Nasta-harjoitus Karjalan Lennosto, Rissala 25. - 27.4.2008 HARJOITUKSEN LEHTI Nro 1 Perjantai
Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Maaherra Anneli Taina Tervehdys lehteen NASTA-harjoitus Kallavesj 08 Naisten Valmiusliiton puolesta toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Kallavesj 08 NASTAharjoitukseen. Toivon, että arjen turvallisuustaitojen oppimisen ohella koette mukavia yhdessä olon elämyksiä ja tutustutte uusiin aktiivisiin naisiin. Valmiusliiton toiminnan kannalta NASTA-harjoituksilla on hyvin keskeinen rooli. Harjoitukset kokoavat jo valmisteluvaiheessa eri jäsenjärjestöjemme jäseniä yhteistyöhön ja toimintaan. Haluan kiittää kaikkia järjestelyissä mukana olleita. Jo harjoituksen järjestäminen kehittää jokaisen organisointikykyjä ja johtamisen taitoja. 2
Harjoituksessa kaikki osallistujat antavat oman ja järjestönsä osaamisen ja taidot yhteiseen käyttöön. Minuun on harjoituksissa tehnyt erityisen suuren vaikutuksen juuri osaamisen yhdistäminen ja naisten yhteishenki. Koska meillä on 11 jäsenjärjestöä, on harjoituksilla suuri merkitys käytännön yhteistyön tiivistämisessä. Alueilla toimivien neuvottelukuntien toimintamuodot poikkeavat jonkin verran eri puolilla Suomea. Kun alueneuvottelukunta saa tehtäväkseen valmistella ja osaltaan vastata NASTAharjoituksen järjestelyistä, antaa se uusia virikkeitä arkipäivän toimintaan. Harjoitusten kiinnostavuus ja ajan hengessä pysyminen on tärkeää, jotta saamme harjoituksiin jatkuvasti uusia osanottajia. Uuden vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain myötä paranevat naisten mahdollisuudet osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Kouluttautuminen erilaisiin tehtäviin, jotka määritellään yhdessä eri viranomaisten kanssa, antaa siviileille eli pääosin meille naisille mahdollisuuden kehittää omia valmiustaitojamme. Toimintaan tarvitaan innostuneita ja vastuun ottamiseen halukkaita naisia. Osaltaan voivat NASTAharjoitukset tulevaisuudessa olla osa tätä prosessia. Ne voivat myös toimia innostavana tekijänä. Harjoituksessa oppiminen ja mukana olo on hauskaa yhdessä tekemistä vaikka asiat ja tehtävät, joita harjoitellaan ovat hyvin vakavia turvallisuuteen liittyviä taitoja. Naisten Valmiusliitto toimii 11 jäsenjärjestönsä yhteenliittymänä, jossa voimat on yhdistetty yhteisten päämäärien hoitamiseksi. Valtakunnan tasolla tavoitteena on mm. huolehtia naisten maanpuolustuskoulutuksen turvaamisesta ja rahoittamisesta sekä vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksista erilaisiin virka-aputehtäviin. Yhdessä myös järjestämme toimintaa alueilla ja toimimme yhteistyössä mm. julkisen hallinnon kanssa vapaaehtoista maanpuolustusta ja arjen turvallisuutta koskevissa asioissa. Tulevaisuudessa haasteenamme on entisestään vahvistaa myös aluetasolla yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. NASTA-harjoitukset ovat osa kentällä tapahtuvaa yhteistä toimintaa, jonka tulevaisuudesta on huolehdittava kehittämällä jatkuvasti harjoituksia vastaamaan yksilöiden ja yhteiskunnan arjen turvallisuuden tarpeita. 3
Harjoitusta on valmisteltu perusteellisesti. Ensimmäinen ajatustenvaihto lienee tehty vuoden 2007 talvella ja sen jälkeen on suunnittelukokouksia pidetty kuukausittain viime syksystä alkaen. Mitään ei ole haluttu jättää sattuman varaan vaan onnistumisen edellytykset on pyritty varmistamaan. Osallistumista on myös pyritty aktivoimaan Maanpuolustuksen Tuki ry:n myöntämällä tuella, mikä on mahdollistanut alhaisen osallistumismaksun. Harjoitukseen on suunniteltu kahdeksan erillistä kurssia. Tätä tekstiä kirjoitettaessa ilmoittautumisia harjoitukseen on tullut mukavasti. Vain parilla kurssilla osallistumishalukkuus on ollut laimeaa. Harjoituksen suunnittelussa on johtoajatuksena ollut monipuolisuus sekä paikallisen osaamisen ja erityispiirteiden hyödyntäminen. Merkittävin tekijä harjoituksen kannalta olette kuitenkin te osallistujat itse. Jokaisen osallistujan myötävaikutuksella harjoitusviikonlopusta tulee parhaimmillaan onnistunut, valmiuksia kehittävä ja monella tavalla mieliin painuva. Kallavesj 08-harjoituksen osallistujat Saatujen tietojen mukaan Rissalassa tänä keväänä järjestettävä Naisten Valmiusliiton harjoitus Kallavesj 08 on lajissaan ensimmäinen Pohjois-Savossa. Aiemman käsityksen mukaisesti maakunnassamme ei ole ollut riittäviä mahdollisuuksia tällaisen tilaisuuden järjestämiseksi. Kuitenkin olosuhteiden perusteellisen tutkimisen ja hienosäädön jälkeen on todettu, että Karjalan Lennostossa Rissalassa voidaan hyvin järjestää tämän kokoinen tapahtuma. Näillä odotuksilla toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi Rissalaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kallavesj 08-harjoitukseen ja toivotan teille keväistä viikonloppua yhdessäolon ja antoisan tekemisen parissa. Tervetuloa! Kallavesj 08-harjoitus pidetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois-Savon maanpuolustuspiirin koulutustilaisuutena. Käytännön järjestelyistä huolehtii Naisten Valmiusliiton Kuopion alueneuvottelukunta. Ilman Karjalan Lennoston ansiokasta tukea harjoitusta ei olisi voitu ajatellakaan. Piiripäällikkö Ossi Pirhonen Maanpuolustuskoulutus lisää turvallisuutta. 4
Tervetuloa valtaamaan Rissala! Kallavesj`08 on Naisten Valmiusliiton historian 21. naisille kohdennettu valtakunnallinen suurharjoitus. Pohjois-Savossa harjoitus järjestetään ensimmäisen kerran. Tänä päivänä on entistä tärkeämpää jokapäiväinen turvallisuutemme ja osaamisemme arjen touhuissa. Me naiset haluamme kouluttaa itseämme vapaa-ajallamme. Osaamisemme näkyy positiivisena "panoksena" kodeissamme, työpaikoilla ja vapaa-aikana. Talkootyö ja vapaaehtoisuus ovat kautta aikain olleet arvossa arvaamattomassa. Me naiset olemme pystyneet näyttämään osaamisemme. Ja aina on uutta opittavaa. Tulevana viikonloppuna Karjalan Lennosto antaa meille hyvät puitteet ammentaa tietotaitoa elämämme reppuun. Rissalassa tepastelee reilu 200 naista. Siellä tapaavat vanhat tutut, ja mikä mukavinta tulee uusiakin tuttuja. Kurssimme tässä harjoituksessa ovat arkeamme tukevia. Ne antavat meille naisille rohkeutta kohdata häiriötilanteita. Toivon TEILLE kaikille yhdessä ja erikseen antoisia hetkiä kouluttautumisen parissa! Koppoo kiinni tästä päevästä - huomisessa on omat kahvansa. Irma Kärkkäinen harjoituksen johtaja 5
Arvoisat Kallavesj 08 -harjoitusjoukot Tervetuloa Rissalaan, Karjalan Lennoston päätukikohtaan! On kunnia saada antaa puitteet Naisten Valmiusliiton 21. suurharjoitukselle. Toivon, että lennostomme tuki mahdollistaa harjoitukselle hyvät edellytykset onnistua erinomaisesti. Karjalan Lennostolla on kunniakas historia ja arvokkaat perinteet. Lennoston juuret ulottuvat aina vuoteen 1918, Vapaussodan tiimellykseen, jolloin Suomen valkoinen armeija aloitti lentojoukkojensa perustamisen Antreassa. Sotien aikana lennostomme taisteli urheasti Karjalan suunnalla päätukikohtanaan hävittäjälentäjien kehto Utti. Hävittäjätoimintamme osuus vapautemme säilyttämisessä oli merkittävä. Historiamme suorastaan vilisee lentäjäritareita. Yksistään heidän tilillään on lähes 500 ilmavoittoa. Nimekkäimmät heistä olivat tietenkin Illu Juutilainen ja Hasse Wind. Utin henki elää yhä ja lennostomme on tänäkin päivänä, niin kaluston kuin henkilöstönsä osalta, huippuluokkaa oleva valmiusyhtymä. Olemme tunnustetusti pärjänneet loistavasti muun muassa kansainvälisissä harjoituksissa. Perinteet antavat juuret, me annamme siivet. Toivotan teille kaikille tekemisen riemua ja antoisaa yhdessäoloa huomisen eteen! Nauttikaa näistä päivistä ja tehkää se hymyissä suin! Sotilaallinen maanpuolustus on vain yksi osa kokonaisuutta. Kokonaismaanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia, ja sisäinen turvallisuus on tärkeä osa sitä. On hienoa, että olette näin runsaslukuisesti osallistumassa tähän turvallisuuskoulutustapahtumaan. Kaikki ne osa-alueet mitä tänä viikonloppuna harjoittelette, ovat tärkeitä yhteiskuntamme varautumiskyvyn kannalta. Qualitas Potentia Nostra - Karjalan Lennoston komentaja Eversti Juha Suonperä 6
Ossi Pirisen työssä viestintä-, tiedottamis- ja PR-tehtävät ovat merkittävällä sijalla. Lisäksi hänen vastuullaan on Karjalan Lennoston henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus. Kallavesj 08 -harjoituksessa Pirinen toiminut tärkeänä yhteyshenkilönä ja koordinoinut Karjalan Lennoston tukea harjoitukselle. Lennostolta olemme saaneet käyttöömme tilat sekä monenlaista muutakin tarvitsemaamme tukea. Harjoituksemme osallistujamäärä on varsin mittava, mikä on vaatinut lennostollisen käskyn antamista, yhteydenpitoa eri toimipisteiden kanssa sekä erilaisia järjestelyjä komppaniassa. Karjalan Lennoston antama tuki on tärkeä harjoituksemme onnistumiselle yhteyshenkilönä Ossi Pirinen Karjalan Lennoston koulutustoimiston päällikölle, kapteeni Ossi Piriselle kevät on vuoden kiireisintä aikaa. Varsinkin toukokuussa on runsaasti tapahtumia, joiden järjestelyissä olen mukana. Vastaan mm. toukokuun puolivälissä toteutettavan Karjalan Lennoston perinteisen tapahtumapäivän järjestelyistä. Tapahtuma on vetänyt vuosittain paljon väkeä. Monet koululuokat suuntaavat kevätretkensä tänne Rissalaan., kertoo Pirinen. Lisäksi Pirinen koordinoi erilaisia Itä-Suomen alueella toteutettavia maanpuolustusmessuja ja toritapahtumia, joissa Karjalan Lennosto on mukana. Kallavesj 08 -harjoituksen ja Karjalan Lennoston tapahtumapäivän jälkeen Ossi Piristä odottavat todella mittavat tehtävät ja haasteet. Ilmavoimat järjestää toukokuun lopulla kansainvälisen ilmapuolustusharjoituksen, Adex 2008 -harjoituksen. Harjoituksen yhtenä päätukikohtana on Rissalan lentokenttä. Harjoitusta on valmisteltu kahdeksan maan yhteistyönä, ja siihen osallistuu noin 1 500 henkilöä ja 60 lentokonetta. Teksti: Ritva Pirinen 7
Viittä vaille valmista Vähän yli viikko sitten istui Rissalan sotilaskotiyhdistyksen toimitiloissa, Kololla, iso joukko naisia ja yksi mies. Tarjolla oli kahvia ja teetä sekä suussa sulavia karjalanpiirakoita. Puheensorina oli melkoinen. Menossa oli Kallavesj 08 -harjoituksen viimeistelykokous. Harjoituksen suunnittelu- ja valmistelutyö on ollut yli vuoden mittainen mielenkiintoinen urakka. Siihen on sisältynyt lukuisa määrä kokouksia ja neuvotteluja sekä selvitystyötä ja yhteydenpitoa eri tahojen kanssa. Kokouksessa oli koolla harjoituksen johto sekä kurssien vetäjät. Paikalla oli myös ainoana miehenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois-Savon piiripäällikkö Ossi Pirhonen. Kokousta vetävä harjoituksen johtaja Irma Kärkkäinen jakoi puheenvuoroja. Jokaisella läsnäolevalla oli paljon kerrottavaa, kun vielä kerran käytiin läpi tulevaa harjoitusta. Tärkeää tällaisen harjoituksen valmistelutöiden ja koko harjoituksen toteuttamisen onnistumisessa on töiden ja vastuiden jako. Tähän antaa hyvät ohjeet Naisten Valmiusliitossa laadittu ohje Nasta-harjoitusten toimintamalliksi. Kallavesj 08-harjoitusta suunniteltaessa palattiin usein tutkimaan uudelleen toimintamallin antamia ohjeita. Ne koettiin todella hyödyllisiksi. Viimeistelykokouksessa Ossi Pirhonen kertoi tuoreimmat tiedot harjoitukseen ilmoittautuneiden määrästä ja harjoituksen taloudellisesta tilanteesta. Huoltopäällikkö Arja Sepponen alaisineen tiedotti muonitus-, majoitus- ja kuljetustehtävien sekä ensiavun järjestelyistä. Toimistopäällikkö Raija-Liisa Flink esitteli suunnitelmansa harjoituksen toimiston 8
pystyttämisestä ja siellä työskentelystä. Kurssien johtajat kertoivat kurssiensa valmisteluista ja toteutuksen suunnitelmista. Kaikki oli siis valmista! Ei suinkaan ihan vielä! Vaan viittä vaille valmista, sillä töitä oli jäljellä. Kurssien koulutusten valmistelut vaativat vielä loppusilausta. Muonitus-, majoitus- ja kuljetustehtävissä havaittiin myös olevan tekemistä. Avajais- ja päättäjäis- sekä illanvieton ohjelmat vaativat varmistuksia harjoituksen johtajalla ja varajohtajalla näytti puuhaa edelleen riittävän. Tiedottajalla oli työtä tiedossa mm. harjoituksen lehtien suunnittelussa ja juttujen kirjoittamisessa. Teksti: Ritva Pirinen Savoon on halavatun helppo matkustaa tai männä ohi. Pelkkä Viitostien varsi tarjoaa varsinaisia maakuntahelmiä, Savon rata kiskoo niin Mikkeliin kuin Kuopijjoonkin mänijöitä. Kallavesj on suarineen ja salamineen osa Saimaata ja samantien muailman kaikkia meriä ja Euroopan suurinta järvialuetta, jota Lakeland Finlandinakin mainostetaan. Tavastiekin on avarasti auki. Karjalan lennoston Hornettien suojaama Kuopion uusittu lentoasema on suomalaisittain kansainvälistä tasoa. Varkaus, Mikkeli ja Savonlinna kansallisia ilmalaivalaitureita. Uusi seleviytymisopas Savossa, toim. Seppo Roth, Olavi Rytkönen 9
palohenkilöstöstä ja sairaankuljetushenkilöstöstä aina pelastusalan asiantuntija- ja erilaisiin johtotehtäviin. Pelastusalan opinnot aloittaa Kuopiossa vuosittain runsaat kaksisataa naista ja miestä. Alan työllisyystilanne on erinomainen. Kuopio nousi runsas vuosi sitten kansainvälisen turvallisuuskoulutuksen ja tutkimuksen keskuskaupungiksi. Kaupungissa aloitti toimintansa tuolloin Kansainvälinen Kriisinhallintakeskus, Crisis Management Centre. Kriisinhallintakeskus järjestää kansainvälistä turvallisuus- ja siviilikriisinhallintakoulutusta ja tutkimusta eri puolille maailmaa suuntautuviin siviilikriisinhallintatehtäviin, tänä vuonna esimerkiksi Bosniaan ja Afganistaniin. Kolmannen sektorin järjestämä vapaaehtoinen turvallisuuskoulutus ja turvallisuustoiminta on ollut kaikissa kunnissamme jo vuosikymmeniä se perusta, jolle turvallisuustyötä on hyvä rakentaa. Tätä perustyötä on myös Kallavesj 08 turvallisuusharjoitus. Naisten turvataidot hyödyksi koko maalle Kiitän Naisten Valmiusliittoa ja muita harjoituksen vapaaehtoisjärjestäjiä arvokkaasta työstä kansalaisten arjen turvallisuuden parantamiseksi. Naisten turvataidot ovat koko maan turvatyön korvaamaton voimavara. Kuopiolla on tänä vuonna kunnia toimia ensimmäistä kertaa Naisten Valmiusliiton vuotuisen turvallisuuskoulutustapahtuman sijaintikaupunkina. Tätä valtakunnallista koulutusta on järjestetty nyt yli kymmenen vuoden ajan. Turvallisuusharjoitus pidetään Kuopiossa ja kaupungin lähialueilla. Petteri Paronen Kuopion kaupunginjohtaja Kuopio on järvi-suomen tärkein kasvukeskus ja elinvoimainen, lähes 92 000 asukkaan yliopistokaupunki. Kaupunkimme on profiloitunut viime vuosina myös valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi turvallisuusalan koulutuskaupungiksi. Kuopiossa sijaitseva valtakunnallinen Pelastusopisto kouluttaa maahamme vuosittain turvallisuusalan erikoistyöntekijöitä 10
Arvoisat Kallavesj 08 -harjoituksen osanottajat Siilinjärven kunta toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi Siilinjärvelle Karjalan Lennostoon pitämään harjoituksianne. Toimintanne ansaitsee täyden tuen myös kunnallisen toiminnan näkökulmasta. Jäsenjärjestönne edustavat tahoja, jotka auttavat ihmisiä selviytymään arjen ongelmista ja häiriötilanteista. Samalla toimintanne tähtää myös laajemmin yhteiskunnan kriisi- ja poikkeustilanteiden mahdollisimman hyvään hallintaan. Harjoituksenne antavat valmiuksia toimia tositilanteessa olipa kysymys konkreettisista toimenpiteistä tai oikean asenteen luomisesta mahdollisia uhkia vastaan. Toivotan harjoituksellenne mitä parhainta menestystä! Seppo Piirainen vt. kunnanjohtaja 11
Tärkeä taustatukemme Helena Koulutussihteeri Helena Manner tekee hyvin monipuolista asiakaspalvelutyötä MPK:n PohjoisSavon piiritoimistolla Kuopiossa. Kursseille ilmoittautumisten vastaanotto, erilaiset kurssijärjestelyt ja materiaaliasiat kuuluvat hänen päivittäiseen työhönsä. Kallavesj 08 -harjoituksen valmistelussa Helena on myös ottanut vastaan kurssilaisten ilmoittautumisia, vastaillut erilaisiin kursseja koskeviin kyselyihin ja on rekisteröinyt kurssilaiset harjoituksen tietojärjestelmään. Häneltä olet saanut postia - harjoituskirjeen. Helena toimii tärkeänä taustatukena kurssien johtajille ja koko harjoitusorganisaatiolle monistaen ja kooten kursseilla tarvittavaa materiaalia. Teksti: Ritva Pirinen 12
SUOMEN SODAN TAISTELUTANTEREITA HARJOITUKSEN LÄHIALUEILLA Kaksisataa vuotta sitten eivät olot olleet Kuopio-Siilinjävi-seudulla näin rauhalliset kuin tänä päivänä. Täällä käytiin silloin Suomen sodan taisteluita. Suomen sota syttyi keisari Napoleonin ja tsaari Aleksanterin kahdenkeskisen sopimuksen seurauksena. Sopimuksessa Aleksanteri lupautui pakottamaan Ruotsin ns. mannermaasulkuun viime kädessä sotatoimien voimalla. Kun Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ei suostunut Venäjän ehdotukseen, hyökkäsi Venäjä Suomeen helmikuussa 1808. Sandelsin patsas Toivalassa hyökätessä Kuopioon kaikki kynnelle kykenevät kaupungin asukkaat pakenivat maaseudulle. Valloittajat ottivat kaupunkilaisten asuntoja ja ruokavarastoja käyttöönsä. Kaupunkia ei poltettu, mutta monet rakennukset kärsivät pahoja vaurioita. Taloja hajotettiin polttopuiksi ja huonekaluja rikottiin. Liikkuvan sotaväen mukana myös kulkutaudit levisivät. Sota vaikutti Kuopion seudulla myös tavallisten ihmisten elämään, koska alueella käytiin merkittäviä taisteluita sodan alkuvaiheissa. Kahden armeijan sotilaat tyhjensivät paikallisten asukkaiden ankaralla työllä kokoamat ruokavarastot ja hajottivat heidän kotejaan. Savon Prikaati kävi taisteluja Kuopion Jynkässä ja Siilinjärven Toivalassa. Sodan ensimmäinen suurempi taistelu käytiin Kuopion Jynkänlahdella maaliskuun puolivälissä 1808, missä kapteeni Dunckerilla miehineen oli tehtävänä viivyttää venäläisiä. Ankarien taistelujen jälkeen venäläiset valloittivat Kuopion. Toivalassa puolestaan käytiin kiivaita taisteluja eversti Sandelsin johdolla. Venäläisten ylivoiman edessä Sandels joutui siirtymään joukkoineen Iisalmen alueelle, missä käytiin Vänrikki Stoolin tarinoista kuuluisaksi tullut Koljonvirran taistelu. Isoista taloista tehtiin sairaaloita. Taisteluissa haavoittuneita ja sairaita hoidettiin lisäksi yksityiskodeissa. Tässä työssä tarvittiin avuksi vahvoja ja monitaitoisia naisia. Alueemme naisten jämäkkyydestä kertoo kuuluisien kuvataiteilijaveljesten von Wrightien suvussa säilynyt tarina topakasta isoäiti Anna Christinasta. Vanharouva oli jyrkästi kieltäytynyt antamasta venäläisille sotilaille viljaa Haminalahden kartanon varastoista. Ja siihen oli sotilaiden tyytyminen. Suomen sota aiheutti pitkän taantuman nuorehkon kaupungin vireään kehitykseen. Suomen hävittyä sodan, jäi myös Kuopioon venäläinen varuskunta 1820-luvulle asti. Kuopiolaisten rauhallinen arki järkkyi Sodan hävitys kosketti kuopiolaisia. Tavallisten ihmisten arjen turvallisuus mureni. Mitenkähän hyvin silloiset ihmiset olivat varautuneet onnettomuus- ja kriisitilanteisiin? Venäläisten Teksti: Ritva Pirinen, Pohjois-Savon museoiden yhteinen internetsivusto 13
KUKA KUKIN ON? Seuraavilla sivuilla esittelemme harjoituksen johdon ja kurssien johtajat HARJOITUKSEN JOHTO Harjoituksen johtaja Irma Kärkkäinen Harjoituksen varajohtaja Aila Nurmi HARJOITUKSEN TOIMISTO Toimistopäällikkö Raija-Liisa Flink Kuljetus Katri Viskari Maisa Tiirikainen 14 Tiedotus Ritva Pirinen
HUOLTOTOIMISTO Huoltopäällikkö Arja Sepponen Majoitus Anne Matilainen Muonitus Riitta Nykänen KURSSIEN JOHTAJAT Viestintätaidot Eira Mustonen Toimintakyky kriisitilanteessa Aija Koivunen 15 Koti turvalliseksi Riitta Huittinen
Väestönsuojelu Riitta Hirvonen Kenttälääkintä Merja Antikainen Kouluttamisen perusteet Tarja Heiskanen (kuva puuttuu) Maastotaidot Elina Savolainen Kuopion ja Siilinjärven lyhyt esittely: Kuopio on piäkaapunki, vaikka vuoden 1996 lääniuudistuksessa itäsavolaisen ministeri Jouni Backmanin äänin se menetti oman läänin. Minna Canthin kaupungissa on monta kulttuurikanttia. Musiikkikeskuksen akustiikka kelpaa muillekin kuin omalle kaupunginorkesterille. Nimekäs historiallinen kuvataide on saanut jatkuvasti jatkajia, pensselin lisäksi tasokasta kuvataidetta on nähtävissä Viktor Barsokevitschin valokuvakeskuksessa. Teatteritarjonnankaan ei tarvitse hävetä kansallisessa kisassa. J.V. Snellman asui sen verran pääkaupunkipaossaan Kuopiossa, että suurmiehelle kehdattiin nimetä katu, kasata kotimuseo, pystyttää patsas ja perustaa seura. Kansainvälisesti merkittävintä nykykulttuuria on tarjolla keskikesällä, jolloin reilun viikon Kuopio tanssii ja soi vaihtuvissa maailman rytmeissä. Tanssitaiteilija Jorma Uotisen johtajuuden myötä korkealentoisen baletin rinnalle tuli entistä enemmän koko kansan tapahtumia. Siilinjärvi sijaitsee Kuopion kuppeessa, eikä suostu kuntayhtymään. Koska savolaisuus on tarinoita, alueen 18+18 -reikäisen päägolf-keskuksen nimi on Tarinaharju. Keskiluokkaisempina perhekohteina ovat tarjolla Kasurilan laskettelurinne ja Fontanella-kylpylä, joihin kumpaankin turisti voi sesonkiaikana mahtua kuopiolaisten ja venäläisten sekaan. Kuopion ja Siilinjärven väli on yks sujjaus, 25 kilometriä pelkkää moottoritietä. Uusi seleviytymisopas Savossa, toim. Seppo Roth, Olavi Rytkönen 16
TIEDOTTAJAN TERVEISET Hyvät Kallavesj 08 -harjoituksen osallistujat! vastuu viestiemme ymmärtämisestä on yksin kuulijalla tai lukijalla. Jos keskustelemassa on kaksi savolaista, saatetaan keskustelussa esittää kysymys, joka ei ole kysymys ja antaa vastaus, joka ei ole vastaus. Eihän juttu siitä mihinkään etene, ja satunnainen kuulija on ihan ymmällään Hyvät Kallavesj 08 -harjoitukseen osallistujat, toivottavasti te kuitenkin ymmärrätte meitä ja meidän viestejämme! Kädessänne on ensimmäinen harjoituksen lehti. Lehden sisältö koostuu tervehdyksistä, harjoituksen järjestäjien esittelyistä sekä muutamasta jutusta. Lehden lopusta löydätte Tietotori -palstan, johon on koottu tärkeitä tiedotusluonteisia asioita. Lehden muut numerot puolestaan kertovat enemmän harjoituspäiviemme tapahtumista. Vaan mistä löytyi harjoituksellemme nimi Kallavesj? Nimi tulee Kallavesi-järvestä, joka ympäröi Kuopion kaupunkia. Kallavesi on meille järven äärellä asuville hyvin tärkeä elämän elementti. Se antaa meille monipuolista virkistystä ja voimaa. Uinti, kalastus, veneily, hiihto, luistelu listaa voisi jatkaa paljon pidemmäksi. Joillekin Kallavesi antaa työn ja elannon. Kallavesi on lainannut monelle merkittävälle tapahtumalle tai tuotteelle nimensä aiemminkin. Vanhempaa perua on Kallavesj -laulu, jonka Aaro Johannes Jalkanen kirjoitti jo 1900-luvun alkupuolella. Uudempia puolestaan ovat Kallavesj-venenäyttely, Kallavesj-hölökkä, Kallavesj-ravintola, Kallavesj-taideteos sekä Kallavesj-viinit. Ja nyt sitten on tämä meidän Kallavesj 08 NASTA-harjoitus. Tätä tekstiä kirjoittaessani oli vielä viikko aikaa harjoituksen alkamiseen. Karjalan Lennostossa käydessäni kuvittelin mielessäni, miltä Lennoston tiloissa ja koko harjoitusalueella näyttää, kun sinne saapuu yli 200 naista noutamaan varusteita ja majoittumaan. Tilat täyttyvät ja tunnelma tiivistyy. Naiset siis valtaavat Rissalan! Paikalle saapuu naisia eri puolilta Suomea. Suurin osa osallistujista tulee Pohjois- ja Etelä-Savosta sekä PohjoisKarjalasta. Pohjoisimmat osallistujat tulevat Oulu-Kempele-suunnalta ja eteläisimmät TurkuHelsinki-alueelta. Osallistujia on myös mm. Kajaanista, Joensuusta, Outokummusta, Iisalmesta, Varkaudesta, Mikkelistä, Jyväskylästä, Mäntyharjulta, Kesälahdelta, Imatralta, Lappeenrannasta, Lahdesta, Vantaalta ja Espoosta. Mistä päin tulettekin, on hienoa, että olette nyt täällä osallistumassa Kallavesj 08 -harjoitukseen! Toivotan teille oikein antoisaa viikonloppua arjen turvallisuusasioiden äärellä! Tavataan, kun kiertelen harjoitusalueella juttuja tekemässä! Kun tiedossamme oli, että saamme osallistujia eri puolilta Suomea, valitsimme tekstien joukkoon joitakin savolaisia sutkauksia. Meille savolaisille on tyypillistä se, että luomme monesti sanallista tilannehuumoria erilaisista asioista ja tapahtumista. Sanotaan myös, että me savolaiset olemme joskus vaikeaselkoisia. Täälläpäin ollaan kuitenkin sitä mieltä, että Ritva Pirinen harjoituksen tiedottaja PS. Vuan jos teillä on jottae asijoo, niin suap sitä pirraattoo tähän numeroon 050 30 67 951 17
esimerkiksi sairauskohtaus ja tapaturma, tulipalo, pommiuhka, ryöstö tai kaasuonnettomuus ja myrskytuhot. Ne voivat olla myös kansallisia, kuten ydinvoimalaonnettomuus, taloudellinen kriisi tai laajamittaisen maahanmuuton uhka. Kansainvälisetkin uhkat voivat koskettaa toteutuessaan kansalaisiamme. Kansainvälinen taloudellinen kriisi, pandemia, luonnonkatastrofit, terroriiskut ja sodat tästä esimerkkeinä. YETT-STRATEGIA TURVAA ARKEAMME Naisten Valmiusliiton suurharjoituksiin osallistuvat naiset ovat kiinnostuneita lisäämään tietojaan ja taitojaan, jotta osaisivat toimia oikein arjen turvallisuutta uhkaavissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Mutta millä tavoin meidän yhteiskuntamme on varautunut kohtaamaan tällaisia uhkia? Tämä asia selviää, kun tutustumme Valtioneuvoston vuonna 2006 antamaan periaatepäätökseen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategiaan. Strategia velvoittaa kaikkia hallinnonaloja varautumaan onnettomuus- ja kriisitilanteisiin. Se kertoo eri viranomaisten yhteistoimintamallista, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan yhteiskuntamme turvallisuusuhkia. YETT-strategia velvoittaa viranomaiset yhteistyöhön Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiaa koordinoi valtiovarainministeriö sekä jokainen ministeriö omalla hallinnon alallaan. Näiden toimintaa ohjaavat lisäksi erilaiset normaali- ja poikkeusolojen lait ja säädökset. YETT-strategia velvoittaa viranomaiset tekemään yhteistyötä elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Strategia määrittää seitsemän elintärkeää toimintoa, jotka halutaan turvata. Näitä ovat valtion johtaminen kansainvälinen toiminta valtakunnan sotilaallinen puolustaminen sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen talouden ja infrastruktuurin toiminta väestön toimeentuloturva ja toimintakyky henkinen kriisinkestävyys Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisella halutaan varmistaa meille suomalaisille elämisen mahdollisuudet turvallisessa ympäristössä itsenäisessä Suomessa uhkatekijöistä huolimatta. Jos uhkatilanne toteutuu, viranomaiset ovat varautuneet etukäteen ja osaavat toimia. YETTstategian myötä myös naisille on avautumassa uusia mahdollisuuksia osallistua tähän työhön. Mikä meitä uhkaa? Valtion toiminnan ja itsenäisyyden kannalta on tärkeää, että Suomen ylimmällä johdolla on kyky tehdä päätöksiä ja johtaa eri ministeriöiden ja hallinnonalojen toimintaa. Päätöksenteon tueksi johto tarvitsee koko ajan oikeaa ja ajankohtaista tietoa yhteiskuntamme olosuhteista ja tilasta. Valtio ja kunnat sekä niiden alaiset virastot ja laitokset kuin myös yksityiset yritykset, organisaatiot ja asunto-osakeyhtiöt ovat varautuneet niin normaali- kuin poikkeusolojen kriisitilanteiden varalle. Tästä kertovat näiden tahojen laatimat varautumis-, turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat. Näissä suunnitelmissa on nostettu esiin kunkin tahon omat erityiset uhat ja riskit, joihin on varauduttu mm. erilaisilla toimintaohjeilla ja materiaalivarastoinnilla. Uhkat voivat olla hyvin paikallisia, kuten Suomi on pieni pohjoinen valtio, joka on vahvasti riippuvainen ulkomaista ja ulkomaankaupasta. Me olemme osa Euroopan Unionia. 18
YETT-strategialla halutaan turvata Suomen kykyä pitää yhteyttä ulkomaihin, harjoittaa monipuolista ulkomaankauppaa ja varmistaa Suomen näkökantojen huomiointi EU-päätöksiä tehtäessä. Tavoitteena on myös pitää yllä valmiuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. yhteenkuuluvuuden lisäämisellä, koulutuksella ja viestinnällä. Henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa Naisten Valmiusliiton Nastaharjoitukset ovat olleet merkittäviä. Harjoitukset ovat lisänneet naisten tietoja arjen turvallisuusuhkista ja niihin varautumisesta. Naiset ovat pääseet harjoittelemaan ja kehittämään arjen kriisitilanteissa tarvitsemiaan taitoja. Harjoituksissa on syntynyt naisten välille ystävyysverkostoja, joita on mahdollista hyödyntää myöhemmin. Nasta-harjoitukset ovat myös kasvattaneet maanpuolustustahtoa naisten keskuudessa. Harjoituksissa saamansa tiedot, taidot ja maapuolustustahdon naiset vievät mukanaan omaan arkeensa. Voidaankin sanoa, että nämä harjoitukset luovat hyvää pohjaa ja perustaa yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen jatkumiselle. YETT-strategian sotilaallisessa osassa on varauduttu ehkäisemään ja torjumaan poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen painostuksen vaikutuksia sekä sotilaallisen voiman käyttöä. Sisäistä turvallisuutta ylläpitämällä halutaan turvata kansalaiset rikoksien, onnettomuuksien ja ympäristökatastrofien varalta. Rajaturvallisuusjärjestelmällä hallitaan maahantuloa sekä torjutaan ihmiskauppaa ja salakuljetusta. Taloudellisen toiminnan alueella halutaan turvata ihmisten ja eri organisaatioiden mahdollisuus tyydyttää tarpeitaan ostamalla erilaisia tavaroita ja palveluja. Viranomaisten yhteistyöllä turvataan väestön tarpeiden tyydyttäminen sellaisessakin tapauksessa, missä markkinoiden oma toimita ei tuota riittävää huoltovarmuutta. Pidetään yllä erilaisia teknisiä rakenteita ja organisaatioita, jotta kuljetukset pelaavat ja elintarvike- ja vesihuolto turvataan. (Lisätietoja: www.yett.fi ) Teksti: Ritva Pirinen Väestölle turvataan myös elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja huolenpito. Sosiaaliturva sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus ovat tässä avainasemassa. Kun kaikille kansalaisille turvataan nämä palvelut, edistetään sillä tasa-arvoisuutta, ihmisten itsenäistä selviytymis- ja toimintakykyä sekä estetään syrjäytymistä. INSINÖÖRITOIMISTO SAVOLAINEN OY SUUNNITTELU-VALVONTA-RAKENNUTTAMINEN RAKENNUSALAN AM M ATTILAINEN IISALM ESTA Ilvolankatu 36, 74120 Iisalmi P. 017-8211 511 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton jäsen s av olainen@ins ts to-s av olainen.f i Elintärkeänä nähdään myös se, että meillä suomalaisilla on kykyä kestää turvallisuuttamme uhkaavat kriisitilanteet ja niihin liittyvät henkiset paineet. Henkistä kriisinkestokykyä voidaan pitää yllä ja kehittää mm. sosiaalisen 19
SUOMALAISTURISTIEN BUSSITURMA ESPANJASSA OLI YETTSTRATEGIAN TOIMIVUUDEN ERÄS TOTUUDENHETKI Eri viranomaistemme yhteistyön toimivuus joutui koetukselle, kun suomalaisia turisteja kuljettanut linja-auto joutui onnettomuuteen Espanjassa 19.4.2008. Maamme viranomaiset ovat varautuneet auttamaan myös silloin, jos suomalaisia kohtaa tällainen iso onnettomuus maamme rajojen ulkopuolella. Nimenomaan ulkoministeriön kriisikeskuksen tulee joka hetki olla valmis hoitamaan tällaisia kansalaisiamme uhkaavia onnettomuuksia. Aasiassa sattunut tsunamionnettomuus opetti, että ulkoministeriöllä tulee olla selkeät suunnitelmat ja toimintatavat, jotta voidaan heti reagoida tapahtuneisiin onnettomuuksiin. LIPO-KOULUTUS ANTAA TIEDOT JA TAIDOT TOIMIA POLTTONESTEIDEN SÄÄNNÖSTELYN LUPAKÄSITTELIJÄNÄ Pitkäaikainen vakava kriisitilanne Suomessa saattaisi johtaa siihen, että jouduttaisiin säännöstelemään polttonesteiden käyttöä. Liikenne- ja viestintäministeriö on ottanut käyttöön vuonna 2006 uuden valmiusohjeen. Sen mukaan Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöjen jäseniä voidaan kouluttaa ja varata hoitamaan tieliikenteen polttonestesäännöstelyyn liittyvää lupakäsittelyä. Onnettomuus tiedon tultua Aurinkomatkojen toimistosta otettiin heti yhteyttä ulkoministeriön kriisikeskukseen. Ulkoministeriö otti asian hoitoonsa ja oli yhteydessä pääministeriin ja koko valtioneuvostoon. Päätöksenteon tueksi valtion johto tarvitsee tällaisessa tilanteessa oikeaa ja ajankohtaista tietoa. Samalla on tärkeää, että asiasta tiedotetaan avoimesti. Kallavesj 08 -harjoituksen toimistopäällikkö Raija-Liisa Flink on osallistunut LIPOkoulutukseen. Koulutus toteutettiin Pelastusopistolla. Se oli kaksipäiväinen, tiivis paketti., kertoo Raija-Liisa. Koulutuksen sisältö oli todella mielenkiintoinen. Meille opetettiin, miten Suomen huoltovarmuus on järjestetty, ja miten eri viranomaiset ovat siinä työssä osallisena sekä millaiseen lainsäädäntöön huoltovarmuutemme ylläpito perustuu. Erityisesti pureuduttiin Suomen polttoainehuollon järjestelyihin sekä polttonesteiden säännöstelyjärjestelmään ja säännöstelytekniikkaan. Koulutuksessa harjoiteltiin lupien käsittelyä ja opiskeltiin sitä, miten polttonesteiden säännöstelyä valvotaan. Pääministeri Matti Vanhanen ja ulkoministeri Alexander Stubb kertoivat ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa siitä, miten ja millaisen yhteistyön viranomaiset olivat heti tiedon saatuaan. Tästä esimerkkeinä olivat kriisiavun järjestäminen omaisille sekä erilaisten asiantuntijoiden (mm psykologit ja uhrien tunnistamiseen erikoistuneet henkilöt) lähettäminen onnettomuuspaikalle. Teksti: Ritva Pirinen 20
Raija-Liisa Flinkin, kuten muidenkin koulutettujen naisten tiedot on kirjattu Naisten Valmiusliiton henkilörekisteriin. Koulutetut ovat sitoutuneet tarvittaessa suorittamaan lupakäsittelijän tehtävää. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos maahamme tulee tällainen vakava kriisitilanne, jossa on tarpeen säännöstellä polttonesteitä, niin silloin meidän koulutettujen on varauduttava lähtemään töihin. Toimimme poliisien apuna, mistä syystä käsky työhön lähtemisestä tulee poliisilta., kertoo RaijaLiisa. Mikäli olette kiinnostuneita tällaisesta koulutuksesta, niin lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeet löydätte Naisten Valmiusliiton nettisivuilta (www.naistenvalmiusliitto.fi ). Seuraavat koulutukset toteutetaan syyskuussa Tampereella ja marraskuussa Kuopiossa. Koulutukseen pääsyn edellytyksiä ovat täysiikäisyys, hyvä kunto ja paineensietokyky sekä hyvä suomen kielen taito. Koulutukseen hyväksytty ei voi olla varattuna muihin poikkeusolojen tehtäviin. Teksti: Ritva Pirinen TÄRKEETÄ TIETOO! Jos sinulle sattuu jokin pieni vahinko (= pienj huaverj) tai on hätätilanne, niin täällä Savossa ymmärrämme parhaiten avuntarpeesi, kun pyydät tai huudat Aattakee! (= Apua!) tai Hakekee liäkärj ja joutuin! (= Noutakaa nopeasti lääkäri!) Jos taas hätä on toisenlainen, ymmärrämme parhaiten kun kysyt Oesko tiällä vessoo jossaen? (= Missä on wc?) 21
TIETOTORI PERJANTAIN OHJELMA: ENSIAPU PÄIVYSTÄÄ! 11.00 13.00 Kurssilaisten saapuminen ja varustaminen 11.00 13.30 Kurssilaisten lounas 14.00 15.00 Kurssien avaukset 15.15 15.30 Avajaiset 15.30-17.00/17.30 Koulutus 17.00 18.00/17.30 18.30 Päivällinen ryhmittäin 18.00/18.30 21.00 Koulutus 21.00 Iltapala 21.00 24.00 Sauna 22.00-06.00 Ei häiritä toisia Ensiavussa päivystävät 24 h Anja Kemppainen, puh. 050 336 9740 Leena Sorvali, puh. 040 865 0531 RISSALAN SOTILASKOTI Avoinna - perjantaina klo 10-22 - lauantaina klo 10 22 - sunnuntaina klo 10-16 Tervetuloa! HARJOITUKSEN TOIMISTO PÄIVYSTÄÄ 24 H! AVAJAISET: Toimistopäällikkö Raija-Liisa Flink p. 0400 683 701 Järjestyminen Lipunnosto Tiedottaja Ritva Pirinen p. 050 30 67 951 Karjalan Sotilassoittokunta Tervehdykset Harjoituksen johtaja Irma Kärkkäinen Maaherra Anneli Taina, Naisten Valmiusliitto Karjalan Lennoston edustaja Karjalan Lennosto 017 181 5111 22
RUOKALISTA: HUOM! Lounas: Lihamureketta ja perunoita herkkusienikastikkeella Tuoresalaatti Sitruunamousse Harjoituksen lehdet julkaistaan Naisten Valmiusliiton internet-sivuilla. Mikäli et halua valokuvaasi julkaistavan, ilmoita siitä tiedottaja Ritva Piriselle puh. 050 30 67951. Päivällinen: Kierrepasta carponara-kastikkeella Porkkana-mandariinisalaatti Mahdolliset lauantain lehteen tulevat jutut ja tiedotteet yms. Ritva Piriselle harjoituksen toimistoon perjantaina klo 16 mennessä. Kallavesj-harjoituksen pikeepaitoja myynnissä harjoituksen toimistossa! Hinta 25 euroa. KARJALAN LENNOSTON PERINNEHUONE majoitusrakennuksen alakerrassa Avoinna sopimuksen mukaan. Kurssilaiset voivat esimerkiksi yhtenä ryhmänä varata tutustumisajan Ossi Piriseltä, puh. 040 724 0650 23
HARJOITUSTAMME OVAT TUKENEET SIILINJÄRVEN KUNTA PL 5 71801 SIILINJÄRVI w w w.siilinjarvi.fi 24