tarjoaa uuden näkökulman kielenopetukseen on innovatiivinen & toiminnallinen yhdistää visuaalisia, auditiivisia ja fyysisiä taiteenmetodeja huomioi erilaiset oppimisen kulttuurit täydentää perinteisiä oppimismenetelmiä on kokemusperäinen kouluttaa suomenkielen opettajia tuntee monikulttuurisuuden on Kansainvälinen taidekeskus Kassandran hallinnoima erityishanke
Kotisuomi pähkinänkuoressa Kainvälinen taidekeskus Kassandran kotouttamishanke Kotisuomi aloitti toimintansa sisäasiainministeriön hallinnoiman EU:n kotouttamisrahaston tuella elokuun puolivälissä vuonna 2012. Vahvistuksekseen hanke sai yhteistyötahot Zodiak - Uuden tanssin keskuksen, Lahden Kansanopiston, Kotkan kaupungin ja Karelia Ammattikorkeakoulun (entiseltä nimeltään Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu). Hankkeen toiminnassa keskeistä oli kehittää maahanmuuttajille suunnatun suomen kielen opetuksen tueksi luovia oppimismenetelmiä. Hankkeen Joensuussa, Haminassa ja Lahdessa järjestetyissä kahden päivän pituisissa koulutuksissa hyödynnettiin Kassandran edellisessä kotouttamishankkeessa toimiviksi todettuja toiminnallisia menetelmiä. Kotisuomi -hankkeen koulutukset suunnattiin erityisesti S2 (suomi toisena kielenä) -opettajille ja aikuisten maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ohjaajille ja neuvonantajille. Kotisuomea edeltäneen luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajanaisille taide- ja kielityöpajoja tarjonneen Koivu ja Tähti - hankkeen lopputuloksena oli voitu todeta taiteellisen lähestymistavan puuttuvan täysin etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella maahanmuuttajille tarjotusta kielenopetuksesta. Idea valtakunnallisena toteutettavaan hankkeeseen sai alkunsa. 2
Kaikkiaan Kotisuomi -koulutuspäivät keräsivät 68 osallistujaa. Koulutuksien aikana Kassandran ammattitaiteilijat havainnollistivat kuinka soveltaa kehollisia ilmaisu- ja taideharjoituksia kielenopetukseen huomioonottaen tavallisen luokkaympäristössä tapahtuvan koulutuksen vaatimukset. Koulutuksissa opittiin välineitä mm. kehon herättelyyn kehonhallinta- ja ääniharjoitusten avulla ja ryhmäytymiseen luottamusharjoitusten avulla. Samalla tutustuttiin improvisaatio- ja draamaharjoituksiin sekä teatterileikkeihin, joiden avulla sanaston laajentaminen, kielioppi ja uuden kielen käyttäminen arkisissa tilanteissa onnistui luontevasti. Koulutuksissa keskityttiin erityisesti teatteri- ja tanssitaiteen tarjoamiin keinoihin. Koulutuspäivien yhteenvetona ja antina koottiin Kassandran kotisivuille yhteensä 50 taideharjoitusta sovellettaviksi erilaisiin tilanteisiin ja kohderyhmiin. Tähän yhteenvetoon on kerätty muutamia suosituimpia esimerkkejä. Lisää harjoituksia ja aiheeseen liittyviä lähteitä voi löytää Kassandran verkkosivuilta www.kassandra.fi/erillishankkeet/kotisuomi. 3
TANSSIHARJOITUKSISTA Bollywood -tanssin anti Bollywood -tanssi hyödyntää perinteistä intialaista tanssitekniikkaa, jossa liikkeet kuvaavat tarinaa ja sen yksityiskohtia. Mudra -liikkeet ovat olennainen osa Bollywood-tanssia. Mudra tarkoittaa intialaiseen tanssiin kuuluvia käsillä tai sormilla tehtäviä symbolisia eleitä ja liikkeitä. On olemassa satoja erilaisia mudra-liikkeitä, joista jokaisella on tarkoituksensa samaan tapaan kuin viittomakielessä. Ohjaaja tai ryhmä keskenään voi keksiä omia esimerkiksi tunteita kuvaavia liikkeitä ja rakentaa niistä tarinan valittuun musiikkiin. Koreografiassa voi esimerkiksi hyödyntää uusia juuri opittuja sanoja, verbejä tai fraaseja. On hyvä muistaa, että Bollywood on toki vain yksi monista tanssilajeista, joita hyödyntää. Eri maiden kansantansseista voi ottaa vaikutteita ja samalla tutustua uuteen kulttuuriin. Musiikin tahdissa liikkuminen ei ainoastaan ole hauskaa, vaan se myös rentouttaa ja samalla herättää kehoa ja mieltä. Avautuakseen uuden oppimiselle onkin ensisijaista saada keho vastaanottavaiseksi. DRAAMAHARJOITUKSISTA Tarinan rakentaminen pähkinänkuoressa Prosessidraama on hyödyllinen kielenopetuksen työkalu erityisesti säännöllisesti kokoontuvan ryhmän kanssa. Tarinan rakentaminen yhdessä herättää mielikuvituksen ja rohkaisee uskaltamaan ja keskustelemaan. Draamatarinan rakentaminen aloitetaan impulssista. Impulssi voi olla kuva, esine tai rytmi. Impulssista voidaan aloittaa luomaan esimerkiksi päähahmoa. Päähahmon rakentamisessa auttaa myös roolikuvan piirtäminen parin kanssa tai ryhmässä. Millainen henkilö on, minkälaiset hiukset, minkä ikäinen, mistä hän tulee jne? Tarinassa tärkeää on myös ympäristö; millainen paikka, onko siellä kuuma, mitä sieltä löytyy jne. Tarinaan liittyvien esineiden avulla voidaan luoda tietynlainen ilmapiiri. Miksi juuri tämä esine on tärkeä päähahmolle? Ryhmän kielitasosta riippuen voidaan esittää erilaisia kysymyksiä, joiden perusteella kehittyy ensin päähahmo ja pikkuhiljaa loputkin tarinasta. Tarinaa rakentamalla voi käsitellä erilaisia arkielämän tilanteita samalla uutta oppien. 4
Lyhyitä harjoituksia 1) FA! Luodaan piiri ja ryhdytään liikuttamaan lanteita (luovuus lähtee lanteista). Ohjaaja neuvoo tehtävän ja kolmeen laskien huudetaan yhtäaikaisesti FA! (ja heitetään samanaikaisesti kädet ilmaan). Toistetaan sama silmät kiinni ilman ohjeita ja yritetään huutaa yhtä aikaa FA! Onnistuuko hetken aistiminen? Harjoitus on tehokas lämmittely- ja äänenavaamisharjoitus, joka luo positiivisen ilmapiirin. FA! -äänen sijaan voi ottaa mukaan suomalaisia lyhyitä sanoja kuten moi, hei, yö, jne. 2) 1-2-3 Lasketaan kolmeen yhdessä parin kanssa, niin että seuraava numero sanotaan vuorotellen. Muutaman toiston jälkeen ei yhtä sanota vaan taputetaan sen sijaan (taputus-kaksi-kolme). Sitten otetaan numero kaksi pois ja sen sijaan napsautetaan sormia (taputus-napsautus-kolme). Viimeisenä ei sanota kolmeakaan, vaan poljetaan jalkaa sen sijaan. Harjoitusta voi soveltaa ottamalla numeroiden sijalle minkä sanan tahansa. Harjoitus tukee etenkin keskittymistä ja vahvistaa parityöskentelyä. 5
3) Emo ja poikanen Luodaan parit. Toinen parista leikkii emoa ja toinen poikasta. Poikanen laittaa silmät kiinni ja seuraa emonsa tekemää ääntä. Ääni voi olla mitä tahansa valittu ääni, sen ei tarvitse olla tietty sana, vaan esim. miau. Äänen tulee pysyä samana, jotta poikasta esittävä voi tunnistaa emonsa äänen muiden joukosta. Harjoitus auttaa rakentamaan luottamusta, avaamaan aisteja sekä vastaanottamaan ohjeita. Ilman myönteistä asennetta ja yhteishenkeä oppilaan reseptio ei vahvistu. 4) Mikä eläin olet? Luodaan piiri. Jokainen sanoo ensin nimensä, keksii nimensä alkukirjaimella alkavan eläimen itselleen ja tekee eläintä kuvaavan liikkeen (esim. Kati niin kuin kissa). Seuraava henkilö piirissä matkii liikkeen, minkä jälkeen sanoo nimensä ja liittää siihen oman liikkeen. Harjoituksen myötä tutustuminen tapahtuu hilpeästi. Liikkeen lisääminen tukee kehomuistin vahvistamiseen, jonka tuloksena toisten nimet jäävät paremmin mieleen ja myös uudet sanat (tässä tapauksessa eläinten nimet) eivät unohdu heti. 6
5) Riviin Luokka jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmät kilpailevat siitä kumpi muodostaa nopeammin rivin iän, pituuden tai vaikkapa nimen alkukirjaimen perusteella. Ohjaaja määrää perusteen riviin asettumiselle ja ryhmäläiset kyselevät sen mukaan toisiltaan esimerkiksi minkä ikäinen toinen on. Yksinkertainen ja leikillinen tehtävä auttaa tutustumaan ja rohkaisee kysymyksen muotoilun harjoittelemista. 6) Huivin 101 käyttötarkoitusta Pienissä piireissä (3-4 henkeä) kierrätetään esinettä, jolle jokainen keksii uusia käyttötarkoituksia ja näyttää ne muille. Esimerkiksi kampa voi esittää kännykkää, peiliä, tyynyä jne. Käyttötarkoituksen esittelijä voi joko itse sanoa minkä uuden tarkoituksen hän on keksinyt tai tehdä liikkeen ja antaa toisten arvata mitä se voisi olla. Ainoastaan mielikuvitus on rajana. Kehollinen ilmaisu on olennainen ominaisuus kommunikoinnissa, jota tämä harjoitus ruokkii. 7) Kolme asiaa Luodaan piiri. Ohjaaja aloittaa sanomalla lauseen kolme asiaa, jotka ovat punaisia Ryhmäläiset keksivät yhdessä kolme asiaa, jotka ovat punaisia ja sanovat ne ääneen. Sanaston lisäksi harjoituksessa opetellaan muodostamaan sivulauseita. Kun kolme punaista asiaa on keksitty, seuraava piirissä keksii uuden adjektiivin ja toistaa lauseen kolme asiaa, jotka ovat xxx. Piiriläiset keksivät kolme asiaa, jotka sopivat kuvaukseen. Mukaan voi ottaa myös taputusrytmin. Rytmin kanssa lauseet ja fraasit jäävät helpommin mieleen. 7
Jos harjoitus etenee sujuvasti, voidaan seuraavassa vaiheessa harjoitusta soveltaa niin, että toinen parista kysyy esimerkiksi kolmea asiaa, jotka ovat ihania, mutta tällä kertaa toinen sanookin kolme ensimmäistä sanaa, jotka tulevat mieleen. Sanat eivät välttämättä ole ihania. Näin harjoitusta voi kutsua assosiaatioharjoitukseksi. Uuden kielen opiskelija käyttää sanoja, jotka hän jo osaa, vaikkeivät ne välttämättä ole oikein. Se ei haittaa. 8) Veturi Ryhmä muodostaa junan. Veturina toimiva henkilö antaa ohjeet mihin suuntaan liikutaan, esim. eteen, taakse, sivulle, ylös, alas Perässä olevat liikkuvat yhdessä sen mukaisesti ja toistavat aina suunnan ääneen. Kehonkielen ja sanojen toistamisen yhdistelmä kielenopetuksessa avaa mielen ja vahvistaa muistia. Samantyyppisten harjoituksen kanssa voi myös harjoitella sijojen muodostamista. Veturina/ryhmän ohjaajana toimiva henkilö voi ohjata esim. kauppaan, kaupasta, jne. jolloin keksitään uudenlaiset liikkeet mukaan. 9) Rennot polvet Rennot polvet, rennot polvet, ratkaisu sun ongelmiis on rennot polvet Laulut jäävät joskus ärsyttävästikin mieleen. Uuden kielen oppimisessa se on usein hyväkin asia. Tämän laulun myötä oppii vartaloa kuvailevaa sanastoa, monikkomuotoa ja puhekieltä samanaikaisesti. Ottamalla mukaan laulun sanoja kuvailevia liikkeitä muisti tehostuu. 8
Palautteet osoittavat tarpeen monikulttuurisessa ympäristössä toimivien ammattilaisten täydennyskoulutuksiin kasvavan. Kansainvälinen taidekeskus Kassandra on kerännyt erillisten hankkeittensa puitteissa vankkaa kokemusta täydennyskoulutuksesta monikulttuurisuuden käsittelemiseksi kouluympäristössä. Eripituiset koulutuspaketit ovat tilattavissa Kassandran ohjelmavälityksen kautta myös tulevaisuudessa. Ohjaajamme sai jo heti eilen ryhmänsä kanssa aikaan sellaista riemua ja iloa, että sydämeni täyttyi kiitollisuudella Kotisuomea kohtaan! 9
Kotisuomi -hankkeen toteuttajat Kansainvälinen taidekeskus Kassandra Cátia Suomalainen Pedrosa, projektipäällikkö Melis Arı-Gürhanlı, projektikoordinaattori Venla Martikainen, talousvastaava Ohjausryhmän jäsenet edellisten lisäksi Doris Stockman, Kassandra ry:n puheenjohtaja Katja Kirsi, Zodiak -Uuden tanssin keskus Maria Suoraniemi, Lahden Kansanopiston Marja Winberg, ELY -keskuksen edustajat Marjo Piironen, Karelia-ammattikorkeakoulu Pirjo Puolakka, Kotkan kaupunki Risto Laakkonen, kanslianeuvos Ohjaajat Ágnes Kaszás, näyttelijä Gabriela Aldana-Kekoni, tanssija Inkeri Kivimäki, teatteri-ilmaisuohjaaja Jouni Piekkari, soveltavan draaman ohjaaja Rumpa Saha, tanssija 10
MUISTIINPANOT: 11
Kassandra ry c/o Aleksanterin teatteri Bulevardi 23 27 00180 Helsinki Puhelin 010 4399 190 kassandra(at)kassandra.fi 12