HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos Eduskunnan talousvaliokunta 1.6.2017
HE maakaasumarkkinalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 11.5.2017 Maakaasumarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus, joka sisältää seuraavat lakiehdotukset Maakaasumarkkinalaki Laki maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta Siirtoverkonhaltijan eriyttämistä koskeva valvonta Valvonta- ja lupapäätösten muutoksenhaun selkeyttäminen Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta Katto siirto- ja jakelumaksujen korotuksille Jakeluverkkojen toimitusvarmuustavoitteiden jatkoajan hakeminen Muutoksenhaun selkeyttäminen Tekninen muutos polttoaineiden verotusta koskevan lain määritelmiin Siirtoverkon ja haltijan määritelmän synkronointi MML:iin Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 2
Maakaasun energiakäyttö ja energian kokonaiskulutus 1970-2015 450 TWh 400 350 Maakaasu Muut energialähteet 11 % 8 % 6 % 300 250 200 150 100 50 Lähde: Tilastokeskus 0 1970 1980 1990 2000 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 3
Maakaasumarkkinoiden nykytilanne Suomessa maakaasumarkkinoita ei ole avattu kilpailulle Suomi soveltaa maakaasumarkkinadirektiivin eristyneiden markkinoiden poikkeusta Putkimaakaasulla ja LNG:llä ei ole kilpailevan myyjän pääsyä maakaasuverkkoihin Biokaasulla on verkkoonpääsy periaatteessa, mutta ei käytännön kaupallisia mekanismeja Siirtoverkkoa ei ole eriytetty maakaasun myynnistä Maakaasun myyntihinnat ja -ehdot ovat säänneltyjä Kilpailuun perustuvien markkinoiden rakenteet kuten markkinapaikat puuttuvat
Balticconnector kaasuputki ja Baltian kaasuverkko Balticconnector (2020) EE-LV kompressoriasema (2020) Klaipeda LNG (toiminnassa) PL-LT -putki GIPL (2021) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 5
Muutostarpeet ja tavoitteet Keskeisenä muutostarpeena putkimaakaasun heikentynyt kilpailukyky energiamarkkinoilla Erityisesti energiantuotannossa maakaasu ja muut polttoaineet kilpailevat keskenään Maakaasun kulutus vähentynyt noin kolmasosalla 2010-luvun aikana Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen vaikuttaa sähköjärjestelmän säätökykyyn Maakaasu polttoaineena 1550 MW:n sähköntuotannolle Tarve luoda edellytyksiä kehittymässä olevan LNG-infran ja biokaasun hyödyntämiselle Tarve luoda edellytykset Suomen osallistumiselle maakaasun sisämarkkinoihin ja Suomen liittymiselle osaksi Baltian ja Keski- Euroopan maakaasuinfraa: referenssit Keski-Euroopan hintatasoon Tarve luoda edellytykset maakaasun hankinnan monipuolistamiselle ja huoltovarmuuden parantamiselle
Maakaasumarkkinalakipaketti - Lähtökohdat Maakaasumarkkinapaketin tavoitteet ja keskeinen sisältö tulevat hallituksen selonteosta kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030 Strategian maakaasulinjaukset ovat seuraavat: Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken rakentaminen mahdollistaa kaasumarkkinoiden avautumisen ja uudistamisen. Investoinnin valmistuessa luovutaan kaasumarkkinadirektiivin poikkeuksesta ja avataan kaasumarkkinat kokonaan kilpailulle vuoden 2020 alusta lähtien. Uudessa maakaasumarkkinalaissa luovutaan putkikaasun hintasääntelystä ja otetaan käyttöön kaasun markkinapaikat ja sisämarkkinasäännöt. Tavoitteena on luoda Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat. Maakaasun siirtoverkko eriytetään kaasun myynnistä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 7
Eristyneen markkinan poikkeusten päättyminen Eristyneen markkinan poikkeukset poistuvat samalla hetkellä, kun poikkeusedellytysten olemassaolo päättyy Edellytyksenä: pääasiallisen toimittajan markkinaosuus yli 75 % (markkinaosuusedellytys) ja jäsenvaltio ei ole suoraan liitetty toisen jäsenvaltion yhteenliitettyyn verkkoon (infraedellytys) GIPL-edellytys: poikkeus edelliseen, jos Suomi liittyy Baltian verkkoon, josta ei ole yhteyttä Keski-Euroopan verkkoon. Tällöinkin myös markkinaosuuskriteerin tulee täyttyä. BCOY on lausunnossaan katsonut, että kapasiteetin perusteella pääasiasiallisen toimittajan osuus laskee BC:n käyttöönotossa Klaipedan terminaalin vuoksi alle 75 %:n sekä Suomessa että FI+Baltia yhteensä. EV antanut lausunnon, jossa katsonut laskelmien olevan siinä määrin asianmukaiset, että voisi olla riskialtista tulkita direktiiviä niin, että poikkeuksia voitaisiin jatkaa. TEM:n näkemyksen mukaan olisi suuri riski, että KOM katsoo Suomen rikkovan direktiiviä, jos poikkeuksia jatketaan BC:n käyttöönoton jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 8
Keskeiset ehdotukset maakaasumarkkinalaissa Balticconnector kaasuputken käyttöönoton johdosta kaasumarkkinadirektiivin poikkeuksista luovutaan lainsäädännössä 2020 alusta lähtien => Maakaasua koskevan politiikan suunnanmuutos Kaasumarkkinareformin edellyttämät markkinoiden kehittämistoimet käynnistetään uudella maakaasumarkkinalailla: Laki voimaan 1.1.2018 Kaasumarkkinat avataan kokonaan kilpailulle 2020 alusta lähtien Maakaasun siirtoverkon eriyttäminen myynnistä 2020 alkuun mennessä Maakaasun käyttäjille vaihtoehtoja kaasun hankintaan ja mahdollisuus ottaa hankinta omalle vastuulleen. Verkot avataan tätä varten kilpaileville myyjille. Vastapainoksi vähennetään maakaasun tukku- ja vähittäismyynnin sääntelyä. Putkimaakaasun tukkumyynnin hintasääntelystä luovutaan. Sisämarkkinasäännöt ja markkinapaikat käyttöön maakaasumarkkinoilla 2020 lukien. Tavoitteeksi Suomen ja Baltian maiden muodostama alueellinen maakaasumarkkina, johon osallistumisesta tehdään erillinen poliittinen päätös, kun markkinamalli ja liittymisen ehdot ovat tiedossa. Siirtoverkon eriyttämismalliksi säädetään ns. tosiasiallinen eriyttäminen (sama malli kuin Fingridin suhteen), jolla varmistetaan mahdollisimman kilpailuneutraali verkkoyhtiö markkinoiden kehittäjäksi. Siirtoverkko on kriittistä energiainfrastruktuuria: Omistajapolitiikan periaatepäätöksen 2016 mukaan valtio varmistaa määräysvallan ja osake-enemmistön kaasun siirtoverkon omistavassa yhtiössä Käyttöoikeudet ja säännellyt tariffit myös verkon ulkopuolisiin LNG-terminaaleihin
Siirtomaksujen korotuskatto sähkömarkkinalakiin: keskeiset ehdotukset Korotuskattosäännös myös maakaasumarkkinalakiin Kuluttajansuojalain soveltamiskäytännön perusteella enintään 15 %:n korotus maksuihin vuoden aikana Verrataan korotusta edeltävään 12 kk:n jaksoon liukuvasti eli korotusta vuoden sisällä seuraavat korotukset lasketaan mukaan Tarkastellaan asiakasryhmittäin Yksiselitteisten laskentasääntöjen antaminen keskeinen muutos nykytilaan Verkonhaltija tietää, mikä on sallittua ja mikä ei Energiavirasto valvoo korotuksia ja voi puuttua rikkomuksiin Asiakkaat voivat luottaa pelisääntöihin Asiakkaan itsensä nostamat oikeusriidat voidaan välttää Korotuskatto ei oikeuta toistuviin 15 %:n korotuksiin Siirtomaksujen kohtuullisuutta valvotaan 4 vuoden valvontajaksoissa Energiavirasto vahvistaa etukäteen kohtuullisen hinnoittelun perusteet valvontajakson ajaksi Energiavirasto laskee valvontajakson jälkeen, onko verkonhaltijalle tullut ylituottoa valvontajaksolla ja määrää sen palautettavaksi hinnoittelun kautta asiakkaille seuraavan valvontajakson aikana korkoineen Hinnoittelun kohtuullisuuden vaatimukset ja valvontamenettelyt eivät muilta osin muutu tässä yhteydessä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 10
Siirtymäsäännös nykyisessä SML 119 :ssä 75 % asiakkaista toimitusvarmuusvaatimusten piirissä Painavista syistä, v. 2023 v. 2025 Erittäin painavista syistä, v. 2023 v. 2028 100 % asiakkaista toimitusvarmuusvaatimusten piirissä Painavista syistä, v. 2028 v. 2032 Erittäin painavista syistä, v.2028 v. 2036 Täytäntöönpanoajan jatkamisen edellytyksenä on, että vaatimusten täyttäminen edellyttää jakeluverkonhaltijalta jakeluverkonhaltijoiden keskiarvoa merkittävästi suuremman osuuden keski- ja pienjännitejohdoista muuttamista ilmajohdoista maakaapeleiksi ja että jakeluverkonhaltija joutuu vaatimusten täyttämiseksi uusimaan ennenaikaisesti merkittävän määrän jakeluverkkoa.
Keskimääräinen hinnankorotustarve [snt/kwh] 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 36 tunnin maksimikeskeytysaika, kustannusanalyysi 50 % kaapelointiaste, keskimääräinen hinnankorotustarve snt/kwh eri yhtiöissä, alv 23 % 1 4 7 1013161922252831343740434649525558616467707376798285 Verkkoyhtiöt Siirtohintojen korotustarve eri verkkoyhtiöissä, kun keski- ja pienjänniteverkon ilmajohdoista 50 % muutetaan maakaapeleiksi vuoden 2027 loppuun menness, alv 23 % 12
Sähkönjakelun toimitusvarmuusinvestoinnit; lisäajan saamista helpotetaan (uusi momentti) Pääasiassa ilmaverkkoa rakentavien jakeluverkkojen mahdollisuutta saada lisäaikaa sähkökatkojen ehkäisemiseen tehtäviin investointeihin helpotetaan Lupamenettely varmistaa, että helpotukset kohdistetaan nimenomaisesti sille jakeluverkonhaltijoiden ryhmälle, jossa korotuspaineet ovat suurimmat Lisäajan saamisen perusteita väljennetään tälle ryhmälle Helpottaa sellaisten haja-asutusalueella toimivien jakeluverkkojen kustannuspaineita, joissa sähkökatkojen ehkäiseminen aiheuttaa keskiarvoa enemmän investointeja ja jotka rakentavat pääasiassa ilmaverkkoa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 13
Energiaviraston arvio sähkön jakeluverkon korvausinvestoinneista siirtymäaikana 2014 2028 Toimitusvarmuuden ylläpito ja parantaminen vaativat merkittäviä investointeja Jakeluverkkojen kaikki investoinnit v. 2014 2028 yhteensä 8,6 mrd (0,6 mrd/a) Lisäksi v. 2014 2028 ennakoiva kunnossapito 0,7 mrd (0,05 mrd /a) Nykyisen verkon ylläpitämiseksi vaadittavat investoinnit 6,4 mrd (sisältää korvausinvestointivajeen noin 0,3 mrd ) Jakeluverkon kehittämissuunnitelmien mukaan toimitusvarmuuden parantamisen vaikutus noin 2,2 mrd (HE 20/2013 arvioitiin 3,5 mrd ) Jakeluverkkojen kaikkien investointien kehitys 2014-2028 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 31.5.2017 14
Toimitusvarmuuden parantamisessa on kysymys arvovalinnoista Kärsitäänkö sähkökatkoista vai investoidaanko säävarmempaan jakeluverkkoon Koska saavutetaan tasapuolinen palvelutaso kunkin verkon alueella, kun maksut ovat kuitenkin koko ajan tasapuolisesti samat ko. verkon asiakkaille vs. kustannusten hillintä Jakeluverkkojen toimitusvarmuusinvestointien arvo 2014-2028 2,2 mrd Sähkökatkojen asiakkaille aiheuttaman haitan arvo (KAH) 2014-2018 2,8 mrd Tasapuolinen palvelu asiakkaille kohtuullisessa siirtymäajassa Tasapuolinen palvelu asiakkaille pitkän siirtymäajan päästä
Lisätiedot: TEM/Hallitusneuvos Arto Rajala, puh. 050 434 4928