KUTSUNTALIITE 2018 K u tsuntoihin lähtevälle

Transkriptio

1 KUTSUNTALIITE 2018 Kutsuntoihin lähtevälle

2 RUOTUVÄKI Tämä liite on osoitettu sinulle, arvon kutsuntoihin lähtevä. 3 Tuottajan sanat 4 Mitä kutsunnoissa tapahtuu? 5 Kirje kutsuntoihin lähtevälle 6 Pääkoppa ei hajoa 7 Salil eka salil vika 8 Uralle vauhtia Urheilukoulusta 9 Eri tapoja palvella Maalla Merellä 12 Ilmassa & rajalla 13 Kovimpiin koulutuksiin pääsee vain hakemalla 14 Varusmies on erityinen 15 Det här är uppbådet frågan om Vastaava päätoimittaja: Mikko Ilkko Tuottaja Pietu Heiskanen Ulkoasu ja taitto: Lauri Vapaaoksa RUOTUVÄKI Kansi ja kuvituskuvat: Ville Kariola Toimittajat: Ville Riihonen, Niko Ylä-Poikelus & Heidi Rintala Valokuvaajat: Ville Kariola & Tommy Koponen Painopaikka: Pirkanmaan lehtipaino 2

3 KUTSUNTALIITE Talo täynnä kohtalotovereita Pietu Heiskanen Tuottaja ja nykyinen varusmies Kutsunnoissa on kyse merkkipaalusta, jonka kokee kerrallaan jokainen sukupolvi. Vaikka vihreää maastopukua ei laittaisi ikinä ylle, kutsunnoissa on silti käynyt jokainen asevelvollinen. Jos nuori määrätään palvelemaan intissä, siviilissä tai sitten vapautetaan palveluksesta, jokaisella näistä on erityinen merkityksensä. Velvollisuus nappaa useimmat nuoret ikätovereineen pitkäksi toviksi palvelukseen. Nuoren elämässä kyse on merkityksellisestä päätöksestä riippumatta sen lopputuloksesta. AJATUS intistä voi tuntua vielä oudolta ja kaukaiselta. Minulle koko palvelus konkretisoitui vasta varuskunnan porteilla. Sen sijaan olisi ollut hyödyllisempää, jos tulevia koitoksia olisi miettinyt ennen kutsuntoja. Olisin tutkinut ponnekkaammin eri vaihtoehtoja, hankkinut lisätietoa ja hakenut todennäköisesti erikoisjoukkoihin. Nyt on enää turha jossitella. Jokaisen on tärkeää löytää paikka, jossa kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Se pätee missä tahansa. KATTAVAN tietopaketin kokoaminen kutsuntoihin lähtevälle on vaikea pala purtavaksi. Palveluksen voi suorittaa niin monella tapaa, että kaikkien tehtävien läpikäyminen on mahdotonta. Vaikka intissä jokainen varusmies saa taistelijan perustaidot, kutsuntoihin lähtevä voi yllättyä tehtävien monipuolisesta kirjosta. Varusmiehenä voi harjoitella kotiseudun lähimetsissä tai soittaa kitaraa ulkomailla. HOMMIA siis piisaa. Intin kirjavasta tarjonnasta huolimatta tai juuri sen takia luvassa on ainutlaatuisia kokemuksia. Nyt kutsuntoihin tallustelevan nuoren tehtävänä on tutkia vaihtoehtoja. Talo on täynnä kohtalotovereita, kutsunnat saattaa koko ikäluokan yhteen. Varusmies johdattaa läpi kutsuntaliitteen Lukija voi bongata tämän vihkosen sivuilta useasti saman naaman. Miten hän on päätynyt kansien väliin? Puolustusvoimien pääesikunnan käytävilltä kuuluu naurua. Seinällä on valokuvia ja tekstiä, joista on aikomus koota Ruotuväen liite kutsuntoihin valmistautumisesta. Se postitetaan jokaiselle kutsuntoihin lähtevälle ja antaa siten lisätietoa varusmiespalveluksesta ja eri vaihtoehdoista Jahas, päädyinkin sitten noin isoon roolin, virnuilee korpraali Ville Sivula liitteen tuottaja Pietu Heiskasen kanssa rupatellessa. Sivula on mahdollistanut useimmat kutsuntaliitteen kuvista suostumalla valokuvaussessioiden malliksi. Tehtävä tuli yllättäen. Yläkerrassa varusmiestoimittajat suunnittelivat kutsuntaliitteen sisältöä. Sitten yksi heistä juoksi luokseni ja kysyi minua mukaan, Sivula kertaa tapahtumia. Tällä hetkellä Sivula suorittaa palvelusta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Hän on some-asiantuntija eli suorittaa varusmiespalveluksen erityistehtävää. Sivula on tukemassa varusmiestoimikuntien valtakunnallista työtä ja auttaa varuskuntien eri sosiaalisen median kanavista vastaavia varusmiehiä. VALOKUVAMALLINA toimiminen ei liity Sivulan varsinaiseen palvelustehtävään lainkaan. Hän on kuitenkin mielellään mukana auttamassa. Äiti on varmasti ylpeä, nauraa Sivula. 3

4 RUOTUVÄKI Mitä kutsunnoissa tapahtuu? Kutsunnat ovat aikuisuuden virstanpylväs. Vaikka varuskunnan porteista ei kävelisikään sisään, kutsunnoissa käy jokainen asevelvollinen. Pietu Heiskanen Kutsunnat perustuvat Suomen lakiin. Jokainen miespuolinen suomalainen määrätään kutsuntoihin, kun mittariin tulee 18 vuotta. Kutsunnoissa tarkastetaan henkilön terveydentila, tutustutaan lyhyesti puolustusvoimien toimintaan ja kuullaan omat toivomukset palveluksen suhteen. PÄÄTÖKSET paikan päällä tekee kutsuntalautakunta. Siihen kuuluu puolustusvoimien ja kunnan edustajia, jotka tekevät varsinaisen päätöksen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että päätöstä voi myös muuttaa jälkikäteen ase- velvollinen voi hakea esimerkiksi erikois- joukkoihin tai vaihtaa siviilipalvelukseen. Helpointa valinnan tekeminen on kuitenkin kutsuntapäivänä. KUTSUNTAPÄIVÄ kestää yleensä koko päivän ja se järjestetään omassa kotikunnassa. Kutsuntojen jälkeen saa palveluksen aloittamismääräyksen siinä kerrotaan, miten palvelus suoritetaan. Sen avulla saa matkustaa myös ilmaiseksi palveluspaikkakunnalle. NAISTEN vapaaehtoiseen asepalvelukseen haetaan joka vuosi erikseen 1. maaliskuuta mennessä. Näistä päätetään kutsunnoissa 1. PALVELUSKELPOISUUS Kykenetkö palvelukseen täysin tai osittain vai vapautetaanko sinut palveluksesta? 2. PALVELUSPAIKKA Missä päin Suomea suoritat velvollisuutesi? 3. AJANKOHTA Milloin suoritat palveluksesi? 4

5 KUTSUNTALIITE Kirje kutsuntoihin lähtevälle Pelkoa, kauhua ja kaatuvia unelmia? Ei tietenkään. Kutsunnoissa voi muodostaa oman palveluspolkunsa. Ville Riihonen Ennen kutsuntoja on hyvä miettiä, mitä palvelukseltaan haluaa. Toiset odottavat palvelusta innolla, toiset pelonsekaisin tuntein ja suuri osa jotain siltä väliltä. Mielen kuohuntaa helpottaa, kun tutustuu huolella etukäteen niin tähän liitteeseen kuin puolustusvoimiin yleensäkin. KUTSUNNOISSA on eduksi, jos on selkeä mielipide ja toive oman palveluksen tyypistä ja pituudesta. Kun oman mielipiteensä ilmaisee selkeästi, on lopputulos yleensä ainakin lähes toivotunlainen. Luonnollisesti kaikki eivät pääse äse esimerkiksi sijainniltaan mieluisimpaan paikkaan, mutta ilman etukäteen perehtymistä voi ajopuuteorian mukaisesti st vain päätyä johonkin; jälkikäteen en on turha harmitella. Kun tietää, mitä tahtoo ja määrätietoisesti pyrkii haluamaansa tehtävää kohden, on parhaat mahdollisuudet sinne myös päästä. VASTA peruskoulutuskauden jälkeen selviää kunkin lopullinen palvelusaika ja käsketty tehtävä. Esimerkiksi johtajakoulutukseen halukkaita on niin paljon, että vasten tahtoa sinne ei yleensä päädytä. Tästä huolimatta mitään än ei kannata pitää varmana, ennen kuin loppusijoitukset peruskoulutuskauden päätteeksi eks ovat varmistuneet: puolustusvoimien tehtävä kun on tuottaa joukkotuotannon mukaiset sodanajan joukot. KANNATTAA myös tarkastella siviilielä- ielä mää ja oman lähitulevaisuuden näkymiä: ä: esimerkiksi tiedossa oleva opiskelupaikka a on merkittävä asia ja hieno saavutus. Talven saapumiserässä voi olla helpompaa aloittaa aa seuraavana syksynä uudessa koulussa, jos palveluksen saa suoritettua 165 tai 255 vuorokauden miehistötehtävissä. Johtajakoulu-outukseen hamuaville kesän saapumiserä voi olla oppilaitosten aikataulujen kannalta a parempi valinta. SIVIILIOSAAMISTA ei pidä myöskään unohtaa. Puolustusvoimissa on lukuisia tehtäviä, joissa voi päästä hyödyntämään jo kerryttämäänsä osaamista tai koulutusta. KUTSUNNAT antavat suunnan ja aikataulun, mutta uusia valintoja tulee eteen ee esimerkiksi ennen palveluksen aloittamista täytettävässä alokaskyselyssä ja sen jälkeen aikanaan peruskoulutuskaudella. el la. Ja vaikkei vielä tietäisi, ei hätää palveluspaikan ja/tai -ajan vaihdosta voi anoa a omasta aluetoimistosta kutsuntojen jälkeenkin. 5

6 RUOTUVÄKI Pääkoppa ei hajoa Sosiaalikuraattorin mukaan inttiin lähtemistä ei pidä demonisoida. Henkilökohtaiset asiat kannattaa laittaa järjestykseen ennen palvelusta alkamista. Pietu Heiskanen Varuskunnan arkeen sopeutuminen on monelle pudotus verrattuna siviiliarkeen. Kun omat vaatteet vaihdetaan maastopukuun ja elämä aikataulutetaan uudelleen, muutos voi iskeä kovaa. Ensimmäisten viikkojen jälkeen uuteen ympäristöön tottuu ja tunnelma kasarmeilla muuttuu. SOSIAALIKURAATTORI Riikka Sarapelto toimii varusmiesten tukena Karjalan prikaatissa, Vekarajärven maisemissa. Apua pyydetään niin parisuhdekiemuroihin kuin henkilökohtaisen talouden haasteisiin. SARAPELLON mukaan ihmisen perusluonteeseen kuuluvat ominaisuudet joko helpottavat tai vaikeuttavat palveluksen aloittamista. Toimintaa janoava henkilö innostuu taisteluharjoituksista, kun rauhallinen luonne on kykeneväinen suunnittelemaan ja tekemään harkittuja päätöksiä. Kaikille löytyy oma paikkansa, vaikka alussa joutuisikin koetukselle. Jos on itsenäinen ja omasta rauhasta nauttiva persoona, yhteistoiminta tuvassa voi olla aluksi haastavaa. Intissä melkein kaikki tehdään yhdessä, nukkumisesta lähtien, Sarapelto kuvailee. Omaa käytöstä on helpompi ymmärtää, kun tunnistaa tunteidensa lähteen. Vaikeudet ovat myös voitettavissa, ja suurimmat onnistumisen elämykset syntyvät itsensä voittamisesta. Jos viihtyy hyvin rajallisessa seurassa, laajempaan sosiaaliseen piiriin kannattaa totuttautua jo ennen palvelusta. Silloin siirtyminen erilaiseen ympäristöön käy sujuvammin. Ennen palveluksen aloittamista toimeentulo, opiskelu ja ihmissuhteet kannattaa laittaa kuntoon, Sarapelto kannustaa. VARUSMIES voi olla oikeutettu Kelan maksamaan sotilasavustukseen, jolla voi kattaa esimerkiksi yksin asumisesta koituvia kustannuksia. Jos palveluksensa aloittavalla on opiskelupaikka, opintoja voi siirtää varusmiespalveluksen ajaksi toimimalla koulun antamien ohjeiden mukaisesti. Työntekijää ei voida irtisanoa vakituisesta työstä varusmiespalveluksen takia. Työnantajaa on kuitenkin hyvä informoida hyvissä ajoin ennen palvelusta. Apua on siis saatavilla myös varuskuntien porttien sisäpuolella oman joukko-osaston sosiaalikuraattoriin voi ottaa yhteyttä jo ennen palvelusta. JOKAISESSA varuskunnassa ympäri Suomen on sosiaalikuraattori, joka neuvoo ja tukee varusmiestä palveluksen aikana. Oma jaksaminen siviilissä kytkeytyy tiiviisti varusmiehenä palvelemiseen. 6

7 KUTSUNTALIITE Salil eka salil vika Moni tuleva varusmies haluaa olla hyvässä kunnossa palveluksen alkaessa. Fyysiseen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota, mutta ylenpalttisesti siitä ei kannata stressata. Heidi Rintala Palveluksesta selvitäkseen ei tarvitse olla yli-ihminen. Normaalilla terveellä nuorella usein peruskunto on riittävä palveluksen rasitukseen nähden. Rasitusta tulee pelkän kävelyn muodossa suurempia määriä kuin ennen palvelusta. Jaksamista voi tukea hyötyliikuntaa lisäämällä: kävellään esimerkiksi lyhyet matkat bussin sijaan ja käytetään portaita. PALVELUKSESSA tarvitaan monipuolista kuntoa, joten pelkkä salilla huhkiminen tai lenkkipolkujen kuluttaminen yksinään ei välttämättä tuo parasta haluttua tulosta. Kun kuntoa haluaa kohottaa varusmiespalvelusta silmällä pitäen, kannattaa se tehdä monipuolisesti erilaisten aktiviteettien parissa. Yhtenä yleisenä ohjeena on pidetty sitä, että 12 minuutin juoksutestissä tuloksen olisi hyvä olla yli 2200 metriä. Omaa kuntoaan onkin tämän osalta helppo testata jo ennen palvelusta näin halutessaan. INTIN OHESSA kunto kohenee huomaamatta. Useinkaan ihminen ei ole tottunut kantamaan pitkiä matkoja painavan varustuksen kanssa. Välillä palveluksen koitokset tuntuvat raskailta, mutta yllättäen ajan kanssa myös varusteiden kantamiseen tottuu. Etenkin jos palveluksen alussa selviää ilman sairasteluja tai ikäviä pieniä loukkaantumisia kohenee kunto mukavasti siinä tahdissa, missä vaatimustasoa nostetaan. KAIKKIA huhuja varusmiespalveluksen vaativuustasosta ei kannata uskoa. Perinteisesti jo varusmiespalveluksen suorittaneiden huveihin kuuluu jakaa tulevien alokkaiden kanssa rankimpia inttimuistoja, tarinoita värittäen. Kannattaa muistaa, että palvelukseen tulee laaja kirjo eri tavalla urheilevia henkilöitä. Jokainen tulee kyllä varusmiespalveluksesta selviämään kunnialla kun vain yrittää parhaansa. Fakta: Vuonna 2017 varusmiehet juoksivat 12 minuutin juoksutestissä keskimäärin metriä. 7

8 RUOTUVÄKI Uralle vauhtia Urheilukoulusta Asepalveluksen suorittaminen lupaavan urheilu-uran kynnyksellä on helppoa, kun sen tekee varta vasten suunnitellussa koulutuksessa. Urheilukoulu yhdistää ammattimaisen harjoittelun ja kovatasoisen varusmieskoulutuksen ainutlaatuisella tavalla. Niko Ylä-Poikelus Päiviä sai käyttää kisoja, niihin valmistumista ja treenejä varten. Kuva: Sami Perttilä Vuosittain toistasataa lajinsa kansalliseen kärkeen kuuluvaa urheilijaa aloittaa varusmiespalveluksensa Urheilukoulussa. Nykyisin Kaartin jääkärirykmentissä ja Kainuun prikaatissa koulutetaan poikkeuksellisen kovakuntoisista varusmiehistä tiedustelijoita. Perinteikäs toiminta on jatkunut jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan. Reservin alikersantti Simo Lipsanen, 22, aloitti palveluksensa Urheilukoulussa syksyllä Kolmiloikan Suomen ennätyksen viime kaudella rikkonut Lipsanen on tyytyväinen päätökseensä palveluspaikastaan. Urheilukoulussa voi aidosti satsata harjoitteluun. Niinpä pystyin myös kehittymään intin aikana. Tavallisessa yksikössä se ei olisi ollut yhtä yksinkertaista, Lipsanen muistelee. Palveluksen aikana on mahdollista anoa urheilukomennusta. Johtajat voivat anoa 95 urheilukomennuspäivää, miehistöllä määrä on 45. Lipsanen hyödynsi niitä ahkerasti. Päiviä sai käyttää kisoja, niihin valmistumista ja treenejä varten. Kun kesällä kilpailukausi alkoi, pystyi hyvin valmistautumaan ja osallistumaan kisoihin, hän kommentoi. Lisäksi Urheilukoulu järjestää valmennusleirejä yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Urheilijalla on myös käytössään valmennuskeskus, jossa voi ilmaiseksi hyödyntää monipuoliset testauspalvelut sekä fysioterapiapalvelut lihastasapaino- ja lajiominaisuuskartoituksineen. Minulle tuntui luontevalta suorittaa palvelus varhaisessa vaiheessa, sillä suunnitelmissani oli hakeutua opiskelemaan urheilu-uran ohella, Lipsanen selvittää. Lipsanen kiittelee palveluksesta oppimaansa kärsivällisyyttä, jota voi hyödyntää aina arkielämässäkin. Urheilu-uralle paljon antoi myös palveluspaikan tarjoama vertaistuki. Syntyi paljon keskustelua, kun kaikki olivat urheilijoita. Pystyi jakamaan kokemuksia ja kertomaan kukin omasta treenaamisestaan. Moni laji avautui aivan eri tavalla, hän pohtii. Talvilajien saapumiserä III/19 aloittaa palveluksensa huhtikuussa 2019 Kaartin jääkärirykmentissä tai Kainuun prikaatissa. Hakuaika päättyy Kesälajien saapumiserä IV/19 aloittaa lokakuussa 2019 Kaartin jääkärirykmentissä. Hakuaika päättyy

9 KUTSUNTALIITE Eri tapoja palvella Asepalvelus ei ole suinkaan ainoa tapa suorittaa omaa kansalaisvelvollisuutta. Ville Riihonen Perinteisen asepalveluksen valitsee edelleen valtaosa ikäluokasta; vuosittain noin varusmiestä saa aseellisen koulutuksen ja siten sodan ajan sijoituksen. Vakaumuksellisiin syihin vedoten palvelus on myös mahdollista suorittaa aseettomana, jolloin palvelus vastaa muuten normaalia varusmiespalvelusta, mutta ei sisällä aseellista koulutusta. Tämän vaihtoehdon valitsee vuosittain noin sata henkilöä. Aseeton palvelus kestää 255 tai 347 vuorokautta. SIVIILIPALVELUKSEN suorittaa joka vuosi noin henkilöä. Siviilipalveluksen kesto on aina 347 päivää. Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden pituisesta koulutusjaksosta sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan Siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee Lapinjärvellä. Ensimmäisenä kaikille kutsuntoihin saapuneille pidetään infotilaisuus, jossa esitellään kaikki asevelvollisuuden suorittamisen mahdollisuudet, mukaan lukien aseeton ja siviilipalvelus. Samalla kerrotaan eri palvelusmuotojen pituudet ja mitä ne tarkoittavat, Pohjois-Karjalan aluetoimiston kutsuntaupseeri, yliluutnantti Jarmo Kolu selventää. Kun henkilö tulee lautakuntaan, on siellä viimeistään kerrottava halustaan suorittaa aseeton palvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntatilaisuus on ensimmäinen mahdollisuus näihin hakeutua. Ilmoituksen saatuaan lautakunta tekee päätöksen nuoren palvelusmuodosta häntä kuultuaan, hän jatkaa. Kutsuntalautakunta on Maavoimien esikunnan ohjeistuksen nojalla velvollinen informoimaan erilaisista palvelusmuodoista ja kertomaan, miten esimerkiksi siviilipalvelus käytännössä toteutetaan. Se puolestaan on luonnollisesti Siviilipalveluskeskuksen harteilla, Kolu korostaa. JEHOVAN TODISTAJILLA tulee olla todistukset jäsenyydestään ja aktiivisuudestaan yhteisössä. Asepalveluksen lykkäystä voidaan myöntää enintään sen vuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 28 vuotta. Mikäli lykkäys on jatkunut keskeytyksettä ja lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin edelleen olemassa, voidaan henkilö vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana eri hakemuksesta. Ensimmäisenä kaikille kutsuntoihin saapuneille pidetään infotilaisuus, jossa esitellään kaikki asevelvollisuuden suorittamisen mahdollisuudet 9

10 RUOTUVÄKI Maalla Maavoimat on puolustusvoimien suurin puolustushaara. Se kouluttaa vuosittain noin varusmiestä ja vapaaehtoista naista sekä vastaa Suomen maa-alueen puolustuksesta ja viranomaisten tukemisesta. Ville Riihonen Maavoimat jaetaan kuuteen aselajiin: jalkaväki, kenttätykistö, ilmatorjunta, pioneeri, viesti ja huolto. Joukko-osastot muodostuvat joukkoyksiköistä, jotka jakautuvat edelleen perusyksiköihin. Lisäksi joukko-osastojen organisaatioihin kuuluvat puolustusvoimien 12 aluetoimistoa. PUOLUSTUSHAARA johtaa pääosan puolustusvoimien kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioista ja kouluttaa sekä varustaa niihin osallistuvat joukot. KAIKEN tämän lisäksi maavoimat tukee muita puolustushaaroja hoitamalla puolustusvoimien yleishuoltoa ja asevelvollisuuteen liittyviä asioita, kuten kutsuntojen järjestämisen. Lisäksi maavoimat antaa virka-apua muille viranomaisille yli 400 kertaa vuodessa. Merellä Merivoimat kouluttaa vuosittain noin varusmiestä. Sen päätehtäviä ovat merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjunta, meriyhteyksien turvaaminen sekä merellisen hyökkäyksen torjunta. Merivoimat koostuu Merivoimien esikunnasta ja neljästä joukko-osastosta, joiden tukikohdat sijaitsevat Turussa, Kirkkonummella, Raaseporissa ja Helsingissä. SUOMEA VOI logististiikaltaan verrata suureen saareen: iso osa Suomen ja Manner-Euroopan välisestä rahtiliikenteestä kulkee meriteitse ja tästä syystä meriliikenteen ja -alueiden turvaaminen on yksi keskeisimpiä merivoimien tehtäviä rauhan aikana. Suomen saaristot tuovat mukaan oman mausteensa. MERIVOIMAT PITÄÄ sisällään laivastojoukkojen ohella monia jalkaväen yksiköitä. Itse asiassa lähes 80 prosenttia varusmiehistä palvelee erilaisissa tehtävissä maissa. Vaihtoehtoja rannikkojoukoissa on aina Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreistä Rannikkoprikaatin sotilaskuljettajiin. VAATIVIEN TEHTÄVIEN myötä merivoimissa suurin osa varusmiehistä koulutetaan miehistön erikoistehtäviin ja siksi he palvelevat vähintään 255 vuorokautta. 10

11 KUTSUNTALIITE Maavoimien joukko-osastot Jääkäriprikaati ARKTISEEN koulutukseen ja ilmatorjuntaan erikoistunut puolustusvoimien pohjoisin joukko-osasto, joka toimii kahdella paikkakunnalla Sodankylässä ja Rovaniemellä. Jääkäriprikaati kouluttaa Lapin vaativiin olosuhteisiin erikoistuneita alueellisia joukkoja, valtakunnallisia ilmatorjuntajoukkoja ja rajavartiolaitoksen joukkoja. Kaartin jääkärirykmentti HELSINGIN Santahaminassa sijaitseva varuskunta on erikoistunut rakennetun alueen taisteluun ja pääkaupunkiseudun puolustamiseen. Se vastaa valmiudesta reilun miljoonan asukkaan metropolialueella. Suurin osa varusmiehistä koulutetaan kaupunkijääkäreiksi tai sotilaspoliiseiksi. Kainuun prikaati VARUSMIESMÄÄRÄLTÄÄN Suomen suurimman joukko-osaston pääosat sijaitsevat Kajaanissa noin kolme kilometriä Kajaanin keskustasta etelään. Koko takaa monipuolisen koulutustarjonnan. Erityispiirteenä Kainuun prikaati vastaa lumilajien urheilukoulutoiminnasta yhteistoiminnassa Urheilukoulun kanssa. Karjalan prikaati VEKARANAKIN tunnettu joukko-osasto kouluttaa varusmiehiä kaikissa kuudessa aselajissa. Lukeutuu varusmiesmäärältään suurimpiin joukko-osastoihin ja sijaitsee Kouvolassa. Maasotakoulu MAAVOIMIEN puolustushaarakoulun päätehtäviä ovat esimerkiksi maavoimien tutkimus- ja kehittämistehtävät. Kouluttaa pienen joukon varusmiehiä erilaisiin tukitehtäviin. Panssariprikaati MEKANISOITUJEN ja moottoroitujen taisteluosastojen, ilmatorjunnan sekä elektronisen sodankäynnin erikoisosaaja, jonka lisäksi maineikkaan Varusmiessoittokunnan soittajat koulutetaan Panssariprikaatissa Hämeenlinnassa. Varuskunnat Parolannummella ja Riihimäellä. Porin prikaati PRIKAATI koostuu Säkylän ja Niinisalon varuskunnista. Säkylässä koulutetaan kotimaan puolustajien lisäksi pääosa Suomen kansainvälisissä tehtävissä toimivista henkilöistä. Niinisalo keskittyy kenttätykistön koulutukseen. Utin jääkärirykmentti KOUVOLASSA sijaitsevaan joukko-osastoon on keskitetty maavoimien erikoisjoukko- ja helikopteritoimintaa. Laskuvarjojääkäreiden koulutuspaikka. Merivoimien joukko-osastot Rannikkolaivasto JOUKKO-OSASTOON kuuluvat kaikki merivoimien taistelualukset ja siten laivastojoukkojen palvelustehtävät. Tukikohdat ovat Turussa ja Kirkkonummella. Peruskoulutuskausi käydään Rannikkoprikaatin alaisuudessa Kirkkonummen Upinniemessä, jonka jälkeen osa siirtyy laivastotehtäviin. Merialueen valvontatyön ohella merivoimien alukset osallistuvat säännöllisesti erilaisiin harjoituksiin, myös kansainvälisillä vesillä. Jopa viikkojen mittaiset purjehdukset ovat mahdollisia. Rannikkoprikaati Suurin osa varusmiehistä koulutetaan miehistön erikoistehtäviin ja he palvelevat siten vähintään 255 vuorokautta. MERIVOIMIEN valmiusjoukko-osasto sijaitsee Upinniemessä Kirkkonummella. Merivoimien suomenkielinen varusmiespalvelus alkaa aina täältä. Kouluttaa monipuolisia ja suorituskykyisiä joukkoja pioneereista sukeltajiin sekä merivalvojista meritiedustelijoihin. Uudenmaan prikaati SUOMEN ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto sijaitsee Raaseporissa. Opetuskielenä on ruotsi, komentokielenä suomi. Varusmieskoulutusta annetaan Tammisaaren rannikkopataljoonassa Dragsvikissä sekä Vaasan rannikkojääkäripataljoonassa. Merisotakoulu HELSINGISSÄ Suomenlinnassa sijaitsevassa Merisotakoulussa opiskelee merikadetteja merivoimien upseereiksi, kantahenkilökuntaa aliupseereiksi ja varusmiehiä merivoimien reserviupseereiksi. Myös pääosa merivoimien tutkimuksesta tehdään Merisotakoulussa. Tämän lisäksi koululla palvelee varusmiehiä tusympäristön erityistehtävissä. 11

12 RUOTUVÄKI Ilmassa Ilmavoimissa palvelee vuosittain noin varusmiestä, jotka koulutetaan esimerkiksi lentokenttien suojaustehtäviin ja erikoisjoukkoihin. Suomen ilmavoimat vastaa ilmapuolustuksesta ja -operaatioista. Se suorittaa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ympäri vuorokauden. Lisäksi se tukee muita viranomaisia ja toteuttaa kriisinhallintatehtäviä. PIENEHKÖSTÄ varusmiesmäärästä huolimatta puolustushaaran sodanajan tehtävä on merkittävä: se suojaa yhteiskunnan elintärkeitä kohteita ilmahyökkäyksiltä sekä johtaa kaikkien puolustushaarojen ilmapuolustuksen tulenkäyttöä. VARUSMIEHIÄ koulutetaan neljässä joukko-osastossa: Ilmasotakoulussa Tikkakoskella sekä Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostoissa. Ilmavoimien aliupseerija reserviupseerikoulut ovat osa Ilmasotakoulua. Rajalla Rajavartiolaitos on sisäministeriön alaisuudessa toimiva puolustushaara, joka kouluttaa vuosittain noin 600 varusmiestä. Rajan miehistöä kutsutaan rajajääkäreiksi tai ylirajajääkäreiksi. Rajavartiolaitoksen tehtäviä ovat rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajanylityspaikoilla tapahtuvat rajatarkastukset, rikostorjunta, merellisen ympäristön suojelu ja kansainvälinen yhteistyö. Varusmieskoulutusta annetaan kolmella paikkakunnalla: erikoisrajajääkärikoulutusta Imatralla sekä rajajääkärikoulutusta Ivalossa ja Onttolassa. KOULUTUKSEN haastavuuden vuoksi Rajavartiolaitoksen varusmiehiltä edellytetään keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa jo palvelukseen astuttaessa. Kaikille puolustushaaran varusmiehille koulutettaviin asioihin kuuluu muun muassa ase- tiedustelu- ja pioneerikoulutusta. Lisäksi kaikki saavat rajavartiokoulutuksen, joka mahdollistaa toiminnan Rajavartiolaitoksen päätehtävissä kriisin tai rauhan aikana. Halukkuus tulee ilmoittaa viimeistään kutsunnoissa. Eduiksi luetaan esimerkiksi suunnistus-, hiihto-, metsästys- tai partioharrastus. Varusmieskoulutusta annetaan kolmella paikkakunnalla: erikoisrajajääkärikoulutusta Imatralla sekä rajajääkärikoulutusta Ivalossa ja Onttolassa 12

13 KUTSUNTALIITE Kovimpiin koulutuksiin pääsee vain hakemalla Puolustustusvoimien rankimpia ja palkitsevimpia tehtäviä löytyy erikoisjoukoista. Niihin haetaan useimmiten hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua. Niko Ylä-Poikelus VARUSMIESSOITTAJAT tammikuu, palvelusaika vrk, Panssariprikaati Peruskoulutuskauden jälkeen kootaan kuviomarssikokoonpano, puhallinorkesteri, jousiorkesteri, viihdeorkesteri ja showband Myös ääni- ja valomiehet, kuoron- ja orkesterinjohtajat sekä media-alan osaajat voivat hakea Valintakokeessa annetaan soittonäyte Haku I/2020 -saapumiserään päättyy ilmoita halukkuudestasi kutsunnoissa! SUKELTAJAT tammikuu, palvelusaika 347 vrk, Rannikkoprikaati Vuorovuosina raivaajasukeltaja (räjähteiden etsintä ja raivaaminen) ja taistelusukeltaja (meritiedustelu) Sukelluskertoja palveluksessa Seuraavan vuoden sukeltajakurssille voi hakea heinäkuun loppuun asti. Valintakokeet järjestetään Upinniemessä elo-syyskuun vaihteessa Jaksaa jaksaa! Jos kaipaa palvelusajaltaan äärimmäisiä olosuhteita ja haluaa ennakkoon varmistaa mielekkään koulutushaaran, erikoisjoukot voivat olla paras paikka. Ruotuväen Intissä-haastattelussa silloin laskuvarjojääkäriksi upseerioppilaana kouluttautunut Eero Jalli kuvaili erikoisjoukkokoulutusta osuvasti. Laskuvarjojääkärin hommat ovat välillä ottaneet päähän, mutta kyllä aina jostain se motivaatio kumpuaa. Kun jaksaa pienen hetken painaa, kyllä se sieltä, Jalli kuvaili. Erikoisjoukkoihin haetaan ensisijaisesti puolustusvoimien sähköisessä asiointipalvelussa.. Prosessi jatkuu tehtäväkohtaisella valintatilaisuudella, ja useimmilla on edessään vaativat fyysisen kunnon testit. Harjoittelu ja oman kunnon testaaminen on avain onnistuneeseen valintaan. Erikoisjoukkoihin valituista kaikki saavat johtajakoulutuksen, varusmiessoittokunnan miehistötehtäviä lukuun ottamatta. ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIT heinäkuu, palvelusaika 347 vrk, Rajavartiolaitos (Immola, Imatra) Koulutus rajan läheisyydessä toimimisen erityispiirteisiin Haku päättyy 6. joulukuuta, ja kaksipäiväinen valintakoe järjestetään tammikuussa ELEKTRONISEN SODAN- KÄYNNIN KOULUTUS heinäkuu, palvelusaika 347 vrk, Panssariprikaati Tehtävässä kouluttaudutaan sähkömagneettista säteilyä käyttävien järjestelmien tiedusteluun, häirintään ja niiden vastatoimenpiteisiin Hakuaika II/2019 -saapumiserään päättyy ja valintakokeet pidetään maaliskuun aikana LASKUVARJOJÄÄKÄRIT heinäkuu, palvelusaika 347 vrk, Utin jääkärirykmentti Laskuvarjohyppykoulutus, helikopterija vesistökoulutusta Haku päättyy 6. joulukuuta, ja kaksipäiväinen valintakoe järjestetään tammikuussa SUOMEN KANSAIN- VÄLISET VALMIUSJOUKOT heinäkuu, palvelusaika 347 vrk, Porin prikaati Oman yksikön aselajikoulutus, minkä lisäksi erikoiskoulutus kriisinhallintaan Hakijalta vaaditaan B-ajokortti ja valmius sitoutua kansainvälisiin valmiusjoukkoihin Haku päättyy ja valintatilaisuus huhtikuussa (vko 14) 13

14 RUOTUVÄKI Varusmies on erityinen Varusmiehille e tävät ovat mahdollisuus hyödyntää siviiliosaamista varusmiespalveluksessa ja toisaalta saada erityisteh- arvokasta kokemusta. Koko inttiaikaa aa ei mättä vietetä kasarmilla välttä- ja metsässä. Heidi Rintala Varusmiespalveluksen uksen voi suorittaa monella eri tavalla, ja erityistehtävät ovat yksi niistä. Jokaisesta saapumiserästä haetaan varusmiehiä erityistehtäviin. Haku tapahtuu peruskoulutuskaudella erillisenä hakuna. Erityistehtävissä palvelevan miehistön palvelusaika on 255 vuorokautta. Osaan erityistehtävistä on mahdollista hakea myös johtajakoulutuksen aikana, aliupseerikurssin (AUK 2) tai reserviupseerikurssin neljän ensimmäisen viikon aikana. Erityistehtävissä palvelevien johtajien palvelusaika on 347 vuorokautta. okautta. r Erityistehtäviin haku tapahtuu erillisellä lomakkeella verkossa. Hakemusten perusteella pätevimmät kutsutaan taan pääsykokeisiin tai haastatteluihin. Näiden perusteella valitaan henkilöt erityistehtäviin. ehtäviin. Miehistö aloittaa palveluksensa ensa erityistehtävissä välittömästi peruskoulu- tuskauden jälkeen, varusmiesjohtajat heti johtajakoulutuksen jälkeen. Kaikki erityistehtävät sekä vaatimukset niihin löytyvät - - tyistehtavat. Omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa työnkuvaansa ja ideoida erilaisia projekteja. Kaksi esimerkkiä erityistehtävistä RUOTUVÄKI on puolustusvoimien uutislehti, jonka toimitus kootaan varusmiehistä. Ruotuväessä on tehtäviä toimittajille, muassa asiakaspalvelusta sekä nimensä mukaisesti levikistä vastaa levikkisihteeri. Ruotuväen tehtävissä tapaa laajasti henkilöitä niin puolustusvoimista kuin sen ulkopuolelta. Olennaisessa osassa ovat myös erilaisissa harjoituksissa vierailut. Työssä pääsee näkemään puolustusvoimien toimintaa monipuolisesti. RAJAVARTIOLAITOKSELLE haetaan video- ja valokuvaajia. Näissä tehtävissä pääset näkemään Rajavartiolaitoksen toimintaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Tehtävät koostuvat käytännössä puoliksi kuvaamisesta ja puoliksi toimistolla materiaalin käsittelystä. Rajavartiolaitoksen kuvausolosuhteet ovat välillä haastavia, mutta sitäkin näyttävämpiä. Kuvaajan on mahdollista esimerkiksi päästä kuvaamaan rajatarkastuksia, maastorajavalvontaa tai pelastusharjoituksia merellä. Omalla aktiivisuudella voi Rajavartiolaitoksen tehtävissä vaikuttaa työnkuvaansa ja ideoida erilaisia projekteja. 14

15 KUTSUNTALIITE Det här är uppbådet frågan om När en manlig finsk medborgare fyller 18 år får han en kallelse till uppbåd, och i denna beskrivs när personen ska delta i uppbådet. Walter Lüttge Nylands brigad Före uppbådet måste den blivande beväringen besöka en läkare för att få sin duglighetsklass fastställd. Vid mindre fysiska besvär kommer personen att bli B-klassad, vilket innebär att dessa hälsofaktorer kommer att beaktas under tjänstgöringstiden. Ifall man blir C-klassad är man inte tjänstduglig, och kan på så sätt inte tjäns- borgare i samma årsklass och region, och det är vid det tillfället ens slutgiltiga tjänstgöringsplats fastställs. Ifall man har speciella önskemål angående tjänstgöringsplats eller -tid kan dessa framföras vid uppbådet. NYLANDS BRIGAD i Dragsvik, Raseborg, är den enda brigaden i Finland där tjänstgöringsspråket är svenska. Som beväring i Nylands brigad har man många olika tjänstgöringsmöjligheter, och brigaden erbjuder även en hel del fritidsaktiviteter samt ett soldathem. Brigaden är en del av stor del av de olika uppgifter som erbjuds beväringarna, som till exempel båtförare, båtmekaniker, kustjägare samt specialtruppen ATU (Amphibious Task Unit). Man kan även tjänstgöra som granatkastarman, signalman eller militärpolis. IFALL man letar efter en alternativ tjänstgöring kan man tjänstgöra vid Nylands brigads beväringskommitté eller VKY, Virtuaalinen koulutusympäristö. Beväringskommittén försöker förbättra tjänstgöringsförhållandena och höja beväringarnas allmänna trivsel. Inom VKY får man arbeta med försvarsmaktens virtuella stridssimulator där ens huvudsakliga uppgift består av att designa 3D-modeller av olika vapen och fordon. Man kan söka till dessa specialuppgifter i slutet tionella uppgifter också, liksom journalist i LÄNGDEN PÅ ens tjänstgöring bestäms enligt vilket slags uppgift man har. Beväringscheferna och militärförarna tjänstgör 347 båtförare. Beväringar med specialuppgifter och militärpoliser har en tjänstetid på 255 dygn, och manskapet samt brigadens skrivare tjänstgör i 165 dygn. 15

16