6.5.2017 KIRJALLINEN TEHTÄVÄ Osat A ja B POM1YKS Käsityö Kevät 2017 Aino Mikkonen aino.i.a.mikkonen@student.jyu.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1 MILLAISTA KÄSITYÖNOPETUSTA HALUAISIN TOTEUTTAA?... 1 1.1 Menneisyys ja nykyisyys... 1 1.2 Tulevaisuus... 2 2 JAKSOSUUNNITELMA: KEPPARIKEVÄT!... 4 2.1 Jakson lähtökohta ja aihepiiri... 4 2.2 Jakson tavoitteet... 4 2.3 Opiskeluprosessin eteneminen... 5 2.4 Arviointi... 6 Liite 1... 7
1 1 MILLAISTA KÄSITYÖNOPETUSTA HALUAISIN TOTEUTTAA? Tässä esseessä kokoan yhteen ajatuksiani siitä, millaista käsityönopetusta haluaisin tulevaisuudessa toteuttaa. Omien ajatuksieni lisäksi tekstissä on hyödynnetty Perusopetuksen Opetussuunnitelmaa sekä materiaaleja käsityön ydinjakson luennoilta ja tapaamisilta. Ennen suin päin tulevaisuuteen syöksymistä on kuitenkin syytä pohjustaa myös menneisyyttä ja nykyisyyttä - jotka yhdessä muovaavat tulevaisuudenkuvaani käsityönopettamisesta. 1.1 Menneisyys ja nykyisyys Käsityöt ovat olleet vahvasti elämässäni kouluaikana. Koko peruskouluajan kävin vapaa-ajallani käsityökoulussa viikoittain. Monen vuoden aikana erilaiset tekniikat ja työt tulivat siis hyvin tutuksi. Alakoulussa ensimmäiset vuodet jouduin olemaan enimmäkseen tekstiilikäsitöissä kuten muutkin tytöt, mutta muistan vaihtaneeni tekniseen työhön silloin kun se mahdollistui. Nyt kun muistelee, niin olen varmaan kyllä aika tasapuolisesti ollut sekä teknisessä- että tekstiilikäsityössä peruskouluaikanani. Uuden opetussuunnitelman mukaan käsityössä lähtökohtana on erilaisten, laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainen tarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Tämä uudistus tuntui vieraalta muistellessani omia käsityöntuntejani miksi emme koskaan hyödyntäneet muita oppiaineita tai laaja-alaisia teemoja? Käsityötunnin olivat peruskouluaikanani aina vain irrallisia tunteja ja ainoat teemat liittyivät yleensä juhlapyhiin. Kun nyt käsityön ydinosan luennoilla keskusteltiin laajaalaisista teemoista ja siitä, miten työskentelyä voisi yhdistää muihin oppiaineisiin, ajatus kuulosti mielestäni loistavalta. Esimerkiksi äidinkielentunnilla oppilaat voisivat keksiä ja kirjoittaa sadun, ja käsityöntunneilla valmistaa lavasteita ja hahmoja sadulle, jotta kokonaisuudesta saataisiin nukketeatteri. Mielestäni ajatus, että tehdään jotain hyödyllistä ja sellaista, mikä tulee käyttöön, on käsitöissä tärkeää. Hyödyllisten käyttöesineiden valmistus ja kierrätysmateriaalien käyttö viehättävät paljon, käsitöissä mahdollisuuksia on, vaikka mihin. Opetussuunnitelmassa käsityön tekeminen kuvataan tutkivaksi, keksiväksi ja kokeilevaksi toiminnaksi ja siinä sanotaan toteutettavan ilman ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä
2 ratkaisuja. Uusien ideoiden syntyminen ja niiden rohkea kokeileminen kehittävät hyvin oppilaan mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä. Se, että koulussa opitaan kädentaitoja, kasvattaa oppilaista kestävää kehitystä ja omia kädentaitojaan arvostavia ihmisiä. Käsitöissä oppilas pääsee toteuttamaan itseään ja oppii samalla uusia taitoja. Opetussuunnitelman mukaan käsityön opetuksessa tulee painottaa oppilaiden erilaisia mielenkiinnon kohteita ja korostaa yhteisöllistä toimintaa. Vaikka oppilaiden omien mielenkiinnonkohteiden huomioiminen ja toteuttaminen ovat tärkeää, on mielestäni myös tärkeää, että oppilaat oppivat sellaisia perusasioita, joista on hyötyä kaikille. On hyvä, että kaikki oppilaat osaavat alakoulun jälkeen ommella napin kiinni vaatteeseen, korjata yksinkertaisesti hajonnutta kangasta ja käyttää turvallisesti sellaisia perusvälineitä kuin sahaa ja vasaraa. 1.2 Tulevaisuus Tulevaisuuden luokanopettajana haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että oppilaat kokevat kaikkien aineiden opiskelun hauskana ja mielekkäänä. Opiskelun tuleekin olla mielestäni hauskaa pakkopullan sijaan. Käsityöt tarjoavat todella laajan mahdollisuuksien kavalkadin oppilaiden omien myös ideoiden toteuttamiseen. Ja vaikka omien ideoiden toteuttaminen ei aina ole mahdollista, oppilas voi vaikuttaa monipuolisten materiaalivaihtoehtojen kautta siihen, että lopputulos on persoonallinen ja omannäköinen. Sukupuolettomuus on mielenkiintoinen keskustelunaihe myös käsitöissä. Tyttöjä ja poikia ei jaeta enää suoraan rätti- ja puukässään vaan kaikille tulee antaa mahdollisuus yhdistellä niin pehmeitä kuin kovia materiaaleja käsitöissään. Tulevaisuuden käsityönopettajana haluan tarjota oppilaille mahdollisimman monipuolisia jaksoja käsitöissä ja kannustaa oppilaita kokeilemaan rohkeasti erilaisia materiaaleja ja työtapoja. Eriyttämisen käsite on yhtä lailla tärkeä sekä nykyisyydessä että tulevaisuudessa. Käsityönopettajana haluan huolehtia toimivasta eriyttämisestä ja huomioida eri taitotasot mahdollisimman hyvin. Oppilaan on tärkeä saada onnistumisen tunne myös helpotetusta työstä, ja tässä opettajalla on tärkeä rooli kannustamisessa. Epäonnistumisien jälkeen tilanne tulee korjata jollain tavalla tai kokeilla esimerkiksi erilaista työtapaa. Esimerkiksi jos patalapun virkkaaminen ei meinaa onnistua, ei virkkaamista tule kokonaan sivuuttaa, vaan virkata jokin oppilaalle helpompi
työ. Samoin paljon patalappuja virkanneelle oppilaalle on mielekkäämpää saada kokeilla jonkin vaikeamman työn tekemistä ja näin kehittää itseään entistä enemmän. 3 Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat avainsanoja tulevaisuuden käsityönopettajuudessani. Käsitöiden tekemisen ei tarvitse olla sellaista, jossa kaikki tekevät tiivisti yksinäisyydessään omaa työtään, vain ja ainoastaan siihen keskittyen, vaan työ voi olla osa laajempaa kokonaisuutta. Pidin esimerkiksi ideaa, jossa oppilaiden neulomat tilkut koottiin yhdeksi peitoksi keskosille, loistavana mallina yhteisöllisestä käsityöstä. Koulun käsityötunneilla olisikin mielestäni mielekästä toteuttaa sellaisia projekteja, joiden lopputuloksista hyötyisi myös muutkin, kun töiden valmistajat. Aihepiirin lähtökohtana voi olla koulun yhteinen tarve jollekin, tai ongelma johon haetaan ratkaisua, esimerkiksi yhteisten pelien valmistaminen välituntikäyttöön. Myös aiemmin mainitsemani oppianerajojen ylittäminen opetuksessa on osa, jota haluan ehdottomasti toteuttaa itsekin tulevaisuudessa. Tavoitteenani on tulevaisuudessa toteuttaa siis mahdollisimman monipuolista ja rajatonta käsityönopetusta, sanan monessa merkityksessä. Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat myös tärkeitä. Opetussuunnitelmankin mukaisesti kaikkiin seuraaviin vaiheisiin tulee keskittyä yhtä huolellisesti mitään kohtaa vähättelemättä; ideointi, suunnittelu, kokeilu, tekeminen, soveltaminen, dokumentointi ja arviointi. Arvioinnin osa on muovautunut ja muovautunee merkityksellisimmin aikajanalla omalla alakoulun käsityötunnilla oppilaana ollessani tulevaisuuden käsityönopettajuuteeni. Kun ennen opettaja arvioi kätteni jälkeä omaan malliinsa verraten yksipuolisesti ja jopa rajoittuneesti, on nykypäivän ja tulevaisuuden arviointi muuttanut suuntaansa parempaan. Myös oppilaan itsearviointi on tärkeässä asemessa. Se, kuinka oppilas kokee itse onnistuneensa työssään, on kädentaitojen kehityksen kannalta mielestäni tärkeämpää, kuin se kuinka opettaja näkee työn onnistuneen. Tulevaisuuden käsityönopettajana tulen opettamaan tärkeiden kädentaitojen lisäksi kasvattamaan oppilaan omaa näkemystä taidoistaan ja kehityksestään. Toivonkin, että oppilaat tulevat ymmärtämään käsityön merkityksen myös historiassa kuin tulevaisuudessakin, osana sekä omaa kulttuuriperintöään sekä jälkeä siitä, mitä itse jätämme tuleville polville. Käsityön opetus parhaimmillaan innostaa oppilaita elinikäisen harrastuksen pariin.
4 2 JAKSOSUUNNITELMA: KEPPARIKEVÄT! Jaksosuunnitelman aiheena on tänä keväänä ajankohtainen, mutta kaikkiin vuodenaikoihin sopiva keppihevonen. Maaliskuussa 2017 Suomi noteerattiin ulkomailla asti keppihevosten suomenmestaruuskisoihin ja koko lajin kasvaneen suosion vuoksi. Aiheesta löytyy paljon kirjoja, blogitekstejä, videoita ja uunituore dokumenttielokuva. 2.1 Jakson lähtökohta ja aihepiiri Jaksosuunnitelma on suunniteltu 4.-luokkalaisille oppilaille. Jaksosuunnitelma on kahdeksan viikon ajalle, kattaen kahdeksan alakoulun kaksoistuntia eli yhteensä 12 tuntia. Suunnitelma tukee kaikkia opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita, joita tarkennetaan vielä omassa osiossaan. Jaksosuunnitelman lähtökohtana on valmistaa välineet koulun kevätolympialaisten ratsastuskilpailuosuuteen. Vastaavanlaisia kilpailuja on mahdollista toteuttaa myös ympärivuoden, tai välineitä voi hyödyntää muuten vain liikuntatunneilla tai vaikkapa koulunäytelmissä. Tässä jaksosuunnitelmassa tarkoituksena on, että oppilaat valmistavat jakson aikana mahdollisimman monta keppihevosta, jotta mahdollisimman moni koko koulun oppilaista voivat osallistua kilpailuun. Välineet myös jäävät koulun käyttöön, ja ne valmistetaan kokonaan kierrätysmateriaaleista. 2.2 Jakson tavoitteet Jakson tavoitteena on ylittää oppiainerajoja ja edistää yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on myös, että oppilas ymmärtää jakson jälkeen enemmän ekologisuudesta ja kierrättämisestä. Tässä jaksosuunnitelmassa yhdistyy niin käsityön sekä liikunnan oppiaineet, sekä opetussuunnitelman mukaisesti ajankohtaisuus ja monipuolisuus. Opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti jaksosuunnitelma vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön. Oppilas pääsee osallistumaan myös työn suunnitteluun ja vaikuttamaan lopputuloksen persolasiointiin. Työssä hyödynnetään myös monia erilaisia materiaaleja ja menetelmiä, joita oppilas oppii tunnistamaan työskennellessään sekä työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti. Turvallinen työskentely ja pitkäjänteinen työskentely
5 toimivat koko jaksosuunnitelman ajan. Jaksosuunnitelma opastaa oppilasta myös käyttämään tietoja viestintäteknologiaa niin työn suunnittelussa kuin valmistamisessa sekä ohjaa oppilasta myös arvioimaan ja arvostamaan vuorovaikutteisesti oman käsityön prosessia. Jaksosuunnitelman kierrätysmateriaalien käyttö herättää oppilasta arvioimaan kulutus- ja tuotantotapojaan kriittisesti. 2.3 Opiskeluprosessin eteneminen Opiskeluprosessi etenee useassa eri vaiheessa opiskeltavien sisältöjen ja menetelmien mukaan. Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on luoda ongelma tai tarve, johon oppilaat pääsevät ideoimaan ratkaisua. Tässä jaksosuunnitelmassa lähtökohtana on kevätolympialaisten ratsastuskilpailuosuus, johon ei ole välineitä. Ensimmäinen vaihe on saada oppilaat kiinnostumaan aiheesta. Kiinnostusta voidaan herättää monella tavalla, ja tähän suunnitelmaan on laskettu aloitukseksi dokumenttielokuvan Hobbyhorse Revolution (Selma Vilhunen, 2017) yhdessä katsominen jakson ensimmäisellä käsityön kaksoistunnilla. Dokumentin katsomisen jälkeen oppilaille jää vielä keskusteluaikaa heränneistä ajatuksista ja esiinnousseista kysymyksistä. Tätä seuraavilla kaksoistunneilla aloitetaan suunnittelutyöt. Suunnittelua varten luokkaan varataan aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta ja mahdollisuus katsoa lisää videoita tietokoneella tai muulla laitteella. Opettaja eriyttää oppilaita suunnitteluvaiheessa. Koska valmis työ voi olla monenlainen, eri materiaaleista ja eri tavoilla tehty, ohjaa opettaja tässä vaiheessa oppilasta suunnittelemaan omaa taitotasoaan ja mielenkiinnonkohteitaan vastaava malli. Esimerkki 1. Hyvä taitotaso: Keppihevosen pään voi virkata itse ja suitset voidaan valmistaa nahkapaloista, riimu voidaan punoa itseä munkinnyörinä, harjasta voi tehdä pitkän. Esimerkki 2. Heikko taitotaso: Keppihevosen pään voi ommella kankaasta, liimata silmät, suitset valmistaa yksinkertaisesta narusta. Suunnitelmassa tulee huomioida yksityiskohtaisesti käytettävät materiaalit ja menetelmät, ja näitä oppilas tarkastelee yhdessä opettajan kanssa. Myös oppilaiden nopeus tulee ottaa huomioon; nopeasti työnsä valmiiksi saava oppilas voi valmistaa useamman keppihevosen tai keskittyä yksityiskohtaisempaan koristeluun tai varusteiden valmistamiseen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Oppilaita voidaan jakaa myös omiin tiimiryhmiinsä, joille jokaiselle voidaan antaa oma
vastuualue, esimerkiksi valmiiden keppihevosten koristelu tai varusteet. Kun suunnitelma on valmis ja opettajan tarkastama, voidaan varsinainen työskentely aloittaa. 6 Keppihevosten valmistamiseen on tässä jaksosuunnitelmassa varattu viisi kaksoistuntia, joiden aikana käytössä on tekstiilityöluokan lisäksi puukäsityöluokka keppihevosen puisen kepin valmistusta varten. Opettaja ohjaa ja tukee oppilasta suunnittelusta lähtien ja erityisesti valmistamisen aikana, ja ohjaukselle sekä tuelle on varattava aina riittävästi aikaa. Viiden kaksoistunnin aikana oppilaalla on mahdollista saada valmiiksi useampi keppihevonen, jolloin oppilas voi käyttää ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti eri materiaaleja ja työtapoja eri työtä tehdessään. Myös ratsastuskilpailussa käytettäviä esteitä on mahdollista valmistaa käsityötuntien aikana sekä kovia että pehmeitä materiaaleja hyödyntäen, ajan niin salliessa. 2.4 Arviointi Jakson viimeinen kaksoistunti on varattu kokonaan arviointia varten. Oppilaat esittelevät viimeisellä tunnilla valmiita töitään ja keskustelevat työvaiheista, mikä oli ehkä haastavaa? Oppilaat vertailevat kokemuksiaan ja tuovat esiin omia onnistumisiaan keskusteluissa. Opettaja ohjaa oppilaiden keskustelua, ja lopuksi voidaan ideoida myös mitä muuta samanlaisilla menetelmillä voitaisiin valmistaa ja mihin tarkoitukseen? Tunnin lopuksi oppilaat täyttävät opettajan ohjauksella myös itsearviointilomakkeen. (Liite 1). Ryhmämuotoisen vertaisarvioinnin tulee olla positiivista ja kannustavaa, ja sen tavoitteena on myös luoda uudenlaisia ideoita sekä kannustaa oppilaita käsitöihin. Oppilaat pääsevät käyttämään töitään konkreettisesti, sekä myös muut oppilaat voivat hyötyä ja iloita niistä. Jakson loputtua oppilas tuntee ja osaa käsitellä erilaisia materiaaleja enemmän ja varmemmin, sekä toteuttamaan kokonaisuuden suunnitelmasta sen varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Saman kaavan (keppihevonen) työstä voi saada materiaaleja ja menetelmiä muuntelemalla hyvinkin erilaisia ja persoonallisia lopputuloksia. Valmiista tuotteista on hyötyä koko koululle ja useassa eri oppiaineessa.
Liite 1 7 ITSEARVIOINTILOMAKE NIMI: 1. Kuvaile keppihevostasi kolmella eri adjektiivilla! 2. Mainitse kaksi haastavinta vaihetta keppihevosen valmistamisessa. 3. Vastasiko keppihevonen suunnitelmaasi? jos ei, niin miksi? 4. Arvioi, kuinka keppihevosesi tulee menestymään Kevätolympialaisissa:
LÄHTEET 8 Osa 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Perkkiö, V ja Tuikkala K. Käsityönopetus Suomessa 2030. Skenaarioita peruskoulun käsityönopetuksen tulevaisuudesta. Itä-Suomen yliopisto, 2014. Saari, T. Alakoululaisten ja opettajien ajatuksia aihepiirityöskentelyn käytöstä teknisen työn opetuksessa. Jyväskylän yliopisto 2013. Osa 2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.