Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä



Samankaltaiset tiedostot
POHJOINEN KASVUKÄYTÄVÄ

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Etelä Suomen näkökulmasta

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti,

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Keskusjärjestelmä 2.0

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Minun tulevaisuuden kuntani

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Osaamiskeskusohjelma

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

LOURA LIPPULAIVASEMINAARI POHJOINEN KASVUVYÖHYKE JA SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ LYÖVÄT KÄTTÄ MARJO UOTILA, PKV ANNE HORILA, SKK

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Maakuntaohjelma

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Viitosväylä Saimaalle ja Lappiin

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi MANK ry. neuvottelukunnan pj.

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Metropoli Oulun horisontista

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Yhdistää puoli Suomea

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Transkriptio:

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1

Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012 Aleksi Randell 2

Kehityskäytävän suuret muutostekijät Suomen asema Venäjän naapurina kehittyy dynaamisesti ja voimakkaasti lähimpien 20 vuoden aikana Venäjän federaatio liittyy kuluvan vuoden aikana maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Euroopan unionin ja Venäjän raja madaltuu. Arktisen alueen merkitys kasvaa ilmastomuutoksen ja Venäjän meristrategian seurauksena. Suomen ja Pietarin talousalueen välinen yhteys on Euroopan sisämarkkinoiden kasvukäytävä, jossa kuluttajien lukumäärä voi laskentatavasta riippuen olla jopa 20 miljoonaa. Kuluttajien ostovoima ja liikkuvuus kasvavat voimakkaasti. Pietarin, Helsingin, Turun ja Tukholman taloudellinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen yhteys on koko Pohjois-Euroopan kehitystä ylläpitävä voimamomentti. Se on myös Suomen talouskehityksen tärkein suunta. 22.3.2012 Aleksi Randell 3

Kehityskäytävä muuttaa elinkeinopolitiikan Suomalainen osaaminen ja palveluteollisuuden kilpailukyky voivat muodostaa ainutlaatuisen piristysruiskeen talouskehitykseen. Kyse ei ole vain venäläisten matkailijoiden palveluista Suomessa, vaan yhteisistä sisämarkkinoista. Voimme olla mukana kehittämässä ja rakentamassa Pietaria, Venäjän meripääkaupunkia ja pohjoista pääkaupunkia Esimerkiksi Venäjällä kunnallistekniikan uusiminen, asuntojen rakentaminen, saneeraus ja asuntorahoituksen kehittäminen sekä ympäristöliiketoiminta antavat elinkeinoelämälle suuret kasvumahdollisuudet. 22.3.2012 Aleksi Randell 4

Kehityskäytävä muuttaa elinkeinopolitiikan Pietarin talousalue on suomalaisen elinkeinoelämän suurin taloudellinen keskittymä ulkomailla. Pietarissa toimii yli 500 suomalaista yritystä ja samansuuruinen joukko tutkii jatkuvasti liiketoimintamahdollisuuksia Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Suomalaiset ovat investoineet Pietariin viimeisen 20 vuoden aikana useita miljardeja euroja. Seuraava yritysten etabloitumisvaihe on suomalaisen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan asettuminen Pietarin markkinoille. Pietarin hallituksen suomalainen neuvonantajaryhmä edistää Pietarin hallituksen ja suomalaisen elinkeinoelämän vuoropuhelua. 22.3.2012 Aleksi Randell 5

Haasteita ja mahdollisuuksia Tulevaisuuden potentiaali Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma Venäjän mahdollinen viisumivapaus, jonka toteutuessa matkailu Venäjältä lisääntynee lähes räjähdysmäisesti. Vaikutukset infraan, palvelurakenteeseen ja aluetalouteen koko E 18 - tien mitalla ovat käänteentekevät. Itämeri yhdistää kaikkia; liikenteen ja logistiikan multimodaalisuuden merkitys nousee keskeiseksi Yhteistyö nojautuu vahvaan historialliseen ja kulttuuriseen traditioon Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 200 vuotta pääkaupungin siirtymisestä Helsinkiin; tämä on positiivinen mahdollisuus kehityskäytävä -konseptin edistämiselle, yhteisen tahtotilan vahvistamiselle ja viestinnän tehostamiselle. 22.3.2012 Aleksi Randell 6

Etelä-Suomen aluerakenne Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta, Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva, YM 2006 22.3.2012 Aleksi Randell 7

Kehityskäytävän kansallinen kuva Helsingin metropolialueen vahvistuminen ja nopea laajentuminen muuttavat Etelä Suomen aluerakennetta sekä asukkaiden työssäkäynti ja asiointitottumuksia. Kiristyvä kilpailu työvoimasta, investoinneista ja verotuloista pakottaa alueet erikoistumaan ja verkostoitumaan. Halutut veronmaksajat ja yritysten investoinnit suuntautuvat entistä selvemmin metropolien kasvukäytäville. Niissä on tarjolla: Monipuoliset työmarkkinat koko perheelle Nopeat liikenteen runkoyhteydet Korkeatasoinen elämänlaatu Nopeat raide ja maaliikenneyhteydet ovat avainasemassa. Liikenteen sujuvuus, älykkyys ja ympäristöllisyys korostuvat 22.3.2012 Aleksi Randell 8

Kehityskäytävätyön perusteita Helsingin ja Turun kaupunkien aloittamalla yhteisellä konseptointityöllä pyrimme: ymmärtämään alueiden linkittymisen merkitystä toisiinsa tarkastelemaan, mitä yhteysväli tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa kilpailukyvylle, kestävälle kehitykselle ja hyvinvoinnille tuottamaan näkemyksen kaupunkialueiden roolista tulevaisuuden kilpailukyvyn muodostamisessa koko kansantalouden mitassa Käynnissä olevia toimenpiteitä ja prosesseja mm. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-aloite Turku -prosessi (EU-Pietari) Pietarin Suomi-talo -yhteistyö Invest In Southern Finland -hanke Helsinki pääkaupunkina 200 -vuotta From Science to Business -seminaari syksyllä 2012. Joka toinen vuosi Turussa, joka toinen vuosi Tukholmassa. Baltic Sea Action Summit 22.3.2012 Aleksi Randell 9

Väylästä vetovoimaa Kasvukäytävä -hankkeen tematiikkaa Hanke kytkeytyy luontevasti osaksi Turun ja Helsingin kaupunkien jo käynnistämää Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari - kehityskäytäväprosessia, joka pyrkii konkretisoimaan tämän koko Pohjois-Euroopan kannalta merkittävän yhteysvälin merkitystä ja mahdollisuuksia. Mahdollisen viisumivapauden vaikutusten arviointi tulee laajentaa maantieteellisesti koskemaan koko E 18 yhteysväliä, ja hanke vastaavasti laajentaa koko logistiikka- ja palvelujärjestelmän kehittämisen tarkasteluksi tällä yhteysvälillä, mukaan lukien älyliikenteen kehittäminen. Hanke tulisi toteuttaa Suomen liikennejärjestelmän tulevaisuushankkeiden joukossa prioriteettina, ja siihen tulee myöhemmin kytkeä myös rautatie- ja meriliikenteen kehittämistarkastelut Suomen ja Venäjän/Pietarin välillä. 22.3.2012 Aleksi Randell 10

Väylästä vetovoimaa Kasvukäytävä -hankkeen tematiikkaa Kaupungit ovat valmiita osallistumaan keskeisesti hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä LVM:n ja Liikenneviraston, Työ- ja elinkeinoministeriön, muiden ministeriöiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkkejä ja potentiaalisia aihealueita konseptoinnille/osahankkeille: Itämeren alueen yhteistyön koordinointi, uusiutuva energia ja logistiikkaratkaisut rannikkoalueen menestystekijöinä, työelämä, asuminen, liikunta ja vapaa-aika sekä matkailun ja kulttuurialojen yhteistyö. 22.3.2012 Aleksi Randell 11

Yhteistyön jatko Kehityskäytävä on nostettava politiikkaprioriteetiksi Kansallisella tasolla niveltyminen mm. Liikennepoliittinen selonteko Hallinnonalojen poikkisektoriaalinen yhteistyö, erityisesti kytkentä TEMin aluekehitysrooliin ja kaupunkipolitiikkaan Kotkan kaupungin käynnistämä kehityskäytävä -konseptointi EU:n tasolla mm. Pohjoinen ulottuvuus TEN -verkot Itämeripolitiikka Meripolitiikka Olennaista on valtion ja kaupunkien yhteisen tahtotilan muodostaminen ja vahvistaminen pitkälle aikavälille tämä edellyttää konkreettisia edistysaskeleita. Hanke pitäisi selkeästi jakaa konkreettisiin osahankkeisiin, joista eri osapuolet voivat ottaa vastuun yhteisen ohjausmallin puitteissa. Yhteisen hankkeen menestyminen edellyttää, että sen laaja-alaiset pitemmän aikavälin mahdollisuudet ja hyödyt koko Suomen kilpailukyvyn kannalta kyetään tunnistamaan, esittämään ja kommunikoimaan onnistuneesti! 22.3.2012 Aleksi Randell 12