K U T S U N N A T 2016
Kuva: Svante Gullichsen Edessäsi on elämys Toimitus Tuottaja kaartinjääkäri Alec Neihum Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Toimittajat korpraali Heidi Tuomola kaartinjääkäri Matias Haikonen kaartinjääkäri Aleksi Lahikainen kaartinjääkäri Alec Neihum Graafikko kaartinjääkäri Jenni Liimatta Valokuvaajat korpraali Heidi Tuomola kaartinjääkäri Juho Naula kaartinjääkäri Joni Oksanen Kansikuva korpraali Heidi Tuomola Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy Asevelvollisuus koskee jokaista miespuolista Suomen kansalaista sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta. Kutsunnat ovat todennäköisesti ensimmäinen kosketuksesi asevelvollisuuteen nyt on sinun vuorosi ottaa vastuuta Suomen puolustamisesta. Kutsunnoissa saat selville, missä ja milloin aloitat varusmiespalveluksesi. Alkaapa palveluksesi sitten Jääkäriprikaatissa Sodankylässä tai Rannikkoprikaatissa Kirkkonummella, on edessäsi ainutlaatuinen kokemus. Välillä tulee taatusti olemaan rankkaa, mutta palveluksen aikana pääset ylittämään itsesi monella tapaa. Edessä kohta häämöttävään palvelukseen kannattaa suhtautua avoimin ja positiivisin mielin! Mieltäsi saattaa tällä hetkellä askarruttaa moni palvelukseen liittyvä kysymys. Inttiasioita kannattaa miettiä jo ennen kutsuntoja. Palveluspaikasta ja -ajasta voi esittää toiveita, ja niitä pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Minkälainen sotilaskoulutus juuri sinua kiinnostaa? Ulkopuoliselle varusmiespalvelus saattaa vaikuttaa oudolta ja epäselvältä kokonaisuudelta. Tämän liitteen tavoitteena on selventää inttiin liittyviä vaihtoehtoja ja helpottaa sekä kutsuntoihin että myöhemmin palvelukseen valmistautumista. Jos inttikunto mietityttää, liitteestämme löytyy kuntoon ennen inttiä -info sivulta 15. Jos taas et tiedä, minkälaisen palveluksen haluat suorittaa, suosittelen aloittamaan tutkimalla eri puolustushaarojen esittelyjä sivulta 8 alkaen. Eri vaihtoehtoja kannattaa punnita tarkasti, sillä mielekkäissä tehtävissä varusmiespalveluksesta saa kaiken irti. Antoisia lukuhetkiä! Kutsuntaliitteen tuottaja Kaartinjääkäri Alec Neihum Ruotuvaki Ruotuväki @Ruotuvaki @Ruotuvaki 2
Sisällysluettelo Kutsunnat Asepalveluksesta Vid uppbådet Termistö Maavoimat Merivoimat 4 56 7 8 9 Ilmavoimat Rajavartiolaitos Erikoisjoukot Erikoisjoukot Erityistehtävät Kuntoiluinfo 10 11 12 13 14 15 www.ruotuvaki.fi PL 25, 00131 Helsinki tilaukset ja asiakaspalvelu 0299 500 718 Linkkipatteri ruotuvaki.fi puolustusvoimat.fi kela.fi varusmiesliitto.fi inttiin.fi aamukampa.net marsmars.fi 3
Kutsunnat pähkinänkuoressa Teksti: Alec Neihum Kuva: Olli Viljamaa Kutsuntatilaisuudessa määritetään kunkin asevelvollisen palveluskelpoisuus eli sopivuus varusmiespalvelukseen. Lisäksi kutsunnoissa päätetään palvelusajankohta ja palveluspaikka. Tilaisuuksia järjestetään tänä vuonna 15. elokuuta 15. joulukuuta, ja niihin osallistuu jokainen vuonna 1998 syntynyt miespuolinen Suomen kansalainen. Itse tilaisuuden ajankohta ja paikka selviää postin mukana saapuvasta kutsuntakuulutuksesta. Paikat ja ajat ovat nähtävissä myös netissä osoitteessa www.varusmies.fi/kutsunnat/kutsuntatilaisuudet. Jokaiselta kutsutulta tarkistetaan kutsunnoissa henkilötiedot ja kuullaan toivomukset varusmiespalveluksen suhteen. Tilaisuuteen kannattaa valmistautua ottamalla selvää erilaisista mahdollisuuksista, joita varusmiespalvelus tarjoaa. Puolustusvoimat määrää palveluspaikan omien tarpeidensa mukaisesti, mutta asevelvollisten toiveet otetaan huomioon. Etukäteen on hyvä myös miettiä, milloinko palveluksensa haluaa aloittaa: opiskelutodistukset ja muut palveluksen aloittamisajankohtaan vaikuttavat asiakirjat on syytä ottaa mukaan. Kutsuntatilaisuudelle kannattaa varata aikaa, sillä jokainen asevelvollinen haastatellaan tilaisuudessa yksitellen. Palvelukseen määräämisen ohella kutsuntojen tarkoituksena on tiedottaa puolustusvoimien toiminnasta, joten kutsutuille voidaan näyttää esimerkiksi videoita puolustusvoimien toiminnasta. Tilaisuutta ei kannata turhaan jännittää! Kutsuntoihin osallistuminen on lakisääteinen velvollisuus, ja saapumatta jättäminen on rangaistava teko. Ulkomailla asuvan ei kuitenkaan tarvitse henkilökohtaisesti saapua kutsuntatilaisuuteen. Mikäli kutsuntatilaisuuteen ei voi pakottavasta syystä osallistua, on otettava välittömästi yhteyttä omaan aluetoimistoon. Oman aluetoimistosi löydät osoitteesta www. puolustusvoimat.fi/aluetoimistot/loyda-aluetoimistosi. Ota mukaan Passi, ajokortti tai muu virallinen henkilöllisyystodistus Lääkärintodistus, mikäli terveydentilassa on tapahtunut palvelukseen vaikuttavia muutoksia ennakkoterveystarkastuksen jälkeen Mahdolliset palveluksen aloittamisen ajankohtaan liittyvät opiskelutodistukset 4
Kohti varusmiespalvelusta Teksti: Alec Neihum Kuva: Joonas Mattila Varusmiespalveluksen aloittaminen tarkoittaa isoa elämänmuutosta. Ennen palveluksen aloittamista kannattaakin perehtyä varusmiespalvelukseen ja ottaa selvää inttielämästä. Hyviä tiedonlähteitä ovat puolustusvoimien verkkosivut ja viralliset tilit sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi puolustusvoimien virallinen You- Tube-kanava tarjoaa mielenkiintoisia videoita muun muassa eri palvelustehtävistä. Palveluksen aloittamismääräys annetaan joko kutsuntatilaisuudessa tai lähetetään postitse. Määräyksestä selviää palveluksesi aloituspaikka ja -ajankohta. Määräys on myös matkalippu palveluspaikkaan, joten se tulee säilyttää erityisen huolellisesti palveluksen alkuun asti. Lisäksi määräys toimii todistuksena palveluksen aloittamisesta myös muille viranomaisille. Rahaan ja työssäkäyntiin liittyvät asiat kannattaa hoitaa kuntoon, jotta palveluksen voi aloittaa siviilielämää murehtimatta. Varusmiehen päiväraha vaihtelee palvelusajan mukaan porrastetusti 5,10 ja 11,90 välillä. Päivärahan rajallisuudesta johtuen etenkin erilaiset osamaksut ja lainat kannattaa pyrkiä maksamaan pois alta ennen palveluksen alkua. Työnantaja ei saa irtisanoa asepalvelusta suorittavan työsuhdetta alaisensa palvelusaikana. Työnantajan on kuitenkin oltava tietoinen palveluksesta, ja palveluksen aloittamispäivä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkua. Moni asevelvollinen saa opiskelupaikan ennen palveluksen aloittamista. Varusmiespalvelus on hyvä suorittaa ennen pitkäaikaisia opintoja, ja opiskelun aloittamisen voikin lähes aina siirtää varusmiespalveluksen jälkeiselle ajalle. Oppilaitos saattaa vaatia kirjallista todistusta palveluksen aloittamisesta, joten kunkin oppilaitoksen aloittamis- ja keskeyttämismahdollisuuksiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin. Mikäli asevelvollinen on asunut itsenäisesti kolme kuukautta ennen palveluksen aloittamista, hänen on mahdollista saada rahallista tukea asumiseen. Asumisavustus kattaa vuokran, yhtiövastikkeen, erikseen maksetut lämmityskustannukset ja vesimaksut, asuntolainojen korot, sähkö- ja kaasumaksut sekä omakotitalon hoitomenot. Myös asevelvollisen aviopuolison tai avopuolison, jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen lapsi, on mahdollista hakea sotilasavustusta. Lisätiedot Kelan maksamista tuista löytää osoitteesta www.kela. fi/asevelvolliset. Huomio! Pidä huoli myös ihmissuhteista! Varusmiespalveluksen alku tarkoittaa ainakin hetkellistä eroa läheisistä. Palvelukseen liittyvistä odotuksista ja ajatuksista kannattaa keskustella etukäteen esimerkiksi perheen ja mahdollisen seurustelukumppanin kanssa. 5
Via uppbåden till tjänstgöringen en värld av möjligheter Text: Ruotuväki Bild: Iiro Hirvimäki Din första beröring med armén kommer att vara uppbåden som förrättas mellan augusti och december beroende på din bosättningsort. Även om milin inte är den mest intressanta saken för dig just nu, är det värt att tänka på olika alternativ och egna önskemål på förhand. Du har redan nu möjlighet att påverka i hurudana uppgifter du tjänstgör. Tjänstgöringstider är 165, 255 eller 347 dygn beroende på den utbildningen du får. I allmänhet tjänstgör manskapet 5,5 eller 8,5 månader medan ledarutbildningen till antingen underofficer eller officer tar 11,5 månader. De två första månaderna är likadana för alla. Under rekryttiden lärs beväringarna grundläggande militära färdigheter. Efter grundutbildningen, som tar cirka åtta veckor, börjar specialutbildningen i det vapenslag som du valt eller som du blivit vald till. Vid uppbådet Vid uppbåden får du information om värnplikten och dessutom har varje uppbådspliktig möjlighet att träffa en läkare. Då granskas eventuella ändringar i hälsotillståndet. Vid uppbåden bestäms tjänstduglighetsklassen för varje värnpliktig. Till uppbådet ska du ta med dig ett officiellt identitetsbevis samt läkaroch studieintyg. De svenskspråkiga genomför huvudsakligen sin militärtjänst vid Nylands brigad, som är Finlands enda svenskspråkiga truppförband. Nylands brigad hör till marinen och brigaden ligger i Dragsvik i Raseborg, cirka tre kilometer från Ekenäs. Det är förstås också möjligt att söka till de finskspråkiga truppförbanden. Specialtrupper och -uppgifter Det lönar sig att försöka ta så mycket ut av det militära som möjligt. Du kommer att få erfarenheter och upplevelser för livet. I bästa fall kan du har stor nytta av militären i ditt framtida yrke. Tiden går snabbt i intressanta uppgifter. Om du är intresserad av specialtrupper eller -uppgifter lönar det sig att på förhand kolla noggrannare information på försvarsmaktens hemsida. Det är möjligt att utföra värnplikten till exempel i media, kyrkliga eller medicinska uppgifter. Specialtrupper och -uppgifter har egna ansökningstider. Det är klokt att redan vid uppbådet berätta om du är intresserad av något specialområde. Ingen beordras till specialtrupper eller -uppgifter utan till dem ansöker man separat. Man bör komma ihåg att försvarsmakten behöver alla typer av trupper och därför är det möjligt att du inte får komma till den trupp du allra helst vill till. Men försvarsmakten strävar efter att ta hänsyn till dina önskemål. 6
Taistelijan termistö tutuksi Teksti: Aleksi Lahikainen Kuva: Jussi Laine Aliupseerikurssi, AUK, AU-kurssi AU-kurssilla koulutetaan varusmiehistä reservin aliupseereita eli sodanajan ryhmänjohtajia. Kurssivalinnat tehdään peruskoulutuskauden aikana osoitetun kyvykkyyden perusteella. Kurssin ensimmäisen osan jälkeen soveliaimmat ja parhaat valintapisteet saaneet siirtyvät reserviupseerikurssille. AUK:n suoritettuaan oppilaat ylenevät alikersanteiksi. Aluetoimisto Puolustusvoimien aluetoimistot järjestävät esimerkiksi kutsunnat ja naisten vapaaehtoiset valintatilaisuudet. Mikäli asepalvelukseen liittyvä asia askarruttaa, vastausta voi kysyä lähimmältä aluetoimistolta. Lisätietoa aluetoimistoista löytyy osoitteesta www.puolustusvoimat.fi/aluetoimistot. Erikoiskoulutuskausi, E-kausi Erikoiskoulutuskauden aikana miehistölle koulutetaan tehtäväkohtaiset erikoistaidot. Päämääränä on, että varusmies osaa oman aselajinsa ja koulutushaaransa mukaiset taidot E-kauden jälkeen. Erikoiskoulutuskausi käynnistyy P-kauden päätyttyä. Joukko-osasto Joukko-osasto on sotilasosasto, johon tuleva alokas käsketään kutsunnoissa suorittamaan asepalvelusta. Joukko-osaston nimi voi olla vaikkapa rykmentti, laivasto, lennosto tai prikaati, kuten Lapin lennosto tai Panssariprikaati. Kutsunnoissa voi vaikuttaa siihen, mihin joukko-osastoon asevelvollinen sijoitetaan palvelustaan suorittamaan. Joukkoyksikkö Joukko-osasto koostuu yleensä joukkoyksiköistä. Joukkoyksikkö voidaan nimetä esimerkiksi pataljoonaksi, patteristoksi, rykmentiksi tai laivueeksi. Joukkokoulutuskausi, J-kausi Joukkokoulutuskaudella hiotaan ja kerrataan E-kaudella opittuja taitoja sodanajan kokoonpanossa ryhmänä, joukkueena ja komppaniana. J-kausi koostuu pitkälti taistelu- ja taisteluammuntaharjoituksista. Kasarmi Perusyksikön "koti" ja rakennus, jossa varusmiehet majoittuvat. Miehistö Miehistöä ovat varusmiehet, joille annetaan koulutushaaran mukainen erikoiskoulutus, mutta ei johtajakoulutusta. Miehistön jäsenet ovat lähtökohtaisesti sotamiehiä, matruuseja tai aliupseerioppilaita. Ansioitunut sotamies tai matruusi voidaan ylentää korpraaliksi tai ylimatruusiksi. Peruskoulutuskausi, P-kausi Asepalveluksen käynnistää kahdeksan viikon mittainen peruskoulutuskausi. Koulutussisältö on kaikille sama, sillä tavoitteena on kouluttaa jokaiselle alokkaalle perustaidot ja -tiedot sekä sopeuttaa heidät sotilaselämään. Perusyksikkö Joukkoyksikkö jakautuu usein perusyksiköihin. Perusyksikkö voidaan nimetä esimerkiksi komppaniaksi, lentueeksi tai patteriksi. Puolustushaara Suomessa puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat. Reserviupseerikurssi, RUK, RU-kurssi RU-kurssilla varusmiehistä koulutetaan reservin upseereita eli sodanajan joukkueenjohtajia. Kurssin suorittaneet ylennetään kotiutumisen yhteydessä vänrikeiksi tai aliluutnanteiksi. Sekä AUK:lle että RUK:lle valitut varusmiehet palvelevat kokonaisuudessaan 347 vuorokautta. Varuskunta Varuskunta on kiinteä sotilasalue, joka sisältää joukko-osastoja tai sotilaslaitoksia. Varuskunnat tuottavat yhteisiä palveluja varuskuntaan kuuluville sotilaskohteille. 7
Maavoimat Noin 20 000 varusmiestä ja vapaaehtoista naista aloittaa vuosittain varusmiespalveluksensa maavoimissa, joka on puolustusvoimien puolustushaaroista suurin. Maavoimien tehtäviä ovat Suomen maa-alueen puolustus, muiden viranomaisten tukeminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä sille käskettyjen kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden johtaminen ja toteuttaminen. Lisäksi maavoimat tukee muita puolustushaaroja hoitamalla asevelvollisuusasioita, kuten kutsuntojen järjestämistä. Koulutus ja aselajit Suomessa maavoimat kouluttaa joukkoja kuudessa aselajissa, joita ovat jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltoaselaji. Maavoimat kouluttaa varusmiehiä myös erikoisjoukkoihin, kuten laskuvarjojääkäreiksi, Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin ja elektronisen sodankäynnin joukkoihin. Kaikki maavoimien varusmiehet suorittavat kuitenkin palveluksensa alussa samanlaisen peruskoulutuskauden, joka muodostuu palvelusajan kahdeksasta ensimmäisestä viikosta. Maavoimat kouluttaa tällä hetkellä varusmiehiä kahdeksassa eri joukko-osastossa ympäri Suomen. Joukko-osastot pitävät sisällään osaston koosta riippuen yksi tai kaksi varuskuntaa. Vaikka tuleva alokas pyritään sijoittamaan kutsunnoissa mahdollisimman lähelle kotipaikkakuntaa, valintaan on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi erikoiskoulutukseen pyrkivien tulee ilmoittaa halukkuudestaan jo kutsunnoissa, jotta toiveet otettaisiin huomioon. Tiettyihin erityistehtäviin voi hakea vasta alokaskauden lähestyessä. Toiminta ja kalusto Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimien sodanajan joukot koostuvat operatiivisista ja alueellisista joukoista, paikallisjoukoista sekä erikseen perustettavista joukoista. Joukkojen vahvuus on yhteensä 160 000 sotilasta. Kalustoon kuuluu esimerkiksi taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja, panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja, tela-ajoneuvoja, kenttätykkejä sekä kuljetushelikoptereita. Olen 255 vuorokautta palveleva miehistön sotilaspoliisi Säkylän tukikomppaniassa. Tarkastelin monia erilaisia palvelusvaihtoehtoja, mutta sotilaspoliisin tehtävät kiinnostivat eniten. Koulutus on vastannut täysin odotuksiani, sillä se on monipuolista ja tarjoaa erilaisia haasteita. Koulutuksessa liikutaan paljon maastossa, ja siitä oppii hyödyllisiä taitoja siviilielämäänkin. Jos on kiinnostunut toiminnallisesta intistä, maavoimat on loistava valinta. Sotilaspoliisin koulutus on rankkaa, mutta monipuolista ja hauskaa. Motivoitunut taistelija selviää siitä kyllä. Tähänastinen kokemus on ollut pelkkää plussaa. Jääkäri Erik Leini Porin prikaati, Säkylä 8
Merivoimat Teksti: Heidi Tuomola Kuva: Lisa Hentunen Merivoimat vastaa Suomen meri- ja rannikkoalueiden valvonnasta, meripuolustuksesta ja meriyhteyksien turvaamisesta sekä meriliikenteen suojaamisesta. Merivoimat koostuu laivasto- ja rannikkojoukoista. Haastavien olosuhteiden ja itsenäisten tehtävien ansiosta merivoimien tarjoamat palveluspaikat ovat suosittuja, ja koulutusta annetaankin vuosittain noin 3 400 varusmiehelle. Merivoimien varusmiehet suorittavat peruskoulutuskautensa joko Rannikkoprikaatissa Kirkkonummen Upinniemessä tai Uudenmaan prikaatissa Raaseporin Dragsvikissa. Suurin osa merivoimien varusmiehistä koulutetaan erikoismiehiksi, joiden palvelusaika on vähintään 255 vuorokautta. Kaikki laivasto- ja pääosa rannikkojoukkojen upseereiksi koulutettavista saa reserviupseerikoulutuksen Merisotakoulussa Suomenlinnassa laivasto- ja rannikkojoukkolinjalla. Laivastojoukot Laivastojoukkojen palveluspaikat ovat merivoimien alusyksiköissä. Peruskoulutuskausi suoritetaan Rannikkoprikaatissa. Kolme ensimmäistä palvelusviikkoa opiskellaan yleismerisotilaallista koulutusta maissa. Varsinainen aluspalvelus suoritetaan Rannikkolaivaston aluksilla Turun Pansiossa tai Kirkkonummen Upinniemessä. Laivapalvelukseen ja sukeltajakoulutukseen päästäkseen varusmiehen on oltava palveluskelpoisuusluokkaa A. Laivapalvelukseen valittavalla ei saa olla myöskään meritautitaipumusta, herkästi oireilevaa laktoosi-intoleranssia eikä keliakiaa. Rannikkojoukot Erikoiskoulutuskausi rannikko- joukoissa palvelevalla kestää yhdeksän viikkoa, jonka aikana erikoistutaan yhteen tiettyyn kriisinajan tehtävään. Koulutus tapahtuu saariston ja merialueen vaativissa olosuhteissa. Rannikkojääkärit Uudenmaan prikaatissa Raaseporissa annetaan fyysisesti ja henkisesti vaativaa rannikkojääkärikoulutusta. Koulutuksen aikana rannikkojääkärit liikkuvat saaristossa muun muassa Jurmo- ja Jehu-luokan kuljetusveneillä ja nopeilla ryhmäveneillä. Veneen kuljettajaksi haluavalla pitää olla normaali väri- ja kuuloaisti sekä näön tarkkuus ilman silmälaseja paremmassa silmässä vähintään 1,0 ja huonommassa 0,5. Koulutus Uudenmaan prikaatissa on ruotsinkielistä, mutta komentokieli on suomi. Maanpuolustustahto on perheessämme korkea. Isän aktiivisuus vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa ja siskon hienosti suorittama palvelus vain vahvistivat haluani mennä inttiin. Päätin suorittaa oman palvelukseni mahdollisimman hyvin päivä ker- rallaan. Merisotakouluun pääsy hämmästytti itseänikin, vaikka johtajakoulutus oli tavoitteeni alusta asti. Olen merivalvonnan ja tulenjohdon linjalla, ja keskityn nyt merivalvontaan. RUK:n loppuessa päätetään, mitä menen kouluttamaan. Mielestäni viisi ja puoli kuukautta on ihan liian lyhyt aika varusmiespalveluksessa olemiseen. Onneksi pääsin johtajakoulutukseen! Upseerioppilas Saana Leppäkoski Merisotakoulu 9
Ilmavoimat Teksti: Aleksi Lahikainen Kuva: Joni Oksanen Ilmavoimat kouluttaa noin 1 300 varusmiestä vuosittain. Suurin osa heistä käsketään ilmavoimiin kutsuntojen yhteydessä. Noin 300 varusmiestä valitaan erillisen haun perusteella erikoiskursseille muun muassa johtamisjärjestelmäalalle, lentotekniselle alalle sekä sotilaskuljettajiksi tai -lentäjiksi. Vaikka ilmavoimissa palvelee määrällisesti vähemmän varusmiehiä verrattuna meri- ja maavoimiin, on puolustushaaralla keskeinen sodanajan rooli. Kriisitilanteessa ilmavoimien ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen ilmatilaa hävittäjillä. Lisäksi ilmavoimat vastaa kaikkien puolustushaarojen ilmatorjuntajoukkojen tulenkäytön johtamisesta osana ilmapuolustusta. Kutsuntojen kautta ilmavoimiin päässeistä varusmiehistä koulutetaan johtajia ja miehistöä tutkailmavalvonnan ja lentotukikohtien sodanajan joukkoihin, esimerkiksi viestimiehiksi, lääkintämiehiksi ja suojausmiehiksi, jotka ovat käytännössä tukikohtaympäristössä toimivia sotilaspoliiseja. Ilmavoimien aliupseerikurssilla koulutetaan ryhmänjohtajia muun muassa lentotukikohtien suojaus- ja viestijoukoille sekä lentotekniikan ja johtokeskusten ilmavalvonnan erityistehtäviin. Aliupseerikurssilla parhaiten menestyneet valitaan ilmavoimien omalle reserviupseerikurssille, joka kouluttaa noin 30 varusmiestä jokaisesta saapumiserästä. Sen lisäksi erikoishaussa oleva lentoreserviupseerikurssi kouluttaa vuosittain noin 35 henkilöä. Noin puolet ilmavoimissa palvelevista varusmiehistä koulutetaan Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Koulutusta annetaan lisäksi Lapin lennostossa Rovaniemellä, Karjalan lennostossa Rissalassa sekä Satakunnan lennostossa Pirkkalassa. Tavallisena palveluspäivänä toimin Tikkakosken kuljetuskeskuksessa. Siellä päivystetään ja huolletaan ajoneuvoja. Jos tulee keikkoja tai hälytyksiä, niin suoritamme niitä erilaisilla ajoneuvoilla. Olen saanut kokeilla useita eri ajoneuvoja ja oppinut käyttämään muun muassa vaijeria, koukkua ja muita työkaluja. Olen yleensäkin oppinut paljon puolustusvoimien toimintatavoista. Ajatuksena oli alun perin mennä maavoimiin Kainuun prikaatiin Kajaaniin, mutta hain sitten erikseen tänne ja satuin pääsemään. Kyllä ilmavoimista on muodostunut eräänlainen ylpeyden aihe ilmavoimat on kuitenkin aina ilmavoimat! Lentosotamies Heikki Bågman Ilmasotakoulu 10
Rajavartiolaitos Teksti: Heidi Tuomola Kuva: Simo Nuuttila Rajavartiolaitos on sisäministeriön alaisuudessa toimiva yksikkö, jonka tehtävä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos puolustaa Suomen valtionrajoja yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Varusmiespalveluksensa Rajavartiolaitoksessa suorittaa vuosittain noin 600 varusmiestä. Pohjois-Karjalan Onttolassa ja Suomen pohjoisimmassa varuskunnassa Lapin rajavartiostossa Ivalossa koulutetaan varusmiehiä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin sodanaikaa sekä muita poikkeusoloja varten. Erikoisrajajääkärit koulutetaan Raja- ja merivartiokoulun Erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa, Imatralla. Rajavartiolaitoksen asepalvelukseen hakeutuvat naiset koulutetaan Pohjois-Karjalan rajavartioston Rajajääkärikomppaniassa. Rajajääkärikomppaniaan hakeudutaan yleisten kutsuntojen kautta. Halukkuus komppaniaan tulee ilmoittaa kutsuntojen ennakkokyselyssä ja kutsunnoissa. Koulutus on ohjelmaltaan tiivistä ja sisältää runsaasti maastoharjoituksia. Muun muassa erätaitojen hiominen ja luonnossa selviytyminen kuuluvat rajalla palvelevien arkeen. Hyvä fyysinen kunto ja palvelusluokka A ovat perusedellytyksiä rajajääkäriksi pyrkivälle. Eduksi lasketaan myös suunnistus-, hiihto-, metsästys- tai partioharrastus. Kaikille varusmiehille annetaan sissi- ja tiedustelukoulutusta sekä rajavartiointikoulutusta. Ne mahdollistavat koulutettujen varusmiesten osaamistason Rajavartiolaitoksen päätehtävissä kriisiaikana tai tarvittaessa jo rauhan aikana. Rajajääkärikomppaniassa on mahdollista palvella 11,5 kuukautta johtajana tai 5,5 kuukauden miehistössä. Rajalla palvelemisessa on hienoa, että saa niin monipuolista koulutusta. Me oppilaat juoksemme täällä varmaan enemmän kuin muut. Palvelus on ollut raskasta, mutta on tämä ollut hienoa silti. En erikseen harjoitellut palvelusta varten, mutta liikunta on ollut tärkeä osa koko elämääni sieltä se pohjakunto on tullut. Intti on elämän parasta aikaa -lause konkretisoituu varmasti palveluksen jälkeen. Esimerkiksi hikisenä täydessä sissiteltassa makaaminen ei ole mukavaa, mutta jälkeenpäin ajateltuna se on hauskaa. Aliupseerioppilas Eemeli Pohjola Pohjois-Karjalan rajavartiosto «Rajalla palveleminen on raskasta, mutta antoisaa. Fyysisen kunnon on oltava kova, mutta eritoten pään pitää kestää kuria. Vuosi on kuitenkin niin lyhyt aika, että kannattaa hankkia mahdollisimman hyvä kokemus intistä ja vähän ylittää itseään. Eipä sitten kaduta myöhemmin. Uskon, että mitä rankempi harjoitus, sitä paremmat muistot jää. Tuskin siinä menee puoltakaan vuotta, kun miettii, että ai vitsi mitä tuli tehtyä! Aliupseerioppilas Tommi Meriläinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto «11
Erikoisjoukot Teksti: Matias Haikonen Kuva: Eliel Kilkki Puolustusvoimat tarjoaa monia erilaisia tehtäviä, joissa varusmies pääsee kokeilemaan rajojaan tavallistakin enemmän. Haasteita kaipaavalle varusmiehelle erikoisjoukot ovat oivallinen palvelusvaihtoehto. Palvelus erikoisjoukoissa on mahdollista esimerkiksi laskuvarjojääkärinä, taistelusukeltajana, erikoisrajajääkärinä tai Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Erikoisjoukkoihin hakevan on oltava oma-aloitteinen ja aktiivinen, sillä niihin haetaan ennen varusmiespalveluksen alkua. Tehtäviin pyritään valintakokeiden kautta, ja niissä vaaditaan erinomaista fyysistä kuntoa. Ketään ei siis kutsunnoissa määrätä palvelemaan erikoisjoukoissa, vaan niihin hakeutuville määrätään kutsunnoissa varapaikka valintakokeissa karsiutumisen varalta. Myös tiettyihin muihin tehtäviin haetaan ennen palveluksen alkua. Niitä ovat esimerkiksi elektroniseen sodankäyntiin ja lääkintäalaan liittyvät tehtävät. Lisäksi Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaan sekä Urheilukouluun haetaan erikseen ennen palvelusta. Laskuvarjojääkärit Laskuvarjojääkärit koulutetaan Utin jääkärirykmentissä. Siellä he saavat peruskoulutuksen erikoisjoukkojen tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Koulutus pitää sisällään muun muassa yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa, laskuvarjohyppykoulutusta sekä taistelukoulutusta. Laskuvarjojääkärin palveluksen kesto on 347 vuorokautta. Koulutukseen otetaan vuosittain yksi saapumiserä, joka aloittaa palveluksen tammikuussa. 12
Lisätietoa erikoisjoukoista löytyy osoitteesta www.varusmies.fi Suomen kansainväliset valmiusjoukot Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin koulutetaan varusmiehiä Porin prikaatissa Säkylässä. Varusmiehille tarjottava koulutus keskittyy kotimaan puolustukseen ja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Palveluksen kesto on 347 vuorokautta kaikki valmiusjoukkojen varusmiehet koulutetaan vähintään aliupseereiksi. Koulutukseen otetaan varusmiehiä kahdesti vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Sukeltajakoulutus Merivoimat kouluttaa sukeltajia kahdella eri linjalla. Raivaus- ja taistelusukeltajia koulutetaan vuorovuosin. Sukeltajat palvelevat Rannikkoprikaatissa Upinnniemessä. Heidät koulutetaan saaristossa tapahtuviin tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin, ja he voivat suorittaa muun muassa räjäyttäjätutkinnon palveluksen aikana. Sukeltajakoulutukseen otetaan vuosittain yksi tammikuussa aloittava saapumiserä, ja palvelus kestää 347 vuorokautta. Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkäreitä koulutetaan Raja- ja merivartiokoulussa Immolassa, Imatralla. Koulutukseen kuuluu monipuolisesti taistelu- ja asekoulutusta. Erikoisrajajääkärit koulutetaan Rajavartiolaitoksen kriisi- ja sodanajan vaativimpiin raja-, turvallisuus-, tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Kaikki erikoisrajajääkärit suorittavat johtajakoulutuksen. Koulutukseen otetaan vuosittain yksi heinäkuussa aloittava saapumiserä, ja palvelus kestää 347 vuorokautta. 13
Erityistehtävät Muita tehtäviä: -IT-tuki -Ohjelmoija -Tutkimusavustaja -Ylläpitäjä Teksti: Aleksi Lahikainen Kuva: Juho Naula Erityistehtävissä pääset hyödyntämään ja syventämään siivilitaitojasi palvelusarjessa. Hakeutuminen tehtäviin käynnistyy hieman ennen asepalveluksen alkua ja jatkuu peruskoulutuskauden aikana. Parhaat kandidaatit kutsutaan pääsykokeisiin ja haastatteluihin, joiden perusteella lopulliset valinnat tehdään. Osa tehtävistä vaatii johtajakoulutuksen, mutta moniin haetaan 255 vuorokautta palvelevaa miehistöä. Ohessa lyhyitä kuvauksia muutamista erityistehtävistä. Ruotuväki-lehti Ruotuväki on puolustusvoimien 22 kertaa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Uutisia ja artikkeleita tehdään laajalti puolustusvoimiin ja yleiseen maanpuolustukseen liittyvistä aiheista. Lehden toimituksessa palvelee noin kymmenen varusmiestä kerrallaan. Varusmiehille annetaan runsaasti vastuuta omien tehtäviensä kanssa. Toimitukseen haetaan toimittajia, valokuvaajia, graafikkoa sekä levikkisihteeriä. Combat Camera Combat Camera -kuvaajat osallistuvat toimintaan kaikissa puolustushaaroissa, maalla, merellä ja ilmassa. He kuvaavat taistelukentältä video- ja still-kuvaa ja editoivat sekä suunnittelevat käskettyjä tuotantoja. Tehtävä edellyttää hyvää fyysistä suorituskykyä ja kykyä itsenäiseen toimintaan. Parhaat edellytykset taistelukuvaajana toimimiseen antavat media-assistentin, medianomin tai elokuva-alan koulutus tai vankka kokemus kuvaajana siviilissä. Fyysisen kunnon osalta suosituksena on yli 2600 metrin tulos Cooperin testissä. Combat Cameran toimintaan voi tutustua puolustusvoimien YouTube-kanavalla. Kybervarusmies Kybervarusmiehet palvelevat puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa kyberosastolla Jyväskylässä. Kybervarusmiehenä osallistut muun muassa kyberharjoitusympäristön ylläpitoon ja tiedonkeruuseen ajankohtaisia kyberasioita koskien. Pääset myös avustamaan kyberkoulutusmateriaalin tuottamisessa. Kybervarusmiehiltä vaaditaan osaamista muun muassa verkon ja palvelinten teknisistä tietoturvakontrolleista. Valintaan vaikuttavat myös aiemmin osoitettu osaaminen kuten alan koulutus tai harrastukset. Mediatuotantotiimi Pääesikunnan viestintäosastolla palveleva mediatuotantotiimi tukee puolustusvoimien valtakunnallista viestintää. Mediatuotantotiimin varusmiehet tuottavat muun muassa grafiikkaa puolustusvoimien mainoskampanjoihin sekä päivittävät uutta sisältöä virallisille verkkosivuille. Mediatuotantotiimin palvelustehtävät ovat jatkuvasti vastuullisia sekä monipuolisia. Tiimiin haetaan graafikkoja, verkkotoimittajia, ylläpitäjiä sekä kuvatoimittajia. Välttämättömiä kaikissa tehtävissä ovat hyvät ryhmätyöskentelytaidot ja sosiaalisuus. Mediaseuraaja Mediaseuraajat palvelevat Pääesikunnan tiedusteluosastolla ja toteuttavat vaihtelevia avoimien lähteiden tiedonkeräystehtäviä. Työnkuva sisältää monipuolista tiedonkeräystä, tiedon arviointia ja raportointia. Mediaseuraajan tehtävään vaaditaan muun muassa nuhteetonta taustaa sekä sujuvaa englannin ja suomen kielen taitoa. Kiinnostus ajankohtaisiin maanpuolustusaiheisiin ja yleinen verkkomaailman tuntemus ovat myös eduksi tehtävään hakiessa. Kaikkiin tehtäviin voit tutustua syvemmin osoitteessa www.varusmies.fi/erityistehtavat 14
Kuntoon ennen inttiä Teksti: Alec Neihum Kuva: Heidi Tuomola Varusmiespalvelus ei vaadi kunnon osalta terveeltä nuorelta ihmesuorituksia. Varsinkin aluksi fyysisen rasituksen määrä voi kuitenkin yllättää, joten omaan kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen palveluksen alkua. Varusmiespalvelus on huomattavasti helpompi ja miellyttävämpi kokemus, jos fyysinen kunto on hyvä, muistuttaa Kaartin jääkärirykmentin liikuntakasvatusupseeri, kapteeni Santeri Martikainen. Omaa kuntoa voi testata esimerkiksi kävelemällä, hölkkäämällä tai juoksemalla 12 minuuttia mahdollisimman hyvää vauhtia. Testi kertoo varsin luotettavasti hengitys- ja verenkiertoelimistön tilan sekä kunnon. Jos tulos on vähintään 3000 metriä, on kunto kiitettävällä tasolla. Mikäli tulos jää alle 2200 metrin, on syytä aloittaa mahdollisimman nopeasti säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen. Kuntotasosta riippumatta varusmiespalvelukseen valmistautuvan paras ystävä on osoitteessa www.marsmars.fi. MarsMars-palvelusta voi hankkia itselleen räätälöidyn kunto-ohjelman tai katsoa esimerkkisuorituksia videolta. MarsMarsin avulla kunto kohenee varmasti. Palvelusta saa erittäin hyviä vinkkejä esimerkiksi juoksuun tai lihaskuntoharjoitteluun. Suosittelen MarsMarsia kaikille, Martikainen kehuu. Varusmiespalvelukseen valmistautuessa pienetkin rutiinit auttavat huomattavasti. Palveluksessa kävellään paljon, joten kävelemään kannattaa tottua jo ennen palvelusta. Arkiliikunta kannattaa kävellen tai pyöräillen kunto kohenee lähes huomaamatta. Myös lihaskuntoa on hyvä treenata mahdollisuuksien mukaan jo ennen palvelusta. 3 4 kertaa viikossa vähintään puolen tunnin ajan liikkumalla kunto kohenee taatusti. Kannattaa kehittää sekä kestävyys- että lihaskuntoa. Palvelus vaatii monenlaista kuntoa, joten kun molemmat osa-alueet ovat hyvällä mallilla, homma toimii parhaiten. Harjoittelu kannattaa aloittaa varovasti omaa kehoa kuunnellen. Vähemmän kokeneilla liikkujilla harjoitukset on syytä pitää aluissa keveinä ja korkeintaan noin puolen tunnin mittaisina. Rasitustasoa on helppo lisätä kunnon noustessa harjoituksen kestoa ja vauhtia sekä liikunnan määrää lisäämällä. Harjoittelussa on pidettävä järki mukana. Treeni ja lepo on sovitettava yhteen. Ei kannata hölmöillä: esimerkiksi punttisalilla väärin tehdyt liikkeet voivat satuttaa kehoa. Oikeat liikkeet löytyvät esimerkiksi videoituna Mars- Marsista. Kuva: Henri Keränen 15