3 I. Kaupunginvaltuusto. A. Kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat asiat. 1. Kaupungin asemakaavaa koskevat kysymykset. Sisäasiainministeriön vahvistamat asemakaavanmuutokset. Sisäasiainministeriö vahvisti seuraavat kaupunginvaltuuston v. 1933 hyväksymät asemakaavanmuutokset 1 ): joulukuun 12 p:nä 1933 päätöksen 2 ) XIV kaupunginosan korttelia n:o 524 ja sen ympäristöä koskevan asemakaavan muuttamisesta 3 ); helmikuun 22 p:nä päätöksen 4 ) V kaupunginosan kortteleita n:ot 83, 84 ja 91 koskevan asemakaavan ja tonttijaon muuttamisesta 5 ); sekä syyskuun 26 p:nä II kaupunginosan korttelin n:o 42 asemakaavan muuttamista 6 ) koskevan päätöksen 7 ). Korttelin n:o 25 asemakaavanmuutos. Ostettuaan maakappaleen I kaupunginosan korttelissa n:o 25, Maurin- ja Kristianinkadun kulmassa sijaitsevasta Maurinkadun tontista n:o 2 Kristianinkadun leventämistä varten 8 ) kaupunginvaltuusto päätti 9 ) hyväksyä tästä johtuvan, kyseisen korttelin asemakaavan ja tonttijaon muuttamisen kiinteistölautakunnan kaupunginhallituksen kehoituksesta laadituttaman piirustuksen n:o 1,480 ja siihen liittyvän tonttijakokartan mukaisesti alistaen päätöksensä valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Korttelin n:o 119 asemakaavanmuutos. Suomen kaapelitehdas osakeyhtiö, joka jo pitkähkön ajan viranomaisten luvalla oli harjoittanut tehdastoimintaa omistamassaan VI kaupunginosan korttelissa n:o 119, oli anonut tämän korttelin muuttamista tehdaskortteliksi sekä että sen pinta-alasta tällöin kuten sen asuntokorttelina ollessakin saisi rakentaa 4 / 3 5 / 4 :n asemesta. Tästä johtuvan asemakaavan- ja tonttijaonmuutoksen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10 ) kiinteistölautakunnan laadituttaman piirustuksen n:o 1,471 mukaisesti, ja sisäasiainministeriö vahvisti 11 ) heinäkuun 27 p:nä päätöksen. Erinäisiä Ruoholahdenkadun ja Lapinrinteen tontteja tarkoittava asemakaavanmuutos. Kaupunginhallituksen tehtäväksi jätetyn IV kaupunginosan kortteleita n:ot 166 ja 167 tarkoittavan asemakaavanmuutoksen 12 ) laatimisen yhteydessä hallitus kehoitti kiinteistölautakuntaa yhdistämään Ruoholahdenkadun leventämistä koskevaan suunnitelmaan, mistä asemakaavanmuutos johtui, kaupunginvaltuuston Lastenkodinkadun tontin n:o 1 b ja Lapinlahdenkadun tontin n:o 10 ostamisen 13 ) johdosta suunnitellun Lapinrinteen leventämisen ja jatkamisen korttelien n:ot 154, 166 ja 167 halki. Lautakunnan valmisteltua asiaa kaupunginvaltuusto hyväksyi 14 ) levennettyjen katujen varsilla olevien tonttien rakennusoikeuksien rajoittamista tarkoittavine asemakaavamääräyksineen Lapinrinteen jatkeen vetämistä suorasuuntaisesti Lapinlahdenkadun tontin n:o 19, nykyisen kansakoulutontin, ja Lastenkodinkadun tontin n:o 1, halki leikaten osan korttelin n:o 167 itäkulmasta Hietalahdenkadun kohdalle Ruoholahdenkatuun, koskevan suunnitelman pohjalla laaditun asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen n:o 1,465, johon oli piirretty tavanmukaiset rakennusrajat kansakoulutontista muodostuneille tonteille sekä Lapinrinteen kaakkoispuolella oleville, korttelin!) Ks. Kunnall. asetuskok. v:lta 1933 s. 135 ja v:lta 1934 s. 85 ja 92. 2 ) Ks. v:n 1933 kert. s. 5. 3 ) Kvsto 24 p. tammik. 6. 4 ) Ks. v:n 1933 kert. s.3. 5 ) Kvsto 11 p. huhtik. 1. 6 ) S:n 31 p. lokak. 2. 7 ) Ks. v:n 1933 kert. s. 3. 8 ) Ks. tämän kert. s. 9. 9 ) Kvsto 31 p. lokak. 8. 10 ) S:n 20 p. kesäk. 4. n ) S:n 29 p. elok. 4 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 89. 12 ) Ks. v:n 1932 kert. s. 6. 13 ) Ks. v:n 1932 kert. s. 10 ja v:n 1933 kert. s. 6. 14 ) Kvsto 23 p. toukok. 7.
4 I. Kaupunginvaltuusto. n:o 154 tonteille n:ot 10 ja 28, joista oli erotettava maata Lapinrinteen leventämistä varten. Tämän kortteleita n:ot 166 ja 167 kokonaisuudessaan sekä kortteleita n:ot 154,155, 156, 157 ja 158 eräiltä osin koskevan asemakaavanmuutoksen sisäasiainministeriö vahvisti 1 ) syyskuun 13 p:nä. Kortteleita n:ot 176 ja 177 koskeva asemakaavanmuutos. Kaupunginvaltuusto päätti 2 ) hyväksyä kiinteistötoimiston Hietalahden sulkutelakka ja konepaja osakeyhtiön esittämien sille luovutettavien alueiden H x ja H 3 2 ) rajajärj estelyä koskevien toivomusten mukaisesti laatiman tehdaskortteleita n:ot 176 ja 177 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen n:o 1,463 alistaen päätöksensä valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Korttelien n:ot 200 ja 202 asemakaavanmuutos. It. Puistotien leventämisestä johtuvat kiinteistölautakunnan laadituttamat IX kaupunginosan kortteleita n:ot 200 ja 202 koskevat asemakaavan ja siihen liittyvän tonttijaon muutosehdotukset n:ot 1,485 ja 1,419 kaupunginvaltuusto hyväksyi 4 ). Länt. Kaivopuiston tontin asemakaavan muuttaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5 ) kiinteistölautakunnan kaupunginhallituksen kehoituksesta Svenska samskolan i Helsingfors nimiselle koululle vuokrattavalle Länt. Kaivopuiston tontille 6 ) laadituttaman molla 1,418 merkityn asemakaavan muutosehdotuksen, jossa vuokrattava alue oli merkitty IX kaupunginosan korttelin n:o 234 tontiksi n:o 2, asemakaavamääräyksineen. Sisäasiainministeriö vahvisti 7 ) elokuun 31 p:nä kyseisen päätöksen. Korttelien n:ot 274 ja 282 asemakaavanmuutos. Sörnäisten kuritushuonealuetta koskevan valtion ja kaupungin välisen tilusvaihtosopimuksen 8 ) mukaisesti oli kuritushuonealueen itäpuolelle rakennettava uusi katu, mistä johtui, että korttelien n:ot 274 ja 282, joista osa oli erotettava katumaaksi, osan liittyessä edellä mainittuun alueeseen, länsiosat oli kokonaan järjestettävä uudelleen. Kiinteistölautakunnan tämän johdosta laadituttaman asemakaavan muutosehdotuksen n:o 1,421, jossa uusi katu oli saanut nimekseen Sörnäistenkatu Sörnäsgatan, kaupunginvaltuusto hyväksyi 9 ) alistaen päätöksensä valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Korttelin n:o 340 tonttijaonmuutos. Asunto-osakeyhtiö Hämeentie 38, joka aikoi ryhtyä rakentamaa,, omistamaansa XI kaupunginosan korttelissa n:o 340 sijaitsevaa Hämeentien tonttia n:o 35, oli anonut mainitun korttelin tonttijaon muuttamista siten, että tonteille sijoitetut rakennukset tulisivat entistä valoisammiksi ja niiden yhteyteen voitaisiin rakentaa aurinkoiset, kadusta eristetyt pihamaat. Kiinteistölautakunnan tämän johdosta laadituttamassa suunnitelmassa oli tätä silmälläpitäen suunnassa itä länsi olevien rakennusten lukumäärä supistettu 6:sta 5:een ja Pengerkadun puoleinen rakennusrivi suunniteltu yhtäjaksoiseksi. Koska kuitenkin lopullisen tonttijaonmuutoksen aikaansaaminen veisi pitkähkön ajan, kaupunginvaltuusto, päättäen periaatteellisesti hyväksyä kiinteistölautakunnan sitä koskevan ehdotuksen, sitoutui 10 ) jo ennen muutoksen lopullista vahvistamista järjestämään yhteisen pihamaan saman korttelin tonteille n:ot 35 ja 37 kiinteistölautakunnan edellä olevan mukaisesti laadituttaman luonnospiirustuksen pohjalla, minkä päätöksen avulla yhtiö välittömästi saisi haluamansa ra- Kvsto 31 p. lokak. 1 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 92. 2 ) Kvsto 11 p. lokak 7 ja kvston pain. asiakirj. n:o 11. 3 ) Ks. v:n 1933 kert. s. 13 ja tämän kert. s 16. 4 ) Yrt. tämän kert. s. 9 ja Kunnall. asetuskok. s. 94 ja 88. 5 ) Kvsto 23 p. tou kok. 8. 6 ) Ks. tämän kert. s. 17. 7 ) Kvsto 11 p. lokak. 1 ; ks. myös Kunnall asetuskok. s. 89. 8 ) Ks. v:n 1930 kert. s. 16 ja v:n 1931 kert. s. 138. 9 ) Kvsto 31 p lokak. 7. 10 ) S:n 28 p. helmik. 11.
11 I. Kaupunginvaltuusto. kennusluvan, koska sen nykyiselle tontille ei lainkaan ollut vahvistettu rakennusrajoja ja yhtiö näin ollen saisi oikeuden sijoittaa ikkunoita yhteistä pihamaata vastaan. Kiinteistölautakunnan laadituttaman kyseistä korttelia koskevan lopullisen asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen siihen liittyvine asemakaavamääräyksineen valtuusto sittemmin hyväksyi 1 ) piirustuksen n: o 1,467 mukaisesti, ja sisäasiainministeriö vahvisti 2 ) päätöksen syyskuun 5 p:nä. Korttelin n:o 463 asemakaavanmuutos. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3 ) kiinteistölautakunnan laadituttaman ehdotuksen n:o 1,447 Asunto-osakeyhtiö Töölöntori nimisen yhtiön XIV kaupunginosan korttelissa n:o 463 omistamaa Töölöntorinkadun tonttia n:o 3 koskevan asemakaavan muuttamisesta siten, että tontille pihan puolelle suunniteltu kylkirakennus jätettäisiin asemakaavasta pois ja tämän korvauksena saataisiin kadun vastainen rakennus kuusikerroksisesta korottaa osittain seitsenkerroksiseksi. Sisäasiainministeriö vahvisti 4 ) huhtikuun 20 p:nä mainitun päätöksen. Korttelin n:o 470 tontti]aonmuutos. Rakennusmestarien L. A. Pajusen ja U. V. Lehtisen anomuksen johdosta heidän ostamansa XIV kaupunginosan korttelissa n:o 470 sijaitsevan Döbelninkadun tontin n:o 3 jakamisesta kahtia, kiinteistölautakunta laaditutti tonttijaon muutosehdotuksen n:o 1,432, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 5 ); sisäasiainministeriö vahvisti 6 ) päätöksen helmikuun 20 p:nä. Kivelän sairaala-alueen asemakaavan muuttaminen. Kaupunginvaltuusto vahvisti 7 ) XIV kaupunginosan korttelia n:o 481 eli Kivelän sairaala-aluetta koskevan, kiinteistölautakunnan laadituttaman asemakaavan muutosehdotuksen n:o 1,276, missä sairaala-alueen luoteiskulma oli rakennettavan uuden hallintorakennuksen 8 ) vaatimusten mukaisesti siirretty kymmenisen metriä pohjoiseenpäin. Päätöksestä päätettiin ilmoittaa valtioneuvostolle. Kyseisen asemakaavamuutoksen vahvisti 9 ) sittemmin, syyskuun 1 p:nä, myöskin sisäasiainministeriö. Korttelien n:ot 781 ja 786 asemakaavanmuutos. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10 ) ehdotuksen XX kaupunginosan korttelia n:o 781 koskevan asemakaavan muuttamisesta 11 ) kiinteistölautakunnan laadituttaman piirustuksen n:o 1,512 mukaisesti ja mainitun korttelin tonttijaon muuttamisesta sekä samassa yhteydessä laaditun ehdotuksen viereisen korttelin n:o 786 asemakaavan muuttamisesta alistaen päätöksensä valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Tonttien yhdistäminen. Suomen osuuskauppojen keskuskunnan anottua omistamiensa XII kaupunginosan tehdaskorttelissa n:o 368 olevien Fleminginkadun tontin nro 34, Pääskylänkadun tontin n:o 20 sekä Aleksis Kiven kadun tonttien n:ot 13 ja 15 yhdistämistä yhteenrakentamistarkoituksessa yhdeksi tontiksi kaupunginvaltuusto hyväksyi 12 ) tästä johtuvan tonttijaonmuutoksen kiinteistölautakunnan laadituttaman piirustuksen mukaisesti alistaen päätöksensä valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Tonttien jakaminen pienemmiksi. Sen jälkeen kun pienten tonttien kysynnän lisääntymisen johdosta kertomusvuoden tonttimyyntiluetteloa laa- Kvsto 20 p. kesäk. 3. 2 ) S:n 11 p. lokak. 3 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 90. 3 ) Kvsto 14 p. maalisk. 9. 4 ) S:n 23 p. toukok. 1 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 87. 5 ) Kvsto 24 p. tammik. 28. 6 ) S:n 14 p. maalisk. 1. 7 ) S:n 20 p. kesäk. 5. 8 ) Ks. tämän kert. s. 24. 9 ) Kvsto 11 p. lokak. 2 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 90. 10 ) Kvsto 5 p. jouluk. 14. n ) Ks. tämän kert. s. 11. 12 ) Kvsto 21 p. marrask. 33.
6 I. Kaupunginvaltuusto. dittaessa oli havaittu olevan syytä jakaa erinäiset myymättömät suuret tontit pienemmiksi, kiinteistötoimiston asemakaavaosasto laati asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotukset n:ot 1,440, 1,438 ja 1,439, joiden mukaan XIII kaupunginosan korttelissa n:o 413 olevat Väinämöisenkadun tontti n:o 1 ja Mechelininkadun tontti n:o 2 jaettaisiin kolmeksi tontiksi, n:öiksi 1 a, 2 a ja 19; korttelissa n:o 448 oleva Apollonkadun tontti n:o 9 kolmeen osaan, nroilla 9 a, 11 ja 13 merkityiksi tonteiksi; samassa korttelissa olevat Vänrikki Stoolin kadun tontti n:o 6 ja Etel. Hesperiankadun tontti n:o 8 neljäksi tontiksi, n:oiksi 6 a, 6 b, 8 a ja 8 b; ja Etel. Hesperiankadun tontit n:ot 16,18 ja 20 samoin neljäksi tontiksi, n:oiksi 16 a, 16b, 18 a ja 18 b; sekä XIV kaupunginosan korttelissa n:o 522 sijaitsevat Turuntien tontit n:ot 41 ja 43 neljäksi tontiksi, numeroilla 41 a, 41 b, 43 a ja 43 b merkityiksi. Nämä ehdotukset kaupunginvaltuusto hyväksyi 1 ), ja sisäasiainministeriö vahvisti 2 ) maaliskuun 28 p:nä kyseisen päätöksen. Valtuusto hyväksyi 3 ) Fastighetsaktiebolaget Arc nimisen yhtiön omistaman XIV kaupunginosan korttelissa n:o 473 sijaitsevan Kivelänkadun tontin n:o 1 jakamisen johdosta yhtiön anomuksesta viideksi eri tontiksi, jotka voitaisiin rakentaa jakamatonta tonttia ajanmukaisemmin entistä valoisammin ja ilmavammin rakennuksin, laaditun asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen n:o 1,431; sisäasiainministeriö vahvisti 4 ) syyskuun 5 p:nä päätöksen. Asunto-osakeyhtiö Tykistökatu 7 niminen yhtiö oli anonut 5 ) saada jakaa XIV kaupunginosan korttelissa n:o 474 omistamansa Tykistökadun tontin n:o 7 viideksi eri tontiksi, koska jakamattoman tontin rakentaminen, ollen se sangen suuri, kävisi vaikeaksi; kiinteistölautakunnan tämän johdosta laadituttaman tonttijaon muutosehdotuksen n:o 1,408, jossa tonteille oli määrätty rakennuskorkeudet ja kulmatonttien sekä niiden viereisten tonttien väliset rajat oli määrätty jätettäviksi aitaamatta, valtuusto hyväksyi 6 ), ja sisäasiainministeriö vahvisti 7 ) päätöksen heinäkuun 4 p:nä. Vielä valtuusto hyväksyi 8 ) Asunto-osakeyhtiö Stenbäckinkatu n:o 10 nimisen yhtiön XIV kaupunginosan korttelissa n:o 513 omistaman Stenbäckinkadun tontin n:o 10 jakamisesta yhtiön anomuksesta kahtia johtuvan asemakaavan- ja siihen liittyvän tonttijaonmuutoksen n:o 1,511 asemakaavamääräyksineen, ollen uudet tontit laaditussa ehdotuksessa nimitetty n:oiksi 10 a ja 10 b. Päätös alistettiin valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Rakennuksen torniosan sisustaminen. Asunto-osakeyhtiö Haukka oli anonut saada sisustaa V kaupunginosan korttelissa n:o 91 olevalla Uudenmaankadun tontilla n:o 31 sijaitsevan talonsa torniosan sekä sitoutunut suorittamaan kaupunginkassaan heinäkuun 1 p:nä 1935 yhteensä 45,000 markan korvausmäärän, ehdoin, että tästä johtuva asemakaavan muutosehdotus n:o 1,501 asemakaavamääräyksineen asianmukaisessa järjestyksessä vahvistettiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9 ) kyseisen muutosehdotuksen alistaen sen valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Tontin rakennusoikeuden lisääminen. Lassila & Tikanoja osakeyhtiön anomuksen johdosta saada rakentaa omistamalleen III kaupunginosan kort- Kvsto 28 p. helmik. 13 ; vrt. myös tämän kert. s. 82. 2 ) Kvsto 2 p. toukok. 1 ; ks. Kunnall.asetuskok. s. 86. 3 ) Kvsto 20 p. kesäk. 6. 4 ) S:n 11 p. lokak. 4 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 91. 5 ) Vrt. v:n 1933 kert. s. 113. 6 ) Kvsto 23 p. toukok. 10. 7 ) S:n 29 p. elok. 3 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 88. 8 ) Kvsto 19 p. jouluk. 18. 9 ) S:n 21 p. marrask. 34.
7 I. Kaupunginvaltuusto. telissa n:o 49 sijaitsevalle Etel. Esplanaadikadun tontille n:o 5 sellaisen rakennuksen, jossa Etel. Esplanaadikadun puoleinen sallittu rakennuskorkeus olisi ulotettu Korkeavuorenkadunkin puolelle koko julkisivupituudelta, kiinteistölautakunta laaditutti asemakaavan muutosehdotuksen n:o 1,468, johon sisältyvien asemakaavamääräysten mukaisesti saatiin rakentaa kyseisen tontin kattolista sekä Etel. Esplanaadi- että Korkeavuorenkadun varrella tasoon -f 31.5. Kyseisen asemakaavan muutosehdotuksen siihen liittyvine asemakaavamääräyksineen kaupunginvaltuusto hyväksyi 1 ), ja sisäasiainministeriö vahvisti 2 ) päätöksen heinäkuun 31 p:nä. Reijolan alueen osan rakennuskielto. Tämän alueen asemakaavoitukselle haitallisen rakennustoiminnan syntymisen estämiseksi ja sen asemakaavan toteuttamisen helpottamiseksi kaupunginvaltuusto asemakaavalain 16 :n nojalla päätti 3 ) anoa valtioneuvostolta lain määräämin edellytyksin ja sen säätämän ajan voimassa olevaa rakennuskieltoa sille piirustukseen lähemmin merkitylle Reijolan alueen osalle, jonka periaatteellisen asemakaavasuunnitelman 4 ) valtuusto oli hyväksynyt. 2. Kiinteän omaisuuden hankintaa ja kaupungille kuuluvan sellaisen omaisuuden luovutusta koskevat kysymykset. Eräiden kaupungin pohjoispuolella olevien maa-alueiden ostaminen. Jo V. 1917 tapahtuneiden erinäisten suurehkojen maanhankintain yhteydessä Aktiebolaget parkstad Vanda puistokylä osakeyhtiö oli tarjonnut kaupungille ostettavaksi Helsingin pitäjän Malmin kylässä omistamansa maaalueen, sekä uudistanut tarjouksensa v. 1929, käsittäen se tällöin osittain yhtiön omistaman maa-alueen, osittain sen sisaryhtiön Aktiebolaget Malm kalksandtegelbruk Malmin kalkkihiekkatiilitehdas osakeyhtiön, mutta kummankin kaupan toteuttaminen raukesi. Sittemmin oli parin vuoden aikana saatu useita Vanda-puistokylä osakeyhtiön, maanviljelysneuvos I. Kavaleffin ja tehtailija V. Langin omistamien, kaupungin pohjoispuolella sijaitsevien alueiden myyntitarjouksia, joita kuitenkaan ei ollut voitu puoltaa, mutta sen jälkeen kun syksyllä 1933 Helsingin läheisyyteen suunnitellun lentokentän sopivimmaksi paikaksi oli havaittu joko Tuomarinkylän kenttä tai Tattarisuon tasanko Malmilla, oli katsottu asianmukaiseksi tarkemmin tutkia kysymystä niihin liittyvien alueiden hankkimisesta kaupungille, minkä johdosta syntyneiden neuvottelujen 5 ) tuloksena oli, että kaupunginvaltuusto päätti 6 ): ostaa Vanda-puistokylä osakeyhtiön 694 osaketta sekä saman määrän Malmin kalkkihiekkatiilitehdas osakeyhtiön osakkeita talonkeineen ja korkolippuineen v:lta 1933 ja siitä eteenpäin 15,350 markan yksikköhinnasta osakeparilta eli yhteensä 10,652,900 markasta; yhtiöiden luovutettava maa-alue Malmilla käsitti n. 444.5 ha; kauppahinnan suoritus tapahtuisi kaupungin antamissa 5 %:n obligatioissa parikurssiin kuoletusajan ollessa 25 vuotta ja korkolippujen ollessa lasketut huhtikuun 1 p:stä 1934 10,410,000 markan määrään, jonka ohessa käteisellä suoritettaisiin 242,900 markkaa; kaupan tuli muuten tapahtua myyntitarjouksessa mainituin ehdoin 5 ); Kvsto 20 p. kesäk. 8. 2 ) S:n 29 p. elok. 5 ; ks. Kunnall. asetuskok. s. 89. 3 ) Kvsto 21 p. marrask. 14. 4 ) Ks. v:n 1931 kert. s. 3. 5 ) Ivvston pain. asiakirj. n:o 5. 6 ) Kvsto 11 p. huhtik. 8.