ENERGIAINFO 1/09 SÄHKÖÄ OIKEAAN HINTAAN sivu 6 KYSYNTÄJOUSTOA YHDISTÄMÄLLÄ MARKKINOILLE sivu 10 ILMASTOTAVOITTEET VAATIVAT TOIMENPITEITÄ sivu 12 POSITIIVINEN VIRE UUDEN JYVÄSKYLÄN ENERGIANSÄÄSTÖTALKOISSA sivu 14 TECHNOPOLIS ASIAKASYRITYSTENSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN VAHVA KEHITTÄJÄ sivu 16 1
Aktiivinen kaupankäynti sähkömarkkinoilla mahdollistaa hinnanlaskun hyödyntämisen. Osta ja pidä -periaate ei toimi laskevilla markkinoilla, uudet työkalut on otettava käyttöön. Sähkömarkkinoilla riittää haasteita Jukka Muilu puh. 020 799 2108 jukka.muilu@energiakolmio.fi Maailman talouspoliittinen tilanne on vaikuttanut energiamarkkinoihin rajusti. Hinnat ovat muuttuneet nopeammin ja voimakkaammin kuin kukaan osasi odottaa. Viime keväästä alkusyksyyn saakka jatkunut hinnannousu kääntyi jyrkkään ja pitkään hinnanlaskuun. Laskutrendi on jatkunut edelleen. Tapahtuneesta jää paljon opittavaa. Ehkä suurimpana kysymyksenä herää esiin se, mitä sähkömarkkinoiden hintojen alenemiseen on vaikuttanut toimijoiden passiivisuus tehdä kauppaa. Sähkönkäyttäjät ovat olleet haluttomia hintasuojauksiin tällaisessa maailmanmarkkinatilanteessa. Historiassa sähkönhinnan nousutrendi on saanut lisää vahvistusta, kun salkkuja suojataan hinnannousun pelossa. Ehkä ensimmäistä kertaa sähkömarkkinoilla on nyt koettu niin paljon epävarmuutta, että passiivisuus heijastuu hintoihin alentavasti. Aktiivinen kaupankäynti sähkömarkkinoilla mahdollistaa hinnanlaskun hyödyntämisen. Osta ja pidä -periaate ei toimi laskevilla markkinoilla, uudet työkalut on otettava käyttöön. Myös hintakuplan aikana suojaamatta jättäminen tuottaisi ison edun. Tähän saakka hintakuplan tunnistaminen on ollut toki kohtuullisen vaikeaa, mutta epärealistisia hintoja ei tarvitse hyväksyä edes sähkömarkkinoilla. Teknologiateollisuuden ja Suomen ElFin merkittävimpiä kehittämishaasteita on nykyisen sähkömarkkinamallin muuttaminen siten, että hinnanmuodostuksessa eriytettäisiin päästökaupan vaikutus. Eriyttäminen vaatisi merkittäviä muutoksia myös johdannaismarkkinoille. Muutos ei ole ongelmaton, mutta perusteet nykyisen mallin muuttamiselle ovat vahvoja. Suomen ja koko Euroopan on huolehdittava omasta kilpailukyvystään. Päästökaupan todellista vaikutusta ilmastonmuutokseen ja päästökaupan vaikutusta Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn kansainvälisillä kentillä on pohdittava uudelleen. 2 Pääkirjoitus Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkön hinta laskussa Antti Kokkonen, Energiakolmio Oy 6 Sähköä oikeaan hintaan Antti Koskelainen, ElFi Oy 8 Sähkön kysyntäjouston vaikutusmahdollisuudet Jesse Ruotsalainen, Energiakolmio Oy 10 Kysyntäjoustoa yhdistämällä tehokkaasti markkinoille Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 11 Digitan varavoima mukana markkinoilla Ilkka Kivisaari, Digita Oy 12 Ilmastotavoitteet vaativat toimenpiteitä Ari Kokkonen, Energiakolmio Oy 13 Laskusuhdanteessa energiatehokkuus kiinnostaa Heikki Väisänen, Työ- ja elinkeinoministeriö 14 Positiivinen vire ja hyvä imago uuden Jyväskylän mausteina energiansäästötalkoissa Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu 16 Technopolis asiakasyritystensä toimintaympäristön vahva kehittäjä Jukka Akselin, Technopolis Oyj 18 Sähkömittaustietojen omistusoikeus selkiintyi maaliskuun alusta Juha Liikanen, Energiakolmio Oy 19 Sähkötaseiden hinnoittelu muuttuu Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Alpiq The new Swiss powerhouse for Europe SÄHKÖÄ OIKEAAN HINTAAN s.6 POSITIIVINEN VIRE JA HYVÄ IMAGO s.14 uuden Jyväskylän mausteina energiansäästötalkoissa Jukka Muilu Uusi sähkömarkkina-asetus tuo jo pitkään kaivattua selkeyttä Asiakkaan oikeuteen saada mittaustietoa omasta sähkönkulutuksestaan. Uuden asetuksen mukaan verkkoyhtiöllä on velvoite toimittaa mittaustieto Asiakkaalle tai Asiakkaan edustajalle samalla tavalla kun toimitetaan sähkön myyjälle. Pienasiakkaiden uudet mittarointivelvoitteet ovat hyvä edistysaskel lisätä kysyntäjoustoa sähkömarkkinoilla. Sähkölämmittäjillä ja muilla kotitalousasiakkailla on huikea potentiaali kysyntäjouston lisäämiseen. Sähkönkäyttäjien aikaansaama kysyntäjousto on nopein ja tehokkain tapa alentaa sähkön markkinahintaa lyhyellä tähtäyksellä. Jukka Muilu Johtaja, Energiakolmio ENERGIAINFO 1/2009 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi Päätoimittaja Heikki Koikkalainen TECHNOPOLIS s.16 asiakasyritystensä toimintaympäristön vahva kehittäjä Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä Puh. (014) 281 100 www.mediataivas.com Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh. 020 799 2112 berita.korhonen@energiakolmio.fi 2 3
Sähkön hinta laskussa Antti Kokkonen puh 020 799 2131 antti.kokkonen@energiakolmio.fi Sähkön markkinahinta on puolittunut vuoden 2008 heinäkuusta. Laskun taustalla ovat yksinomaan polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, jotka ovat laskeneet noin kolmasosaan 2008 heinäkuun huippulukemista. Polttoaineiden laskun taustalla on puolestaan maailmanlaajuinen talouden laskusuhdanne, joka alkoi jo vuoden 2007 lopulla, mutta syveni vasta finanssikriisin paisuessa vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla. Antti Kokkonen Päästökaupan hintakehitys Päästöoikeuden hinta reagoi polttoaineiden hinnanlaskuun ja yleiseen laskutunnelmaan. Myöhemmin syksyllä teollisuuden tuotanto alkoi hiipua pudottaen sähkönkulutusta ja päästöoikeuksien tarvetta. Tällä hetkellä arvio päästöoikeuksien kulutuksesta tulevien kahden vuoden aikana on huomattavasti pienempi kuin puoli vuotta sitten. Toisen päästökauppakauden 2008 2012 alijäämästä pitäisi tämän hetken arvioiden mukaan selvitä päästövähennysyksiköiden avulla. Vuodenvaihteessa kaupankäynti spot-markkinoilla vilkastui selvästi, mikä kielii teollisuuden rahantarpeesta. Teollisuus on myynyt tuotannon supistuessa ylijääneitä päästöoikeuksia rahoittaakseen toimintaansa muiden rahalähteiden ehtyessä. Lyhyellä aikajänteellä uskomme vallitsevan hintatason pitävän, ja kolmannen päästökauppakauden aiheuttama hinnan nousupaine näkynee päästöoikeuden hinnassa vasta kun talous näyttää elpymisen merkkejä. Sähkömarkkinan hintakehitys Hiilen hinta on romahtanut 210 USD/t lukemista noin 70 USD/t tasolle. Tämä on laskenut pohjoismaisittain merkittävän hiililauhdetuotannon marginaalikustannusta noin 30 /MWh. Heinäkuussa 2008 sähkötermiinien hinta oli jäänyt selvästi jälkeen laskennallisesta hiililauhteen rajakustannushinnasta, mutta polttoaineiden hintojen käännyttyä laskuun on palattu taas lähelle rajakustannushintaa. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla sähkömarkkinan hintakehitys oli lähes täysin polttoainevetoinen. Perinteisen merkittävän markkina-ajurin, vesitilanteen merkitys on ollut sivuosassa. Heikentynyt vesitilanne on alkanut näkyä hinnoissa vasta vuoden 2009 puolella ja hintavaikutukset ovat olleet melko lieviä. Osittain huonon vesitilanteen merkityksen pienentymistä voidaan selittää kulutuksen laskemisella Pohjoismaissa. Lähteestä riippuen kulutuksen arvioidaan laskevan lyhyellä tähtäimellä Pohjoismaissa 10 40 TWh vuositasolla ja on epävarmaa, kuinka paljon poistuneesta teollisuuden kulutuksesta tulee takaisin taloustilanteen parantuessa. Vesitilanteen merkitys on kuitenkin pienentynyt ainoastaan hintoja nostavana tekijänä, parantuva vesitilanne todennäköisesti laskee sähkötermiinien hintoja hyvin nopeasti. Hyvästi hiililauhteelle? Hiililauhde on siis toiminut pitkään sähkön hinnan asettajana Pohjoismaissa ollessaan kallein tarvittava tuotantomuoto lähes ympäri vuoden. Vuoden 2007 aikana Pohjoismaissa tuotettiin hiililauhteella vajaa 30 TWh energiaa, josta noin puolet tuotettiin Tanskassa ja puolet Suomessa, Ruotsin osuus oli noin 0,5 TWh. Tanskassa hiililauhteesta ei päästä kovin nopeasti eroon, koska muuta tuotantokapasiteettia tai siirtoyhteyksiä ei ole riittävästi kattamaan tehontarvetta vähätuulisten säiden aikaan. Kulutus-/tuotantotasapaino on parantunut noin 8 TWh viimeisen vuoden aikana pääasiassa teollisuuden kulutuksen pienentymisen johdosta. Suomessa hiililauhteesta hinnanasettajana voidaan päästä eroon jo uuden ydinvoimalan käynnistymisen aikoihin. Tehotasapainon kannalta hiililauhdetta tarvitaan vielä huippukulutuksen aikana, mutta vuoteen 2013 mennessä valmistuvaksi suunniteltu Olkiluoto 3:n (1600 MW, 13 TWh/a) ja 2013 2015 valmistuva siirtoyhteys Estlink2 (635 MW) voivat poistaa hiililauhteen myös huipputehotarpeen osalta, mikäli siirto Venäjältä (1400 MW) toimii silloin normaalisti. Myös 2011 valmistuva Fennoskan 2 (800 MW) auttaa teoriassa huipputehon tarpeeseen, mutta käytännössä huipputehon tarpeen aikaan Ruotsi on rajoittanut vientiä lähes säännönmukaisesti. Lisäksi tuulivoimatuotannon on arvioitu kasvavan 0,5 2 TWh vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sähköntuottajien näkökulmasta kehityssuunta on ei-toivottu, ja nykyisenkaltaisen alijäämäisen tilanteen voimassa pitämiseksi onkin suunniteltu runsaasti siirtoyhteyksiä Keski-Euroopan kalliimman sähkön alueille. Vuoteen 2015 mennessä Pohjoismaista ulospäin valmistuvaksi on suunniteltu noin 3200 MW siirtoyhteyksiä. Näistä ainoastaan edellä mainittu Estlink 2 on alueella, jossa hintatason oletetaan olevan Pohjoismaita edullisempi. /tco2 EUADEC-10 Kuva 1. Päästöoikeuden hintakehitys. Hiili, $/t Hiili API#2 YR-10 Hiililauhdetuotannon rajakustannus ENOYR-10 Kuva 2. Termiinihinta suhteessa hiililauhteen rajakustannukseen. /MWh 4 5
Antti Koskelainen, ElFi Oy Teksti Heikki Koikkalainen Päästökauppa toimii EU:n laajuisesti, voidaanko malli ottaa käyttöön myös muualla Euroopassa Pohjoismaiden lisäksi? Kyllä, mitään esteitä tälle ei ole. Malli ei tarvitse avoimia sähkömarkkinoita toimiakseen. Esimerkiksi Italiassa päästökaupan tuomat kustannukset peritään sähkönkäyttäjiltä erikseen. Mitä hyötyä näet mallin tuovan sähkönkäyttäjille? Se laskee sähkön tukkuhintaa, poistaa ns. windfall-kustannuksen sähkönkäyttäjiltä ja soveltuu hyvin sähkömarkkinoille. Mallin avulla saavutetaan päästövähennystavoitteet, mutta sähkönkäyttäjille ja kansantaloudelle huomattavasti nykyistä edullisemmin. Nykyisessä talouden taantumassa pidän tätä myönteisenä suomalaisten sähköä käyttävien yritysten kilpailukyvyn kannalta. EU:n päästökaupan alkamisen jälkeen on päästöoikeuden hinta nostanut sähkön hintaa merkittävästi. Teknologiateollisuus ry esitteli viime vuonna uuden sähkömarkkinamallin, jossa päästökustannukset erotetaan sähkön hinnasta. Malli on herättänyt huomiota julkisuudessa ja energia-alalla. Pyysimme sähkönkäyttäjiä edustavaa Suomen ElFi Oy:n Antti Koskelaista kertomaan, mistä mallissa on kysymys. Kerro, miten malli toimii periaatteessa? Mallin perusajatus on, että sähkön tukkumarkkinat toimivat kuten nykyisin, mutta päästökaupan piirissä olevalle sähköntuotannolle korvataan päästökustannukset erikseen. Sähkömarkkinoiden toimiessa marginaalihinnoitteluperiaatteella laskee sähkön tukkuhinta marginaalituotannon päästökustannuksen verran. Päästökaupan piirissä oleville sähkön tuottajille korvataan päästökustannus ennalta määrätyn korvauskertoimen (Benchmarking) mukaisesti erikseen ja kustannus peritään sähkön käyttäjiltä. Näin toimien sähkön kuluttajat maksavat kaikista sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, mutta perusteeton kustannus poistuu. Tällöin toteutuu myös aiheuttaja maksaa -periaate, koska sähköjärjestelmässä tarvitaan päästöllistä sähköntuotantoa kattamaan kuluttajien kulloinenkin sähköntarve. Miten malli vaikuttaa eri sähkön tuotantomuotojen keskinäiseen asemaan? Tuotantomuotojen keskinäinen kannattavuusjärjestys säilyy, mutta sähkön markkinahinnan laskiessa päästökaupan ulkopuolisen voimantuotannon tuotot luonnollisesti pienenevät windfall-tulon verran. Benchmarkingin käyttö varmistaa päästökaupan piirissä olevien voimalaitosten oikean ajojarjestyksen, sillä päästökaupan ohjausvaikutus laitosten kesken ei muutu. Lisäksi taloudellinen kannustin tuotannon tehostamiseen ja siirtymiseen päästöttömiin polttoaineisiin säilyy. Jos mallin käyttöönotto laskee sähkön hintaa, mitä tapahtuu uusiutuvan energian, esimerkiksi tuulivoiman kilpailukyvylle? Uusiutuvan energian edistämiselle tulee velvoitteet EU:n kautta. Suomessa on suunnitteilla nykyisen investointituen lisäksi syöttötariffi järjestelmä uusiutuvalle energialle kuten tuulivoimalle. Tukijärjestelmillä varmistetaan kustannustehokas ja riittävä tuotantokapasiteetin rakentaminen. Miten malli vaikuttaa omaan tarpeeseen tuotetun sähkön asemaan? Malli ei puutu voimantuotannon omistustai sopimusrakenteisiin. Ns. Mankala-periaatteella sähköä omakustannushintaan osakkailleen tuottavat yritykset voivat edelleen tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushinnalla. Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat marginaalihinnoitteluperiaatteella ja marginaalituotanto määrittää hinnan sähkölle (kuva 1). Nykyisellään marginaalituotantona toimiva hiililauhdetuotanto, johon sisältyy päästökaupan tuoma päästökustannus (kuva 2). EU:ssa vuonna 2005 käyttöönotetun päästökaupan piirissä on yli 20 MW:n polttolaitokset eli noin neljännes sähköntuotannosta Pohjoismaissa. /MWh 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Jan-07 Feb-07 Mar-07 Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Systeemihinta Hiilen polttoainekustannus Lähin vuositermiini Vesivoima (keskivesivuosi) 100 Apr-07 May-07 Jun-07 Jul-07 Aug-07 Sep-07 Oct-07 Nov-07 Dec-07 Jan-08 Feb-08 Mar-08 Apr-08 Tuuli 200 Päästöoikeuden kustannus Kuva 1. Sähkön markkinahinnan muodostuminen Ydinvoima Systeemihinta päästökaupassa Tuonti Venäjä 300 Kysyntä CHP Kuva 2. Hiililauhde määrittää sähkön markkinahinnan Hiililauhde 400 May-08 Jun-08 Jul-08 Aug-08 Sep-08 Oct-08 Nov-08 Dec-08 Tuonti Saksa Öljylauhde Kaasuturbiinit 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tuotantokyky (TWh/a) Teknologiateollisuus ry:n Energiatyöryhmän Puheenjohtaja, Outokumpu Oyj:n Toimitusjohtaja Juha Rantanen Päästökauppa, yhdistettynä sähkömarkkinoiden marginaalihinnoitteluun on aiheuttanut suuren lisäkustannuksen sähköä käyttävälle teollisuudelle. Uuden sähkömarkkinamallin käyttöönotolla saadaan sähkön hinta pidetyksi kohtuullisena, myös normaaleina aikoina. 6 7
Sähkön kysyntäjouston vaikutusmahdollisuudet Hinta ( /MWh) Hinnanmuutoksen keskiarvo ( /100MWh) Otos (kpl) Hinnanmuutoksen mediaani ( /100MWh) 75 80 0.51 82 0.2 5 Jousto yli 1 /100 MWh (kpl) 80 84,99 0.67 43 0.17 3 Jesse Ruotsalainen puh. 020 799 2145 jesse.ruotsalainen@energiakolmio.fi > 85 4.64 12 4.73 10 Taulukko 1. Jouston vaikutus systeemihinnan muodostukseen. Jesse Ruotsalainen on valmistunut Tampereen teknillisen yliopiston sähkötekniikan osastolta ja tehnyt diplomityönsä yhteistyössä Energiakolmion kanssa. Tänä talvena lyhytaikaista kysyntäjoustoa ei ole tarvittu, koska maailmanlaajuinen taantuma on jo nyt vaikuttanut merkittävästi myös sähkön kysyntään. Kuitenkaan kovin kauas menneisyyteen ei tarvitse katsoa, kun keskusteluissa oli esillä tuotantokapasiteetin riittävyys huippukuormitustilanteissa. Elämme koko ajan tilanteessa, jossa Suomi on nettotuonnin varassa. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n arvion mukaan huippukuormitustilanteessa Suomen tehovaje on noin 2 000 MW, mikä pitää kattaa siirtoyhteyksillä. Mitä kysyntäjoustolla tarkoitetaan? Kysynnänjoustolla (Demand Response) tarkoitetaan kulutuksen vähennystä tai siirtoa ulkoisen signaalin, kuten hinnan, vaikutuksesta. Kysyntäjousto olisi edullinen vaihtoehto tehotasapainon rajallisuuteen varauduttaessa, kuten jäljempänä artikkelissa on esitetty. Kysyntäjouston todelliset vaikutusmahdollisuudet tulevat esille hintapiikkitilanteissa, jota on havainnoitu oiheisessa kuvassa. Kysyntäjouston nykytila Sähkön hankala varastoitavuus ja käytön vaikea korvattavuus tekevät kysynnästä joustamattoman. Osalle sähkönkäytöstä voidaan löytää substituutteja, kuten sisätilojen lämmitykselle, mutta ne vaativat huomioonoton jo rakennusvaiheessa. Suomen teollisuus on lähtenyt jo aktiivisesti tarjoamaan kulutussiirtojaan markkinoille, mutta pienempien kuormien osalta tilanne on toisin. Pienempien kuormien saaminen markkinoille vaatii uudenlaisia toimijoita, jotka keräävät pieniä kuormia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Hinta /MWh Tarjonta Kysyntä Kuva 1. Kysyntäjousto osana spot-hinnan muodostusta Saavutettavat hyödyt Kysyntäjoustolla voidaan saavuttaa useita hyötyjä sähköjärjestelmän ja -markkinoiden kannalta. Sähköjärjestelmän kannalta kysynnän hintajousto voi korvata uusia huipputuotantolaitosinvestointeja, joita ei toteudu markkinalähtöisesti niiden vähäisten käyttötuntien takia. Jouston tehokkaamman hyödyntämisen myötä tarve varautua suuriin hetkellisiin tehoihin vähenee ja siten sähköntuotantokapasiteetin käyttö tehostuu. Kuluttajien näkökulmasta kysyntäjousto on tapa vaikuttaa laskevasti muodostuvaan sähkön hintaan ja näin luo heille mahdollisuuden käyttää markkinavoimaansa. Nord Pool julkaisee jokaisen tunnin osalta hinnanmuodostukseen johtaneet kysyntäja tarjouskäyrät. Oheiseen taulukkoon on koottu aikaväliltä 1.1.2006 1.9.2008 tietoja tunneista, joilla muodostunut hinta oli yli 75 /MWh. Osa alle 80 /MWh tunneista jätettiin tarkastelusta pois niiden samankaltaisuuden johdosta. 100 MWh/h Hinnan muutos Volyymi MWh/h Taulukosta voidaan havaita, kuinka todelliset vaikutusmahdollisuudet tulevat esille systeemihinnan noustessa yli 85 /MWh ja kuinka jo sadan megawatin suuruisella joustolla voidaan vaikuttaa pohjoismaisen sähkön hinnanmuodostukseen. Aluehintojen osalta jouston vaikutus on vielä suurempi, mutta kysyntä- ja tarjontakäyriä ei julkaista, joten asiaa joudutaan tutkimaan epäsuorasti. Esimerkkinä vaikutusmahdollisuudesta voidaan nostaa esille Suomen aluehinnan hintapiikki 8.12.2005 klo 16 17. Sähkön hinnaksi muodostui 1147,45 /MWh. Edellisen tunnin hinta oli noin 35 /MWh. Hinnan nousu johtui Ruotsin ja Suomen välisen siirtoyhteyden rajoittamisesta 100 MW enemmän kuin edellisellä tunnilla. Jos kysyntä olisi joustanut lisärajoituksen verran ja hinta olisi tippunut edellisen tunnin tasolle, olisi Suomen sähkönkäyttäjien kustannussäästö ollut n. 13,3 milj.. Kansantaloudellisia hyötyjä voidaan tarkastella myös huipputuotantokapasiteetin korvattavuuden kautta. Huipputuotantokapasiteetiksi soveltuvan kaasuturbiinilaitoksen investointikustannusten arvioidaan yleisesti olevan 500 /kw. Jos jouston avulla voitaisiin korvata tällaiseen tarkoitukseen soveltuvan 100 MW laitoksen investointi, olisi säästö 50 milj.. Taloudellisia hyötyjä voidaan saavuttaa hyödyntämällä Nord Poolin Spot-markkinan ohella myös muita markkinoita, kuten Elbas- tai säätösähkömarkkinoita. Muun muassa näiden markkinoiden hyödyntämiseen perustuu Energiakolmion perustaman tasepoolin toiminta. Uuden asetuksen vaikutukset Joustojen yleistymisessä pienasiakkaiden piiriin on yhtenä suurimpana esteenä ollut tuntimittauksen puute. Tyyppikäyriä käytettäessä kulutusvähennyksien ja -siirtojen vaikutukset ovat jakautuneet tasaisesti koko laskutusjaksolle. Helmikuun alussa hyväksytty asetus sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta luo pienemmillekin kuluttajille mahdollisuuden hyötyä sähkönkäyttönsä muutoksista. Kysyntäjouston kannalta tämä on erittäin tärkeää. Samalla asetuksessa määritellyt kohdat asiakkaan omien kulutustietojen saattamisesta asiakkaan tietoisuuteen edesauttaa kuluttajien luontaista kiinnostusta sähkönkäyttönsä seurantaan ja energiatehokkuuden kasvattamiseen. Johtopäätökset Yhteenvetona voidaan todeta, että joustoon soveltuvaa lisäpotentiaalia löytyy Suomestakin vielä runsaasti. Uusi asetus toimii hyvänä perustana ja Energiakolmion kaltaisten toimijoiden uudet toimintamallit luovat pienemmillekin toimijoille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti markkinoiden toimintaan. Tällaisella toiminnalla kuluttajat voivat aidosti vaikuttaa tulevaisuuden sähkölaskuunsa. 8 9
Kysyntäjoustoa yhdistämällä tehokkaasti markkinoille Jukka Muilu puh 020 799 2108 jukka.muilu@energiakolmio.fi Digita Oy on Suomen johtava langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen ja verkkoinfrastruktuurien kehittäjä. Digitan asiakkaita ovat tv- ja radioyhtiöt, mobiili- ja laajakaistaoperaattorit sekä mediayhtiöt. Digita on osa kansainvälistä TDF-konsernia. Suomen ElFi Oy ja Energiakolmio Oy ovat yhdessä käynnistäneet tasepoolin, jonka tavoitteena on parantaa sähkömarkkinoiden toimivuutta kokoamalla kysyntäjoustoa markkinoille. Kysyntäjousto edistää sähkömarkkinoiden toimintaa ja sillä voidaan vaikuttaa markkinahinnan muodostukseen. Nykyisin sähkön kysyntä ei merkittävässä määrin jousta korkean sähkön hinnan aikana. Vähäinen sähkönkäytön hintajousto aiheuttaa hintapiikkejä, joista syntyvän lisäkustannuksen maksavat viime kädessä sähkönkäyttäjät. Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia Kysyntäjousto on selkeästi tehokkain, edullisin ja nopein tapa vaikuttaa markkinaehtoisesti sähkön hintaan ja oman yrityksen sähkön hankintakustannuksiin. Hyötyä saadaan jo mahdollisuudesta rajoittaa sähkönkäyttöä yksi tunti vuorokaudessa, tai jopa tunnin osa. Sen lisäksi, että sähkönkäyttäjät hyötyvät lyhyellä tähtäimelle alempina spot- ja tasesähkökustannuksena, näkyvät kysyntäjouston vaikutukset pitkällä tähtäimellä sähkön johdannaishinnoissa ja esimerkiksi alempina profi ili- ja tasesähkökustannuskom- ponentteina. Sähkön edullisempi hinta ja pienemmät hankintakustannukset edistävät suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, teollisuuden ja yritysten toimintaedellytysten säilymistä maassamme. Kysyntäjouston hyödyt kansantaloudessa näkyvät sähköjärjestelmän tehokkaampana käyttönä, mm. parantamalla sähköverkon pysyvyyskäyrän muotoa. Olemassa olevan sähköverkon tehokkaampi käyttö vähentää uusinvestointien ja huippukuormalaitosten tarvetta ja siten tuo säästöjä koko kansantaloudelle mm. edullisempien verkkomaksujen kautta. Kysyntäjouston lisääntyminen markkinalle edistää sähkömarkkinoiden toimintaa ja tiukoissa kysyntä- ja tarjontatasapainotilanteissa ohjaa markkinaehtoisesti (hintojen noustessa) sähkön kysyntää alemmalle tasolle, jolla on myös sähköverkkojen toiminta- ja käyttövarmuutta parantava vaikutus. SPOT-markkinan lisäksi Fingridin reservimarkkinoille Jousto tulee saattaa markkinapaikalle osallistumaan SPOTin hinnanmuodostukseen. Tämän lisäksi tasepooli on mukana myös huhtikuun loppuun sakka kestävässä pilottiprojektissa yhteistyössä kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa, jossa usean sähkönkäyttäjän yhdistettyä kysyntäjoustoa pyritään hyödyntämään reservinä sähköverkon häiriöissä sekä kriittisissä tehovajaustilanteissa. Tasepoolin tavoitteena on jatkossa osallistua aktiivisesti myös ELBAS- ja säätösähkömarkkinoille. Aggregoinnilla riittävä joustoteho Yksittäisten sähkönkäyttäjien kysyntäjoustot voidaan yhdistää ja tarjota markkinalle isompana kokonaisuutena. Yhdistämisestä käytetään nimitystä kysyntäjouston aggregointi. Aggregoinnilla tavoitellaan teknis-taloudellisesti riittävän suurta kokonaisuutta, jolla voidaan tehokkaasti ja taloudellisesti osallistua nopean häiriöreservin ylläpitoon tai sähkömarkkinalle. Esimerkiksi Fingridin säätösähkömarkkinalle voidaan osallistua 10 MW:n yhteen kootulla kokonaistarjouksella, joka on monelle yksittäisille sähkönkäyttäjille liian suuri kokoluokka. Tällöin useiden käyttäjien tarjouksia aggregoimalla saavutetaan riittävä joustoteho markkinalle osallistumiseksi. Tasepooli tarjoaa markkinaosapuolille vaivattoman ja kohtuuhintaisen kanavan saattaa kysyntäjousto sähkömarkkinalle. Tasepoolin ovat kaikki markkinatoimijat tervetulleita. Kysyntäjousto on selkeästi tehokkain, edullisin ja nopein tapa vaikuttaa markkinaehtoisesti sähkön hintaan ja oman yrityksen sähkön hankintakustannuksiin. Digita on yksi käyttäjä Chevys Voiman Ostajat -hankintayhtiössä, jonka sähkönhankinnan Energiakolmio on hoitanut jo pitkään. Digita on mukana myös tasepoolissa, jossa sen sähkön kysyntäjoustolla muiden mukana olevien toimijoiden kanssa pyritään saamaan säästöä hankintakustannuksissa. Tästä esimerkkinä ovat Digitan lähetinmastoissa olevat varavoimalaitokset, jotka voidaan tarvittaessa vaivattomasti kytkeä päälle. Tällöin verkon sähkönkulutus putoaa pois päältä ja Digita voi hyödyntää varavoimaareserviään ja saada sen käytöstä korvauksen sekä säästöä huippukulutuksessa. Digitan varavoima mukana markkinoilla Digita Oy:n varatoimitusjohtaja Ilkka Kivisaari, miten varavoiman käyttöönotto käytännössä tapahtuu? Digitalla on radio- ja TV-asemillaan varavoimakoneita, joiden avulla sähkö riittää, vaikka oltaisiin irti valtakunnan sähköverkosta. Erityisesti kesän ukkoskauden aikana varavoimaa käytetään usein, koska sillä voidaan suojautua salamaniskujen aiheuttamilta vahingoilta. Talviaikaan koneita koekäytetään, jotta voidaan olla varmoja niiden toimintakunnosta. Koneet ovat etäohjauksessa, joten ne saadaan tarpeen tullen nopeasti käyntiin. Miten Digita hyödyntää joustomahdollisuutta? Digitan kannalta on järkevää olla mukana tasepoolissa, koska sillä tavoin voidaan ehkäistä sähkömarkkinan hintapiikkejä. Jos tasepoolin kautta tulee käynnistyskomento, sillä voidaan myös korvata suunniteltu koekäyttö. Digita on jo aiemmin ollut Teksti Hannele Haltia Kuvat Digita Oy mukana Chevysin kautta organisoidussa järjestelyssä, jossa tietyn rajahinnan ylittyessä Nord Poolissa Digita yhdessä muutaman muun Chevysin osakkaan kanssa järjestää markkinoille tietyn määrän lisää pelivaraa. Digitan kannalta siis kyse on sekä varalla olosta että aktiivisesta osallistumisesta. Hintapiikkien kohdalla voidaan hyödyntää korkea hinta ja samalla vaikuttaa siihen, että piikkejä tulee vähemmän. Yksinään Digita olisi volyymiltaan liian pieni toimija, tasepoolissa mukana olo mahdollistaa varavoimainvestointien mahdollisimman järkevän käytön. Mitä lisäarvoa yhteistyöstä Energiakolmion kanssa on Digitalle? Digita on ollut Chevysissä mukana jo pitkään, alun perin osana Yleisradiota ja myöhemmin suoraan osakkaana. Energiakolmion asiantuntemus ja osaaminen ovat Chevysille ja sitä kautta Digitalle hyvin tärkeitä, vastaavan tasoista sähkön ostamisen ja käytön seurannan tietämystä olisi hyvin vaikea muutoin ylläpitää Digitan kokoisessa yrityksessä. Ilkka Kivisaari Jukka Muilu 10 11
Ari Kokkonen Sähkötaseiden hinnoittelu muuttuu + Pasi Valorannan kuva? Ilmastotavoitteet vaativat toimenpiteitä Laskusuhdanteessa energiatehokkuus kiinnostaa Teksti Heikki Koikkalainen ja Hannele Haltia Suomen kansallisena tavoitteena on saavuttaa yhdeksän prosentin säästö energiankulutuksessa vuoteen 2016 mennessä. Energiamääränä tämä tarkoittaa lähes 18 TWh:n säästötavoitetta. Kuinka tämä velvoite voidaan käytännössä toteuttaa ja kuka sitä valvoo? Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli energiatehokkuussopimusjärjestelmän vuoden 2007 lopussa kaudelle 2008 2016 ja se on jatkoa vanhoille energiansäästösopimuksille. Sopimuksilla on keskeinen asema EU:n energiapalveludirektiivin toimeenpanossa. Julkiselle sektorille on määritetty energiapalveludirektiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Energiatehokkuusopimusjärjestelmään liittyminen on vapaaehtoista ja siinä on omat sopimuksensa mm. teollisuudelle, palvelu-, energia- sekä kunta-alalle. Sopimukseen liittyjä sitoutuu raportoimaan vuosittain energiankäyttönsä sekä tehostamistoimet Motiva Oy:lle. Kuntien energiatehokkuussopimus Kunnille sopimuksesta on olemassa kaksi mallia. Energiatehokkuussopimus (KETS) suurille kunnille, joissa on yli 20 000 asukasta, sekä kuntien energiaohjelma (KEO) pienille kunnille. Sopimus kattaa kunnan hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon sekä katuverkon energiankäytön. Liityttäessä sopimukseen tästä energiamäärästä lasketaan yhdeksän prosentin osuus, josta muodostuu säästötavoite vuosille 2008 2016. Energiatehokkuussopimuksessa sitoudutaan säästötavoitteiden toteuttamiseen valmiin mallin mukaisesti. Kunnan tavoitteena on sisällyttää energiansäästön ja Ari Kokkonen puh 020 799 2214 ari.kokkonen@energiakolmio.fi uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen osaksi johtamisjärjestelmiä. Sopimusta varten nimetään vastuuhenkilö sekä vastuuorganisaatio kunnalle, jonka tehtävinä ovat mm. kuukausittaisen kulutusseurannan järjestäminen ja sen tunnuslukujen kehittäminen, julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeistus, energiakatselmusten ja niissä havaittujen säästötoimien toteuttaminen, uusien säästötakuu- ja rahoitusmenetelmien käyttö investointien toteutuksessa sekä sopimuksen mukaisen toiminnan raportointi Motiva Oy:lle. Varhaistoimet Energiatehokkuussopimuksessa varhaistoimilla tarkoitetaan kunnassa vuosina 1991-2007 tehtyjä energiansäästötoimenpiteita. Ne toimenpiteet, joiden voidaan osoittaa olevan voimassa vielä vuonna 2016, voidaan laskea mukaan yhdeksän prosentin säästötavoitteeseen. Lopulliset ohjeet varhaistoimien laskemiseksi valmistuvat komissioissa 1.1.2010 mennessä. Tarkkaa tietoa, mitä varhaistoimiksi voidaan laskea, ei vielä ole, mutta ne liittyvät esimerkiksi suurempiin rakenteellisiin uudistuksiin, kuten lisäeristäminen tai ikkunoiden uusiminen. Energiatehokkuussopimusten hallinta Energiatehokkuussopimukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Se on ymmärrettävää, sillä pelkkä asiaan perehtyminen vie paljon aikaa ja niukoilla resursseilla sitä harvoin löytyy. Siksi onkin luontevaa kysyä apua asiantuntijoilta. Olemme auttaneet useita kuntia näissä kysymyksissä ja yhteisenä tavoitteena on ollut energiatehokkuussopimuksen hallinta yhdessä asiakkaan kanssa. Voimme olla apuna koko energiatehokkuussopimuksen elinkaaren ajan, heti sopimuspaperin laatimisesta lähtien, tai vain asiakkaan tarvitsemissa osa-alueissa, joita voivat olla: Neuvonta sopimuksiin liittyvissä asioissa Sopimuksen valmistelu Kulutusseurannan organisointi Energiankäytön tehostamissuunnitelma Tunnuslukujen kehittäminen Energiakatselmuskohteiden valinta ja tekijöiden kilpailuttaminen Varhaistoimien laskenta Energiatehokkuustoimenpiteiden seuranta ja raportointi Sopimuksen hyödyt Energiatehokkuussopimusjärjestelmä antaa valmiin, työ- ja elinkeinoministeriön tukeman toimintamallin. Suunnitelmallisesti toteutettuna se on oiva keino energiatietouden kasvattamiseen, energiankäytön ja -kustannusten säästöön sekä lopulta ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Energiatehokkuus ja kustannusten hallinta Energiatehokkuuden ja energiakustannusten hallinta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Kulutuksen lähtötason tiedostaminen ja kulutusten seuranta ovat asioita, joihin moni on herännyt vasta viime vuosina, kohonneiden energiakustannusten ja ilmastokysymysten johdosta. Energiakolmio on tarjonnut näiden tehostamispalveluita jo lähes viidentoista vuoden ajan. Kustannusten optimoinnissa pyritään tänä päivänä yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Kokonaisuus pitää sähkön hankinnan lisäksi sisällään mm. sähkön, lämmön ja veden kulutusten sekä kustannusten seurannan, raportoinnin, poikkeamahälytykset, energiatodistukset, optimaaliset siirtohinnoittelut, energialaskujen hallinnan sekä erilaisten kiinteistöjärjestelmien linkittämisen toisiinsa. Uudet energiatehokkuussopimukset hyvässä vauhdissa Energiatehokkuussopimuksia solmitaan ripeään tahtiin. Ylitarkastaja Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että tässä vaiheessa on asukasluvulla mitattuna jo puolet kunnista sopimuksissa mukana. Energiatehokkuussopimus on kiinnostanut erityisesti myös energiatuotantoalaa sekä energiavaltaista teollisuutta, joista lähes jokainen on sopimuksen piirissä. Muun teollisuuden osalta ovat energiankäytöllä mitatut toimialakohtaiset kattavuudet 35 70 % haarukassa. Ylitarkastaja Heikki Väisänen, vaikuttaako taantuma kiinnostukseen? Laskukauden kustannuskarsinta nostaa energiatehokkuusasiat pintaan ja energiatehokkuutta on helppo myydä niin kauan, kun rahaa ylipäätään on käytettävissä. Säästöjä odotetaan nyt lyhyellä takaisinmaksuajalla. Kuntasektorin ripeää avausta selittää se, että heti sopimuksen valmisteluvaiheessa lähdettiin siitä, että kuusi suurinta kuntaa pitää saada liittymään sopimukseen. Näiden lisäksi saatiin allekirjoitustilaisuudessa yhteensä 15 kuntaa ja kuntayhtymää mukaan, joten saimme lentävän startin. Miten Suomen kepeistä ja porkkanoista rakentuva järjestelmä menestyy kansainvälisessä vertailussa? EU-maiden kollegat kehuvat Suomen järjestelmää ja tuloksia, toki myös kentältä tulee hyvää palautetta. Järjestelmämallimme on edelläkävijä. Julkisella sektorilla ei ole muualla tapana asettaa velvoitteita, joten esimerkiksi energiakatselmuksemme ovat niittäneet kovasti mainetta. Mutta toki ministeriössä ja mm. Motivassa on asian eteen tehty paljon töitä. Sopimuksen kattavuus näyttää nousseen alkuvaiheessa kaksinkertaiseksi edelliseen sopimuskauteen? Näin on, vanhassa sopimuksessa kattavuus oli parhaimmillaan 55 %. Opimme aikaisemmasta sen, että markkinointiin pitää panostaa. Teemme myös töitä TEM:n ja Motivan lisäksi hyvissä verkostoissamme. Tukenamme on paikallisia toimijoita kuten energiatoimistot, mutta myös yritykset, joille sopimukseen liittyvä on potentiaalinen asiakas. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Energiakolmio. Energiatehokkuuteen on parin viime vuoden aikana herätty, joten siitäkin on ollut kiistattomasti apua sopimustoiminnalle. Minkälaista kattavuutta tavoitellaan? Asukasluvulla mitattuna tavoite on 60 80 %:ssa. Vuosi 2009 on vielä aktiivisen markkinoinnin aikaa. Sopimukseen liittyminen vaatii oman prosessinsa kunnissa ja yrityksissä. Uuteen sopimukseen liittyminen on tietysti helpompaa niille, jotka olivat jo aiemmassa säästösopimuksessakin mukana. Varhaistoimien määrittely on herättänyt kysymyksiä. Milloin niiden laskennasta saadaan tarkat ohjeet? Tilanne on ollut ongelmallinen, koska jo vuoden 2008 alussa meillä piti olla käytettävissä komission antamat ohjeet säästön laskennasta. Keväällä päätettiin käynnistää oman ohjeistuksen kehittämistyö, koska sitä sopimusten vuoksi tarvitaan. Ohje on nyt valmis. Se ei ole täydellinen eikä lopullinen, mutta toivottavasti helpottaa tilannetta. Säästöjä on Suomessa osattu laskea pitkään, mutta kirjallisen ohjeistuksen tekeminen on ollut varsin haasteellinen tehtävä. Ohje tulee Motivan sivuille aivan lähiaikoina. Onko katselmointi- ja investointitukiin tulossa muutoksia? Katselmointituet ovat jo nyt maksimissaan, enempää ei komissio anna myöntää. Investointituissa on hieman säätämisen varaa. Toistaiseksi on toimittu vuoden 2008 linjausten mukaan, mutta muutoksia tulee ja ne ovat tuen hakijan kannalta myönteisiä. Aikatauluista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Nykytilanteessa tuki pyritään kohdistamaan varmoihin ja nopeasti käyntiin lähteviin hankkeisiin. Energiatehokkuussopimusjärjestelmän pohjat on rakennettu ja saavutettu jo hyvä alkuvaiheen kattavuus. Seurantajärjestelmä on käyttöönottovaiheessa ja näkyviä tuloksia odotetaan lähiaikoina. 12 13
Teksti Hannele Haltia Kuva Sanna Kostamo Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistyminen tuntui olevan seutukunnan ikuinen puheenaihe. Ilman PARAS-hanketta ja Korpilahtea aiheesta taitettaisiin peistä vieläkin. Korpilahti, tuo velkainen morsian, aloitti kosiokierroksen, jonka seurauksena nämä kolme kuntaa yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi uljaaksi Jyväskyläksi. Samalla kuntien kiinteistötoimet ja tilapalvelut yhdistyivät. Uusi Jyväskylän Tilapalvelu hallinnoi nyt lähes 570000 m 2 :n kiinteistöomaisuutta. Ydintehtävänä on vastata kiinteistöjen arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä sekä tarjota asiakkaille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat sekä kilpailukykyiset tilapalvelut. Kiinteistöjohtaja Esko Eriksson: Talouden tilanne vaatii uudelta Jyväskylältä keinoja selvitä vaikeasta tilanteesta. Positiivinen vire pitää mielialat korkealla ja katseen tulevaisuudessa. Positiivinen vire ja hyvä imago uuden Jyväskylän mausteina energiansäästötalkoissa Jyväskylän vauhti on ollut huimaavaa. Alue on yksi valtakunnan kehittyvistä kasvukeskuksista, joissa nostokurjet värittävät kaupunkikuvaa. Lujaa mentäisiin nytkin, ellei nopeasti edennyt talouskriisi olisi tuonut äkkipysäystä hyvälle vireelle ja kehityssuunnitelmille. Vuonna 2009 arvioidut yhteisöverotuotot vähenevät yli 20 miljoonalla eurolla, joten vajeen korvaamisessa riittää päänvaivaa koko kaupungin organisaatiolle. Kaupunki on budjetoinut tämän vuoden talonrakennusinvestointeihin ja vuosikorjauksiin ennätykselliset 48 M ja kiinteistö- ja tilapalveluihin 24 M, sillä korjattavaa riittää. Miljoonat ovat sattuvasti osunutta elvytystä kaupungissa, joka on nyt yksi Suomen suurimmista, 130 000 asukkaansa voimin. Kiinteistöjohtaja Esko Eriksson muistelee kiireistä aikaa ennen vuodenvaihdetta. Valmistelut aloitettiin välittömästi yhdistymispäätöksen jälkeen. Henkilöstövalinnat tehtiin, vastuut ja tavoitteet määriteltiin heti, väki siirtyi yhteisiin tiloihin ja kompromisseistakin neuvoteltiin. Vauhtiin päästiin nopeasti ja tällä hetkellä sopeutamme toimintakulttuurejamme, mikä on oma työmaansa. Haasteita olisi riittänyt ilman niitä ylimääräisiä vaikeuskertoimiakin, joita synkentynyt taloustilanne on tuonut. Käytännössä tämä tietää talousarvioiden avaamista ja uusien päätösten tekemistä, Eriksson murehtii. Kulutusseurannalla säästöjä Nykyisessä taloustilanteessa katseet kääntyvät luontevasti säästötoimenpiteiden suuntaan. Tilapalvelun kiinteistöissä on jo vuosia ollut käytössä Energiakolmion toimittama kulutusseurantatyökalu EnerControl, jonka avulla lämmön, veden ja sähkön kulutusta on seurattu ja optimoitu. Vähitellen järjestelmään liitetään myös kuntaliitoksen myötä tulleet uudet kiinteistöt. Säästöjä päästään korjaamaan pian. EnerControl lähettää viestin havaituista kulutuspoikkeamista Tilapalvelun 24/7 palvelevaan Kiinteistö-HelpDeskiin, joten Korpilahti kulutuspoikkeamiin päästään nopeasti kiinni. Eriksson kiittelee myös nopeaa ja tunnintarkkaa raportointia, joka on osoittanut tarpeellisuutensa moneen otteeseen. Jyväskylä allekirjoitti energiatehokkuussopimuksen Eriksson on innostunut myös kunnille suunnatusta energiatehokkuussopimuksesta (KETS), jota on valmisteltu yhdessä Energiakolmion asiantuntijoiden kanssa. KETS on uusi kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma vuosille 2008 2016. Jyväskylän allekirjoittamalla energiatehokkuussopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen Tilapalvelun hallinnoimissa kiinteistöissä, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Näillä toimilla Jyväskylä myös osaltaan myötävaikuttaa Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Tilapalvelun kiinteistöissä on jo vuosia ollut käytössä Energiakolmion toimittama kulutusseurantatyökalu EnerControl, jonka avulla lämmön, veden ja sähkön kulutusta on seurattu ja optimoitu. Panostuksia uusiutuvaan energiaan Jyväskylässä KETS on tätä luettaessa nuijittu pöytään. KETSiin kuuluvien uusiutuvien energioiden lisäämisen tiimoilta olemme käynnistämässä yhteistyössä Motivan kanssa kiinnostavan kehityshankkeen. Kohteena on Vaajakoskella purettavaksi tulevan Kanavuoren koulun uudisrakennuksen valjastaminen uusiutuvan energian käyttäjäksi. Emme vielä tiedä, millä energiamuodoilla sen teemme ja miten, mutta arvelen, että koulusta saattaa valmistuttuaan tulla kiinnostava pilottikohde, Eriksson miettii. KETS:iin sitoutumisesta on saatavissa paljon konkreettista taloudellista hyötyä. Sitoudumme energia- ja kuntokatselmuksien tekemiseen, mutta saamme niiden kustannuksiin 50 %:n tuen. Voimme lisäksi saada tukea tekemiimme energiansäästöön kohdistuviin investointeihin, joten sikäli sopimuksesta on meille hyötyä sen lisäksi, että voimme parantaa sen avulla energiatehokkuutta ylipäätään, Eriksson pohtii. Energiansäästöideoita riittää Eivät Jyväskylän säästövinkit tähän lopu! Eriksson kertoo uudesta ESCO-hankkeesta, jossa energiainvestoinneista saatavilla säästöillä maksetaan syntynyt investointikustannus. ESCO-lyhenne tulee sanoista Energy Service Company ja taustalta löytyy Motiva. Meillä Jyväskylässä kohteena on Hippos-hallin saneeraus, jossa halliin tehtävillä korjaustoimilla parannamme hallin energiatehokkuutta ja saamme säästöjä energiankulutuksessa. Näillä säästöillä investointi vähitellen kuittautuu, Eriksson kuvailee. Taloustilanne on haastava, mutta Jyväskylässä ei jäädä tuleen makaamaan. Jyväskylä on monille kunnille benchmarkkauskohde. Jyväskylän Tilapalvelun manageriorganisaatio kiinnostaa ja vieraat haluavat tietää, miten ihmeessä Tilapalvelu on saanut niin hyvät arvosanat tilojen käyttäjiltä. Positiivinen vire ja menestyminen kiinnostavat, joten Esko Erikssoninkaan kalenterista ei taida ihan lähiaikoina löytyä vapaata päivää valtuuskuntien vastaanottamiselle. Tilapalvelussa paiskitaan töitä ja säästetään siellä, missä voidaan. Kalliin energian säästämiseksi on vielä paljon tehtävissä, uudessa uljaassa Jyväskylässäkin. 14 15
TECHNOPOLIS asiakasyritystensä toimintaympäristön vahva kehittäjä Teksti Hannele Haltia Kuvat Sanna Kostamo Technopolis on yritysten lukumäärällä mitaten Euroopan suurimpia teknologiakeskuksia ja Suomen suurin teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistunut yhtiö, jonka tarjoamassa palvelukokonaisuudessa yhdistyvät yritys- ja kehityspalvelut nykyaikaisiin toimitiloihin. Yhtiön teknologiakeskuksissa työskentelee 16 000 ihmistä 1 175 yrityksessä ja yhteisössä. Technopolis perustettiin Oulussa vuonna 1983. Pörssiin se listautui 1999, minkä jälkeen toiminta laajeni ensin Vantaalle ja sen jälkeen eri puolille Suomea. Pörssiyhtiön viime vuoden tulos oli sangen positiivinen. Nykyisin Technopolis toimii Vantaan ja Oulun lisäksi Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa sekä Tampereella. Uusimpana aluevaltauksena on Pietari. Suomessa hyväksi havaittu palvelukonsepti on valmis vientituote, jota seuraavaksi lanseerataan Pulkovon lentokentän viereen valmistuvassa teknologiakeskuksessa, jonka on arvioitu valmistuvan huhtikuussa 2010. Kasvua haetaan kansainvälisiltä kiinteistömarkkinoilta Pietarin toimintaa lähdetään kehittämään puhtaalta pöydältä, mutta Innovation Centereitä ja hyviä verkostoja on jo alkanut syntyä. Technopoliksessa uskotaan mahdollisuuksiin Pietarissa, jossa on pulaa toimistokiinteistöistä siitäkin huolimatta, että markkinat ovat nyt hiljaiset. Nyt rakenteilla oleva kohde tulee olemaan lopullisessa koossaan kaksi kertaa suurempi kuin Innopoli 1 ja 2 Espoossa yhteensä. Kansainvälistyminen on tavoitteemme, sillä uskomme kansainvälisten markkinoiden kasvupotentiaaliin. Vuodet 2004 2008 ovat olleet meille vahvaa kasvun aikaa, kertoo kehitysjohtaja Jukka Akselin. Technopoliksella riittää uskoa liiketoimintakonseptin ylivertaisuuteen, sillä nykyisessä tilanteessa monet ovat Pietarista lähteneet, mutta Technopolis ei. Olemme tehneet tarkkaa analyysia Pietarin tilanteesta ja markkinoiden kehityksestä. Konseptimme on tärkein menestystekijämme, se on kotimaassa osoittanut tehokkuutensa, Akselin pohtii. Pietarissa sijaintipaikan vahvuutena on liikkumisen helppous. Technopolis-palvelu tuottaa lisäarvoa asiakasyrityksille helpottamalla niiden toimintaa, tarjoamalla monipuolisia palveluja, kontakteja, verkottumista sekä jopa rahoitusjärjestelyä liiketoiminnan ja kasvun rahoittamiseen. Yritysten kehittäjän rooli kuuluu vahvasti mukaan Technopolis-konseptiin, joka edellyttää asiakkaiden tarpeiden tarkkaa tuntemusta. Asiakkaitammehan ovat kasvuhakuiset teknologiayritykset pienistä suurten yritysten yksiköihin. Toiminta-ajatuksemme lähtee siitä, että sijoitumme lähelle yliopistoja, korkeakouluja ja innovaatiokeskittymiä, jotka voivat tarjota asiakkaillemme tutkimus- ja tuotekehitysosaamista mutta myös työvoimaa, Akselin kertoo. Technopolis haluaa tuottaa lisäarvoa sille markkinalle, jossa se toimii. Haluamme olla mieluummin palveluyritys kuin kiinteistösijoittaja. Kiinteistö on meille se alusta, jonka tarvitsemme voidaksemme tuottaa palvelujamme, Akselin huomauttaa. Energiakolmio on hyvä esimerkki Technopoliksen palveluja hyödyntäneestä yrityksestä. Hyvä liikeidea, kehitystyö ja hallittu kasvu ovat olleet sen menestyksen rakennuspuita, Akselin arvioi. Tämän työn hyvä puoli on se, että näkee menestystarinoita. Usein menestystä voi arvioida jo niiden ihmisten perusteella, jotka yritystoimintaan lähtevät: toimiiko yritys kestävällä pohjalla ja kasvattaako se tasaisesti toimintaansa. Tasainen kasvu kestää ja on aitoa liiketoiminnan kasvun kautta, Akselin miettii. Kustannustehokasta toimintaa kautta linjan Energia on yksi tärkeimmistä kustannustekijöistä. Energian hankinnan kannalta ratkaisevinta on osata ostaa sähköä oikeaan aikaan, oikeaan hintaan. Tässä optimoinnissa Energiakolmio on toiminut Technopoliksen yhteistyökumppanina usean vuoden ajan, hyvin tuloksin. Asiakasyrityksille on tuotettava palveluja taantumankin aikana. Se edellyttää kustannusrakenteiden tarkastelua ja säästökohteiden etsintää. Energiankäyttöä ei kuitenkaan voi rajattomasti vähentää, ja Akselin toteaa, että nykyvaatimusten mukaisesti rakennetuissa kiinteistöissä ei energiatehokkuuden osalta ole paljonkaan tehtävissä. Energiansäästämisessä tulee raja vastaan, sillä onhan energia meidän kaikkien hyvinvoinnin lähde. Kysymys onkin asetettava muotoon: miten meillä energiaa käytetään, Akselin huomauttaa. Technopoliksen kiinteistöissä seurataan reaaliaikaisesti kulutustietoja, jotta mahdolliset poikkeamat havaitaan nopeasti ennen kuin kustannuksia ehtii syntyä. Haluamme tietää missä energiaa käytetään ja onko kulutus käyttötarpeen mukaista, havaita yllättävät nousut ja poikkeamat. Seurannan ansiosta olemme havainneet ajoissa monia vikatilanteita, Akselin kertoo. Nykyteknologian ansiosta kiinteistöt voidaan suunnitella energiataloudellisiksi ja ympäristöystävällisiksi. Energiankulutuksen vähentämistoimien ideoimista tuloksellisempaa on suunnitella energian kulutuksen järkevää ja tehokasta käyttöä. Siksi meidän on saatava jatkuvaa palautetta siitä, miten kiinteistöjämme käytetään, Akselin kertoo. Siinä työssä hyvät kumppanit ovat arvonsa osoittaneet. Kehitysjohtaja Jukka Akselin: Haluamme tietää missä energiaa käytetään ja onko kulutus käyttötarpeen mukaista, havaita yllättävät nousut ja poikkeamat. Seurannan ansiosta olemme havainneet ajoissa monia vikatilanteita. Yhteisprojekti käytännön energiatehokkuuden edistämiseksi Jyväskylässä on valmisteilla Technopoliksen, Aidonin ja Energiakolmion yhteishanke, jossa selvitetään käytännön tasolla mahdollisuuksia ohjata toimistokiinteistön vuokralaisten kulutustottumuksia. Technopoliksella on valmistumassa Ohjelmakaaren toimistokiinteistön laajennushanke. Sen yhteydessä kiinteistön sähkön kulutus mittaroidaan siten, että kiinteistön kulutusprofi ili voidaan seurata ja analysoida asiakaskohtaisesti. Mittarivalmistaja Aidon osallistuu hankkeeseen tarjoamalla nykyaikaisen tuntitasoisen mittaus- ja tiedonsiirtotekniikan. Valmisteilla olevassa hankkeessa Energiakolmio huolehtii mittaustietojen keruusta, jatkojalostamisesta ja laskutuspalveluista. Projektin tavoitteena on kannustaa kiinteistön käyttäjiä miettimään omia kulutustottumuksiaan. Vuokralaisten omat toimet näkyvät suoraan raportoinnissa ja sähkölaskussa hyvässä ja pahassa. Projektin yhteydessä tarjotaan myös aktiivisesti kiinteistön käyttäjille palautetta omista kulutuksistaan ja annetaan myös vinkkejä toimistosähkön kulutuksen hillitsemiseen. 16 17
Juha Liikanen Pasi Valoranta Sähkömittaustietojen omistusoikeus selkiintyi maaliskuun alusta Sähkötaseiden hinnoittelu muuttuu Juha Liikanen puh 020 799 2210 juha.liikanen@energiakolmio.fi Pasi Valoranta puh 020 799 2109 pasi.valoranta@energiakolmio.fi Maaliskuun alussa tuli voimaan uusi sähkömarkkinalakiin liittyvä asetus, joka tuo kaivattua selkeyttä kuluttajan oikeuksiin omaan tuntimittaustietoonsa. Samalla Suomi ottaa harppauksen kohti eturiviä energian mittaamisessa. Tuntimittaukseen yhä pienempiä kuluttajia Merkittävä muutos on uudet vaatimukset tuntimittauksesta. Aiemmin tuntimittaus vaadittiin käyttöpaikoissa, joiden pääsulakkeet ovat yli 3 x 63A; jatkossa sitä edellytetään yli 3 x 25A sulakkeilla olevilta kohteilta, joissa vuosikulutus on yli 5 000 kilowattituntia. Verkkoyhtiön käyttöpaikoista tulee vähintään 80 prosenttia olla tuntimitattuja. Mittarointi vaatii merkittäviä investointeja ja projektilla on muutaman vuoden toteutusaikataulu. Valmista pitäisi olla vuonna 2013. Yksi keskeinen muutoksen syy on kysyntäjouston edistäminen. Sen avulla ne kuluttajat, jotka pystyvät pienentämään kulutustaan huippujen aikana, säästävät selvää rahaa. Myös sähköverkon ja sähkön tuotannon kannalta tilanne helpottuu ja tuotantokapasiteetti riittävyys on helpommin turvattu. Pienkuluttajille muutos tuonee jatkossa uusia tuntimittaukseen pohjautuvia tuotteita. Samalla pienkuluttajienkin mahdollisuudet saada tarkkaa, lähes reaaliaikaista kulutustietoa parantuvat. Mittaustietojen saatavuus Tähän asti ongelmana on ollut verkkoyhtiöiden erilaiset tulkinnat siitä, miten ja mihin hintaan mittaustietoja tulee kuluttajalle toimittaa. Uusi asetus määrittelee asian sähkön loppukäyttäjän kannalta kiitettävällä ja yksiselitteisellä tavalla: Kuluttajalla on oikeus mittaustietoihinsa ilman erillistä korvausta. Tietojen toimitus tapahtuu alan yleisesti käyttämää menettelytapaa noudattaen. Tämä tarkoittaa käytännössä taseselvityksessä käytettyä viestiliikennettä. Verkkoyhtiöille annetaan tarvittaessa siirtymäaikaa 2013 vuoden loppuun jos niiden järjestelmät eivät vielä tätä toimintamallia mahdollista. Useimmilla verkkoyhtiöillä ei tällaisia teknisiä esteitä tiedontoimittamiselle ole. Valtakirjan avulla kuluttaja voi valtuuttaa tietojen vastaanottajaksi myös haluamansa kolmannen osapuolen eli esimerkiksi Energiakolmion. Ote asetuksen 6. luvusta: Energiansäästöön vauhtia Energiansäästön edistäminen on muutoksen tärkeimpiä kannusteita. Tuntimittauksen laajentuminen myös pienempiin kulutuskohteisiin auttaa löytämään niistäkin samoja energiankäytön epäkohtia, joita nykyisistä tuntimittauskohteista on viimeisen kymmenen vuoden aikana pyritty kitkemään. On toivottavaa, että vastaavaan kehitykseen päästäisiin myös kaukolämpöpuolella. Sielläkin mittausten etäluenta ja tuntimittaustietojen keruu yleistyy vauhdilla. Ongelmana on, ettei alalle ole olemassa sähkömarkkinoiden kaltaista lainsäädäntöä ja valvontaa. Energiatehokkuuden edistämisen kannalta se olisi todellakin tarpeen. Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta 2 Sähkönkäyttöpaikan varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa Sähköverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään sähköverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla. Mittauslaitteisto ei ole pakollinen sähköverkkoon liitetyssä verkonhaltijan sähkölaitteistossa eikä sähkönkäyttöpaikassa, jonka pääsulake on pienempi kuin 3 x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti. 8 Asiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevan tiedon hyödyntämiseen Verkonhaltijan asiakkaalla on oikeus ilman erillistä korvausta saada käyttöönsä omaa sähkönkulutustaan koskeva mittaustieto, jonka verkonhaltija on kerännyt asiakkaan sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteistosta. Tuntimittauslaitteiston keräämä tieto on saatettava asiakkaan käyttöön viimeistään samanaikaisesti kuin se on luovutettu tai valmistunut luovutettavaksi tämän sähköntoimittajalle. Tieto luovutetaan sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti sellaisessa muodossa, joka vastaa toimialan ja verkonhaltijan yleisesti noudattamaa menettelytapaa. Mittaustiedon luovuttamiseen muulle kuin tässä asetuksessa säädetylle taholle on oltava asiakkaan suostumus. Uusi tasepalvelumalli tehostaa kilpailua Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat sopineet tasesähkön hinnoittelujärjestelmän muutoksista 1.1.2009 alkaen. Kaikissa Pohjoismaissa siirryttiin kulutustaseiden osalta yksihintajärjestelmään ja tuotantotaseiden osalta kaksihintajärjestelmään. Hinnoittelujärjestelmien harmonisointi on merkittävä askel kohti yhteistä taseselvitysjärjestelmää, johon siirryttäneen muutaman vuoden päästä. Yhteinen tasejärjestelmä mahdollistaa sähkön ostamisen ja myymisen koko pohjoismaisella alueella, laajentaa sähkömarkkinaosapuolien määrää ja edelleen tehostaa kilpailua. Kulutustaseen yksihintajärjestelmä pienentää tasesähköriskiä Aiemmin kiinteiden kauppojen ja kulutuksen välinen ero tasattiin tasesähköllä, joka ostettaessa oli vähintään spot-hintaista ja myytäessä korkeintaan spot-hintaista. Tämä hintaero ohjasi kulutustaseiden hoitajaa ennustamaan oman sähkötarpeensa mahdollisimman lähelle toteutuvaa kulutusta, sillä poikkeama optimaalisesta ostomäärästä aiheuttaa aina lisäkustannusta. Vuoden 2009 alusta lukien siirryttiin siis yksihintajärjestelmään, jossa tasesähkön hinta on joko kalliimpaa tai halvempaa kuin markkinasähkö (spot). Tasesähkön hinta vaihtelee säätösähkömarkkinan perusteella eli Suomen tehotasapainotilanteen mukaan molemmin puolin spot-hintaa. Kun toisaalta ennustevirhe vaihtelee samalla tavoin satunnaisesti molemmin puolin välillä ostetaan, välillä myydään voidaan olettaa, että kulutustaseiden ennustevirhe ei aiheuta juurikaan lisäkustannusta markkinahintaisen sähkönhankinnan päälle. Riskienhallinnan kannalta voidaan sanoa, että tasesähköriski pienenee. Tuotantotaseiden osalta tasehinnoittelu perustuu Suomessa edelleen kaksihintajärjestelmään. Muutoksia aiempaan nähden on tullut tuotantosuunnitelmien ilmoittamismenettelyyn. Uutena hintakomponenttina Fingrid perii tasevastaavilta tuotanto- ja kulutusmaksua, jolla katetaan valtakunnassa tarvittavaa tehoreserviä. Kulutustaseilla tämä maksu on 0,075 / MWh ja tuotantotaseilla 0,035 /MWh. Uusia mahdollisuuksia sähkön käyttäjälle Sähkön käyttäjän kannalta uusi tasehinnoittelujärjestelmä avaa uusia mahdollisuuksia käydä sähkökauppaa. Sähkön kulutustaseen suuruudella ei ole enää niin keskeistä merkitystä kuin ennen ja tässä mielessä uusi järjestelmä kannustaa uusia markkinaosapuolia käymään kiinteitä sähkökauppoja yhden avoimen toimittajan sopimusmallin sijaan. Sähkön käyttäjä voi tehdä sähkökauppoja vapaasti usean sopimusosapuolen kanssa ja muuttaa hankintaansa joustavasti ja nopeasti. Välillisesti tämä mahdollistaa kiinteiden sähkömäärien kilpailuttamisen eri toimittajien kesken. Taseselvitysprosessi tuottaa automaattisesti tarkan ja ajantasaisen tiedon yksittäisen sähkömittauksen kulutuksesta, jota tietoa voidaan hyödyntää mm. energiaseurannassa, energiatehokkuushankkeissa sekä laskutusprosessin hallinnassa. Profi ilikustannus on yksi keskeinen kustannustekijä sähkön kokonaishinnassa. Kiinteiden kauppojen osalta kulutustaseissa voidaan hyödyntää ns. profi ilinmukaisia toimituksia, jolloin profi iliriskiä voidaan tehokkaasti hallita ja pienentää myös tästä aiheutuvaa lisäkustannusta. Yksihintajärjestelmä on aiempaan nähden läpinäkyvämpi ja avoimempi. Tasesähköriskin pieneneminen kannustaa myös liittymään suoraan sähköpörssin jäseneksi ja siten parantamaan markkinahinnan aitoa muodostumista. Spot-markkinan lisäksi sähkön käyttäjällä on käytettävissään myös Elbas-markkina, jossa voidaan käydä kiinteitä kauppoja vielä edellisellä tunnilla ennen sähkön käyttöä. Elbas-markkina tarjoaa mahdollisuuksia optimoida omaa sähkön hankintaa ja vähentää tasesähkön tarvetta. Tarkka ennustaminen tarpeen Sähkön tarpeen ennustaminen mahdollisimman tarkkaan on tasesähköriskin pienenemisestä huolimatta edelleen järkevää. Yksittäisellä tunnilla tasesähkön hinta saattaa poiketa merkittävästikin markkinasähkön hinnasta ja tällöin tarkan ennusteen merkitys korostuu. Energiakolmio käyttää asiakkaidensa sähkötaseiden ennustamisessa omia, tehokkaita sovelluksia. Järjestelmä ennustaa jokaisen käyttökohteen tunnittaisen käytön, jota voidaan korjata tiedossa olevien käyttömuutosten mukaisesti oikealla tavalla. Asiakkaidemme käyttöennusteita ja kiinteiden kauppojen ilmoittamisia toteuttaa kokenut joukko osaajia. Energiakolmio tarjoaa tasehallintapalvelunsa avulla mahdollisuuden käydä joustavaa sähkökauppaa ja mahdollisuuden osallistua markkinalle. SÄHKÖMARKKINAT 2009 Sähkömarkkinoiden ajankohtaisseminaari Finlandia-talolla keskiviikkona 7.10.2009. Merkitsethän tapahtumapäivän jo kalenteriisi. 18 19
NIMITYSUUTISIA KTM Tea Finni on nimitetty liiketoimintapäälliköksi Energianhankintapalveluihin. Aiemmin hän on toiminut tuotepäällikkönä vastuualueenaan päästökaupan palvelut. FM Mervi Luotonen on nimitetty assistentiksi Energianhankintapalveluihin. Hän on aiemmin toiminut palveluvastaavana Energianhankintapalvelujen Back-Offi cetehtävissä. DI Jesse Ruotsalainen on aloittanut asiakasvastaavana Energianhankintapalveluissa. Jesse on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta, ja tehnyt diplomityönsä Energiakolmiolle aiheenaan Kysyntäjousto. Tradenomi Minna Paajoki on aloittanut Energianhankintapalvelujen Back-Offi ce-tehtävissä palveluvastaavana. Minna on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, ja on aiemmin työskennellyt John Crane Safematicilla vientisihteerinä. KTM Tiina Kärnä on aloittanut Energianhankintapalvelujen Back-Office-tehtävissä palveluvastaavana. Tiina on valmistunut Jyväskylän yliopistosta. Tradenomi/BBA Anna-Mari Pirttinen on nimitetty palveluasiantuntijaksi Energiatehokkuuspalvelujen palveluryhmään. Hän on toiminut aiemmin palveluvastaavana. Ins. Jani Laitinen on aloittanut projekti-insinöörinä Energiatehokkuuspalveluissa. Jani on valmistunut Savoniaammattikorkeakoulusta Kuopiosta ja on aiemmin työskennellyt Enics Oy:llä. KTM Taira Soininen on aloittanut palveluvastaavana Energiatehokkuuspalveluissa. Taira on valmistunut Jyväskylän yliopistosta ja on ennen Energiakolmiolle siirtymistään työskennellyt Manpower Oy:llä. Since the beginning of February 2009 there is a new player on the European energy market. Atel and EOS have merged to form Alpiq, the leading Swiss energy company with European orientation. The two traditional Swiss companies are concentrating their combined strengths in Alpiq: Alpiq possesses an attractive energy mix, consisting of peak and base-load energy, as well as large transport network capacity and is responsible for one third of Switzerland s electricity supply. Atel and EOS can each look back on more than 100 years experience in the energy sector. The new Swiss powerhouse for Europe The new name Alpiq refl ects the history of the company. Alpiq s roots lie in Switzerland, the cradle of the Alps. The Alps serve Alpiq as a symbol for peak performance, quality and competence. And they represent the region within which Alpiq operates, since the Alps stretch from western to central Europe and form the bridge between the north and the south. Piq reminds us of a peak, the highest extremity of a mountain that permits a new outlook, also in terms of the peak performance that Alpiq will deliver in terms of energy. Alpiq has a mission: To unleash the entrepreneurial energy of its partners. This means reducing the complexity in energy management as well as increasing the planning reliability and flexibility. Alpiq intends to grow further, generate added value and to contribute to the secure supply of electricity in Switzerland and Europe. www.alpiq.com Energiakolmio is a member of Alpiq Group.