Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Samankaltaiset tiedostot
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

Ratkaisut vuosien tehtäviin

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Matematiikan peruskurssi 2

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

Matematiikan tukikurssi

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

Matematiikka B1 - TUDI

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

= ( 1) 2 u tt (x, t) = u tt (x, t)

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Matematiikan peruskurssi 2

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

MAA7 7.3 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Transkriptio:

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 3A (Vastaukset) Alkuviikolla 3 Aihepiiri: Korkeamman asteen osittaisderivaatat, osittaisdifferentiaaliyhtälö, gradientti Noppa-monisteet, Adams & Essex, 12.3 5 Näistä tehtävistä taulutehtävät lasketaan ennen harjoituksia kotona. Laskuharjoituksissa opiskelijat merkkaavat tekemänsä tehtävät listaan, josta assistentti valitsee satunnaisesti kullekin tehtävälle esittäjän ja auttaa muita ratkaisun tulkitsemisessa. Palautettavat tehtävät palautetaan irtopaperilla siistillä käsialalla kirjoitettuna oman ryhmän palautuskaappiin. Taulutehtävät 1. Osoita, että funktio u(x, t) = t 1/2 e x2 /4t toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön u t = 2 u x 2 Tätä ODY:tä kutsutaan lämpöyhtälöksi (tässä yksiulotteinen), sillä se mallintaa lämmön johtumista kappaleessa, kun u(x, t) ilmoittaa lämpötilan annetussa paikassa ja ajassa. Suoraan laskemalla saadaan t u(x, t) = 2 xu(x, t) = x ( 2x 4t 3/2 e x2 /4t ) = x2 /4t 4t 5/2 e x2 1 2t 3/2 e x/4t, x2 4t 5/2 e x2 /4t x 2t 3/2 e x2 /4t = t u(x, t) 2. Osoita, että funktio u(x, t) = cos t(sin x+cos x) toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön 2 u t = 2 u 2 x 2 Tätä ODY:tä kutsutaan aaltoyhtälöksi (jälleen yksiulotteinen), sillä se mallintaa aallon kulkua väliaineessa, kun u(x, t) ilmoittaa aallon poikkeaman annetussa paikassa ja ajassa. Lisätietoa tämän ja edellisen tehtävän yhtälöistä löytyy esim. Wikipediasta hakusanoin "heat equation"ja "wave equation". 2 t u(x, t) = t ( sin t(sin x + cos x)) = cos t(sin x + cos x), 2 xu(x, t) = x (cos t(cos x sin x)) = cos t(sin x + cos x) = 2 t u(x, t)

3. a) Tutki kuvaajaa katsomatta ovatko pisteet (2, 3), (3, 2), (1, 1) ellipsin 2x 2 + 3y 2 = 30 kehällä, ulkopuolella vai sisäpuolella. b) Näytä, että parametriesitys määrää ellipsin. x = a(1 t2 ) 1 + t 2, y = 2bt 1 + t 2, a) Käyrä 2x 2 +3y 2 = 30 voidaan pitää tasa-arvokäyränä. Sijoittamalla pisteen vasemmalle puolelle, näemme onko se käyrällä. Jos se on, niin yhtälö pitää paikkansa. Jos taas vastaus on pienenmpi kuin 30 niin piste on käyrän sisäpuolella ja jos vastaus on yli 30 niin piste on käyrän ulkopuolella. Tutkitaan eri pisteiden antamat arvot: (2, 3) : 2 2 2 + 3 3 2 = 35 > 30 (3, 2) : 2 3 2 + 3 2 2 = 30 = 30 (1, 1) : 2 1 2 + 3 1 2 = 5 < 30 Tästä nähdään että piste (2,3) on käyrän ulkopuolella, (1,1) sisäpuolella ja (3,2) on käyrällä. b) Tutkitaan funktiota: ( x a) 2 + ( y b ) 2. Sijoitetaan parametrisaatio yhtälöön. ( x a ) 2 + ( y b ) 2 = ( ) a(1 t 2 2 ) + a(1 + t 2 ) ( ) 2 2bt (1) b(1 + t 2 ) = 1 2t2 + t 4 (1 + t 2 ) 2 + 4t2 (1 + t 2 ) 2 (2) = 1 + 2t2 + t 4 (1 + t 2 ) 2 (3) = (1 + t2 ) 2 (1 + t 2 ) 2 = 1 (4) eli ( saatiin juuri ellipsin yhtälö. Täten siis parametrisaatio on ellipsin x ) 2 ( a + y ) 2 b = 1 yhtälö.

Palautettavat tehtävät 1. Saaren korkeus metreinä merenpinnasta on h(x, y) = 1000 x 2 + y 2 + xy + 1 500. a) Laske rantaviivan yhtälö. Millainen käyrä on kyseessä? b) Mihin suuntaan saaren korkeus kasvaa jyrkimmin rantaviivan pisteessä p = (x 0, y 0 )? c) Mihin suuntaan meri syvenee jyrkimmin samassa pisteessä p? a) Vedenpinnan voi olettaa olevan korkeudella h(x, y) = 0 eli rantaviivan yhtälö saadaan seuraavasti 1000 h(x, y) = 500 = 0 x 2 + y 2 + xy + 1 }{{} > 0, (x,y) R 1000 = 500(x 2 + y 2 + xy + 1) x 2 + xy + y 2 = 1 2 = x 2 + y 2 + xy + 1 Kyseessä on siis implisiittinen ellipsi käyrä, joka on hahmoteltu alla olevaan kuvaan.

b) Korkeusfunktion h(x, y) suurimman kasvusuunnan kertoo sen gradientti h(x, y). Lasketaan osittaisderivaatat h x h 1000(2x + y) = (x 2 + xy + y 2 + 1) 2 1000(x + 2y) = (x 2 + xy + y 2 + 1) 2 Gradienttivektori h(x, y) pisteessä p = (x 0, y 0 ) muodostuu seuraavasti h(x 0, y 0 ) = h(x 0, y 0 ) x i + h(x 0, y 0 ) j = 1000(2x 0 + y 0 ) (x 2 0 + x 0 y 0 + y 2 0 + 1) 2 i 1000(x 0 + 2y 0 ) (x 2 0 + xy 0 + y 2 0 + 1) 2 j Alla olevassa vektorikaaviossa on hahmoteltu lasketun gradienttivektorin suuntaa ja suuruutta koko xy-tasossa. Tehtävän kannalta oleelliset kasvusuuntavektorit löytyvät a-kohdan ellipsi-käyrän (rantaviivan) pisteistä p = (x 0, y 0 )

c) Koska meren syventyminen tarkoittaa korkeusfunktion laskua, löytyy meren suurin syventymissuunta b-kohdan gradienttivektorin päinvastaisesta suunnasta eli h(x, y) vektorin suunnasta. Joten pisteessä p meri syventyy jyrkimmin suuntaan h(x0, y0 ) = 1000(2x0 + y0 ) (x20 + x0 y0 + y02 + 1) 2 i+ 1000(x0 + 2y0 ) (x20 + xy0 + y02 + 1) 2 j Tehtävän saaren muotoa ja merenpinnan tasoa on hahmoteltu alla olevassa kuvassa. 500 400 300 200 h(x,y) 100 0-100 -200-300 -400-500 5 0 y -5 5 0-5 x 2. a) Osoita, että funktio f (x, y) = ex cos y on harmoninen, eli se toteuttaa yhtälön 2f 2f + 2 = 0. x2 b) Osoita ettei funktiolla ole ääriarvoja yksikköympyrässä. Lasketaan toiset derivaatat ja katsotaan toteutuuko yhtälö. x = ex cos y, = ex sin y, 2f x2 = ex cos y, 2f 2 = ex cos y a) Tästä

laskemalla toiset derivaatat yhteen saadaan: 2 f x 2 + 2 f 2 = ex cos y e x cos y = 0 Näin ollen kyseessä oleva funktio on harmoninen. b) Jotta funktiolla olisi ääriarvo niin osittaisderivaattojen täytyy ääriarvokohdassa olla nolla. Tästä saadaan: x = ex cos y = 0 = e x sin y = 0 Huomataan, että kyseiset derivaatat eivät ole koskaan samaan aikaan nollia. Tästä syystä funktiolla ei ole ääriarvokohtia ollenkaan, erityisesti niitä ei siis ole yksikköympyrässä. 3. Näytä että pinnat z = 8 x 3 y 2, ja z = 23 + y sin(πx) leikkaavat 8 16 4π toisensa kohtisuorasti pisteessä (1, 2, 3). Lasketaan pintojen normaalivektorit kyseisessä pisteessä. Normaalivektori saadaan gradientin avulla, kun pinnan yhtälö on muodossa f(x, y, z) = 0: f x n = f y. f z Derivoinnilla saadaan (tarkastelupiste on (1, 2, 3)) 3x 2 1 3 cos πx 4 n 1 = 2y = 4 ja n 2 = 1 = 16 1 1 1 1 4 1 16 Haluttuna lopputuloksena olisi kohtisuoruus, tällöin pintojen normaalivektorit olisivat kohtisuorassa, eli niiden välinen kulma olisi π. Kun lasketaan normaalien pistetulo (jonka pitäisi tällöin olla nolla!), 2 saadaan n 1 n 2 = 3 4 4 16 + 1 = 0. Koska vektorien välinen pistetulo on nolla, ovat vektorit kohtisuorassa toisiaan vastaan. Siis pinnat leikkaavat kohtisuorasti kyseisessä pisteessä. 1.