Sumeri. Aleksi Sahala

Samankaltaiset tiedostot
SUMERI 2. HY ma 10-12,

S U M E R I N SIJAMUODOT

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Sumeri Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

VOLK 23. Rivi Translitteraatio Morf. analyysi Käännös i 1. d nin-ĝiš-zi-da /nin.ĝiš.zid.ak

Luku 2. Nominit Nominit

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

Sijojen synty ja säilyminen

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Kieli merkitys ja logiikka

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Suomen kielioppia edistyneille

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

)"$% *605 ;E,+ D"2"' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1

Reetta Minkkinen

Kieli merkitys ja logiikka

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Sijoista ja kieliopillisista funktioista


Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Jeremia, kyynelten mies

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

Kieli merkitys ja logiikka

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

1.5. Fonologia Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Sija ja semanttinen rooli

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2


Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Kieli merkitys ja logiikka

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

Jeesus, suuri Opettaja

Suomen romanin nominimorfologiaa

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta

Terminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

Muodolliset kieliopit

Learner Language, Learner Corpora Oulu

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Psalmin kertosäkeitä

H4I ATTRIBUUTTI 1. NIMI JA MÄÄRITELMÄ

Transkriptio:

Sumeri Aleksi Sahala 16.4.2013

Nominit Yleistä Nomineita ovat substantiivit, adjektiivit ja pronominit Käsittävät opposition inhimillinen ei-inhimillinen Taipuvat luvussa (yksikkö-monikko--distributiivi) Taipuvat sijassa (ergatiivi, absolutiivi, lokatiivi, terminatiivi ) Persoonallista omistajaa ilmaistaan omistusliitteillä: Morfotaksi iri kaupunki iri-me kaupunkimme é talo é-ĝá talossani [N Attr +POSS +PL +CASE] Nominilausekkeet ja yksittäiset substantiivit ovat morfosyntaktisesti ekvivalentteja

Substantiivit rakenne Suuri osa substantiiveista yhdyssanoja tai leksikaalistuneita fraaseja. lugal kuningas [mies+suuri] šu-si sormi [käsi-sarvi] an-ki maailma [taivas-maa] kar-kid prostituoitu [markkinapaikka-olkimatto] é-gal palatsi [talo-suuri] dub-sar-maḫ pääkirjuri [kirjuri-mahtava] ì-du 8 portinvartija [hän avaa] in-dub-ba rajakumpu [joka on kasattu] ga-ab-šúm myyjä [antakoon hän sen]

Substantiivit rakenne 2 Hyvin vähän tunnettuja produktiivisia johdosmorfeemeja. níĝ: konkretisoiva/nominalisoiva johdin níĝ-sa 10 hinta, níĝ-ba lahja nam: abstrahoiva johdin nam-lugal kuninkuus, nam-kug-zu viisaus Historiallinen ammattinimikkeitä muodostava johdin nu. nu-kiri 6 puutarhuri [mies-puutarha].

Substantiivit luokat Substantiivit jaetaan inhimillisiin ja ei-inhimillisiin. Inhimillisiä substantiiveja ovat Erisnimet Ammatit ja tittelit Sukulaisuustermit Sukupuolet Jumalat ja yliluonnolliset olennot Ei-inhimillisiä ovat ur-ᵈnammu lugal, simug ama, šeš, dumu munus, lú ᵈlamaz, gal 5 -lá Kasvit, kivet, esineet, eläimet, paikat na 4, ĝeš, ur, urim 5 Abstraktit substantiivit nam-lugal Orjat, palvelijat Väkijoukkoja kuvaavat substantiivit árad, géme érin, ugnim

Adjektiivit Hyvin pieni suljettu sanaluokka. Suurin osa (lähes kaikki) adjektiiveista on verbien partisiippeja. Aidot adjektiivit: maḫ mahtava, gu-la suuri Ajattomat partisiipit koostuvat verbivartalosta, kuvaavat tilaa ottamatta kantaa aikaan. dùg hyvä, kug puhdas, pyhä Ḫamţu-partisiipit, eli perfektiivin partisiipit jotka on muodostettu tunnuksella {a} dùg-ga hyvä, zid-da oikea, kug-ga pyhä

NP:n sanajärjestys Attribuutit seuraavat pääsanaa, eli [N Attr 1 Attr n ] lugal zid /lugal zid+0/ diĝir gal ḫuš /diĝir gal huš+0/ oikea kuningas /kuningas oikea+abs/ suuri raivostunut jumala /jumala suuri raivostunut+abs/ Poikkeuksena adjektiivi kug, mikäli tämä määrittää tiettyjä jumalia. kug ᵈinanna /kug inannak+0/ pyhä Inanna /pyhä inanna+abs/

Rajageminaation kertaus Rajageminaatio toteutuu tyypillisesti, mikäli sana loppuu johonkin seuraavista konsonanteista ja sitä seuraa vokaalialkuinen morfi. Tästä on kuitenkin poikkeuksia. < b d g k l r n m ĝ d r > + {a} < b d g k r n m d r > + {e} Esimerkkejä: dub-ba {dub+a} diĝir-ra {diĝir+a} gu 4 -rá {gud r +a} an-na {an+a} Rajageminaatio tapahtuu myös sanoissa, jotka päättyvät konsonanttiin <k>, vaikka tämä ei näy sanan lopussa. énsi-ke 4 -ne {ensik+ene} (énsi) ᵈinanna-ka {inannak+ak+0} (ᵈinanna)

Inhimillinen monikko Inhimillisillä substantiiveilla lukuoppositio on yksikkö monikko distributiivi. Monikon tunnus on {ene}. Yksikkö lugal kuningas Monikko lugal-e-ne kuninkaat Distributiivi lugal-lugal(-e-ne) kaikki kuninkaat Monikon tunnus kirjoitetaan pääsääntöisesti -Ce-ne -ne -e-ne rajageminoituna vokaalin jäljessä muualla

Inhimillinen monikko 2 Esimerkkejä: énsi-ke 4 -ne {ensik+ene+0} lugal-e-ne {lugal+ene+0} dumu-ne {dumu+ene+0} ama-ne {ama+ene+0} pappisruhtinaat {pappisruhtinas+pl+abs} kuninkaat {kuningas+pl+abs} pojat {poika+pl+abs} äidit {äiti+pl+abs}

Ei-inhimillinen monikko Ei-inhimillisten substantiivien monikot muodostetaan seuraavasti. Tunnusta {ene} ei käytetä koskaan. Yksikkö áb lehmä (Kollektiivi áb lehmälauma ) Monikko áb lehmät Distributiivi áb-áb kaikki lehmät Koska monikko ja yksikkö ovat tunnusmerkittömiä, voidaan tarvittaessa monikollisuutta painottaa syntaktisin keinoin, esim. reduplikoimalla verbivartalo.

Ei-inhimillinen monikko 2 Esimerkkejä: piriĝ ì-šed x (NA 2 ) {piriĝ+0 i+šed+0} leijona makasi {leijona+abs NEUT+maata+se} piriĝ ì-šed x (NA 2 ) -šed x (NA 2 ) {piriĝ+0 i+šed+šed+0} leijonat makasivat { }

Monikollisuus NP:issa Sumerissa substantiivi ja sen attribuutit muodostavat yhden kiinteän morfosyntaktisen kokonaisuuden. yksikkö diĝir jumala [N] diĝir gal suuri jumala [N Attr] monikko diĝir-re-e-ne jumalat [N +PL] diĝir gal-e-ne suuret jumalat [N Attr +PL]

Monikollisuus NP:issa 2 Sama pätee distributiiveihin distributiivi (ei-inhimilliset substantiivit) é-é kaikki temppelit [N*2] é gal-gal kaikki suuret temppelit [N Attr*2] Attribuuttien määrällä ei ole merkitystä diĝir ḫuš gal suuri vihainen jumala diĝir ḫuš gal-gal-(e-ne) kaikki suuret vihaiset jumalat 4 diĝir ḫuš gal-e-ne neljä suurta vihaista jumalaa

Omistusliitteet Liittyvät välittömästi sanavartaloon ennen monikon tunnusta: [N Attr +POSS +PL +CASE] MORF ORTOG MERKITYS {ĝu} -ĝu 10 minun {zu} -zu sinun {ani} (-a)-ni hänen {bi} -bi sen; niiden {me} -me meidän {zu+ne} -zu-ne(-ne) teidän (harvinainen) {a+ne+ne} (-a)-ne-ne heidän (harvinainen)

Omistusliitteet 2 Esimerkkejä é-zu {é+zu+0} nin-a-ni {nin+ani+0} dumu-ni {dumu+ani+0} inim dùg-ga-ni {inim dùg+ani+0} sinun temppelisi {temppeli+sinun+abs} hänen (yksi) valtiattarensa {valtiatar+hänen+abs} hänen (yksi) poikansa {poika+hänen+abs} hänen hyvä sanansa {sana hyvä+hänen+abs}

Omistusliitteet 3 é gal-zu sinun suuri/suuret temppelisi {é gal+zu+0} {temppeli suuri+sinun+abs} é gal-gal-zu sinun kaikki suuret temppelisi {é gal.gal+zu+0} {temppeli suuri.suuri+sinun+abs} dumu-ĝu 10 -ne {dumu+gu+ene+0} minun (monet) poikani {poika+minun+pl+abs}

Assimilaatiot Mikäli vokaalipäätteistä omistusliitettä seuraa vokaalilla /a/ alkava morfi, omistusliitteen vokaali assimiloituu siihen. é-zu talosi é-za talossasi é-ĝu 10 taloni é-ĝá talossani é-a-ni talonsa é-a-na hänen talossaan é-bi sen talo é-ba sen talossa {zu+a} /za/ {ani+a} /ana/ {ĝu+a} /ĝa/ {bi+a} /ba/ Poikkeuksena me, zu-ne-ne ja a-ne-ne! é-me talossamme é-me-a talossamme

Harjoitus Käännä: iri-me kur-kur diĝir-zu-ne diĝir gal-gal-a-ni géme-ni bàd gal-bi dumu tur-re-ne iri kur géme tur gal dumu bàd kaupunki vieras maa palvelijatar pieni suuri poika muuri

Sijamuodot Nimi Kirj. Morf. Merkitys Absolutiivi {0} Kuningas (subj. tai trans. obj.) Ergatiivi -e {e} Kuningas (trans. subj.) Datiivi -ra, -Vr {ra} Kuninkaalle Direktiivi -e {e} Talolle, talon lähistöllä, talon lähistöllä Lokatiivi -a { a} Taloon, talossa Ablatiivi -ta {ta} Talosta, talon avulla Terminatiivi -šè, -Vš {še} Taloa kohti, talon hyväksi, taloksi Komitatiivi -da {da} Talon kanssa Ekvatiivi -gin 7 {gin} Kuin kuningas Genetiivi -a(k) {ak} Kuninkaan HUOM! Sijamuoto sulkee nominilausekkeen. Jokaisessa NP:ssa on oltava sijapääte.

Absolutiivi ja ergatiivi Absolutiivi Tunnusmerkitön {0}. Ilmaisee subjektia intransitiivilauseessa, objektia transitiivilauseessa. Toimii myös vokatiivina (Thomsen 1984: 92) Ergatiivi Tunnus {e}. Ilmaisee transitiivilauseen objektia. Ur III ja Gudean sumerissa assimiloituu edeltävään vokaaliin: nu-banda-a /nu.banda+e/

Absolutiivi ja ergatiivi 2 lugal ba-úš /lugal+0 ba+uš+0/ kuningas kuoli /kuningas+abs IEN+kuoli+hän/ lugal-e é mu-dù /lugal+e é+0 / kuningas rakensi temppelin /kuningas+erg temppeli+abs / Absolutiivia käytetään myös passiivissa ja statiivissa: é al-dù é ba-dù rakennettu talo talo rakennettiin

Datiivi -ra Tunnus {ra}, ilmaisee epäsuoraa objektia tai hyötyjää. Allomorfi /r/ vokaalin jäljessä: lugal-a-ni-ir kuninkaallensa Muinaissumerissa /0/ vokaalin jäljessä: lugal-a-ni Datiivi merkitään yleisesti myös verbin prefiksiketjuun, esim. yks. 3. p. {na}: nin-a-ni lugal-e é-a-ni mu-na-dú /nin+ani+ lugal+e e+ani+0 mu+na+n+dú/ kuningas rakensi valtiattarelleen hänen temppelinsä Liittyy vain inhimillisiin substantiiveihin.

Direktiivi -e Tunnus {e}, liittyy ainoastaan elottomiin substantiiveihin. Nimetty vaihtelevasti: Lokatiivi-terminatiivi (Thomsen 1984), Direktiivi (Jagersma 2010, Edzard 2003), Adessiivi (Parpola 2006). Ilmaisee liikettä jonkin viereen tai paikkaa jonkin vieressä (vrt. suomen adessiivi ja allatiivi). Toimii datiivin tavoin elottomien substantiivien yhteydessä: é-e lugal-bi gù ba-dé /é+e lugal+bi gù ba+n+dé+0/ sen kuningas puhui talolle Muodostaa myös adverbiaaleja: ḫul-la-e iloisesti

Lokatiivi -a Tunnus {a}, Jagersman (2010) mukaan foneettisesti [ a]. Prefiksiketjussa {ni}. Ilmaisee karkeasti jonkin sijaintia paikassa tai ajassa, sekä liikettä jonkin sisään. Voi ilmaista myös välinettä. Esiintyy yleensä vain ei-inhimillisten sanojen yhteydessä. ezem-ma /ezem+a/ é-a-na /e+ani+a/ juhlapäivänä /festivaali+loc/ hänen temppelissään /temppeli+hänen+loc/ kug-babbar-ra šu mu-ni-tag hän koristeli sen hopealla /kug.babbar+a šu mu+ni+n+tag/ /hopea+loc /

Terminatiivi -šè {še}. Allomorfi /eš/ vokaalin jäljessä Prefiksiketjussa {ši}. Kuvaa liikettä jotakin kohti, myös adverbiaalisesti/ temporaalisesti: ud ul-la-šè ikuisesti (kirj. kaukaisiin päiviin), sekä joskus epäsuoraa objektia jonka puolesta joku tehdään. é-ani-šè ì-kur 9 /é+ani+šè / hän astui sisään hänen temppeliinsä /temppeli+hänen+ter/ alam na 4 -šè mu-tud hän muotoili sen kiviseksi patsaaksi /alam na+šè mu+n+tud+0/ /patsas kivi+ter /

Ablatiivi-instrumentaali -ta Tunnus {ta}. Prefiksiketjussa {ta}. Liittyy ainoastaan elottomiin sanoihin. Ilmaisee mm. liikettä ulos jostakin (1); teon välinettä (2) (1) é-a-ni-ta ulos hänen talostaan /é+ani+ta/ (2) zú-ni-ta hé-ḫar-re purkoon hän hampaillaan /zú+ani+ta / Inhimillisten sanojen yhteydessä käytetään perifrastista ilmaisua /ki +ak+ta/.

Komitatiivi -da, ekvatiivi gin 7 Komitatiivi Komitatiivin tunnus {da}, prefiksiketjussa {da}. Ilmaisee jonkin seurassa olemista. áb amar-bi-da /áb amar+bi+da/ lehmä ja (sen) vasikka /lehmä vasikka+3iposs+com/ Ekvatiivi Tunnus {gin}. Ei esiinny prefiksiketjussa. Ilmaisee asian samankaltaisuutta jonkin muun kanssa. tìl diĝir-gin 7 mu-na-šúm hän antoi hänelle elämän kuin jumalalla /til diĝir+gin mu+na+n+šúm+0/ /elämä jumala+equ /

Genetiivi -a(k) Ilmaisee omistajaa. Genetiivi ei sulje NP:tä, vaan alistaa sanan genetiiviattribuutiksi. Genetiiviattribuutti on ekvivalentti minkä tahansa muun attribuutin, kuten adjektiivien kanssa. lugal zid oikea kuningas /lugal zid+0/ /kuningas oikea+abs/ [N Attr +CASE] lugal urim ki 5 -ma Urin kuningas /lugal urim+ak+0/ /kuningas Ur+GEN+ABS/ [N Attr gen +CASE]

Genetiivi 2 Genetiivin /k/ ei näy koskaan sananloppuisena Genetiivin /a/ katoaa tyypillisesti vokaalien jäljessä. é diĝir-ra jumalan temppeli /é diĝir+ak+0/ /temppeli jumala+gen+abs/ é ᵈnin-ĝír-su-ka-ka Ningirsun temppelissä /é nin.ĝir.su.k+ak+a/ /temppeli Ningirsu+GEN+LOC/ igi dumu-šè pojan eteen (vrt. akk. ina pāni) /igi dumu+ak+šè/ /eteen poika+gen+ter/

Genetiivi 3 Lisää esimerkkejä genetiivistä. Huomaa sanajärjestys. é diĝir gal-la Suuren jumalan temppeli /é diĝir gal+ak+0/ /temppeli jumala suuri+gen+abs/ é gal diĝir-ra Jumalan suuri temppeli /é gal diĝir+ak+0/ /temppeli suuri jumala+gen+abs/ é gal diĝir gal-la Suuren jumalan suuri temppeli /é gal diĝir gal+ak+0/ /temppeli suuri jumala suuri+gen+abs/

Rekursiiviset genetiivilausekkeet Genetiivilausekkeet voidaan alistaa genetiiviattribuuteiksi, lisäämällä näihin genetiivin tunnus: é simug-ga sepän talo /é simug+ak+0/ /talo seppä+gen+abs/ é šeš simug-ga-ka sepän veljen talo /é šeš simug+ak+ak+0/ /talo veli seppä+gen+gen+0/ é dam šeš simug-ga-ka-ka sepän veljen vaimon talo /é dam šeš simug+ak+ak+ak+0/ /talo vaimo veli seppä+ /

Genetiivi ja nominimorfologia Morfotaksi auttaa monimutkaisten genetiivirakenteiden tulkinnassa: [N Attr +POSS +PL +CASE] é-gal lugal-le-ne-ka /é.gal lugal+ene+ak+a/ kuninkaiden palatsissa /palatsi kuningas+pl+gen+loc/ dumu lugal-la-ke 4 -ne /dumu lugal+ak+ene+0/ kuninkaan pojat /poika kuningas+gen+pl+abs/ *dumu lugal-e-ne-ke 4 -ne kuninkaiden pojat /dumu lugal+ene+ak+ene+0/ /poika kuningas+pl+gen+pl+abs/

Antisipatorinen genetiivi Rakenne, jossa genetiiviattribuutti edeltää pääsanaansa. Pääsana viittaa attribuuttiin omistusliitteellä {ani} tai {bi} é-gal lugal-la /é.gal lugal+ak+0/ kuninkaan palatsi /palatsi kuningas+gen+abs/ Antisipatoriset rakenteet: lugal-la é-a-ni /lugal+ak é+ani+0/ é-a lugal-bi /é+ak lugal+bi+0/ kuninkaan palatsi /kuningas+gen palatsi+hänen+abs/ talon herra /talo kuningas+sen+abs/

Kopula ja persoonapronominit Kopula on morfotaktisesti aina viimeinen elementti. Vastaa suomen olla-verbiä. {m.en} (ĝá-e) lugal-me-en olen kuningas {m.en} (za-e) lugal-me-en olet kuningas {am} (a-ne) lugal-la-àm lugal-la-am 6 hän/se on kuningas {m.enden} (me) lugal-me-en-dè-en olemme kuninkaita {m.enzen}? lugal-me-en-zé-en olette kuninkaita {m.eš} (a-ne-ne) lugal-meš he/ne ovat kuninkaita Huomioi yks. 3. persoonan àm(a.an), am 6 (AN).

NP:iden rinnastus Listaaminen peräkkäin: ᵈen-líl ᵈnin-líl Enlil ja Ninlil Suffiksi {bi} tai {bi+da} (kirjaimellisesti sen ja sen kanssa íd idigna íd buranun-bi Eufrat ja Tigris Akkadilainen konjunktio ù ja. nu-banda ù érin kapteeni ja sotajoukot