesimittarit, asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan riippumatta siitä kenen nimellä laskut ovat. Pääsääntöisesti vanhempiensa luona asuvalle, täysi-ikäiselle lapselle ei huomioida asumiskuluja, vaan asumiskulut katsotaan täysimääräisesti vanhempien menoiksi veden ja sähkön käytöstä johtuvaa pääluvun mukaista osuutta lukuun ottamatta. Jos vanhempi tai vanhemmat ovat toimeentulotuen hakijana ja heidän luonaan asuu täysi-ikäinen lapsi, jolla on tuloja ja maksukykyä, katsotaan tämän voivan osallistua kokonaisasumismenoihin pääluvun mukaisella osuudella. Jos vanhempi vuokraa täysi-ikäiselle lapselleen asunnon, heidän keskinäinen vuokrasopimuksensa on toimeentulotuessa pätevä, mikäli kyse on erillisestä asunnosta. Asuntoa pidetään erillisenä, jos siinä on käytettävissä oma sisäänkäynti, keittiö ja kylpyhuone. Jos samassa vuokra-asunnossa asuvilla kaveruksilla tai vanhemmalla ja aikuisella lapsella on erilliset vuokrasopimukset, asumiskustannukset huomioidaan erillisesti. Enimmäisasumismenot määräytyvät kuitenkin asunnossa asuvien henkilöiden pääluvun mukaisesti ja niin että yhteenlasketut tuet eivät voi ylittää huomioitavia asumismenoja. Mikäli asumiskuluja jaetaan, tarkistetaan asuntoon tehdyt asumistukipäätökset. Tulkintaristiriidoissa otetaan huomioon Kelan linjaus yleisestä asumistuesta. Maksamattomat vuokrat ovat velkoja. Jos niihin myönnetään toimeentulotukea, se on täydentävää tai ennaltaehkäisevää. 3.2.3 Terveydenhuollon menot Julkisen terveydenhuollon kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm. poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoitomaksut sekä julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet. Yksityisestä terveydenhuollosta johtuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos asiakkaalle välttämätöntä palvelua tai hoitomuotoa ei ole ollut tarjolla julkisen terveydenhuollon puolella (erikoishoidon tarve), hoidon tarve on ollut kiireellinen ja julkiseen palveluun pääsy olisi kestänyt liian kauan, tai asiakas on ollut yksityisen terveydenhuollon asiakkaana ja syntyneen hoitosuhteen jatkuvuus on tärkeää. 18
Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet, ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja (3 % perusosasta), joita ei erikseen huomioida menona. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai viivästysmaksut eivät ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Taulukko 7. Terveydenhuoltomenot TERVEYDENHUOLTOMENOT HUOMIOITAVAA Lääkekulut Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä otetaan huomioon omavastuuosuudet reseptien ja apteekin kuittien mukaan. Ensisijaisesti on valittava halvin korvaava lääke, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Raskauden ehkäisyyn määrätyt e-pillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet voidaan ottaa huomioon myös yksityisen lääkärin määrääminä. Potenssilääkkeet hyväksytään menoiksi vain lääkärinlausunnon perusteella ja Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. (KHO 2006:1887 ja 1889) Tupakanvieroituslääkitys tai laihdutuslääkitys otetaan huomioon, jos se on määrätty sairauden hoitoon. Asiakkaille, joilla ylittyy Kelan suurten lääkekustannusten raja (610 euroa vuonna 2014), ei enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta. Lisäkorvauksen saa suoraan apteekista omavastuuosuuden täytyttyä. Kela lähettää asiakkaalle tiedon omavastuuosuuden täyttymisestä apteekista saatujen tietojen perusteella. Lisäkorvausoikeudesta tulee Kelalta erillinen ilmoitus apteekissa esitettäväksi. Silmälasit Loviisalla on kilpailutuksen perusteella valitut sopimusoptikkoliikkeet, joihin tarvittaessa myönnetään maksusitoumus. Toimeentulotukea silmälaseihin tulee tämän vuoksi hakea ennen lasien tilausta. Maksusitoumus silmälaseihin myönnetään tarpeen mukaan, kuitenkin enintään kahden vuoden välein. Maksusitoumus optikkoliikkeeseen myönnetään sopimushinnalla. Optikkoliikkeeltä pyydetään kustannusarvio ainoastaan, jos kyse ei ole sopimuksen mukaisesta tuotteesta tai palvelusta. Hankintasopimuksen mukainen maksusitoumus sisältää yksi-, kaksitai moniteholasit (kehykset, linssit, näöntarkastus ja tarvittavat työt), pelkät silmälasilinssit tai kehykset. Erityiskäsittelyn (tummennus, kovapinnoite, heijastuksen esto) hakija maksaa pääsääntöisesti itse. Hammashoito Julkisen terveydenhuollon hammashoitokustannukset otetaan menona huomioon. Yksityisen hammaslääkärin antaman hoidon kustannukset voidaan ottaa huomioon vain erityisistä syistä terveyskeskuksen hammaslääkärin antaman lausunnon perusteella. Loviisan kaupungin palveluseteleiden omavastuuosuudet huomioidaan menona. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Hoidon tarpeen arvioimiseksi ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon. Jos kyse on osaproteesista tms., tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen suun terveydentilan ja mahdollisen proteettisen hoidon arvioimiseksi. 19
Implanttihoidon kustannusten huomioiminen tulee kyseeseen vain harvoin. Hoidon tarpeen arvioimiseksi ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon. Hedelmättömyyshoito Julkisen terveydenhuollon antaman hedelmättömyyshoidon kulut otetaan menona huomioon. Fysikaalinen hoito Julkisen terveydenhuollon antaman fysikaalisen hoidon kulut otetaan menona huomioon. Yksityisessä hoitolaitoksessa annetun fysikaalisen hoidon kuluja ei oteta huomioon. Julkinen terveydenhuolto vastaa sairauden laadun vuoksi kiireellisen fysioterapian järjestämisestä. Päihdehuollon asiakasmaksut Loviisan kaupungin palveluista aiheutuvat asiakasmaksut sekä Loviisan A-klinikan tekemien erillisten sijoituspäätösten mukaiset asiakasmaksut otetaan menona huomioon. Erikoislääkärit Yksityisen silmälääkärin kustannukset voidaan ottaa menona huomioon, mikäli optikon näöntarkastus ei ole riittävä. 20