Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 4/2010/1 Dnro LSSAVI/34/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2010 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Mty Niemelä Sauli ja Tommi Niemeläntie 20 68230 Lohtaja ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee uuden eläinsuojan toimintaa Kokkolan kaupungin Lohtajan kylässä tilalla Isoniemelä RN:o 1:22. Uudessa makuuparsipihatossa tullaan pitämään enintään 76 lypsylehmää, 39 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Tilalla on nykyisessä parsinavetassa 25 lypsylehmää, 13 hiehoa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha navetta jää varastokäyttöön. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 7.9.2009. Hakemusta on täydennetty 11.11.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Koska kyseessä on uusi toiminta, ei sillä ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Uusi makuuparsipihatto sijoittuu Kokkolan kaupungin Lohtajan kylään tilalle Isoniemelä RN:o 1:22. Tila sijaitsee noin neljä kilometriä Lohtajan kylätaajamasta koilliseen. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Eläinsuojan ympäristö on pääosin metsä- ja peltovaltaista aluetta. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan uuden toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse asuinrakennuksia eikä vapaa-ajanasuntoja. Lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä uudesta makuuparsipihatosta länteen. Etäisyys lähimpään vesistöön Viirretjokeen on noin 1,5 kilometriä. Eläinsuoja ja lietesäiliö eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lannan levityspelloista 11,4 hehtaaria sijaitsee Karhinkankaan pohjavesialueella (lohkot 429-03050-47 ja 429-03051-48). Tilan vesi otetaan Ala-Viirteen vesiosuuskunnasta ja määrä laajennuksen jälkeen on noin 3 000 m³. Eläintilat ja tuotanto Makuuparsipihatossa tullaan pitämään enintään 76 lypsylehmää, 39 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 72,5 metriä ja leveys noin 30 metriä. Pihaton hyötyala tulee olemaan noin 2 053,3 m². Pihattoon sijoitetaan yksi lypsyrobotti, maitohuone, konehuone, hoito- ja poikimakarsinat sekä riskilehmien osasto. Eläintilojen lisäksi eläinsuojaan sijoitetaan rehuvarasto, sosiaalitilat ja toimisto. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 800 000
3 litraa maitoa vuodessa. Tilalla tullaan tuottamaan noin 800 000 kiloa maitoa vuodessa. Vanha tuotantorakennus jää varastokäyttöön. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi betonirakenteinen kattamaton altapäin täytettävä 3 179 m³:n kokoinen lietesäiliö. Säiliötä vahvistetaan raudoitetulla betonipannalla noin 1/3 säiliön yläreunan korkeudesta. Lietekuilujen tilavuus tulee olemaan 100 m³. Nykyisen parsinavetan yhteydessä on 450 m³ kokoinen virtsasäiliö ja 400 m³ kokoinen kuivalantala. Kuivalantalan pinta-ala on 350 m² ja se on varustettu kahdella 30 cm korkuisella reunalla. Säiliö ja lantala toimivat tarvittaessa lisävarastona. Laakasiiloissa varastoitavan esikuivatun säilörehun puristeneste johdetaan tiiviiseen 2 m³:n kokoiseen säiliöön, josta se pumpataan levitettäväksi suoraan pellolle. Mikäli levitys ei ole mahdollista, puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Lietelannan levityksessä käytetään kiekkomultainkalustoa. Hakijalla on käytettävissä 86 hehtaaria peltoa, josta omaa on 39,05 hehtaaria, vuokrapeltoa 32,89 ja sopimuspeltoa 14,06 hehtaaria. Pohjavesialueella on lannan levityspeltoa 11,4 hehtaaria. Lanta levitetään multainkalustolla viikoilla 18-22 (30 %), 26-28 (50 %) ja 38-41 (20 %). Eläimiä ei hakemuksen mukaan laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa esitetty tätä koskeva vuosittainen jätevesimäärä on noin 300 m 3. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan 3 m³:n umpisäiliöön. Säilörehun varastointi Jätteet Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 3 000 tonnia vuodessa. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan kaksi yhteensä 3 600 m³ kokoista laakasiiloa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle.
4 Polttonestesäiliöt ja liikenne Tilalla sijaitsee 3 300 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litran verran. Liikenne on pääasiassa rehun, eläinten, maidon, lannan ja jätteiden kuljettamista YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö ja laakasiilot rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Lannan levityksessä käytetään kiekkomultauskalustoa, joka vähentää hajuhaittoja. Vanha parsinavetta jää varastorakennukseksi. Talouskeskus sijaitsee Niemelän yksityistien varressa eikä tilan liikenteellä ole erityistä vaikutusta liikenteeseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lausunto Lupahakemus on kuulutettu ajalla 9.10. 9.11.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kokkolan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kauppatori 5, Kokkola. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kokkolan kaupungin ympäristötoimistossa, Kauppatori 5, 3 krs, Kokkola. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta, ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 30.9.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Muistio on lisätty päätösasiakirjoihin. Kokkolan kaupunki/ympäristöterveydenhuollon lausunto 14.10.2009 Terveydensuojelulain(763/1994) mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa on harjoitettava siten, että
5 terveyshaittojen syntyminen estyy. Jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua, mikä voi merkitä rajoitteita lietelannan käytölle pohjavesialueen peltoviljelyssä. Myös vesistöjen ranta-alueiden (Viirretjoki, Lohtajanjoki, meren ranta) viljelyssä tulisi erityisesti huomioida viljelykäytännöt siten, että peltoviljelystä ja lietelannan käytöstä ei aiheudu haittaa vedenlaadulle ja vesien virkistyskäytölle. Lietelannan käsittelystä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden terveydelle tai viihtyvyydelle. Muilta osin terveysvalvonnalla ei ole hakemuksen suhteen huomauttamista. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausunto 4.11.2009 Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Toimintaa koskevat ehdot 1. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, kun ne aikanaan astuvat voimaan myös Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. 2. Lietelannan levittäminen pohjavesialueella olevalle peltolohkolle on kielletty pohjaveden pilaantumisvaaran takia. Tämä tulee huomioida lupamääräyksissä. 3. Eläinsuojan WC- ja sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esimerkiksi Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). 4. Maanpäällisten yli 1m³:n polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suojaaltaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1m³:n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien
6 talteen korjaamiseksi. Yli 1m³:n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön estolaittein. Tilalla oleva 3,3m³:n polttonestesäiliö tai jakelualue ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika puutteiden korjaamiseksi vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on siten syytä kirjata lupamääräyksiksi. 5. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. 6. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: Lypsylehmien määrä - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat - Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannan-luovutussopimukset - Eläinsuojassa tehdyt korjaus ja ympäristönsuojelutoimet - Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ajalla 19.- 30.11.2009. Hakija ei jättänyt määräaikaan mennessä kirjallista vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Niemelä Saulille ja Tommille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle kylään tilalle Isoniemelä RN:o 1:22. Ympäristölupa myönnetään enintään 79 lypsylehmän, 39 hiehon ja 20 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 11.11.2009) mukaisesti. Vanha parsinavetta jää varastokäyttöön. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja rakennus- ja ympäristölautakunnan antamat lausunnot.
7 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Rakennettavan pihaton pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO- C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lietesäiliössä. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 800 m³. Lisäksi kattamattomaan lietesäiliöön tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Uusi lietesäiliö tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. Lietesäiliö tulee rakentaa niin, että ne on mahdollista myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliö tulee varustaa raudoitetulla betonipannalla. Lietesäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa sen kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Varastosäiliöksi jäävän vanhan virtsasäiliön (450 m³) ja kuivalantalan (400 m³) tulee myös täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Uuden lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Säilörehun varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista olevaan 2 m³:n säiliöön ja käyttää peltolannoitteena. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 71,41 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston ase-
8 tuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Uusi lietesäiliö tulee kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi 10 cm paksuisella turvekerroksella. Lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lanta tulee levittää hakemuksessa esitetyn mukaisesti kiekkomultainkalustoa käyttämällä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojan, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa.
9 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteen, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista ja säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten.
10 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja öljyvahingoista lisäksi Kokkolan kaupungin palo- ja pelastusviranomaisille. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (t/m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja - ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää (www.tyvi.fi). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
11 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Kokkolan kaupungin Lohtajan kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä uudesta makuuparsipihatosta länteen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on riittävästi ja ympäristöministeriön etäisyyssuositukset (29.6.2009) täyttyvät. Suosituksen mukainen etäisyys normaaleissa olosuhteissa on 250 metriä. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpään vesistöön Viirret-
12 jokeen (valuma-alue 84.024), on etäisyyttä noin 1,5 kilometriä. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä ja annetut lausunnot on otettu lupamääräyksissä huomioon. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 489 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 300 m³ vuodessa sekä sadevedet, joille tulee varata 30 cm säiliötä kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa (3 179 m³:n kokoinen lietesäiliö). Suuren lietesäiliön (yli 2 500 m³) riskit kestävyydessä kasvavat ja siksi hakijan tulee varustaa lietesäiliö riittävästi raudoitetulla betonipannalla 1/3 säiliön yläreunan korkeudesta mitattuna. Hakijan tulee toimittaa rakennuspiirrokset vahvistetusta lietesäiliöstä valvontaviranomaiselle Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen heti lietesäiliön valmistuttua. Vanhan tuotantorakennuksen yhteydessä oleva virtsasäiliö ja kuivalantala jäävät ylimääräisiksi varastosäiliöiksi. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari/1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari/3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnan mukainen eläinmäärä tarvitsee lannan levityspeltoa vähintään 71,41 hehtaaria. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 86 hehtaaria. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravintei-
13 den määrää maassa. Koska toiminnanharjoittajalla on hakemushetkellä 11,4 hehtaaria pohjavesialueella peltoa on kyseiset määräykset tarpeen pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Kattamalla uusi lietesäiliö kelluvalla katteella vähennetään lantalasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliö altapäin, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista on annettu määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8)
14 Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2019 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
15 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 : n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristönministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hjelm Reetta, Untolankuja 9, 68300 Kälviä Jauhiainen Johanna, Hovilakuja 4 as A, 20660 Liittoinen
16 MUUTOKSENHAKU Kokkolan seurakuntayhtymä, Kustaa Adolfinkatu 16, 67100 Kokkola Niemelä Antti ja Leila, Niemeläntie 41, 68230 Lohtaja Niemelä Mikko ja Raija, Niemeläntie 34, 68230 Lohtaja Wiber Joachim, Hirvikoirankatu 29 D 4, 20900 Turku Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus