Vesijärven hoitokalastus Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas, Luke Matti Kotakorpi ja Ismo Malin, LSYP Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 11.6.215
Ensimmäinen suuren mittakaavan hoitokalastushanke Suomessa Vesijärvi oli sopiva kohde ravintoverkkokunnostukselle 198-luvun lopulla Rehevöitynyt, pistekuormitus poistettu, sisäkuormitteinen, paljon planktonia syövää kalaa, sinileväkukintoja, potentiaalisesti kirkasvetinen Massiivinen kesätroolaus Enonselällä 1989-93 Sen jälkeen ylläpitävää hoitokalastusta nuottaamalla ja rysäpyynnillä, kunnan töillä ja talkoilla
Enonselän kymmenen vuoden Enonselän hoitokalastus Troolisaaliit 118 tonnia (keskimäärin 78 kg/ha vuodessa) vuosina 1989-1993 - särkeä 52 tonnia (51 %) - kuoretta 282 tonnia (28 %) - ahventa 112 tonnia (11 %) Nuotta- ja rysäsaaliit 44-88 tonnia vuodessa 1994-1998 Kotitarve- ja virkistyskalastuksen saaliit 2-25 tonnia vuodessa kunnostus ia n to lis a S 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Ahven Troolaus Särki Kuore Lahna 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 Vesi kirkastui ja levähaitat vähenivät 1992, tilanne pysyi hyvänä 199-luvun lopulle
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Hoitokalastussaaliit 1987-214 35 3 25 KAJAANSELKÄ VÄÄKSY outlet 2 15 1 muu järvi Enonselkä LAITIALANSELKÄ KOMONSELKÄ PAIMELANLAHTI 5 KIRKONSELKÄ KUKKILAN- SELKÄ N 25º3' ENONSELKÄ 5 km 61º' LAHTI Hoitokalastusta alettiin tehostaa 2-luvulla, Vesijärvi 2-projektissa 22-6 Kalastusta tehostettiin etenkin järven muilla alueilla kuin Enonselällä Tärkeimpänä kalastusmuotona ammattikalastajien syysnuottaus Vedenlaatuvaikutukset lieviä, kalatalouden tila koheni petokalojen runsastuessa Hankkeen jälkeen jälleen rahoitusvaikeuksia, hoitokalastus hiipui
Vesijärvisäätiö ja Vesijärviohjelma Kg 225 2 175 15 125 1 75 5 25 28 29 21 211 212 213 214 Muut Kuore Ahven Lahna ja pasuri Salakka Särki Vesijärviohjelman tavoitteena 2 t hoitokalastussaalis vuosittain Pyydetään järven rehevimmiltä alueilta Rahoitus säätiön kautta, kunnallista ja yksityistä Ammattilaisten syysnuottaus tärkein pyyntitapa, myös rysiä, talkookalastusta ja kunnan kalastusta Lahnan ja salakan osuus saaliista kasvanut, särkikalojen osuus korkea, kuoretta koetetaan välttää 29-12 tavoite saavutettiin, 213-14 siitä jäätiin, syysnuottausta häirinneet piileväkukinnat ja säät
Hoitokalastuksen merkitys Vesijärvellä nykyään Ylläpitävää hoitokalastusta, estää särkikalojen, joita muuten kalastetaan vähän, runsastumista Vaikutus myös kalataloutta edistävä, pitää särkikalakannat pieninä ja takaa nuorille petokaloille vähemmän ravintokilpailijoita ja suuremmille sopivaa ravintokalaa Petokalojen osuus kalastosta kasvoi edeltävällä vuosikymmenellä, johtuu myös verkkojen solmuvälisäätelystä
Lkm % Paino % Kalaryhmien osuudet verkkokoekalastuksissa 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kajaanselkä Enonselkä 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kajaanselkä Enonselkä Muut Särkikalat Ahvenkalat Ahvenkalojen paino-osuus pysytellyt melko vakaasti 5-65 %
Lkm % Paino % Petokalojen osuudet verkkokoekalastuksissa 45 4 35 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kajaanselkä Enonselkä 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kajaanselkä Enonselkä Petokalaosuus on noussut ja näyttää vakiintuneen 3-45 painoprosentin välille Johtuu etenkin suurten ahventen runsastumisesta Vakauttaa kalayhteisöä ja tarjoaa parempia saaliita kalastajille
Hoitokalastussaaliin käyttö Enonselän troolisaalis 1989-93 pääosin kaatopaikalle, jaettiin myös rannassa kansalaisille Ensimmäiset särkimassan valmistuskokeilut 199-luvun alussa Vesijärvi 2: Valtaosa saalista rehuksi, särkeä myös purkittamoille ja särjen ja kuoreen vientikokeiluja Eurooppaan 21-luku: Pyrkimys tehokkaampaan hyötykäyttöön Savokala teki kalamassaa ja rehua sekä konkurssin, korvaavaa toimijaa ei ole löytynyt Viime syksynä ilmaisjakelu (ihmisravinnoksi ja rehuksi, päivittäinen tiedotus kiinnostuneille), loput kompostiin Käyttö ihmisravinnoksi tai valmistus elintarvikkeiksi hakee vielä muotoaan, ei tahdo syntyä kannattavaa liiketoimintaa Kannattaisi kehittää kalastusta niin, että elintarvikkeeksi kelpaavat lajit ja kokoluokat pyydetään silloin kun laatu on hyvä ja kylmäketju helppo Käsityön osuus suuri, kilpailevat elintarvikkeet halpoja
Vesijärven hoitokalastuksen kestävyys Ekologinen + Pyydetään runsaita ja muutoin vähän kalastettuja lajeja Pyritään estämään järven tilan heikkeneminen Petokalat ja muu isokokoinen sivusaalis voidaan vapauttaa Taloudellinen +-? Kuka maksaa, kuka hyötyy, kärsiikö joku vahinkoa? Järven ehkäisevää hoitoa, vaikutusta on vaikea mitata ja todistaa Pääasiallinen maksaja on kunta Hyötyjiä vesistön käyttäjät ja kalastajat (osa vapaamatkustajia) Verrattavissa esim. urheiluseurojen tukeen Saaliin hyötykäyttö voisi edistää taloudellista kestävyyttä Sosiaalinen +- Edistääkö järven omistajien ja muiden käyttäjien yhteistyötä? Talkookalastus ja pyydystalkoot hyviä esimerkkejä sosiaalisesta pääomasta Ilmeisesti mikään ryhmä tai yksilö ei koe menettävänsä mitään tärkeää, mutta toisaalta se ei estä kateutta siitä, että joku muu hyötyy enemmän Hoitokalastuksen yhdistäminen normaaliin ammattikalastukseen nosti kauhean epäluulon ja aiheutti paljon riitaa.
Ammatti- ja hoitokalastus, kuinka yhdistettävissä? Auttaako uusi kalastuslaki?
Hoitokalastusraivosta hoitokalastussopuun, prosessikaavio (trad.) Mikään ei ole niin kateellinen kuin kalamies Kateus vie kalatkin vedestä Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin Joka toiselle kuoppaa kaivaa, itse siihen lankee Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin
Kuinka saadaan lahna suureksi? Kiitos mielenkiinnosta