Varusmies Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle

Transkriptio

1 Varusmies 2013 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle

2 Varusmies 2013 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle Varusmies 2013 on hyvä tietolähde Tutustu tähän kirjaseen huolellisesti ennen kutsuntoja. Tutustu myös puolustusvoimien nettisivuihin osoitteessa

3 Kansi: Mikko Maliniemi ISBN ISBN (PDF) Juvenes Print 2012

4 Varusmies 2013 Ilman ennakkoluuloja palvelukseen...6 Tuleva varusmies...10 Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Puolustusvoimien tehtävät Suomen puolustusratkaisu Jokainen mies on asevelvollinen Ennen varusmiespalvelusta...13 Ensin kutsuntoihin Terveystarkastukset Kyselylomake Kutsuntatilaisuus Palveluksen aloittamisaika Palveluspaikan valinta Asevelvollisrekisteri Yleiset palveluksen aloittamis- ja kotiuttamisajat. 15 Hakemuksesta tehtävät päätökset Palveluksen aloittamisajan siirtäminen Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Monikansalaisuus Aseeton palvelus Siviilipalvelus Jehovan todistajat Muut erityistapaukset Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet? Varusmiespalvelus...19 Palveluksen aloittaminen Alokkaan arki Lomat ja vapaa-aika Sotilaan vaatetus Muonitus Majoitus Terveydenhuolto Kirkollinen työ Varusmiestoimikunta Aloitetoiminta Johtajakoulutus...25 Varusmiehestä huolehditaan...28 Palveluksen alkamisajan tai -paikan muutos Sotilasavustus Opinnot Opintolainojen korot Muu toimeentulotuki, sosiaalipalvelut ja -turvaetuudet Virka- ja työsuhde Yrittäjyys Maatalousyrittäjä Työttömyys Verotus Eläke Laina-asiat ja velkaantuminen Ajokortti Passi ja esteettömyys Palvelusturvallisuus Sotilastapaturma ja palvelussairaus Päivärahat ja muut korvaukset Lomat ja vapaat Lomamatkat Ulkomailta palveluksen aloittavat Isyysvapaa ja isyysraha Aikalisä - Time Out! Elämä raiteilleen Sotilasoikeudenhoito Oikeusapu Ennakoi reserviin siirtyminen Ammattiasiat ja palvelustodistus Ohi on Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustus Puolustushaarat ja aselajit...36 Maavoimat Jalkaväki Kenttätykistö Ilmatorjunta Viesti Pioneeri Suojelu Sotilaspoliisi Huolto Kuljettajakoulutus Merivoimat Ilmavoimat Rajavartiolaitos Erikoisjoukot ja -alat...50 Laskuvarjojääkäriksi Sukeltajaksi Erikoisrajajääkäriksi Suomen Kansainväliset Valmiusjoukot Elektronisen sodankäynnin koulutus Helikopteriapumekaanikoksi Ilmavoimien erikoiskurssit Lentoreserviupseerikurssi (LENTORUK) Ilmavoimien reserviupseerikurssi Ilmavoimien aliupseerikurssi Lentoteknillinen aliupseerikurssi Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssi Sotilassoittajat Urheilukouluun Erikoistehtäviin Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja proviisorit Lakimieskokelaaksi Kirkolliselle alalle Viestintä- ja media-alan tehtävät Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Yhteystietoja...64 Varusmiespalveluksen jälkeen...66 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama koulutus Sotilasammatit Erikoisjääkäriksi Puolustusvoimien siviilitehtävät Rajavartiolaitoksen palvelukseen Hakemuksella kriisinhallintatehtäviin Puolustusvoimien arvomerkit

5 Ilman ennakkoluuloja palvelukseen Syvänen, Mäenpää ja Asikainen M05ssä. 6

6 KUVA: ILMAVOIMAT / VILLE TUOKKO Sotilaspoliisikoulutus oli kasvun paikka Korpraali Tommi Syvänen Jyväskylästä, 21, on kiinnostunut turvaalasta. Sotilaspoliisina Ilmasotakoulussa Tikkakoskella varusmiespalvelustaan suorittavalla Syväsellä on siviilissä työn alla virastomestarin ammattitutkinto ja suoritettuna vartijakurssi. Täten Syväselle oli selvää tammikuussa 2012 alkaneen palveluksen alusta asti, mihin tehtäviin hän haluaa hakeutua. Kun tänne tultiin, niin mainitsin joka yhteydessä että kiinnostusta sotilaspoliisitehtäviin olisi. Syväsen toive toteutui. Seurasi komennus Ilmavoimien kolmiviikkoiselle sotilaspoliisikurssille opiskelemaan vartiotyön perustaitoja käytännössä ja teoriassa. Koulutus oli Syväsen mukaan vauhdikasta ja kuntoa kysyvää. Olen harrastanut salilla käymistä, mutta aerobinen kuntoni joutui ensimmäisille viikoilla koetukselle. Aluksi sai kerätä happea, mutta onpahan siitä menty eteenpäin. Ensimmäinen aamu armeijassakin on jo ajan kultaama muisto. Olihan se vauhdikas, ja odotettavissa oli pientä jännitystä herätä uudesta sängystä. Se kun oli vähän omaa kovempi, eikä tyttöystäväkään ollut vieressä, Syvänen nauraa. Sotilaspoliisikurssin jälkeen Syväsen ja hänen palvelustovereidensa tehtävänä on osallistua Luonetjärven varuskunnan vartiointiin Tikkakoskella. Tässä tehtävässä varusmiehet toimivat paljon itsenäisinä ryhminä varusmiesjohtajiensa johdolla. Hyvä johtaja on ymmärtäväinen, noheva ja särmä. Hän ottaa jokaisen huomioon, eikä jätä ketään syrjään, Syvänen pohtii. Syväsen yhdeksän kuukautta kestävän palveluksen ollessa haastatteluhetkellä loppupuolella voi jo summata armeija-ajan saldoa. Turva-alan käytännön työkokemuksen lisäksi matkaan on tarttunut muutakin. Koen kasvaneeni henkisesti paljonkin tänä aikana. Hyvä ryhmähenki sekä tiimityö on kaiken perusta niin siviilissä kuin varusmiespalveluksessakin. Ilman niitä epäilen, ettei tästä koulutuksesta olisi suoriuduttu näin voitokkaasti ja kultaisin muistoin! Apumekaanikko on tekniikan ja johtamisen osaaja Alikersantti Mikael Asikainen, 20, Orivedeltä on siviiliammatiltaan elektroniikka-asentaja. Niinpä varusmiespalveluksen suorittaminen Ilmavoimissa lentokoneapumekaanikkona modernin tekniikan parissa kiinnosti heti kun hän mahdollisuudesta sai tietää. Kuulin sukulaiseltani, että tällainen koulutus on olemassa ja että siitä saattaisi olla hyötyä tulevaisuudessa. 7

7 Korpraali Syvänen. Alikersantti Asikainen. Asikainen lähetti hakemuksen Ilmavoimien Lentoteknilliselle aliupseerikurssille ja tuli valituksi suoritettuaan muun muassa fyysistä kuntoa ja teknistä hahmottamiskykyä mittaavan soveltuvuuskokeen. Asikaisen 12 kuukautta kestävän varusmiespalveluksen ensimmäinen aamu alkoi tammikuussa 2012 Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa nopealla sukelluksella alokkaan arkeen. Aika erilainenhan se oli kuin siviilissä. En juuri ollut nukkunut, kun herätys tuli. Sitten piti pompata vauhdilla pystyyn, Asikainen muistelee. Lentoteknillisellä aliupseerikurssilla opiskellaan sotilaan perustaitoja ja johtamista, mutta pääroolissa on lentotekniikan tietotaidon kartuttaminen. Varusmiesapumekaanikot osallistuvat Ilmavoimissa yhdessä henkilökunnan kanssa lentävien koneiden aitoihin huoltotehtäviin. Niinpä heidän on tärkeää tietää yksityiskohtaisesti, miten lentokone toimii. Täten kurssilla opiskeltava tietomäärä on huomattava. Alussa tietoa tuli niin paljon, että hiukan säikähdin. Kurssilla oli kuitenkin väkeä laidasta laitaan monenlaisilla koulutustaustoilla, ja kaikki pärjäsivät hyvin. Kunnonkin puolesta normaalikuntoinen pärjää näissä tehtävissä mainiosti, muistelee Asikainen. Kurssin jälkeen varusmiesapumekaanikot siirtyvät loppupalveluksensa ajaksi Ilmavoimien joukko-osastoihin ympäri maata. Alikersantti Asikaisen palveluspaikaksi valikoitui Ilmasotakoulun Tukilentolaivue Tikkakoskella. Siellä hän työskentelee yhteys- ja kuljetuskoneiden tarkastus- ja huoltotehtävissä. Aluksi suoritteita tehdään ammattilaisen valvonnassa, mutta osaamisen karttuessa myös täysin itsenäisesti. Aivan pelkkää tekniikan parissa puurtamista ei palvelus Tikkakoskella kuitenkaan ole, vaan myös Ilmasotakoulun muiden varusmiesten johtamistakin mahtuu mukaan. Mikael Asikaisella onkin näkemys siitä, minkälainen on hyvä varusmiesjohtaja. Hän on ymmärtäväinen, ei puhu liikaa ja osaa jakaa tehtävät oikein. Lentotekniikan ala on odotusten mukaisesti avannut Asikaiselle uusia tulevaisuuden uramahdollisuuksia. Varusmiespalvelus apumekaanikkona on nimittäin hyvä mahdollisuus hakeutua lentoteknillisen alan ammattitehtäviin Puolustusvoimissa. Tässä on monta avointa mahdollisuutta. Voisin pyrkiä tänne töihin tai sitten jatkaa omalla alallani. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo. 8

8 KUVAT: ILMAVOIMAT / VILLE TUOKKO Lentosotamies Mäenpää. Micael Mäenpäällä on tavoitteena sotilaslentäjän ura Jyväskyläläiselle Micael Mäenpäälle, 20, oli selvää jo kauan ennen kutsuntaikää miten hän haluaisi varusmiespalveluksensa suorittaa. Olen haaveillut lentäjän ammatista ala-asteelta asti, ja sotilaslentäjän ura alkoi kiinnostaa yläasteella. Mäenpää haki Ilmavoimien Lentoreserviupseerikurssille tammikuussa 2012, ja läpäisi kevään aikana kurssin soveltuvuustestit. 12 kuukauden palvelus alkoi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella Ilmavoimien Reserviupseerikoulussa heinäkuussa. Lentoreserviupseerikurssin alussa opiskellaan samat sotilaan perustaidot kuin muussakin varusmieskoulutuksessa. Ensimmäinen aamuherätys armeijassa olikin odotetusti yhtä jämäkkä ja nopeatempoinen kuin muualla. Muutenkin palvelus on vastannut odotuksia. Olen odottanut haastavaa ja mielenkiintoista palvelusta, ja sellaista tämä on ollutkin, Mäenpää toteaa. Lentoreserviupseerikurssin ensimmäisellä puolivuotisella keskitytään johtamiskoulutukseen ja aloitetaan ilmailuteorian sekä muun muassa pelastautumistaitojen opiskelu. Haastatteluhetkellä peruskoulutuskauden viimeistä viikkoa lentosotamiehen arvossa suorittavalla Mäenpäällä onkin jo näkemys siitä, minkälainen on hyvä varusmiesjohtaja. Hyvä johtaja on vaativa, ymmärtävä ja palkitseva. Puolen vuoden palveluksen jälkeen kurssilla alkaa lentovaihe, jossa lentoreserviupseerioppilaat opiskelevat lentämisen perusteet Vinka-alkeiskoulukoneella. Ilmavoimien Lentoreserviupseerikurssi on tie sotilaslentäjän ammattiin. Suurin osa kurssin suorittaneista hakeutuu varusmiespalveluksen jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulun Ilmavoimien kadettikurssin ohjaajaopintosuunnalle. Tästä ura voi edetä vaikkapa Ilmavoimien Hornetien, Maavoimien helikopterien tai Rajavartiolaitoksen ilma-alusten ohjaimiin. Sotilaslentäjän ammatti on myös Micael Mäenpään tulevaisuuden haave. Tavoitteenani on jatkaa kadettikurssille niin kuin suurimmalla osalla kurssistamme. Lentoreserviupseerikurssin soveltuvuusvaatimuksia pidetään joskus miltei ylivoimaisen tiukkoina. Hyvästä kunnosta toki on apua testeissä ja itse palveluksessa, toteaa itse kamppailulajeja aktiivisesti harrastava Mäenpää, mutta mitään superominaisuuksia ei kurssille pääsyyn silti vaadita. Kun huolehtii kunnostaan, etenee haaste kerrallaan ja uskoo tavoitteeseensa, niin kaikki on mahdollista. 9

9 Tuleva varusmies Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Sinä olet paras henkilö puolustamaan maatamme. Suomi tarvitsee sinunkin panostasi, sillä olet paras henkilö puolustamaan maatamme, valtiollista itsenäisyyttämme ja alueellista koskemattomuuttamme. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaallinen maanpuolustus sekä oma toimintasi takaavat, ettei sinun eikä muiden maassamme asuvien oikeuksia loukata, eikä elämäämme Suomessa kukaan pääse uhkaamaan. Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa sotilaallista suorituskykyä. Tämä tukee Pohjois-Euroopan nykyistä vakaata sotilaspoliittista tilannetta. Suomi pyrkii pysyttelemään kansainvälisten selkkausten ulkopuolella ja etsimään tilanteisiin rauhanomaista ratkaisua. Samaan aikaan on kuitenkin osoitettava, että Suomi pystyy puolustamaan itseään. Itsenäisyys ja kansalaisten turvalliset olot täytyy säilyttää, sillä niiden eteen suomalaiset ovat taistelleet edellisissä sodissa. Varusmiehenä olet siis tärkeä osa maanpuolustusta. Asevelvollisuusaikanasi saat koulutusta, jonka avulla pystyt tehokkaasti puolustamaan Suomea ja parhaiten suojelemaan lähimmäisiäsi sekä itseäsi. Varusmiehet koulutetaan palveluksen aikana puolustusvoimien kokoonpanoon tarvittaviin sodan ajan tehtäviin. Suorittamalla varusmiespalveluksesi kykyjesi mukaan, osoitat parhaalla tavalla halusi turvata maamme tulevaisuuden. Sinuun luottavat myös ne, jotka eivät itse kykene turvaamaan maataan ja sen oikeuksia. TURKU Etelä-Suomen Sotilaslääni Länsi-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Suomen Sotilaslääni Sotilasläänin raja Paikkakunta Aluevesiraja SÄKYLÄ TIKKAKOSKI JYVÄSKYLÄ KEURUU NIINISALO JÄMSÄ TAMPERE Yhteinen raja Ruotsin kanssa: 596 km Merkkien selitykset Pääesikunta Maavoimien Esikunta Sotilasläänin Esikunta Aluetoimisto Ilmavoimien Esikunta Lennosto Merivoimien Esikunta Meripuolustusalueen Esikunta Joukko-osasto Joukko-osasto/RVL KAUHAVA HÄMEENLINNA HATTULA VAASA RAASEPORI OULU Yhteinen raja Norjan kanssa: 722 km Aluevesirajaa 1250 km UPINNIEMI Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako HELSINKI RIIHIMÄKI TUUSULA UTTI KOUVOLA HAMINA LAHTI IVALO Yhteinen raja Venäjän kanssa: 1324 km SODANKYLÄ RO VANIEMI KAJAANI KUOPIO MIKKELI VEKARANJÄRVI IMATRA LAPPEENRANTA JOENSUU 10

10 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien on oltava valtiovallan käytettävissä maamme itsenäisyyden turvaamiseksi asein siinä tapauksessa, että kaikki muut keinot on käytetty. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jo olemassaolollaan estää maamme joutuminen sotaan. Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a. maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b. kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c. sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a. virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b. pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c. osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen puolustusratkaisu Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan alueellisen puolustuksen periaatteella. Alueellisessa puolustuksessa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan ja sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja toiminnot suojataan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Hyökkääjän pääsy valtakunnan toiminnan kannalta tärkeille alueille ja vaikuttaminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin estetään. Oman toiminnan kannalta tärkeät alueet pidetään kaikissa olosuhteissa. Hyökkäys torjutaan ja tarvittaessa hyökkääjä lyödään maa-, merija ilmavoimien yhteisoperaatiolla sekä puolustusvoimien yhteisillä suorituskyvyillä. Maapuolustuksella hidastetaan ja kulutetaan sekä valituilla alueilla torjutaan ja lyödään maitse suuntautuvat hyökkäykset. Ilmapuolustuksella estetään hyökkääjää saavuttamasta ilmaherruutta sekä suojataan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja omia joukkoja. Meripuolustuksella torjutaan merialueelta suuntautuvat hyökkäykset ja turvataan valtakunnan meriyhteydet. Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen toteuttamiseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, rajavartiolaitos ja siviiliviranomaiset. Tärkeä osa tätä järjestelmää ovat palvelustaan suorittavat varusmiehet. 11

11 Jokainen mies on asevelvollinen Asevelvollisuuslain 2 :n määrittämä kansalaisvelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta. Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin. Varusmiespalvelus suoritetaan normaalisti vuotiaana. Erikoistapauksissa palvelus aloitetaan 18 ja 29 ikävuosien välillä. Varusmiespalvelusaika on joko 165, 255, 347 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 päivää. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 255 päivää. Aseetonta palvelusta suorittavien palvelusaika on 255 tai 347 päivää. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 165 päivän palvelusaika. Joukko-osastossa suoritettavien valintojen perusteella ratkeaa tehtävä, johon varusmies koulutetaan ja tehtävän mukainen palvelusaika. Siksi palveluksen aloittaessasi sinun kannattaa aina varautua pisimpään eli 347 päivän palvelusaikaan. Tarkempia tietoja palvelusajoista saat mm. kutsunnoista sekä ottamalla yhteyttä suoraan koulutusta antavaan joukko-osastoon. Yhteystiedot löydät tämän kirjan sivulta 64. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettavaa hyvän suorituskyvyn omaavaa henkilöstöä. Lisäksi koulutuksen avulla ylläpidetään perusvalmiutta ja kykyä kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. IK Ä pv 255 pv MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv VARA- RESERVI 347 pv VARUSMIES- PALVELUS UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv KUTSUNNAT VARARESERVI VARARESERVI IK Ä Asevelvollisuusaika on Suomessa 43 vuotta Tammi Helmi Maalis Huhti Touko - Kesä Heinä Elo Syys-Loka Marras-Joulu SAAPUMISERÄ I/xxxx Peruskoulutuskausi 8 vkoa Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 7 vkoa Erikoismiesten erikois- ja joukkokoulutuskausi Aliupseerikurssi II 9 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa 165 pv Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi vkoa (347 pv) vkoa (255 pv) 255 pv Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi vkoa Joukkokoulutuskausi 7 vkoa SODANAJAN JOUKKO 347 pv SAAPUMISERÄ I I/xxxx Peruskoulutuskausi 8 vkoa Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 7 vkoa Aliupseerikurssi II 9 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa 165 pv Erikoismiesten erikois- ja joukkokoulutuskausi vkoa (255 pv) Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi vkoa (347 pv) Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi vkoa 255 pv k o Koulutuksen aikajaksottelu ( pv ) 12

12 Ennen varusmiespalvelusta Kutsuntatilaisuudessa: annetaan tietoja ja ohjausta, tarkistetaan henkilötiedot, tarkastetaan terveydentila, kuullaan asevelvollisen toivomukset ja tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä; päätös palveluskelpoisuudesta, ratkaisu palveluksen aloittamisajasta ja -paikasta, sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista ja ratkaisu kaikista hakemuksista. Ensin kutsuntoihin Kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Ne koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi sekä alle 30-vuotiaat, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta ja joita ei ole erikseen tarkastettu. Jokaiselle kutsunnanalaiselle lähetetään kotiosoitteella mm. tämä kirjanen, kyselylomakkeet ja kutsuntakuulutus, josta selviää kutsuntatilaisuuksien järjestäminen eri kunnissa. Jos et saa lähetystä esimerkiksi osoitteen muutoksen vuoksi, se ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Kutsuntakuulutus on nähtävissä myös puolustusvoimien internet -sivuilla osoitteessa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kutsunnasta poisjäänti ilman laillista estettä on asevelvollisuuslain mukaan rangaistava teko. Jos muutat toiseen kuntaan ennen kutsuntoja, ota yhteys uuden asuinalueesi aluetoimistoon hyvissä ajoin ennen kutsuntoja. Kutsuntapäivä on palkaton vapaapäivä, ellei työsopimuksessa ole muuta mainittu. Muista, että muuttoilmoitus on tehtävä maistraatille, kun muutat pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen muutto kestää yli 3 kuukautta. Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluessa muutosta. Muuttoilmoituksen voi tehdä esimerkiksi sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa Lisätietoja muuttoilmoitukseen liittyvistä asioista saa lähimmästä maistraatista tai osoitteesta Terveystarkastukset Kutsuntaikäisten miesten terveystarkastukset suoritetaan lakisääteisesti ennen syksyn kutsuntatilaisuuksia. Tämä tarkastus ei vapauta varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta. Nuorison terveystodistus ei vapauta ennakkoterveystarkastuksesta. Jos sinulla on erikoislääkärintodistus, ota se mukaan ennakkoterveystarkastukseen ja kutsuntaan. Matkakustannuksia terveyskeskuksiin ja kutsuntatilaisuuksiin ei korvata. Mahdollisia erikoislääkärintodistuksia ei myöskään korvata. Kyselylomake Palveluskelpoisuuden, palveluspaikan ja koulutushaaran määritykseen vaikuttavat osaltaan vastauksesi ennakkokyselyyn. Kyselylomakkeet on täytettävä huolellisesti ja palautettava ohjeen mukaisesti. Tietojasi käsittelevät viranomaiset ovat vaitiolovelvollisia. Vastauksissasi esitetyt toivomukset palveluspaikan ja -ajan suhteen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Erikoisjoukkoihin ja erikoisaloille ei määrätä varusmiehiä suoraan kutsunnoissa, vaan niihin valitaan hakemusten ja valintakokeiden perusteella. Heille määrätään kutsunnoissa varapaikka. Lisätietoja erikoisjoukoista ja -aloista sivulta

13 Kutsuntatilaisuus Kutsuntatilaisuuteen sinun on otettava mukaasi ajokortti, passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus sekä tarvittavat lääkärin- ja opiskelutodistukset. Vieraalla paikkakunnalla tilapäisesti asuvat voivat käydä kutsunnassa myös oleskelupaikkakunnallaan tai lähimmässä mahdollisessa kutsuntapaikassa. Tästä on kuitenkin etukäteen ilmoitettava omalle aluetoimistolle. Ulkomailla asuvien ei tarvitse saapua Suomeen kutsuntaan henkilökohtaisesti. He voivat hoitaa kutsuntaasiansa valtakirjalla Suomessa olevan asiamiehen välityksellä. Ulkomailla asuvat voivat toimittaa tarvittavat kutsunta-asiakirjat myös lähimpään Suomen edustustoon, joka lähettää ne Suomeen. Kutsuntatilaisuudessa annetaan tietoja ja ohjausta tarkistetaan henkilötiedot tarkastetaan terveydentila kuullaan asevelvollisen toivomukset tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä: päätös palveluskelpoisuudesta ratkaisu palveluksen aloittamisajasta ja -paikasta sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista Palveluksen aloittamisaika Jaettaessa ikäluokka saapumiseriin pyritään ottamaan huomioon mm. esittämäsi toivomukset. Kutsuntojen jälkeisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavia suositellaan hakeutumaan toisen vuoden tammikuun erään. Ellei opiskelu/koulu ole esteenä, suositellaan kutsuntojen jälkeistä tammikuun saapumiserää. Talvierä mahdollistaa myös arvosanojesi parantamisen syksyllä tai taloudellisen tilan parantamisen työskentelemällä. Yleisiä palveluksen aloittamisaikoja on kaksi vuodessa tammi- ja heinäkuussa. Poikkeavat palveluksen aloittamisajat koskevat Urheilukoulua. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Palveluspaikan valinta Yleisenä periaatteena on sijoittaa asevelvollinen palvelukseen kotipaikkansa lähellä sijaitseviin joukko-osastoihin. Tavoitteena on myös sijoittaa asevelvolliset sellaiseen sotilaskoulutukseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa heidän koulupohjaa, ammattia, tulevaisuuden suunnitelmia, taitoja ja harrastuksia. Joukko-osastojen sijainti, koulutusmahdollisuudet ja varusmiesten määrät kuitenkin aiheuttaa sen, että jokainen ei mahdu lähimpään joukko-osastoon. Ruotsinkieliset varusmiehet koulutetaan pääosin Uudenmaan Prikaatissa Raaseporissa. Tähän joukko-osastoon otetaan myös ruotsin kieltä hallitsevia suomenkielisiä asevelvollisia heidän toivomustensa perusteella mikäli tilaa on. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Missä tehtävissä voisit hyödyntää siviilitietojasi ja -taitojasi? Mistä puolustusvoimien koulutuksesta olisi puolestaan sinulle hyötyä opiskeluissasi tai työelämässä? 14

14 Huomaa, että samantapaisia tehtäviä on eri aselajeissa. Esimerkiksi viestimiehiä tarvitaan ja koulutetaan muuallakin kuin Viestirykmentissä. Ilmoita toiveesi selvästi kutsuntalautakunnalle! Asevelvollisrekisteri Asevelvollisrekisteriin saadaan tarvittavia tietoja muun muassa asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittämistä, palvelukseen määräämistä, koulutuksen ja palveluksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tietojen saaminen ja niiden luovuttaminen perustuu asevelvollisuuslakiin. Rekisteriin saadaan tietoja mm. väestörekisterikeskukselta, terveydenhuollon palvelujen antajilta, sosiaali- ja poliisiviranomaisilta. Rekisteristä voidaan myös luovuttaa tietoja mm. poliisille ja kansaneläkelaitokselle. Nuorisolain mukaan puolustusvoimien on luovutettava yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten alle 25-vuotiaasta tuen tarpeessa olevasta nuoresta, joka vapautetaan varusmiespalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää varusmiespalveluksen. Tietojen luovuttamisen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa. Hakemuksesta tehtävät päätökset Palveluksen aloittamisajan siirtäminen Varusmiespalvelus on suositeltavaa aloittaa mahdollisimman pian koulun päättämisen jälkeen ennen perheen perustamista, pitkäaikaisten opintojen aloittamista, ulkomaille muuttamista tai ryhtymistä itsenäiseksi yrittäjäksi. Vanhempana suoritettu varusmiespalvelus koetaan usein rasittavana mm. taloudellisten tai perhehuolien vuoksi. Palveluksen aloittamisajankohtaa voidaan hakemuksesta muuttaa asevelvolliselle, jolle se katsotaan erittäin tarpeelliseksi ammattiin valmistumista tai opiskelua varten, taloudellisten olojen järjestämistä varten, näihin verrattavista muista erityisistä henkilökohtaisista syistä. Hakemus jätetään kirjallisena aluetoimistolle. Hakemus on perusteltava ja liitettävä mukaan todiste ajankohdan siirron tarpeellisuudesta, kuten oppilaitoksen antama selvitys opiskelun vaatimasta ajasta yms. Hakemus on tehtävä hyvissä ajoin ennen palveluksen aloittamista. Pelkkä hakemuksen jättäminen ei riitä syyksi palveluksesta poisjäämiseen. Hakemuksissa käytettäviä lomakkeita ja lisätietoja saa aluetoimistoista, puolustusvoimien Internet-sivuilta ja kutsuntapaikoilta. Yleiset palveluksen aloittamis- ja kotiuttamisajat Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos Palveluksen Kotiutuminen aloittaminen 165 pv 255 pv 347 pv I/ II/ I/ II/ I/ II/ Palvelus on aloitettava määrätyn päivän klo mennessä. Urheilukoulun alkamisajat löytyvät sivulta

15 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Palveluksen aloittamismääräyksen saanut nainen voi kirjallisesti ilmoittaa, ettei aloita palvelusta. Vastaavalla tavalla voi asepalvelusta suorittava nainen 45 päivän kuluessa palveluksen aloittamispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta. Joukko-osaston komentaja voi peruuttaa 45 päivän sisällä naisen asepalveluksesta annetun määräyksen vamman, sairauden, ilmeisen sopimattomuuden tai vastaavan muun syyn perusteella. Asepalvelukseen määrätty nainen on asevelvollisia koskevien säännösten alainen. Palveluksen jälkeen naiset siirretään reserviin sekä määrätään kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin ja he ovat asevelvollisuuslain alaisia sen vuoden loppuun, jona täyttävät 60 vuotta. Erityisjärjestelyjä vähän Naisten asepalvelus toteutetaan kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Sotilastehtäviä ei siis jaeta sukupuolen mukaan. Eri tehtäviin määrääminen ratkaistaan niiden asettamien vaatimusten ja soveltuvuuden perusteella. Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin muilla varusmiehillä. Erikoisjoukkoihin tai -aloille pääsyvaatimukset ovat samat kuin miehillä, kuten myös mahdollisuus johtajakoulutukseen ja myöhemmin sotilasuralle. Naisten fyysistä kuntoa ylläpidetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin miestenkin. Naisten asepalvelus toimeenpannaan mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin ja puolustusvoimien kannalta taloudellisesti edullisin ratkaisuin. Varuskunnissa naisille on omat tuvat. Leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei erillismajoitusta järjestetä. Raskaus on peruste palveluksen keskeyttämiselle. Myöhemmin ratkaistaan erikseen, miten palvelusta jatketaan. Miten palvelukseen haetaan Puolustusvoimien 19 aluetoimistoa huolehtivat naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvästä hakemusten käsittelystä, valinnoista ja palvelukseen määräämisestä. Erikoisjoukkojen valinnoista huolehtii kyseinen joukkoosasto. Aluetoimistoista ja puolustusvoimien muista toimipisteistä sekä puolustusvoimien nettisivuilta saa hakeutumiseen liittyviä ohjeita sekä hakemuslomakkeita Lisätietoja ja hakuohjeet, sivu 63 Monikansalaisuus Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassaan suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä (vähintään 4 kk), voidaan hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Vapautuksesta voi päättää aluetoimisto. Aluetoimisto voi hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta erityisestä syystä rauhan aikana ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen val- 16

16 tion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä kyseisten sopimusvaltioiden kanssa tehdyssä sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään. Lisäksi Amerikan Yhdysvaltain (SopS 25/39) ja Suomen välillä on tehty vastaava asevelvollisuutta koskeva sopimus. Suomen kansalainen, johon sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia, ei ole kutsunnanalainen eikä hänen tarvitse suorittaa asevelvollisuuteensa liittyvää palvelusta Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan vakituisesti asuvan kansalaisuutensa mukaisessa sopimusvaltiossa. Sopimusvaltioissa asuvien monikansalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea, vaan heidän osaltaan sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia. Sopimusvaltioissa asuvia monikansalaisia kehotetaan selvittämään oma asevelvollisuuteen liittyvä asemansa Suomen edustustosta tai omasta valvovasta aluetoimistosta Suomesta. Asevelvollisella ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos hänellä on myös toisen valtion kansalaisuus ja hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Tämän ns. seitsemän vuoden tulkinnanalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Vapautuspäätökset samoin kuin sopimustulkinnat perustuvat väestötietojärjestelmän osoite- ja kansalaisuustietoihin. Siksi kannattaa varmistaa väestökirjanpitäjältä tai edustustolta, että ne ovat oikein. Lisäksi 21 -vuotiaiden tai sitä vanhempien ulkomailta palvelukseen tulevien monikansalaisten kannattaa varmistua, etteivät menetä tai ole menettäneet Suomen kansalaisuuttaan 22 -vuotiaana. Lisätietoja osoitteista: Edustustojen yhteystiedot osoitteesta Aseeton palvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen. Aseettomana palvelevan varusmiespalvelusaika on vähintään 255 päivää tai 347 päivää, mikäli koulutettu tehtävä sitä edellyttää. Tietoja aseettomaan palvelukseen hakeutumisesta saa puolustusvoimien nettisivuilta, aluetoimistoista ja kutsuntapaikalla. Siviilipalvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan hakemuksesta sen suorittamisesta. Samalla hänet määrätään suorittamaan siviilipalvelusta työ- ja elinkeinoministeriön määräämänä aikana siviilipalveluskeskuksessa ja siviilipalveluslaitoksissa. Siviilipalvelusaika on 347 päivää. Hakemus tehdään työ- ja elinkeinoministeriön siviilipalveluslomakkeella. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Tietoja siviilipalvelukseen hakeutumisesta saa netistä, aluetoimistoista ja kutsuntapaikalla. Jehovan todistajat Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluvalle asevelvolliselle myönnetään hakemuksesta 3 vuotta lykkäystä, mikäli hän osoittaa alle 2 kuukautta vanhalla seurakunnan todistuksella olevansa aktiivinen seurakunnan jäsen ja ilmoittaa, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta. Lykkäystä uudelleen haettaessa on toimitettava uusi todistus seurakuntaan kuulumisesta. Lykkäystä voidaan myöntää enintään sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 28 vuotta. Mikäli lykkäys on jatkunut keskeytyksettä ja lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin edelleen olemassa, vapautetaan Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluva asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana eri hakemuksesta. Muut erityistapaukset Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat ja alle 12-vuotiaana maakuntaan muuttaneet ja joilla on kotiseutuoikeus saavat varusmiespalveluksen suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Kunnes tällainen palvelus on järjestetty, kotiseutuoikeuden omaavat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet? Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Varusmieskoulutusjärjestelmässä liikuntakoulutuksen osuus on yli 20 prosenttia koulutukseen käytettävästä ajasta ja fyysisen koulutuksen osuus on lähes puolet. Liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen edistäminen siten, että asevelvolliset jatkavat fyysisen kuntonsa ylläpitämistä myös reservissä. Hyvän fyysisen kunnon myötä kohenee myös oma terveys, työkyky ja elämisen laatu. Jos epäilet omaa kuntoasi Aloita viipymättä monipuolinen kuntoharjoittelu. Muista, että kuntosi kohoaa jo, mikäli liikut 3 4 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Huomaat, että kunnon kohottaminen ei vaadi isoa panostusta viikottaisissa rutiineissa. Varusmiespalvelukseen sisältyy runsaasti kävelyä. Kävelytottumuksia voit kehittää lisäämällä ennakkoon päi- 17