Äänekosken kaupungin esi- ja perusopetuksen. Tasa-arvo - ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Liite nro 1 (1/17) Äänekosken kaupungin esi- ja perusopetuksen Tasa-arvo - ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Kasvun ja oppimisen lautakunta

Liite nro 1 (2/17) Sisällys 1. Johdanto 1.1 Tasa-arvolaki velvoittaa suunnitteluun 1.2 Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä 2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kouluissa ja opetuksessa 2.1 Tasa-arvon edistäminen perusopetuksessa 2.1.1Sukupuolitietoisuus opetuksessa 2.1.2 Monikulttuurisuus esi- ja perusopetuksessa 2.1.3 Tasa-arvoa edistävä oppimateriaali 2.1.4 Sukupuolitietoinen ohjaus 2.2 Kaikki syrjintä on kiellettyä 2.2.1 Tämä on syrjintää 3. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän ehkäisy 3.1 Puhutaan 3.1.1 Esiopetus 3.1.2 Alkuopetus 3.1.3 Perusopetuksen vuosiluokat 3 6 3.1.4 Perusopetuksen vuosiluokat 7 9 3.2 Puututaan 4. Tavoitteet ja aikataulu 5. Vastuuhenkilöt, koulutus ja tiedotus 6. Arviointi 7. Menetelmiä koulun tasa-arvotilanteen selvittämiseksi 7.1. Kysymyksiä tasa-arvokeskusteluun oppilaiden kanssa 7.2. Tasa-arvokysely vl. 7-9 Materiaalit

Liite nro 1 (3/17) 1. Johdanto Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin 22.12.2014. Niissä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on sitouduttu monin tavoin. Tasa-arvolain täydennys 30.12.2014 toi perusopetuslain piirissä oleville kouluille koulukohtaisen tasa-arvosuunnitelman laadintavelvoitteen. Perusopetuksen oppivelvollisten perusteita on täydennetty 21.10.2015 määräyksellä, joka koskee koulukohtaisen tasa- arvosuunnitelman laadintaa. Äänekosken kaupungin paikallisen opetussuunnitelman mukaan esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate (Yhdenvertaisuuslaki 6 1 mom. (21/2004)). Tasa-arvolain mukaan sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa. Perusopetuslain osalta velvoite koskee esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kaikkien näiden koulutusmuotojen opetussuunnitelmien perusteet korostavat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvon edistämiseksi kaikissa perusopetusta järjestävissä kouluissa on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelma on perusteltua laatia myös niille esiopetusryhmille, jotka eivät toimi kouluissa. Äänekoskella perusopetusta antavat koulut ja esiopetuksen toimipisteet laativat vuosittaisen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman koulun tai toimipisteen vuosisuunnitelman yhteydessä (ks. luku 3). Nämä suunnitelmat perustuvat Äänekosken esi- ja perusopetuksen yhteiseen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. 1.1 Tasa-arvolaki velvoittaa suunnitteluun Suomi on monin tavoin sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Tähän velvoittavat perustuslakimme ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Tasa-arvotyöllä edistämme sitä, että kaikkien ihmisten osaaminen tulee ihmisten itsensä ja yhteiskunnan käyttöön. Sukupuolittuneisuuden ja segregaation vähentäminen ja purkaminen ovat perusopetuksen tasaarvotyön keskeinen pyrkimys. Tasa-arvon vaatimus saa vielä syvällisemmän ja moniulotteisemman sisällön, kun tasa-arvotyön lähtökohdaksi hyväksytään myös sukupuolen moninaisuus. Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 5 ) Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 6 c )

Liite nro 1 (4/17) Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. 1.2 Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. 2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kouluissa ja opetuksessa Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella. Epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä voivat olla tahallista tai tahatonta. Ne voivat olla suunnitelmallista ja harkittua tai ne voivat johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. 2.1 Tasa-arvon edistäminen perusopetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on sitouduttu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen monesta näkökulmasta: Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia opinnoissa. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita. Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan.

Liite nro 1 (5/17) Oppilasarvioinnissa on erityisen tärkeää huomioida arvioinnin kohdistuminen oppimisen tavoitteisiin eikä oppilaan sukupuoleen, persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Perusopetuksen päättöarviointi annetaan yhdenvertaisin perustein. Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. 2.1.1 Sukupuolitietoisuus opetuksessa Oppilaan sukupuoli vaikuttaa helposti siihen, miten häntä kasvatetaan ja millaisia kuvia ja malleja sukupuolesta hänelle tarjotaan. Opettajien tulee tiedostaa stereotyyppiset sukupuolikäsitykset, jotka ilmenevät asenteissa, käyttäytymisessä sekä siinä, miten oppilas kohdataan yksilönä. Sukupuolitietoisuus on hyvän opetuksen tunnuspiirre. Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita ja puretaan niitä. Sukupuolitietoinen opetus rakentaa johdonmukaisesti sukupuolten tasa-arvoa. 2.1.2 Monikulttuurisuus esi- ja perusopetuksessa Etnisestä taustastaan, kansallisuudestaan tai kielestään riippumatta kaikki ovat samanarvoisia. Oppilaiden, henkilökunnan ja vierailijoiden oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan. Rasismia ja etnistä syrjintää ei sallita. Tavoitteena on, että syrjintä ehkäistään jo ennalta. Mahdolliset syrjintätapaukset tunnistetaan ja niihin puututaan välittömästi. Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään sekä tuetaan tasaarvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Lisäksi pyritään huolehtimaan tulkkipalveluista, jotta esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyötä voidaan toteuttaa oppilaan huoltajan äidinkielestä huolimatta. Erilaisia ajattelu ja toimintatapoja sallitaan ja hyväksytään. Monikulttuurisuutta pidetään positiivisena resurssina, johon erilaiset ihmiset tuovat täydentävää osaamista. Monimuotoista osaamista pyritään hyödyntämään kaikessa toiminnassa. 2.1.3 Tasa-arvoa edistävä oppimateriaali Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat tasa-arvoa edistävien oppimateriaalien valintaan. Kouluissa oppimateriaalien tapaan rakentaa sukupuolta tulee suhtautua kriittisesti, sillä edelleen julkaistaan oppikirjoja ja muita materiaaleja, jotka jossain määrin toistavat yhteiskunnassa vallitsevia stereotypioita ja täten ylläpitävät sukupuoleen perustuvaa segregaatiota. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä tai etnisiä vähemmistöjä ei ole esillä oppimateriaaleissa muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin vähemmistöt jäävät ulkopuolisiksi, toisiksi, eivätkä rakennu olennaiseksi osaksi ihmiskuvan moninaisuutta. Oppimateriaalien kuvituksissa, tarinoissa ja esimerkeissä olisi tärkeää tuoda esiin ihmisten ja perheiden moninaisuutta.

Liite nro 1 (6/17) 2.1.4 Sukupuolitietoinen ohjaus Jokainen opettaja ohjaa oman opetuksensa yhteydessä - tietoisesti tai tiedostamattaan - oppilaita valintoihin, ammatteihin ja tulevaisuuteen. Sukupuolitietoisen ohjauksen keskeinen päämäärä, oppilaan toimijuuden ja toimintakyvyn vahvistuminen, merkitsee hänen kykyään tehdä mielekkäitä oppiaine- ja muita valintoja ja merkityksellisiä suunnitelmia, jolloin sukupuoli ei asetu tiedostamattomaksi rajoitteeksi tai esteeksi. Sukupuolitietoisessa ohjauksessa oppilaita tuetaan ja rohkaistaan - joskus myös haastetaan - luokka- ja ryhmämuotoisen ohjauksen menetelmin tarkastelemaan työelämää, elinkeinorakennetta sekä ammattialoja monipuolisesti ja kriittisesti. Sukupuolten välinen eriarvoisuus on nostettava näkyviin, jotta tasa-arvoisuutta voidaan lisätä. 2.2 Kaikki syrjintä on kiellettyä Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä sekä seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. (Tasa-arvolaki 7 ) Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. (Yhdenvertaisuuslaki 8 ) Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla. (Perustuslaki 6 ) 2.2 1 Tämä on syrjintää Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää. Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan. Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen. Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa. Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. 3. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän ehkäisy Äänekoskella esi- ja perusopetuksessa sitoudutaan edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjintää eri koulutasoilla lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Tyttöjä ja poikia tuetaan opetuksen ja ohjauksen avulla niin, että he voivat tehdä oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja yksilöllisten ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja motivaatiotekijöidensä ei sukupuolensa perusteella.

Liite nro 1 (7/17) 3.1 Puhutaan Ensimmäinen tavoite ja toimenpide on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti. Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot samanarvoisuuden toteutumista vai estävätkö ne sitä? 3.1.1 Esiopetus Esiopetuksen tavoite on antaa lapselle mahdollisuus kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvotyössä pienten lasten kanssa pyritään ottamaan huomioon arjen pienet hetket, tokaisut ja eleet, joihin voi sisältyä epätasaarvoisia tai sukupuolittavia elementtejä. Oppimisen alkumetreillä vanhempien osallistaminen tasaarvoa edistävään ja moninaisuutta kunnioittavaan kasvatukseen on erityisen tärkeää. Kysymyksiä, joita henkilöstön kannattaa pohtia: Miten tuetaan sukupuolten välisiä ystävyyssuhteita? Haluaisivatko tytöt leikkiä merirosvoa ja pojat prinsessaa? Miten toimia tilanteessa, jossa lapsi ilmaisee sukupuoltaan epätyypillisesti? Millainen on tasa-arvoa edistävä varhaiskasvatuksen toimintaympäristö? Onko rutiineja tai toimintatapoja, joiden mukaan toimittaessa työt ja pojat saavat esimerkiksi erilaisia tehtäviä tai eriarvoista kohtelua sukupuolensa perusteella? 3.1.2 Alkuopetus Vuosiluokat 1 ja 2 ovat koululaiseksi kasvamisen aikaa, jolloin oppilas rakentaa identiteettiään oppijana ja kouluyhteisön jäsenenä. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäytymistä. Oppilaan rakentaessa omaa sukupuoli-identiteettiään ymmärtävä ja moninaisuuteen myönteisesti suhtautuva opettaja on avainasemassa. Oppilaita opetetaan tunnistamaan sukupuoleen liittyviä odotuksia ja luuloja ja heitä autetaan ymmärtämään, että heidän ei tarvitse rajoittaa omaa toimintaansa niiden mukaan. Kysymyksiä, joita henkilöstön kannattaa pohtia: Onko tilanteita, joissa ryhmäjako sukupuolen perusteella on ehdottoman tarpeen? Miten kannustetaan oppilaita itsenäisiin ja rohkeisiin valintoihin? Kasvaako kaikista tytöistä naisia ja pojista miehiä? 3.1.3 Perusopetuksen vuosiluokat 3 6 Vuosiluokat 3-6 ovat otollista aikaa vahvistaa oppilaan tasa-arvo-osaamista. Oppilaan tulee saada kokea olevansa osa sukupuolten tasa-arvoa edistävää yhteisöä. Tätä tuetaan ottamalla esiin epätasaarvon kokemuksia ja tekemällä niiden pohjalta muutoksia toimintatapoihin. Oppilaat oppivat

Liite nro 1 (8/17) arvioimaan, kohdellaanko tyttöjä ja poikia yhdenvertaisesti. Oppilaan tulisi myös pystyä pohtimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa sekä tarvittaessa muuttamaan sitä. Opettaja puuttuu oppilaiden keskinäiseen epätasa-arvoiseen käyttäytymiseen. Sukupuolittunutta kiusaamista ja häirintää voidaan ennaltaehkäistä opettelemalla tunnistamaan sitä omassa ja toisten käyttäytymisessä sekä opettelemalla vastustamaan vertaispainetta. Kysymyksiä, joita henkilöstön kannattaa pohtia: Millaista sukupuolikuvastoa oppimateriaalit sisältävät? Saavatko tytöt yhtä paljon puheenvuoroja kuin pojat? Miten tuen oppilasta, joka ei identifioidu vain yhteen sukupuoleen? 3.1.4 Perusopetuksen vuosiluokat 7 9 Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sukupuolten tasa-arvoon omassa oppiaineessaan ja kouluyhteisön kaikessa toiminnassa. Useimmilla oppilailla on jo käsitys sukupuoli-identiteetistään, mutta se voi vielä muuttua. Perinteiset stereotypiat rajoittavat sukupuolen ilmaisua. Oppilaiden tulisi osata tunnistaa sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä ja tietää, ettei se ole kohteen syytä, ja että tilanteeseen voi saada apua. Oppilaita tuetaan yhteisöllisyyteen, joka ei hyväksy kiusaamista, seksuaalista häirintää, sukupuoleen perustuvaa häirintää, rasismia eikä muuta syrjintää. Segregaation tietoinen vähentäminen ja perinteisten sukupuolirajojen ylittämisen tukeminen opiskelu- ja ammattivalinnoissa on erityisen tärkeää vuosiluokilla 7-9. Kysymyksiä, joita henkilöstön kannattaa pohtia: Mitä erityistä sukupuoli- ja tasa-arvoisuustietoisuus tarkoittaa omassa oppiaineessani? Miten voi rohkaista oppilaita tekemään epätyypillinen koulutusalan tai ammatin valinta? Kasvaako oppilaistani tasa-arvotoimijoita? 3.2 Puututaan Toinen tavoite ja toimenpide on puuttua eriarvoiseen kohteluun herkemmin, nimetä se ja saattaa kaikkien tietoon kenelle kertoa, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti. Opettajan, rehtorin ja esimiehen tehtävä on lopettaa eriarvoinen kohtelu. Erityistä huomiota kiinnitetään seksuaaliseen ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintään: Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta. Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita ettet hyväksy sitä. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti,

Liite nro 1 (9/17) kerro opettajalle tai esimiehelle. Jos he eivät toimi, kerro toiselle opettajalle tai toiselle esimiehelle. Älä jää pohtimaan asiaa yksin. Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Kerro koulutovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita että välität. 4. Tavoitteet ja aikataulu Äänekosken kaupungin esi- ja perusopetuksen tasa-arvosuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Siinä määritellyt tavoitteet ja toimintamuodot koskevat kaikkia perusopetuksen kouluja ja esiopetuksen toimipisteitä. Äänekosken kaupungin esi- ja perusopetuksen tasa-arvosuunnitelma on Äänekosken esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien liite. Kaikki koulut ja toimipisteet määrittelevät ja kirjaavat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman vuosittaiset tavoitteet, aikataulun sekä vastuuhenkilöt työsuunnitelmaan. Näihin toimiin ja tavoitteisiin voivat sisältyä tasa-arvotilanteen kartoitus eri menetelmillä, tasa-arvon edistäminen eri oppiaineissa ja esim. TET-jaksoilla, toimintakulttuurin kehittämiseen tähtäävät toiminnot ja tavoitteet, tasa-arvo päivän viettäminen (Minna Canthin päivä 19.3.) tai tasa-arvoon keskittyvän monialaisen oppimisprojektin toteuttaminen. Oppilaat ja vanhemmat osallistuvat vuosittaiseen suunnitteluun, yhteisten tavoitteiden asetteluun ja tasa-arvotyöhön yleensä. 5. Vastuuhenkilöt, koulutus ja tiedotus Jokaisessa koulussa ja esiopetuksen toimipisteessä on nimetty tasa-arvovastaava tai tasa-arvoryhmä, joka tekee suunnitelmia ja ehdotuksia tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta oppilashuoltoryhmälle. Toimenpiteille määrätään aikataulu ja vastuuhenkilöt. Sovitut toiminnot kirjataan työsuunnitelmaan ja niiden toteutumista seurataan työsuunnitelman toteutumisen seurannan yhteydessä. Tasa-arvovastaava tai -ryhmä laatii koulun oppilaille tehtävän kyselyn, jossa seurataan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista koulussa. Kysely tehdään vähintään kerran kolmessa vuodessa. Esi- ja perusopetuksen henkilöstö arvioi yksilönä ja ryhmissä tasaarvosuunnitelman toteutumista omassa koulussaan tai työpisteessään. Esi- ja perusopetuksessa tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta seudullisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. Tieto lisää tasa-arvoa ja tietämättömyys ylläpitää eriarvoisuutta. Koulujen toimipisteiden tasa-arvovastaavat tai tasaarvoryhmän edustajat kokoontuvat vuosittain yhteiseen koulutukseen ja ideariiheen, minkä tavoitteena on koota tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä ideoita ja näin ollen vahvistaa tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta kouluissa ja toimipisteissä. Koulun tasa-arvovastaava tai tasa-arvoryhmän edustajat osallistuvat tarvittaessa alueellisiin koulutuksiin ja verkostoituvat muiden koulujen tasaarvovastaavien kanssa ylläpitääkseen tietojaan ja osaamistaan sekä vaihtaakseen hyviä käytäntöjä ja ideoita. Koulu- ja toimipistekohtaisesti kartoitetaan tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden lähtötaso kevään 2017 aikana osallistamalla oppilaita heidän ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Syksyllä 2017 koulut ja

Liite nro 1 (10/17) toimipisteet asettavat tavoitteet työsuunnitelmaan ja suunnittelevat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan tavoitteiden toteutuminen. Tasa-arvovastaava tai -ryhmä tiedottaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista omassa koulussaan tai toimipisteessään. 6. Arviointi Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymistä sekä siihen liittyviä toimenpiteitä Äänekosken kouluissa arvioidaan vuosittain rehtorikokouksissa. Esiopetuksen osalta arviointia tehdään esiopetuksen toimipisteiden yhteisissä tapaamisissa. Äänekosken esi- ja perusopetuksen tasa-arvosuunnitelma päivitetään vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusi päivitetty versio astuu voimaan 1.1.2020. Keväällä 2019 tehdään oppilaille kysely, jossa arvioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymistä Äänekosken kouluissa ja esiopetuksessa. Myös opettajat arvioivat oman opetuksensa ja koulun toimintakulttuurin kehittymistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Liite nro 1 (11/17) 7. Menetelmiä koulun tasa-arvotilanteen selvittämiseksi 7.1. Kysymyksiä tasa-arvokeskusteluun oppilaiden kanssa Oppilaiden kanssa käytävä keskustelu voi toimia koulun tasa-arvosuunnittelun lähtökohtana. Opettaja voi muokata kysymyksiä vastaamaan paremmin oppilaiden ikäryhmän tarpeita. Tasa-arvokeskustelun aiheita Onko koulusi tasa-arvoinen? Kohdellaanko kaikkia oppilaita tasa-arvoisesti? Kohteleeko opettaja samalla tavalla tyttöjä ja poikia? Kohtelevatko oppilaat toisiaan samalla tavalla sukupuolesta riippumatta? Suhtaudutko itse samalla tavalla tyttöihin ja poikiin? Käyttäytyisitkö koulussa toisin, jos olisit toista sukupuolta? Voitko tehdä niitä asioita, joista pidät? Odotetaanko sinun tekevän asioita vain sen takia, että olet tyttö/poika/muuta sukupuolta oleva oppilas? Vaikuttavatko muiden mielipiteet valintoihisi? Voitko olla oma itsesi koulussa? Tunnetko olosi koulussa turvalliseksi? Tuletko mielelläsi kouluun? Missä/milloin et tunne oloasi turvalliseksi? Pystytkö kertomaan opettajalle, jos sinua tai ystävääsi kiusataan? Puuttuvatko opettajat kiusaamiseen riittävän hyvin? Onko sinulla koulussa eri sukupuolta olevia kavereita? Miten tyttöjen ja poikien ystävyyteen suhtaudutaan? Millainen on mielestäsi tasa-arvoinen koulu? Mikä koulussasi erityisesti edistää tasa-arvoa? Onko sellaisia ongelmia, joihin voisit vaikuttaa omalla toiminnallasi? Toivoisitko muutoksia oppitunneille, välitunneille tai koulumatkoille? 7.2 Tasa-arvokysely vl. 7-9 Tasa-arvotyö on taitolaji Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn toteuttajalle Tämä kysely voi toimia koulun tasa-arvosuunnittelun lähtökohtana. Koulu voi muokata kysymyksiä vastaamaan paremmin omia tarpeitaan tai käyttää vain osaa niistä. Kysely voidaan toteuttaa, vaikka oppilaiden kanssa olisi käyty tasa-arvokeskustelu tai kyselyä voidaan käyttää keskustelun pohjana. Ennen kyselyä opettajan kanssa voidaan käydä läpi kyselyssä esiintyviä käsitteitä.

Liite nro 1 (12/17) Kyselyyn vastaajalle Hei! Tyttöjä ja poikia ei aina kohdella koulussakaan tasa-arvoisesti. Ehkä sinä olet huomannut epäkohtia, joihin tahdot muutoksia. Vastaathan huolellisesti seuraaviin kysymyksiin niin osaamme rakentaa koulustamme oikeudenmukaisemman. A Perustietoja vastaajasta sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Kyllä Ei B.1 Tuletko mielelläsi kouluun? B.2 Tunnetko olosi turvalliseksi koulussa? B.3 Pystytkö kääntymään opettajan puoleen, jos sinulla on huolia koulussa? B.4 Koulussa jokainen saa olla oma itsensä ja ilmentää sukupuoltaan haluamallaan tavalla onpa hän tyttö, poika tai muunsukupuolinen. Avoin vastaus C Opetus ja ohjaus Vastaa seuraaviin väittämiin. Olet kuluneen vuoden aikana kokenut, että Kyllä ei C.1 oppilaan sukupuoli vaikuttaa siihen, miten opettaja kohtelee häntä. C.2 oppilaan sukupuoli vaikuttaa opintosuoritusten arviointiin. C.3 opettajat asettavat erilaisia vaatimuksia oppilaan sukupuolesta riippuen. C.4 kaikkia kannustetaan yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. C.5 opettajat sallivat tyttöjen ilmaista mielipiteitään tunneilla.

Liite nro 1 (13/17) C.6 opettajat sallivat poikien ilmaista mielipiteitään tunneilla. C.7 poikia rohkaistaan tekemään heitä itseään kiinnostavia oppiainevalintoja. C.8 tyttöjä rohkaistaan tekemään heitä itseään kiinnostavia oppiainevalintoja. C.9 poikia rohkaistaan tutustumaan myös perinteisesti naisvaltaisiin ammatteihin. C.1 tyttöjä rohkaistaan tutustumaan myös perinteisesti miesvaltaisiin 0 ammatteihin. Avoin vastaus D Oppikirjat ja muu opetusaineisto Onko oppikirjoissa tai muissa opetusaineistoissa Kyllä Ei D.1 perinteisiä sukupuolirooleja noudattavia tekstejä tai kuvia? D.2 perinteisiä sukupuolirooleja rikkovia tekstejä tai kuvia? D.3 esimerkkejä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä ja sateenkaariperheistä? Avoin vastaus

Liite nro 1 (14/17) E Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä koulussa Oletko viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut tai havainnut Kyllä Ei E.1 vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvia ikäviä huomautuksia tai nimittelyä? E.2 loukkaavaa kaksimielistä tai härskiä puhetta? E.3 sosiaalisessa mediassa kuvia tai julkaisuja, jotka koit loukkaavaksi tai ahdistavaksi? E.4 epäasiallisia viestejä tai puheluja, jotka koit ahdistaviksi? E.5 lähentelyä tai fyysistä koskettelua, jonka koit epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi? E.6 seksuaalisia ehdotuksia tavalla, jonka koit ahdistavana tai epämiellyttävänä? E.7 muuta, jonka olet kokenut sukupuoleen perustuvaksi tai seksuaaliseksi häirinnäksi? Jos vastasit johonkin kohdan E kysymykseen myöntävästi Kyllä Ei E.8 kohdistuiko häirintä sinuun? E.9 kerroitko häirintään syyllistyneelle, että hänen tulisi lopettaa ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi koettu käytös? E.10 saatoitko häirintätapauksen koulun henkilökunnan tietoon? E.11 syyllistyikö häirintään toinen oppilas? E.12 kuuluiko häirintään syyllistynyt koulun henkilökuntaan? Jos kerroit häirinnästä jollekin koulun henkilökunnasta Kyllä Ei E.13 ryhtyikö koulu riittäviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi? E.14 jatkuuko häirintä edelleen?

Liite nro 1 (15/17) Oletko itse koulussasi viimeksi kuluneen vuoden aikana Kyllä Ei E.15 syyllistynyt kohdissa E.1. E.7. esitettyihin tekoihin? Avoin vastaus (Tässä voit kertoa tarkemmin häirinnästä. Jos et ole kertonut koulun henkilökunnalle kohtaamastasi häirinnästä, tässä voit kertoa mikset. Tähän voit kirjoittaa myös nimesi ja luokkasi, jos haluat, että sinuun otetaan yhteyttä häirinnän vuoksi.) F Muuta Kyllä Ei F.1 Oletko saanut tarpeeksi tietoa sukupuolten tasa-arvosta koulussasi? F.2 Oletko kokenut sukupuolestasi haittaa koulussasi? F.3 Käyttäytyisitkö koulussa toisin, jos olisit toista sukupuolta? F.4 Onko koulusi tasa-arvoinen? Sukupuolten tasa-arvo toteutuu koulussamme seuraavista syistä hyvin/huonosti

Liite nro 1 (16/17) Mitä muuttaisit koulussa, jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi? Millainen on tasa-arvoinen koulu?

Liite nro 1 (17/17) Materiaalit: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 http://www.oph.fi/ops2016/perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 http://www.oph.fi/ops2016/perusteet Tasa-arvotyö on taitolaji Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa - Opetushallituksen julkaisu 2015 http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf Tasa-arvolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609 Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 Lapsen oikeuksien sopimus (YK) https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/ Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (Maailman terveysjärjestö WHO) http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246