Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund, Tuusula 23.5.213
Pitkäjänteisen järvikunnostuksen kalastovaikutusten seuranta Ravintoketjukunnostuksen vaikutukset Hapetuspumppauksen vaikutukset Verkkokoekalastukset 1996, 1998-29, 212 Kalojen kasvututkimuksia (kuha, ahven, lahna ja särki) Kuhan ravintotutkimus Eläinplanktonseuranta 1996-29
Verkkokoekalastuksen menetelmä Tuusulanjärvellä vuosittain 5 pyyntikertaa heinäkuun puolivälin ja syyskuun alun välillä 1.5m Verkkokoekalastuksen nykyiset menetelmät NORDIC -yleiskatsausverkko 2.5m 11 verkkoa kerralla, iltakahdeksasta aamukahdeksaan Yhteensä 55 verkkoyötä Tulokset esitetään keskimääräisenä yksikkösaaliina, lajeittain kpl ja kg yhdessä verkossa Yksikkösaalistietoa käytetään myös järven ekologisen tilan laskentaan 43 19,5 6,25 1 55 8 12,5 24 15,5 5 35 29 <3 m Syvyysvyöhykkeet TL 3-6 m <3 m 3-6 m TL 3m Ositettu satunnaisotanta TL >6 m >6 m TL Satunnaisesti valitut pyyntipaikat TL
Yleiskatsausverkon saalista
Saaliin käsittelyä
Kpl / verkko Kg / verkko Koekalastusten saaliit vain runsastuivat vuoteen 23 Voimakas poikastuotanto Kalojen kasvu nopeutui Särkikalojen valta-asema on säilynyt Pasuri ja särki vuorottelevat runsaimpina lajeina Hoitokalastuksen vaikutuksia Ahven on runsastunut ajoittain, mutta taantunut erityisesti v. 28 Kuhakanta säilynyt hyvänä Ekologinen tila välttävä Vähenivätkö kalat? 6 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212
Ovatko särkikalat vähentyneet? 6, Särkikalat Kg/verkko 6 5, Kpl/verkko 5 4, 4 3, 3 2, 2 1, 1, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212 Kunnostuksen alkuvuosina särkikalasaaliit runsastuivat Laskeva suuntaus 26-9, uusi nousu vuoteen 212 Lahna verkkokalastuksen ongelmatapaus, pyydystettävyys heikko Sekä yksikkösaalis että sen särkikalaprosentti ovat korkeita
Särkikalojen yksikkösaaliita 2,5 Särki 2 2, Pasuri 2 2, 16 1,6 16 1,5 12 1,2 12 1, 8,8 8,5 4,4 4, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212,8 Lahna 2,16 Salakka 4,6 15,12 3,4 1,8 2,2 5,4 1, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212
1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212 Ovatko petokalakannat vahvistuneet? g 12 1 8 6 4 Hauki Kuha Ahven 2 Kuhan yksikkösaalis pysynyt vakaana Ahven runsastui vuoteen 22 asti, mutta taantuu samean veden vuosina
Ahven runsaimmillaan 22-6 Kuhakannassa vaihtelua, mutta ei selvää suuntausta,8 Ahven 16,6 12,4 8,2 4, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212,8 Kuha 4,6 3,4 2,2 1, 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 212
Kuhanpoikasten määrä ja koko vaihtelevat paljon vuosittain, samoin suurten ahventen määrä
Kalastuksen ohjaus on tärkeää petokalakantojen hoidossa Tuusulanjärvellä on 55 mm verkon solmuvälirajoitus 45 cm kuhan alamitta Säännökset kohdallaan Kalastus alkaa noin 6 v. kuhista, ovat jo ehtineet kutea kertaalleen Verkkokalastus ei rajoita ahvenen runsastumista
Pituus (cm) Näkyykö kunnostus kalojen kasvussa? 5 4 3 1972-1995 1996-23 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ikä Lahnan kasvu nopeutui selvästi kunnostuksen alkuvuosina Lahnakanta harveni ja ravintotilanne parantui Viime vuosina lahna on jälleen runsastunut, kasvu saattanut hidastua uudelleen
(mm) Särjen kasvu on parantunut jonkin verran 199-lukuun verrattuna Tuusulanjärven vuotuiset lisäkasvut (kaikki paitsi 1. kasvukausi) 6 5 4 3 2 1 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27
kasvu mm pituus mm Ahvenella poikasten kasvu on nopeutunut, suurempien ahventen kasvunopeudessa ei selvää suuntausta 14 12 1 8 6 4 2 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27
keskipituus cm Kuhan kasvu on ollut koko ajan verrattain nopeaa 9 Kuha 1988-22 1988 5 8 7 6 5 1989 199 1991 1992 1993 1994 45 4 35 3 25 24 25 26 4 3 2 1995 1996 1997 1998 2 15 1 27 28 1 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 1999 2 21 5 24 25 26 27 28 Kesien lämpösummaerot vaikuttavat etenkin nuorten kuhien kasvuun Tuusulanjärven kuhat kasvavat 45 cm alamittaan keskimäärin kuudennella kasvukaudellaan
Daphnian pituus, mm Vesikirppuja, yks/l Näkyvätkö kalastomuutokset eläinplanktonissa? Vesikirppujen määrät laskivat 2-luvulla Vesikirppujen koko hieman suurempi tehokkaimpia hoitonuottaussyksyjä seuraavina kesinä Planktonsyöjäkaloille on riittämiin ravintoa 4 3 2 1 1996 1997 1,4 1,2 1,,8,6,4 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 muut Chydorus Bosmina Daphnia,2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29
Viekö hoitokalastus kuhalta ravinnon? 8 Kuha < 35 cm 8 Kuha 35-4 cm 6 6 4 4 2 2 Kuore Ahven Kiiski Salakka Särki LaPa Kuore Ahven Kiiski Salakka Särki LaPa 8 Kuha 4-45 cm 8 Kuha >45 cm 6 6 4 4 2 2 Kuore Ahven Kiiski Salakka Särki LaPa Kuore Ahven Kiiski Salakka Särki LaPa Ahven tärkeintä ravintoa kuhalle ainakin syksyisin Kuore myös tärkeä ravintokala Särjen osuus kasvaa suuremmilla kuhilla Kuhan ravintotilanne ei ole huonontunut, koska nuorentuneissa kalakannoissa on runsaasti pieniä saaliskaloja tarjolla
Onko hoitokalastuksella ollut vaikutuksia kalakantoihin? Särkikalojen valta-asemaa ei ole saatu horjutetuksi, ekologinen tila vain välttävä Kuhakanta on säilynyt tuottavana Sameus estää ahvenen ja hauen runsastumista Hoitokalastus voisi olla tehokkaampaakin Valuma-alueen vesiensuojelu tärkeää, jotta vesi kirkastuisi Tuusulanjärvi on tuottoisa ja hyvä kalavesi jo nykyisellään, hyvällä hoidolla saavutettavissa vielä parempi tila
Kiitos mielenkiinnosta