TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.10.2013 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.10.2013 ALKAEN Perusturvalautakunta hyväksynyt 48 25.9.2013 Voimaantuloajankohta 1.10.2013

Sisällys 1 YLEISTÄ... 4 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY... 4 2.1 Oikeus toimeentulotukeen... 4 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta... 4 2.3 Toimeentulotuen hakeminen... 5 2.4. Päätöksenteko ja päätös... 6 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN... 6 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 6 4.1. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat... 7 4.2 Ansiotulot... 7 4.3 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi... 8 4.4 Veronpalautukset... 8 4.5 Korvaukset... 8 4.6 Vähäiset tulot ja avustukset... 8 4.7 Tulot joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa... 8 4.8 Lainat ja velat... 8 4.9 Ulosotto... 9 4.10 Perintä etuudesta... 9 4.11 Yrittäjien tulot... 9 4.12 Opiskelijan tulot... 9 4.13 Alle 18 -vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus...10 4.14 Hoitovapaa...10 4.15 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa...10 4.16 Työmatkakulut...11 5 TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ...11 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI...11 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot...11 6.1.1 Perusosa erityistilanteissa...13 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot...14 2

6.2.1 Kohtuulliset asumismenot...15 6.2.2 Sähkö-ja vesilaskut...18 6.2.3 Kotivakuutus...18 6.2.4 Terveydenhuoltomenot...18 6.3. Vangin toimeentulotuki...21 6.4. Jälkihuollossa oleva nuori...22 6.5. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut...22 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI...22 7.1 Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut...22 7.2 Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot...23 7.3 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot...23 7.3.1 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot...24 7.3.2 Lasten harrastusmenot...24 7.3.3 Välttämättömät lasten tarvikkeet...24 7.3.4 Matkaliput...25 7.3.5 Vaate- ja jalkinemenot...25 7.3.6 Kodin irtaimisto...25 7.3.7 Henkilöllisyystodistus...25 7.3.8 Aikuisten harrastusmenot...25 7.3.9 Erityisruokavalio...25 7.3.10 Hautauskustannukset...26 7.3.11 Elatusapumaksut...26 7.3.12 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset...26 7.3.13 Velat...27 7.3.14 Vuokrarästit...27 7.3.15 Liiton jäsenmaksu...27 7.4.15 Edunvalvontapalkkio...27 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...27 9 OIKAISUVAATIMUS TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖKSESTÄ...28 3

1 YLEISTÄ Jokioisten kunnan toimeentulotukiohjeet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali-ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös Jokioisten toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohje et lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa ei ole voitu käsitellä kaikkia mahdollisia toimeentulotukiasioita ja tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta ja Sosiaali- ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2013:4). Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että tukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan vaan, että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Toimeentulotukiasioiden käsittelyä määrittelee laki toimeentulotuesta (1412/1997). 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 2.1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa voi siirtää järjestämisvastuun oleskelukunnalle. Esimerkiksi satunnainen pistäytyminen toisessa kunnassa, kuten lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen oleskelukunta olisi muuttunut. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Ei -kiireellinen toimeentulotuki haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. 4

Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Kiireellinen toimeentulotuen syynä voi olla esimerkiksi äkilliset lääkekustannukset, matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Kiireellisen toimeentulotuen tarpeen arvioi sosiaalityöntekijä. Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. Asiakkaan, jolla on Jokioisilla Poste Restante osoite, tulee aina selvittää kenen luona hän oleskelee, koska Poste Restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Selvitys asumisesta annetaan asumis-/oleskeluselvitys -lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siitä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajastaan. Jos ei pysty todistamaan vakinaista asumista kunnassa, voi saada vain kiireellistä toimeentulotukea. Pääsääntöisesti asunnottomilta lasketaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen vangeille myöntää se kunta, jossa vanki vangittaessa oleskeli. Väestörekisterikunta ei kuitenkaan ole kotikuntalain 3 :n mukaan ratkaiseva asia. Kotikunta ei pääsääntöisesti muutu tuomion aikana. Jos vangin osoite ja kotikunta kuitenkin muuttuvat tuomion aikana, uusi kotikunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä. Vangin vapauduttua toimeentulotuesta vastaa oleskelukunta. 2.3 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Jokioisilla toimeentulotukea haetaan joko kirjallisesti tai varatulla vastaanottoajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa mm. sosiaalivirastosta tai kunnan internet sivuilta. Toimeentulotukihakemus käsitellään viivytyksettä, viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Kiireellinen toimeentulotukihakemus käsitellään pääsääntöisesti samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotuki maksetaan asiakkaalle aikaisintaan hakemuskuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella, joten hakemus tulee jättää haettavan kuukauden aikana. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää myös takautuvasti toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea haettaessa on hakemuksen perustelu, edellä mainittujen erityisten syiden esittäminen tärkeää. Uusille asiakkaille tehdään kahden kuukauden takautuva laskelma, jossa huomioidaan hakukuukauden ja sitä edeltävien kahden kuukauden tulot. Uudelleen toimentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Jos hakijan asioinnissa on pidempiaikainen katkos, tehdään asiakkaalle kolmen kuukauden laskelma. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen määrittämiseksi. Asiakkaan on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen (Laki toimeentulotuesta 17 ja Hallintolaki 31 ). Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan, muun muassa tiliotteet kaikista tileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Alkuperäiset tositteet (lasku ja/tai maksukuitti) kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi menona huomioon, tulee myös esittää. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä. puutteellisesta hakemuksesta pyydetään lisäselvitys, jossa on kahden viikon määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättämien ei estä päätöksentekoa. (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. 5

Selvityspyyntö: 1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos asiakas haluaa keskustella sosiaalityöntekijän kanssa, ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään puhelinaikana. 2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joihin kuuluvat asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksuja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeellisiksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Jos asiakkaalla ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman perusteella, voidaan tuloylijäämä ottaa huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Tarvittaessa tuki voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu aina laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheenjäsenten yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin aina oma laskelma ja päätös. 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot ja varat (Laki toimeentulotuesta 11 ja 12 ) tulolähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke -ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan tulona huomioon toimeentulotuessa. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös tilin saldo hakemiskuukauden 1.päivältä tai siltä päivältä, jolta laskelma aloitetaan. 6

Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden loppupuolella tulevat tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Toimeentulotuessa tulee joka tapauksessa jokainen tulo huomioiduksi. Sellainen ansiotulo tai etuus, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien 2 peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. (Totul 15 ) Kelan maksamat etuudet tarkistetaan Soky-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluontoinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloiksi useamman kuukauden ajan. Tällaisia kertaluontoisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö ja omaisuuden myynnistä saadut tulot tai vakuutuskorvaukset. Erilaiset lotto-, veikkaus-ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon. 4.1. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (Kohtuullisuudesta ks. esim. KHO 28.2.2003/444). 4.2 Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä. Ansiotulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, ulosmittaus, työpaikan henkilöstöruokailun maksut). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin ansioihin. Osa-aikatyössä on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. 7

4.3 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sinä kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. 4.4 Veronpalautukset Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona. Jos asiakas ei kuitenkaan saa veronpalautusta käyttöönsä esimerkiksi ulosmittauksen vuoksi, tulee asiakkaan esittää ulosottoviranomaisen antama tosite ulosmittauksesta. 4.5 Korvaukset Yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. stipendit, apurahat), vakuutuskorvaukset sekä rikosperusteiset korvaukset muun muassa pysyvästä viasta ja haitasta ovat myös toimeentulotuessa huomioon otettavia tuloja. Tuloina huomioidaan myös kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä haitasta tai viasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus. 4.6 Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 20 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi alaikäisten lasten satunnaiset kesä-ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.7 Tulot joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon: äitiysavustusta, äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. 4.8 Lainat ja velat Pikavippejä ja muita asiakkaan ottamia luottokorttiluottoja ja pankkilainoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoksi. Poikkeuksena ovat opintolainat ja vanhemmilta saadut lainat, jotka otetaan tulona huomioon. Lainojen lyhennyksistä hyväksytään menoksi vain asuntolainan kohtuulliset korot asumismenona ja opintolainan korot silloin, kun niiden maksulla turvataan asiakkaan 8

opintojen jatkuminen. Yksityisiltä henkilöiltä otetut lainat, yksityispanot ja yksityishenkilöiden avustukset ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa, joita ei ole maksettu lyhyen ajan (kuukausi) sisällä takaisin. 4.9 Ulosotto Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona huomioon otetaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. (KHO 13.2.2007/293 ja KHO 5.7.2007/1800.) Myös ulosottoviranomaisen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai etuuden ulosmittaukselle. Maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea. Suurien ulosmittausten kyseessä ollessa tulee asiakas ohjata velkaneuvontaan. (KHO 3.4.2001/674 ja 27.1.2006/135.) 4.10 Perintä etuudesta Etuudesta tehty perintä otetaan huomioon, jos esimerkiksi Kela on maksanut asiakkaalle liikaa etuutta, jota perii myöhemmin takaisin maksamastaan etuudesta. Tällöin toimeentulotuessa asiakkaalle lasketaan tuloksi tosiasiassa maksettu etuus. Asiakas voi sopia Kelassa, että liikamaksu voidaan periä erissä Kelan maksamasta etuudesta. Mikäli asiakas kuitenkin maksaa itse perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.11 Yrittäjien tulot Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyssä lähtökohtana on yrittäjän antama tarkka tuloselvitys. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, mikä on ollut yrityksen tulos ja minkä verran ja minä päivinä yrittäjä on tehnyt yksityisottoja edeltävän puolen vuoden aikana. Lisäksi selvitetään mahdollisesti kilometri- ja kulukorvauksina sekä päivärahoina yli verotettavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista 4.12 Opiskelijan tulot Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto-ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina on sellainen kertaluontoinen tulo, joka voidaan jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintolaina maksetaan. Tapauksissa, joissa opiskelija on nostanut lukukauden lainan kerralla, voidaan toimeentulotukilaskelma laatia myös siten, että kyseisenä kuukautena otetaan koko nostettu laina tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulta ja ylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. Jos opiskelija voisi saada valtion takaaman 9

opintolainan, mutta ei ole sitä jostakin syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen toimeentulotuen laskelmassa. Jos opiskelu on viivästynyt eikä opiskelija saa enää opintotukea, tulee hänen laatia suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi ennen kuin toimeentulotukea myönnetään. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 %, jos opiskelija ei pysty edelleenkään määräajassa (annetaan 1-2 kk) suorittamaan opintojaan loppuun ja hän siten laiminlyö velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta elatuksestaan. (Ks. KHO 22.6.2001/1481). Jos opiskelija suorittaa toista tutkintoa siten, että opintoetuuksien enimmäismäärä on jo käytetty, opiskelijan tulisi rahoittaa vapaaehtoinen opiskelu muulla tavalla. Opiskelija voi kuitenkin saada asumistukea asumiskustannuksiin. Toimeentulotukea voidaan myöntää, mutta perusosaa voidaan alentaa 20 %:lla Toimeentulotukilain 10 :n 1 kohdan mukaisesti. (Ks. KHO 4.10.2006/2547). Opiskelijan luvalla voidaan tilannetta ja opintojen edistymistä selvittää ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajaan tai opintosihteeriin. Alaikäisen kodin ulkopuolella asuvan opiskelijan elatusvelvollisuudesta vastaa vanhemmat. Mahdollista toimeentulotukea myönnettäessä voidaan tuki myöntää takaisinperinnällä, mikäli vanhemmat ovat laiminlyöneet elatusvelvollisuuden. Vain tosiasialliset vanhempien avustukset huomioidaan esimerkiksi raha, ruoka, vaatteet. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena. 4.13 Alle 18 -vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Toimeentulotukilain 11 ja 12 :n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot. Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin, kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. Lapsilisä, elatustuki ja perhe- eläke ovat perheen, eivät lapsen tuloa, joten ne otetaan kokonaan tulona huomioon. Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesä-ja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon. Jos alle 18 -vuotiaan tulot ovat lyhytaikaisia (alle 1 kk) ja tulot ovat vähäiset, ei tuloa oteta huomioon perheen laskelmassa, lapsesta aiheutuvat menot kuitenkin hyväksytään menoksi. 4.14 Hoitovapaa Asiakkaan käyttäessä laissa säädettyä oikeuttaan hoitovapaaseen, hänen käytettävissä oleviksi tuloikseen voidaan lukea vain ne tulot, jotka hän hoitovapaalla ollessaan todellisuudessa saa. 4.15 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan ja tällöin hänen tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen, eikä toimeentulotuen tarvetta pitäisi syntyä (laki toimeentulotuesta 2 : Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan ). 10

4.16 Työmatkakulut Työmatkakulut voidaan toimeentulotukilain 11 2 momentin 2 kohdan mukaan vähentää asiakkaan ansiotuloista. Hakijan nettotuloja ei huomioida siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Laskelmassa työmatkakulut vähennetään ansiotulosta (nettotulosta) STM:n ohjeen mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä oman auton käyttö on välttämätön, voidaan menona hyväksyä 0,15e/km. Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Ellei asiakkaan ennakonpidätysprosenttia laskettaessa ole huomioitu vähennyksenä työmatkakuluja, ohjataan asiakas tarkistuttamaan ennakonpidätysprosenttinsa. Työmatkat huomioidaan ensisijaisesti julkisen liikenteen mukaisina halvimman vaihtoehdon mukaan. 5 TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ Toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietyin edellytyksin toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi on otettava huomioon toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnästä määrätään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä päättää muissa, kuin toimeentulotukilain 23 :n tarkoittamissa tilanteissa hallinto-oikeus. Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta, etuutta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, voidaan myönnetty toimeentulotuki toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös jos asiakkaalla on varallisuutta, kuten esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, tai hän omistaa kiinteää tai muuta omaisuutta, jota ei ole voitu realisoida tarpeeksi nopeasti. Lisäksi perintä voidaan tehdä, jos asiakas on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Myönnetty tuki voidaan periä takaisin myös asiakkaan elatusvelvolliselta, jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Näissä tilanteissa takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain 20 :n 2 momentin nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallinto-oikeuden päätöksellä. Näin voidaan menetellä silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen, toisin sanoen asiakas on antanut tahallaan vääriä tietoja. Tuki peritään takaisin vain siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut erehdyttäviin tietoihin. Lisäksi asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö. Tuki voidaan periä jälkikäteen takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Vaikka perintäpäätös on tehty, ei perinnästä ole vielä päätetty sitovasti näissä tapauksissa, joissa hallinto-oikeus päättää perinnästä. Toimielin voi myös luopua takaisinperinnän toteuttamisesta, vaikka siitä olisi määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle. Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman 11

alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa) ja rekisteröidyssä suhteessa eläviä. Perusosa on määritelty erikseen yksin asuvalle, yksinhuoltajalle, puolisoille, yhteistaloudessa asuville, täysiikäiselle vanhempiensa luona asuvalle ja lapsille iän mukaan. Alaikäisen lapsensa kanssa vanhempiensa luona asuvan perusosa on yksinhuoltajan perusosa. Täysi-ikäisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosa on toimeentulotukilain 9 :n 2 momentin mukaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen määräämistä varten on selvitettävä, onko kysymyksessä yhteistaloudessa perheenä asuvista, muuten yhdessä asuvista henkilöistä tai alivuokrasuhteesta. Toimeentulotuen perusosa määräytyy sen mukaan, minkälaisesta asumisesta on kysymys. Alaikäiselle avoliitossa asuvalle ei voi tehdä yhteistä normilaskelmaa ja päätöstä avopuolison kanssa. (KHO 28.11.2001/2975). Yhteistaloudessa asuvan perusosa Yhteistaloudessa asuvan perusosaa käytetään avioliitossa, avoliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja yhteistaloudessa asuvilla. Yhdessä asuvien eri sukupuolta olevien henkilöiden osalta tulee selvittää onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta ja yhteistaloudesta. Samaa sukupuolta olevien yhdessä asuvien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei lain mukaan ole katsottava avioliitonomaiseksi suhteeksi. Yhteinen vuokrasopimus ei yksin ole peruste käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Toisaalta alivuokrasopimus, silloin kun vuokranantaja asuu samassa asunnossa, ei myöskään ole suoraan peruste käyttää yksin asuvan perusosaa. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella määritellään, onko kysymyksessä avoliitto tai yhteistalous. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan asiakkaalle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä. Tuen hakijan asuessa kimppa-asunnossa, kuten esimerkiksi opiskelijat soluasunnoissa, perusosana toimeentulotukilaskelmassa käytetään yksin asuvan perusosaa, jos taloudet ovat erilliset. Perusosaan sisältyvät menot Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Perusosalla katettavia menoja ovat: Ravintomenot Vaatemenot Vähäiset terveydenhuoltomenot Henkilökohtainen ja kodin puhtaus Paikallisliikenteen matkustuskulut Puhelimen käyttömenot Yle-vero Sanomalehden tilaus Internetin käyttökulut ym. informaatiomenot 12

Harrastus-ja virkistystoiminta Vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimentuloon kuuluvat menot 19 % 6.1.1 Perusosa erityistilanteissa Käyttövarat Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla oleville lomapäiviltä. Lyhytkestoisen hoidon maksu otetaan huomioon menona. Pääsääntöisesti huomioidaan asiakkaalle täysi perusosa. Laitoshoidon pitkittyessä käyttövara on 99 euroa kuukaudessa (3,30 /pv) niiltä päiviltä, jolloin asiakas on ollut laitoshoidossa. Asumispalvelusijoituksen ajalta huomioidaan muut kuin ravintomenot eli 51 % perusosasta, kun hoito kestää vähintään 1 kk, niiden osalta, joilla on asunto ja/tai erääntyviä, perusosalla katettavia menoja. Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaanhoidosta pitkäaikaishoidon maksu, ei henkilölle synny toimeentulotuen tarvetta. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopuminen. Päihdehuollon asiakasmaksuosuuteen annetaan tarvittaessa maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus. Ensisijaiset etuudet tulee hakea Kelasta kuntoutuksen ajalta. Mikäli asiakasmaksu maksetaan toimeentulotuesta, peritään etuudet perusturvalautakunnalle ja asiakkaalle maksetaan käyttövaroja kuntoutusajalle. Alennettu perusosa Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään sekä omasta, puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Tämän johdosta toimeentulotukea hakevalla henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17-64 -vuovuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana, yrittäjänä tai opiskele päätoimisesti tai ole lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä tai hänellä on muu edellä mainittuihin syihin verrattava hyväksyttävä syy olla vastaanottamatta työtä. Mikäli tuen hakija ei ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 20 ja toistuvasta laiminlyönnistä enintään 40 prosenttia. 13

Perusosaa voidaan alentaa, kun tuen hakija ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta aktivointisuunnitelman laatimisesta tai ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai omasta syystään keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Jos tuen hakija irtisanoutuu työpaikastaan tai keskeyttää kurssin tai työharjoittelun, voidaan perusosaa alentaa. Lisäksi perusosaa voidaan alentaa, jos maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytyy kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta suunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin toimenpiteisiin. Opiskelijan perusosaa voidaan alentaa lähinnä tilanteissa, joissa opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään. Samalla tulee ottaa huomioon olisiko opiskelijan mahdollista opiskelun luonne huomioon ottaen, ottaa vastaan tilapäistä tai osa -aikatyötä. Perusosan alentamisen tulee aina perustua yksilökohtaiseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää ennen perusosan alentamista. Perusosaa voidaan alentaa, jos nuori ei hae yhteishaussa opiskelemaan. Perusosaa voidaan olla alentamatta, jos nuorella on konkreettinen ja realistinen vaihtoehtoinen suunnitelma. Jos tämä suunnitelma ei onnistu, niin perusosaa alennetaan. Myös yrittäjän perusosaa voidaan alentaa enintään 20 40 prosentilla, jos hän laiminlyö elatustaan jatkamalla tappiollista yritystoimintaa (KHO 20.6.2001/1472). Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos toimeentulotukea hakeva yrittäjä ei ole saanut toimeentuloaan yrityksestä, tai saanut tuloa vähintään työttömyyspäivärahan verran, eikä hän ole kuitenkaan lopettanut yritystään, voidaan asiakasta ohjata lopettamaan kannattamaton yritystoiminta ja hakemaan ensisijaisia etuuksia esimerkiksi työttömyyspäivärahaa. Yrittäjälle voidaan myös antaa noin 3 kuukauden järjestelyaika asioidensa hoitamiseen, jonka jälkeen hänen perusosaansa voidaan alentaa, jos kannattamaton yritystoiminta jatkuu. Perusosan alentamisen edellytykset Perusosaa voidaan alentaa edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosaa voidaan alentaa 40 % mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi ellei se ole tarpeetonta. 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina huomioon -kohtuulliset asumismenot -taloussähköstä aiheutuvat menot - kotivakuutusmaksu -vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 14

6.2.1 Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Asiakkaalle annetaan riittävä määrä aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Asumismenojen määrät kirjataan laskelmaan todellisen suuruisena ilmoitettu sarakkeeseen ja hyväksyttävät menot sarakkeeseen merkitään enintään asumisnormin mukaiset menot. Perusturvalautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Vuokra-asunnossa kohtuulliset asumismenot sisältää vuokran sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksun ja saunamaksun. Toimeentulotukea määriteltäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon, ja hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat käyttövastike, lämmityskustannukset, vesi-ja saunamaksut. Asumisoikeusasunnon pääoma-ja rahoitusvastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Korot voidaan ottaa huomioon muina asumismenoina täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Suositukset kohtuullisista asumismenoista ovat sovellettavissa myös omistusasunnon asumiskustannuksia huomioon otettaessa. Omistusosakkeessa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat vastike, lämmityskustannukset, vesi-ja saunamaksut. Rahoitus- /pääomavastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Omakotitalossa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat lämmityskustannukset (lämmityssähkö, öljy, puut), vesi-ja jätevesimaksu, tontin vuokra, kiinteistövero, palovakuutusmaksu ja jätehuoltomaksu. Perustoimeentulotukeen oikeuttaviksi asumismenoiksi hyväksytään myös omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot. Korkomenot otetaan huomioon kokonaan, mikäli muut huomioonotetut asumismenot jäävät kohtuullisuusrajojen sisälle. Edellytyksenä on myös, että tuen hakijan verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot on otettu huomioon ja että perhe asuu itse Pääsääntöisesti huomioon otetaan todellinen vuokra tai kokonaisasumiskulut, mikäli asunto on sopivan kokoinen hakijalle. Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista asumistasoa vastaavina seuraavasti: Kohtuulliset asumismenot 1.10.2013 alkaen seuraavasti: Perheen koko vuokran tai kokonaisasumiskulujen yläraja kohtuulliset m2 1 405 37 2 550 57 15

3 685 77 4 795 90 5 850 105 6 935 115 Sähkölaskuissa huomioidaan erikseen taloussähkö ja lämmityssähkö. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan taloussähköksi 30 % laskusta. Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Taloussähkölaskun kohtuullisuutta on seurattava. Mikäli taloussähkömenot ovat kohtuuttoman korkeat, huomioidaan kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/perheen koko. Lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan/kokonaisasumiskustannuksiin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Kohtuullisena taloussähkömaksuna/kk voidaan pitää: yksin asuvalla (kerrostalo yksiö, käyttö 1500 KwH/vuosi) 31 /kk 2 hlöä (kerrostalo kaksio, käyttö 2000 KwH/vuosi) 37 /kk 3 hlöä (kerrostalokolmio, käyttö 2600 KwH/vuosi) 43 /kk 4 hlöä (kerrostalo, käyttö 3200 KwH/vuosi) 50 /kk 5 hlöä (kerrostalo 3800 KwH/vuosi) 56 /kk 6hlöä (kerrostalo 4400 KwH/vuosi) 63 /kk Kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/hlö ovat kesimääräisiä käytön lukuja ja esim. omakotitalossa asuvilla kohtuullinen taloussähkömeno/kk/hlö voi olla hieman suurempi. Kohtuullisia taloussähkömaksuja/kk/hlö/asumismuoto voi tiedustella sähköyhtiöiltä. Jos taloussähkö sisältyy vuokraan, voidaan taloussähkön osuus erottaa vuokrasta (ks.yllä oleva) ja ottaa erikseen menona huomioon laskelmassa. Omistusasunnon (osakeasunto tai omakotitalo) asumismenoja ovat: hoito- tai käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu asuntolainan korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous ja auraus Edellä mainitut omistusasunnon asumismenot huomioidaan joko laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen 16

erääntymiskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään vuokra/kokonaisasumiskustannusten enimmäiskustannuksien mukaisesti). Jos omakotiasumisen kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat kuin vuokra-asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokra/kokonaisasumismenot, annetaan asiakkaalle 4 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Omakotiasujan kohtuullisina hoitokuluina/kk voidaan pitää: Taulukko 2. Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut. Perheen koko (hlöä) Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut (euroa) Kohtuulliset neliöt (m2) 1 139,93 37 2 187,93 57 3 235,93 77 4 274,13 90 5 315,13 105 6 349,13 115 lämpö: kohtuulliset asumisneliöt x 1.40 /kk (v. 2013) vesi: hlöiden lkm x 20 /kk (v. 2013) muut asuinkulut: 68,13 /asunto/kk. (v. 2013) Jos asiakkaan omakotitalon hoitokulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan hoitokulut kohtuullistaa yllä olevan mukaisesti. Mikäli käytetään hoitokulujen laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, vakuutuslaskut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkömaksu ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona. Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään asiakasta pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole mahdollista, voidaan hankintakulut huomioida kohtuullisessa määrin hankintakuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000 litraa / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään yhtä mottia/kk halkoihin. Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mahdollisuus saada 17

halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli asiakas on alun perin asunut kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla asiakkailla asumiskulujen kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä. Jos asiakas aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös määräajan jälkeen (=pidennetään määräaikaa). Asiakkaan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos asiakas annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa hyväksytään todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset. Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (+ 30 ) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset kokonaisasumiskulut Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asiakkaan vaihtaessa toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan/suurempaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi. 6.2.2 Sähkö-ja vesilaskut Vuokran lisäksi perustoimeentulotuessa hyväksytään taloussähkökulut erikseen menoksi. Kulut otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei laskua ole pidettävä kohtuuttomana. Myös lämmityssähkö kuuluu perustoimeentulotukeen, mutta se on asumistukilain 6 :n tarkoittama asumismeno. Jos asiakkaan asunnossa on sähkölämmitys, laskutetaan sähkölaskussa sekä lämmityssähkö että taloussähkö. Mikäli sähkölämmityksen kustannuksia ei saa selvitettyä erikseen, voidaan lämmityssähkön osuutta sähkömenoista arvioitaessa käyttää kohtuullisuusharkintaa. Yleensä arvioidaan, että taloussähkön osuus on noin 30 % ja lämmityssähkön noin 70 % kulutuksesta ja sähkölaskusta. Jos sähkölämmityksen lisäksi on puulämmitys, pidetään kohtuullisena kulutuksena enintään 350 euroa vuodessa. Kohtuulliset vesilaskut otetaan myös huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana asumismenona. 6.2.3 Kotivakuutus Kotivakuutuksesta hyväksytään menoksi koti-irtaimiston osuus (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 5.7.2011 11/0433/1). Asiakkaan on toimitettava vakuutuskirja tai erittely-osa, josta selviää mistä vakuutus koostuu. Omakotitalossa asuville hyväksytään menoksi myös palovakuutus. 6.2.4 Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti toimeentulotukiasiakkaiden edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain 18

poikkeuksellisesti, kun asiakkaalla on tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäisten terveydenhuoltomenojen suuruudeksi on arvioitu noin 3 % perusosasta. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon kohtuulliset, välttämättömät julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Tarvittaessa voidaan käyttää terveydenhuollon asiantuntijoita lausunnonantajina. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla tai muulla tavoin. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkärin määräämät lääkekulut, sairaalamaksut ja hammashoidosta aiheutuneet kustannukset. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on v.2013 636 /kalenterivuosi. Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Kun maksukatto on täyttänyt, asiakas toimittaa maksutositteet sen terveydenhuollon yksikön taloustoimistoon missä maksukatto on täyttynyt. Asiakas saa vapaakortin, millä avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärin todistus palkkiot. 6.2.4.1 Lääkkeet Perustoimeentulotuessa hyväksytään menoksi lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet. Ilman reseptiä hankitut lääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan vähäisinä terveydenhuoltomenoina, joten niihin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Apteekin reseptin uusinnasta perimä maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa maksutta. Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat itse lääkkeet apteekista, minkä jälkeen omavastuu-osuus otetaan huomioon toimeentulotuesta päätettäessä reseptin, potilasohjeen tai yhteenvedon ja apteekkikuitin perusteella. Asiakas voi itse tulostaa yhteenvedon pankkitunnuksillaan. Alkuperäinen maksukuitti on aina liitettävä hakemukseen. Tarvittaessa voidaan asiakkaalle antaa apteekkiin maksusitoumus lääkkeiden lunastamista varten. Maksusitoumusta lääkkeisiin myönnettäessä Jokioisten kunta sitoutuu maksamaan asiakkaalle määrättyä lääkettä korvaavan edullisemman lääkkeen, mikäli lääkäri ei ole tätä kieltänyt. E-pillereiden ja muiden ehkäisyvälineiden kustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, silloin kuin ne perustuvat lääkärin määräykseen tai lausuntoon. Elämänlaatua edistävät lääkkeet (esim. potenssilääkkeet, tupakanvieroituslääkkeet) hyväksytään menoksi, kun kyseessä on lääkärin määräämä sairauden hoito. Toimeentulotukipäätöksen tekijällä on oikeus pyytää asiakasta toimittamaan joko omalääkärin tai hoitavan lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä sairauden hoidossa. (KHO 11.8.2006/1887 ja 1889.) 19

Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto, mikä on v.2013 670. Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen saa suoraan apteekista, kun asiakas esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen vuoden ajan. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta, vaan heidät ohjataan hakemaan Kela-kortilla ja Kelan ilmoituksella lääkkeet suoraan apteekista. Terveydenhoitokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset etuudet kuten KELAn tai vakuutusyhtiöiden kautta tulevat korvaukset. Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien tarvittavia hoitotarvikkeita maksutta asiakkaan käyttöön. 6.2.4.2 Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito on perustoimeentulotuella katettava meno. Fysikaalinen hoito hyväksytään toimeentulotuessa menoksi vain, kun julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sen sairauden hoitoon. Yksityislääkärin määräämän hoidon kustannuksia ei hyväksytä menoksi. Myöskään esimerkiksi naprapatian, osteopatian ja muiden niin sanottujen vaihtoehtohoitojen kuluihin ei myönnetä toimeentulotukea. Pelkkää hierontaa ei katsota välttämättömäksi terveydenhuoltomenoksi, joten sen kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin, välttämättömän hoidon kustannuksiin, joten asiakkaan on tarvittaessa esitettävä lääkärinlausunto hoidon tarpeellisuudesta. Hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun hoito on perusteltua (esim. työhön paluun nopeuttamiseksi) eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse (max. 10 kertaa vuodessa). (KHO 18.12.2000/3247). Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Edellä mainituista syistä toimeentulotuki on haettava ennen hoidon aloittamista. 6.2.4.3 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämien silmälasien hankintakustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea asiakkaalle kolmen vuoden välein, jolla on toimeentulotukioikeus. Pääsääntöisesti myönnetään maksusitoumus liikkeeseen. Tästä syystä toimeentulotukea tulee hakea ennen silmälasien ostamista. Asiakkaan tulee toimittaa kolmesta eri liikkeestä kustannusarvio silmälaseista. Kohtuullisina kustannuksina yksiteholaseista huomioidaan enintään 100 ja moniteholaseista 150. Lasten silmälasien hankintakulut ovat usein korkeammat ja silmälasien käyttöikä on lyhyempi. Esim. lasten ja muiden perussairauden vuoksi erikoisvahvat/erikoislasit tarvitsevien asiakkaiden osalta kustannukset voidaan huomioida korkeampina ja useammin kuin joka 3. vuosi optikon arvion mukaan. Mikäli optikko ohjaa asiakkaan silmälääkärille, ovat silmälääkärikulut toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vähentämisen jälkeen jäävän omavastuuosuuden osalta. Piilolinssien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi ainoastaan, jos asiakkaalla on niihin lääkärin määräys. Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. 20