KIRJALLINEN KYSYMYS 595/2012 vp Kelan taksikyytien suorakorvausjärjestelmän kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Markkinaoikeus on määrännyt Kelan kilpailuttamaan uudelleen Kela-korvattavia taksipalveluita 200 000 euron uhkasakon uhalla. Markkinaoikeus teki päätöksen kiistassa, jossa kolme taksiyritystä eri puolilta Suomea katsoi Kelan sopineen asioista väärin. Valituksen tehneiden yritysten mukaan Kela teki sopimuksia tiettyjen taksiyritysten kanssa ilman hankintalain edellyttämää kilpailutusta. Kela ei järjestänyt suorakorvaus- ja välityspalvelumenettelystä tarjouskilpailua, koska sen mielestä kyseessä ei ollut julkinen hankinta. Kela ei hanki kuljetustai tilausvälityspalveluja eikä maksa toimijoille korvauksia suorakorvauksen toteuttamisesta. Markkinaoikeus katsoi päätöksessään, että taksiyritysten kanssa tehdyistä sopimuksista olisi pitänyt tehdä tarjouskilpailu. Liittyminen suorakorvausjärjestelmään kokeilualueella oli esim. maaseututaksien osalta lähes pakollinen, koska sähköiseen suorakorvausmenettelyyn liittymättömille taksiyrittäjille ei kyseisessä sopimuksessa tarkoitettuja kuljetustilauksia välitetä. Kelan ajot voivat olla jopa 90 % kaikista ajosuoritteista. Kela on painottanut useasti sopimusasiaa tarkasteltaessa, että suorakorvausmenettely ei tulisi mitenkään heikentämään maaseututaksien ajomääriä. Kuitenkin yhdistelyt sekä mm. paluukuljetusten siirtyminen sairaalapaikkakuntien takseille ovat taksiyrittäjien mukaan vähentäneet merkittävästi maaseututaksien ajomääriä. Esimerkiksi Keski-Suomen osalta kaikki Kelan korvaamien taksimatkojen tilaukset keskitetään yhteen tilauskeskukseen, joka on Kelan ja taksiyhtiön määrittämä Keski-Suomen Taksi oy. (Keski-Suomen alueella toimivien taksiyrittäjien edunvalvojana toimii Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry, joka omistaa em. tilauskeskusta pyörittävästä yhtiöstä 20 %, Jyväskylän Aluetaksi Oy, 40 % sekä Keski-Suomen Aluetaksi Oy, 40 %.) Monet taksiyrittäjät katsovat, että ajot pyritään keskittämään Jyväskylän seudun autoille. Alueen taksiyrittäjiä ei ole kuultu asian tiimoilta, eikä tilauskeskustoimintaa ole kilpailutettu. Kela on ollut aktiivisena osapuolena tilauskeskusta valittaessa. Tilauskeskustoimintaa harjoittava Keski-Suomen Taksi Oy on sopimuksessa luonut itselleen valtuudet yksipuolisesti määrittää kaikki tilausja välitystoimintaan liittyvät maksut. Taksiyrittäjiltä peritään maksuja mm. ohjelmistojen hankinnasta ja ylläpidosta, yhteysmaksuja gprs-liikenteessä, liittymismaksuja tilausvälitykseen ja järjestelmään sekä niiden kuukausimaksuja ja palveluprovisiota europerusteisesta liikevaihdosta. Taksiliiton yrityspalvelu perii em. lisäksi palveluprovision euromääräisestä liikevaihdosta. Kaiken tämän lisäksi tulevat taksamittarin hankinta, jolla vain määrätty käyttöikä (ohjelmia ei päivitetä), maksupäätehankinta, kirjoittimen hankinta sekä ajoneuvopäätelaitteen hankinta välitettäviä ajoja varten. Ajojen välityksessä on koko reilun kahden vuoden kokeilujakson ajan ollut laiteongelmia. Ajot eivät ole tulleet tasapuolisesti. Koska taxibook-ohjelma käyttää gprs-taajuutta, on maaseu- Versio 2.0
dulla gprs:n peittoalue vaillinainen ja taajuus katoaa useasti vuorokauden aikana ja on välillä pois jopa tunteja. Tällöin mahdolliset tehtävät eivät tule ko. laitteeseen eikä niitä välitetä muullakaan tavalla, vaan ne menevät lähimmälle autolle, jolla yhteys toimii. Kolmantena osapuolena määritelty laitemyyjä/huoltaja/päivittäjä Mobisoft ei kanna minkäänlaista vastuuta laitteita koskevista taajuusasioista, vaan syyttää siitä puhelinoperaattoreiden peittoaluepuutetta. Myöskään Keski-Suomen Taksi Oy ei kanna huolta asian suhteen. Kärsijä on taksiyrittäjä. Tuleva tehtävä on kuitattava 1,5 minuutin kuluttua tai muuten se menee "kiertoon" = välityslaitteen kanssa on "naimisissa". Mikäli yrittäjällä on kaksi eri käyttäjäryhmälle tarkoitettua taksia, ei hänellä ole oikeutta päättää, kummalla autolla tehtävän suorittaa. Tämän vuoksi esim. inva-auto lähtee ns. tavalliselle ajolle ja alueella ei ole useaan tuntiin vammaiselle tarkoitettua ajoneuvoa saatavilla. Kela on antanut asiakkaalle mahdollisuuden valita haluamansa taksin maksamalla ensisijaisesti matkan itse, mutta todellisuudessa tällaisia matkoja tehdään erittäin vähän. Ikärakenne maaseudulla on sellainen, että harvalla on mahdollisuutta laittaa kuukausieläkkeensä suuruista summaa hetkeksikään taksimatkaan. Taksia käyttävältä vietiin siis lähes kokonaan mahdollisuus käyttää useinkin pitkään häntä huolehtineen taksikuljettajan saanti matkalle. Kaikki taksia käyttäneet tietävät, että matka pitää sisällään paljon muutakin kuin viennin paikasta A paikkaan B. Tuttu taksi ei jätä avutonta mummoa vain keskussairaalan portille. Taksimatka olisi saatava maksaa myös pankkisiirtolomakkeella. Taksien maksupääte lähettää taksamittarin osoittaman maksun Suomen taksiliiton maksuliikennekeskukseen, jossa se käsitellään ja lähetetään Kelalle. Koska laitteissa ja ohjelmissa on edelleenkin paljon vikoja ja toiminnot ovat sellaisia, että taksikuljettaja ei voi tehdä mitään korjauksia maksutapahtumaa lähettäessään, kestää tilitysten tulo kuukausia. Tälläkin hetkellä pienen virheen vuoksi maksutapahtuman lähetyksen yhteydessä olevaa tietoa käsitellään tammikuun aikaisista ajotapahtumista. Alkuvaiheessa tilitykset viivästyivät joiltain oikeinkin menneiden maksutapahtumien osalta lähes vuoden. Nyt kahden viikon tilityksessä on ollut joitakin kertoja maksu vain yhdestä ajosuoritteesta. Kelan toimintaa on taksialalla voitu pitää aikaisemmin suhteellisen tasa-arvoisena koko maan taksiyrittäjiä kohtaan. Nyt se ei sitä ole. Suorakorvausmenettelyyn siirtyminen alueittain asettaa eri alueet eriarvoiseen asemaan, erityisesti koska siirtymävaihe koko maan alueella on useita vuosia. Erilaiset laitehankinnat, ohjelmat päivityksineen ja huomattavat provisiot ovat merkittäviä eriarvoisuusaspekteja. Jo liittyneidenkin osalta on eroja maksuissa, koska kilpailutusta ei ole järjestetty ja kukin tilauskeskus saa päättää maksuistaan omavaltaisesti. Nyt markkinaoikeuden päätöksen myötä vielä liittymättömät alueet saavat jatkaa valtakirjamenettelyä ilmeisesti vuosia. Keski-Suomen alueella on myös yrittäjiä, jotka saamani tiedon mukaan eivät ole mukana yleisessä välitysjärjestelmässä (keskussairaalan tolpalla olevat autot), ja näin kuljettaja saa itse ilmoittaa Kelan ajon tilausvälityskeskukseen. Tällöin myös asiakas saa periaatteessa valita odottamalla hetken mieleisensä auton/kuljettajan. Keski-Suomen alueella käytetään myös ns. vapaa-ajojaksoja. Kelan maksamat taksimatkat viivästyvät hankalan byrokratian vuoksi (maksuliikennekeskus- Kela-yrittäjä-maksuliikennekeskus-Kela-yrittäjän tili). Laitevalmistajille kuuluvia velvoitteita ei ole tarkennettu eikä toimimattomuudesta sanktioitu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Kelan taksikyytien suorakorvausmenettelyä voidaan kehittää siten, että asiakkaat voivat välityspalvelussakin päättää, kuka heitä kuljettaa, maaseudun taksiliikenne säilyy ja kyytien yhdistäminen tuo silti säästöjä, aikooko hallitus huolehtia siitä, että kilpailutus hoidetaan koko Suomen alueel- 2
la eikä vain valituksen tehneillä alueilla ja uusilla perustettavilla alueilla ja miten huolehditaan tasapuolisuudesta sekä siitä, etteivät taksien maksut nouse kohtuuttomiksi? Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2012 Anne Kalmari /kesk 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Kalmarin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 595/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Kelan taksikyytien suorakorvausmenettelyä voidaan kehittää siten, että asiakkaat voivat välityspalvelussakin päättää, kuka heitä kuljettaa, maaseudun taksiliikenne säilyy ja kyytien yhdistäminen tuo silti säästöjä, aikooko hallitus huolehtia siitä, että kilpailutus hoidetaan koko Suomen alueella eikä vain valituksen tehneillä alueilla ja uusilla perustettavilla alueilla ja miten huolehditaan tasapuolisuudesta sekä siitä, etteivät taksien maksut nouse kohtuuttomiksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelaitos korvaa sairasvakuutuslain (1224/2004) 2 luvun 1 :n perusteella sairauden hoitoon liittyvät matkakustannukset ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 15 :n perusteella kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset. Korvausta myönnetään pääsääntöisesti sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvimmalla matkustustavalla tehtynä. Kansaneläkelaitos on solminut 4.2.2010 runkosopimuksen taksimatkojen suorakorvausmenettelystä Suomen Taksiliitto ry:n kanssa. Runkosopimuksella luodun järjestelyn avulla Kansaneläkelaitoksen maksamat matkakorvaukset taksimatkojen kustannuksista voidaan suorittaa sähköisesti Kansaneläkelaitoksen, taksiyhtiön ja autoilijan välillä. Korvaukseen oikeutettu asiakas maksaa taksissa matkakustannuksista vain omavastuuosuuden ja autoilija saa korvauksen suoraan taksialan maksuliikennekeskukselta. Sähköinen suorakorvausmenettely on jatkoa valtakirjamenettelylle, joka on yhä käytössä niissä sairaanhoitopiireissä joissa taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely ei ole vielä käytössä. Tarkoituksena on siirtyä taksimatkoissa sähköiseen suorakorvaukseen koko maassa vuosien 2011 2013 aikana. Matkatilausten keskittämisen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua sekä mahdollistaa matkojen yhdistely matkakustannusten vuotuisen 10 prosentin kasvun hillitsemiseksi. Suorakorvausmenettelystä säädetään sairausvakuutuslain 15 luvun 9 :ssä. Lainkohdan mukaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus voidaan maksaa palvelun tuottajalle sen tekemän tilityksen perusteella erikseen sovittavalla tavalla, jos kuljetuspalvelun tuottaja on perinyt vakuutetulta omavastuuosuuden matkan hinnasta. Matkojen yhdistelytoiminnasta säädetään puolestaan sairausvakuutuslain 20 luvun 5 :ssä, jonka 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitos voi kilpailuttaa matkojen yhdistelijät ja liikenteenharjoittajat. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka vastaa sairausvakuutuslain 1 luvun 3 :n perusteella sairausvakuutuksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Hallituksella ei ole toimivaltaa puuttua eikä vaikuttaa Kansaneläkelaitoksen päätöksiin säädösten toimeenpanossa. Sosiaalija terveysministeriö on kuitenkin pyytänyt kysymyksen johdosta lausunnon Kansaneläkelaitokselta. 4
Ministerin vastaus KK 595/2012 vp Anne Kalmari /kesk Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan suorakorvausjärjestelmässä matkatilaukset on keskitetty kunkin sairaanhoitopiirin alueella yhteen tilausvälitysyhtiöön. Kansaneläkelaitoksen mukaan matkatilausten keskittäminen yhteen tilausvälitysyhtiöön on välttämätöntä matkojen yhdistämisen ja kustannussäästöjen toteuttamiseksi. Tilausvälitysyhtiöllä tulee olla operatiivinen valmius hoitaa tilausvälitys-, yhdistely- ja muut suorakorvauspalvelut. Tilausten keskittämisellä mahdollistetaan taksimatkojen luotettava sähköinen tiedonsiirto Kansaneläkelaitokseen. Suorakorvausmenettelyyn liittyy yritystä koskevia tietoturvaa, tietosuojaa, teknistä järjestelmää sekä operatiivista toimintaa koskevia velvoitteita. Kansaneläkelaitoksen mukaan sähköisen suorakorvausmenettelyn piiriin on liittynyt 13 tilausvälityskeskusta. Taksimatkojen sähköiseen suorakorvausmenettelyyn voivat liittyä Suomen Taksiliitto ry:n jäsenyydestä riippumatta kaikki autoilijat, joilla on taksiliikennelupa. Alueilla, joilla järjestelmä on jo käytössä, noin 80 90 prosenttia autoilijoista on jo liittynyt järjestelmään. Suorakorvausmenettelyssä tilausvälitysmaksut ovat kaikille autoilijoille samansuuruisia riippumatta siitä, kuuluuko autoilija jo alueella toimivaan tilausvälitysyhtiöön vai ei. Kansaneläkelaitoksen mukaan tasapuolinen tilausvälitys on tehostanut toimintaa ja näin omalta osaltaan lisännyt tasa-arvoa yrittäjien kesken. Taksiyrittäjältä perittävät tilausvälitysmahdollisuuteen liittyvät maksut ovat kustannusperusteisia eikä niillä pyritä voiton tuottamiseen välitysyritykselle. Taksiyrittäjä voi halutessaan toimia myös suorakorvausjärjestelmän ulkopuolella yleisen tilausvälityksen piirissä, jolloin asiakas hakee korvausta itse maksamastaan taksimatkasta jälkikäteen. Kansaneläkelaitoksen mukaan suorakorvausmenettelyyn liittyminen ei edellytä taksiyritykseltä merkittäviä lisähankintoja. Taksiliikennelain (217/2007) perusteella taksissa pitää pystyä ottamaan maksu vastaan käteisenä ja yleisimmillä luotto- ja maksukorteilla, mikä edellyttää maksupäätettä riippumatta siitä ajetaanko autolla Kansaneläkelaitoksen korvaamia kuljetuksia tai ei. Lisäksi taksissa tulee taksiliikennelain perusteella olla taksimittari. Suorakorvausmenettely edellyttää välitysjärjestelmää, mikä on monissa takseissa jo olemassa muiden kuin Kansaneläkelaitoksen korvaamien matkojen välittämiseen. Laiteinvestoinnit ovat tarpeellisia alueilla, joilla välitysjärjestelmää ei ollut käytössä ennen sähköistä suorakorvausjärjestelmää. Kansaneläkelaitoksen mukaan niiden kustannukset ovat kuitenkin kohtuulliset. Ajovälityspäätteen hintataso on ollut noin 1 000 euroa ja tämä pääte on siirrettävissä auton vaihdon yhteydessä autosta toiseen. Kansaneläkelaitoksen mukaan sähköisen suorakorvausmenettelyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua. Sähköisen suorakorvausmenettelyn käyttöönoton myötä asiakas voi tilata samalla kertaa kaikki tiedossaan olevat matkat terveydenhuoltoon seuraavien kahden viikon ajalle. Halutessaan hän voi pyytää oman kotikunnan taksia, mikä osaltaan edistää myös maaseutuautoilijoiden asemaa. Tutun taksinkuljettajan käyttöön ovat edelleen oikeutettuja Kansaneläkelaitoksen järjestämän vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja 65 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat saaneet vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sekä yksin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset ja vaikeasti sairaat lapset. Lisäksi asiakkaalla on edelleen mahdollisuus valita haluamansa taksi suorakorvausjärjestelmän ulkopuolelta, jolloin hän maksaa ensin koko taksimatkan hinnan autoilijalle ja hakee jälkikäteen korvausta Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos on toteuttanut taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettelyn Suomen Taksiliitto ry:n kanssa, jonka jäsenyhdistysten jäseninä on yli 85 prosenttia Suomen taksiyrittäjistä. Kysymyksen esimerkkialueella Keski-Suomessa tilausvälitystoimintaa hoitaa Keski-Suomen Taksi Oy. Kansaneläkelaitoksen antaman tiedon mukaan kyseisen yhtiön omistaa Keski- Suomen Taksiyrittäjät ry, jonka jäseninä olevat alueelliset jäsenyhdistyksen edustavat yli 80 prosenttia alueen taksiyrittäjistä. Näin ollen taksiyrittäjät ovat tiiviisti mukana taksien sähköistä suorakorvausjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. Kansaneläkelaitoksen mukaan järjestel- 5
Ministerin vastaus män toimintaa pyritään parantamaan jatkuvasti koulutuksella ja ohjeistuksella sekä kehittämällä järjestelmää saatujen kokemusten perusteella yhdessä taksialan kanssa, jotta mahdolliset epäkohdat saadaan korjattua. Toiminnassa pyritään valtakunnalliseen toiminnalliseen yhdenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Kansaneläkelaitoksen mukaan se myös tulee noudattamaan markkinaoikeuden 10.7.2012 antamassa päätöksessään (MAO: 262-264/12) asettamaa kilpailuttamisvelvoitetta ja järjestää päätöksen mukaisen tarjouskilpailun siten, että kussakin sairaanhoitopiirissä edellytetty toiminta tullaan kilpailuttamaan. Kansaneläkelaitos ei kuitenkaan ole vielä päättänyt, valittaako se päätöksestä. Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 6
Ministerns svar KK 595/2012 vp Anne Kalmari /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 595/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Kalmari /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att utveckla FPA:s direktersättningsförfarande för taxitjänster så att kunden kan besluta vem som ska utföra transporten även då tjänsten förmedlas och så att taxitrafiken på landsbygden bevaras och samordningen av körningar ändå medför inbesparingar, ämnar regeringen sörja för att konkurrensutsättningen ska omfatta hela Finland och inte endast de områden som överklagat eller de nya områden som inrättas och hur ska man kunna garantera jämlik behandling och kunna undvika att taxiavgifterna blir oskäligt höga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med stöd av 2 kap. 1 i sjukförsäkringslagen (1224/2004) ersätter Folkpensionsanstalten resekostnader som hänför sig till behandling av sjukdom, och med stöd av 15 i lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005) resekostnader i samband med rehabilitering. I regel beviljas ersättning enligt det belopp som resan skulle ha kostat med anlitande av det förmånligaste färdsättet. Den 4 februari 2010 ingick Folkpensionsanstalten ett ramavtal med Suomen Taksiliitto ry om ett direktersättningsförfarande för taxiresor. Med hjälp av det arrangemang som utarbetades i och med detta ramavtal kan de reseersättningar som betalas av FPA skötas elektroniskt mellan Folkpensionsanstalten, taxibolaget och taxiföraren. Den kund som är berättigad till ersättning betalar i taxin endast självriskandelen och föraren får ersättning direkt från taxibranschens transaktionscentral. Det elektroniska direktersättningsförfarandet är en fortsättning på det fullmaktsförfarande som fortfarande används i de sjukvårdsdistrikt där det elektroniska direktersättningsförfarandet inte ännu tagits i bruk. Avsikten är att hela Finland under åren 2011 2013 ska övergå till elektronisk direktersättning vid taxiresor. Syftet med att koncentrera resebeställningarna är att förbättra kundservicen och möjliggöra samordning av resor så att resekostnadernas årliga ökning på 10 procent dämpas. Bestämmelser om direktersättningsförfarandet finns i 15 kap. 9 i sjukförsäkringslagen. Enligt den paragrafen kan ersättningen enligt sjukförsäkringslagen betalas till serviceproducenten på basis av redovisning som producenten gör enligt vad som avtalas särskilt, förutsatt att färdtjänstproducenten har debiterat den försäkrade för självriskandelen av priset för resan. Bestämmelser om verksamheten för samordning av resor finns i 20 kap. 5 i sjukförsäkringslagen, och enligt 2 mom. i den paragrafen kan Folkpensionsanstalten konkurrensutsätta dem som tillhandahåller tjänster för samordning av resor samt trafikidkare. Folkpensionsanstalten är en självständig offentligrättslig inrättning som enligt 1 kap. 3 i sjukförsäkringslagen ska svara för de uppgifter som hänför sig till verkställigheten av sjukförsäkringen. Folkpensionsanstaltens verksamhet övervakas av fullmäktige som väljs av riksda- 7
Ministerns svar gen. Regeringen saknar behörighet att ingripa i eller påverka Folkpensionsanstaltens beslut vid verkställandet av bestämmelser. Trots detta har social- och hälsovårdsministeriet begärt utlåtande av Folkpensionsanstalten med anledning av spörsmålet. Enligt Folkpensionanstaltens utlåtande har man inom systemet med direktersättning koncentrerat resebeställningarna till ett enda beställningsbolag i varje sjukvårdsdistrikt. Enligt Folkpensionsanstalten är det nödvändigt att koncentrera resebeställningarna till ett enda beställningsbolag för att kunna samordna resor och åstadkomma kostnadsbesparingar. Beställningsbolaget ska ha operativ beredskap att sköta förmedlingen av beställningar, samordning och övriga direktersättningstjänster. En koncentration av beställningarna möjliggör att informationen om taxiresor överförs elektroniskt till Folkpensionsanstalten på ett tillförlitligt sätt. Inom ramen för direktersättningsförfarandet har bolaget vissa skyldigheter som gäller datasäkerhet, dataskydd, tekniska system samt operativ verksamhet. Enligt Folkpensionsanstalten har 13 beställningscentraler anslutit sig till det elektroniska direktersättningsförfarandet. Alla förare som innehar taxitillstånd kan ansluta sig till det elektroniska direktersättningsförfarandet för taxiresor, oberoende av om de är medlemmar av Suomen Taksiliitto ry. I de områden där systemet redan används har ca 80 90 procent av förarna redan anslutit sig till systemet. Inom direktersättningsförfarandet är avgifterna för förmedling av beställningar lika höga för alla förare, oberoende av om föraren hör till ett beställningsbolag som redan idkar verksamhet i området. Enligt Folkpensionsanstalten har det rättvisa förfarandet för förmedling av beställningar effektiviserat verksamheten och på så sätt ökat jämlikheten mellan företagarna. De avgifter för förmedling av beställningar som debiteras av taxiföretagaren är kostnadsbaserade och inte ämnade för att eftersträva vinst till beställningsföretaget. Om taxiföretagaren önskar, kan verksamheten även skötas utanför direktersättningssystemet inom ramen för den allmänna beställningen, varvid kunden själv ansöker om ersättning i efterskott för taxiresan. Enligt Folkpensionsanstalten förutsätter inte anslutningen till direktersättningsförfarandet några större extra anskaffningar för taxiföretaget. Enligt lagen om taxitrafik (217/2007) ska det i taxin vara möjligt att ta emot en betalning kontant eller med de vanligaste kredit- eller betalkorten, vilket förutsätter en betalterminal oberoende av om bilen används för sådana körningar som ersätts av Folkpensionsanstalten. Enligt lagen om taxitrafik bör taxin dessutom vara försedd med en taxameter. Direktersättningsförfarandet förutsätter ett förmedlingssystem, och i många taxibilar används redan ett sådant för att förmedla resor som inte ersätts av Folkpensionsanstalten. Investeringar i anläggningar är nödvändiga i sådana områden där förmedlingssystem inte har använts innan det elektroniska direktersättningssystemet. Enligt Folkpensionsanstalten är deras kostnader dock skäliga. Priset på en terminal för förmedling av körningar har uppgått till ca 1 000 euro, och terminalen kan förflyttas från en bil till en annan i samband med byte av bil. Ett centralt syfte med det elektroniska direktersättningssystemet är enligt Folkpensionsanstalten att förbättra kundservicen. I och med att ett elektroniskt direktersättningssystem tas i bruk kan kunden t.ex. för sin sjuk- eller hälsovård samtidigt beställa alla sina planerade resor för följande två veckor. Om kunden önskar kan taxin beställas från den egna hemkommunen, och detta främjar för sin del taxiförarnas ställning på landsbygden. De kunder som får sådan medicinsk rehabilitering för svårt funktionshinder som ordnas av Folkpensionsanstalten, de personer som fyllt 65 år och som fått rehabilitering för svårt funktionshinder samt de barn under 16 år som reser ensamma eller är svårt sjuka har fortfarande rätt att anlita en taxiförare som de känner. Kunden har fortfarande också möjlighet att välja en taxi utanför direktersättningssystemet, varvid kunden först betalar hela taxiresan till föraren och sedan i efterskott söker ersättning hos Folkpensionsanstalten. Folkpensionsanstalten har genomfört det elektroniska direktersättningsförfarandet för taxire- 8
Ministerns svar KK 595/2012 vp Anne Kalmari /kesk sor i samarbete med Suomen Taksiliitto ry, vars medlemsföreningar omfattar över 85 procent av alla taxiföretagare i Finland. I det område i mellersta Finland som ges som exempel i spörsmålet sköts beställningsverksamheten av Keski-Suomen Taksi Oy. Enligt uppgift av Folkpensionsanstalten ägs detta bolag av Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry, vars medlemmar som består av lokala medlemsföreningar representerar över 80 procent av områdets taxiföretagare. Således medverkar taxiföretagarna aktivt i det beslutsfattande som gäller det elektroniska direktersättningssystemet. För att avhjälpa eventuella missförhållanden försöker man enligt Folkpensionsanstalten genom utbildning och anvisningar kontinuerligt förbättra systemet samt på basis av erfarenheterna utveckla systemet tillsammans med taxibranschen. Man strävar efter en riksomfattande verksamhet som ska vara funktionellt enhetlig och rättvis. Enligt Folkpensionsanstalten ska man även följa konkurrensutsättningsskyldigheten enligt marknadsdomstolens beslut av den 10 juli 2012 (MD 262-264/12) och ordna ett anbudsförfarande i enlighet med beslutet på så sätt att den verksamhet som förutsätts i varje sjukvårdsdistrikt konkurrensutsätts. Folkpensionsanstalten har dock inte ännu fattat beslut om huruvida den ska överklaga beslutet. Helsingfors den 7 augusti 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 9