Dronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Drone pilottikoulu

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

Tehoa metsätalouteen droneilla Tekes Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Voimassa: toistaiseksi

Kokemuksia kauko-ohjattavien pienoiskopterien käytöstä turvetuotannossa. Hanne Mäenpää/Tarja Väyrynen

RPAS viranomaissääntely Suomessa

Kaupunkimallit

Taustaa. Opinnäytetyön materiaali kesältä 2017 Mustialan opetusmaatilalta Materiaalit on myös viety internettiin. Hämeen ammattikorkeakoulu

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Täsmäviljellä voi monella tavalla

Ilmailu / RPAS. Sääntelyn sidosryhmäinfo. Jukka Hannola Johtava asiantuntija Ilmailujohtajan esikunta Helsinki

Voimassa: toistaiseksi

Voimassa: toistaiseksi

Metsätiedon liiketoimintamallit - selvityksen anti, miten tästä eteenpäin. Tuomo Vuorenpää

Voimassa: toistaiseksi

Puurakentamisen edistämishankkeet

Rautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASmenetelmistä

KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS RPAS-MENETELMISTÄ

Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

KAUKO-OHJATUN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN KÄYTTÄMINEN ILMAILUUN

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Kumisaappaista koneoppimiseen

Digitalisaation hyödyntäminen yhteismetsissä Oulun yhteismetsäpäivät

UAV-MEMO Unmanned Aerial Vehicles in Mineral Exploration and Mining Operations in the Arctic Areas of Finland

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Puurakentamisen edistämishankkeet

UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN KÄYTTÖKOHTEET METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN TOIMINNASSA JA TOIMINTAKÄSIKIRJAN LAADINTA

Miehittämätön ilmailu

Miehittämätön ilmailu

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Ilmailujohtajan esikunta. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

KAUKO-OHJATUT ILMA-ALUKSET LUONNONVARA-ALALLA

Tiedonkeruun miljoonat pisteet

LOCATION BUSINESS FORUM 2018

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Taimikoiden ja nuorien metsien hoito- ja energiapuukohteiden inventointi kopterikuvauksena ja lentokonekeilauksena

Metsään peruskurssi. Sisältö

Lentorobotit sähköverkon tarkastuksissa

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Avoimen metsätiedon jakaminen

Drones: mahdollisuudet ympäristön tilan seurannassa. Kristian Meissner ja Lari Kaukonen SYKE

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

REVIN RPAS OPERAATIOITA SAKU PIHLMAN REVI

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä

Metsäohjelman seuranta

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

Kestävää kasvua ja työtä ESR Länsi-Suomi

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Metsänhoidon laadun hallintaan digitaalisia ratkaisuja Metsänhoitoklubin vuosikokous ja seminaari Perjantai Tieteiden talo, Helsinki

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Referenssiprojektit Suomessa

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018

Hyperspektrikuvaamisen uusia sovellusalueita maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin

Mistä ryhtiä? Metsänhoitoklubin seminaari

UAV-sääntely Suomessa ja EU:n esittämä sääntelymalli

METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

Mobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

EKOkeS. Energiahävikkien Kartoituslaitteiston ja Osaamisen kehittäminen energiatehokkaan Satakunnan tarpeisiin ( ) Satakunnassa

Miehittämättömien ilma-alusten käyttö häiriöselvityksissä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Energiapuu ja metsänhoito

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle?

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Opinnäytetyö: Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä

KAATIKSEN KENTTÄALUEEN SÄÄNNÖT ILMATILAN KÄYTÖSTÄ

Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Transkriptio:

Dronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari 20.4.2017 Raito Paananen metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus

Dronien ominaisuuksia Drone eli UAV (unmanned aerial vehicle) eli RPAS (remotely piloted aircraft system) eli miehittämätön ilma-alus on tarkoitettu käytettäväksi ilman mukana olevaa ohjaajaa. Ne on usein myös varustettu jotain tiettyä tehtävää, kuten esim. valokuvaamista tai mittaamista varten. Dronit jaetaan tyypillisesti 2 luokkaan: Kiinteäsiipiset ja pyöriväsiipiset eli multikopterit. Droneissa voidaan kuljettaa erilaisia kartoitusinstrumentteja Erilaiset kamerat, videokuvaus, lämpökamerat, laserkeilaimet tms. Kustannustehokkuus on mahdollistunut kuluttajille suunnatun teknologian kehittymisen myötä, laitteita ja digikamerateknologiaa on saatavilla runsaasti.

Dronien käyttöä koskevia määräyksiä Trafin päivitetty määräys OPS M1-32 kauko-ohjatuista ilma-aluksista ja lennokeista 1.1.2017. Toiminnasta on ilmoitettava Trafiin ennen ensimmäistä dronen käyttöä ja toiminnasta on pidettävä lentopäiväkirjaa Normaalikäyttö (ilman erityislupia) Laitteiston paino max. 25 kg (asutuksen tai väkijoukon päällä 7 kg) Käytön on oltava näköyhteyteen perustuvaa toimintaa. Laitteen on oltava koko ajan ohjattavissa (VLOS, visual line of sight). Kaukoohjaustähystäjän käyttö mahdollinen. Käytännön operointisäde n. 500 m, tähystäjällä 500 + 500 m. Lentokorkeus max. 150 m. Suomessa on ilmailulta kiellettyjä/rajoitettuja alueita, kuten lentokenttien lähialueet, ydinvoimalat, öljynjalostamot ja valtionhallinnolle tärkeät alueet.

Dronien käyttöä koskevia määräyksiä Näköyhteyden ulkopuolella tapahtuva toiminta (BVLOS, beyond visual line of sight) on suoritettava tarkoitusta varten erikseen varatulla alueella Ilmatilavarausta tulee hakea Trafilta vähintään 8 viikkoa ennen ensimmäistä toimintapäivää Vaikeuttaa akuuttia käyttöä Aiotusta BVLOS-toiminnasta on myös laadittava kirjallinen turvallisuusarviointi ja toimintaohjeistus Tarkemmin, ks. www.trafi.fi/ilmailu/miehittamaton_ilmailu Harrastajille on oma sivustonsa http://www.droneinfo.fi Rekisteröityneet toimijat: https://www.trafi.fi/ilmailu/miehittamaton_ilmailu/rpas-haku Metsätalouden toimialueeksi maininneita toimijoita reilut 200 kpl

Dronien ominaisuuksia metsäkäytössä + Nopea ja joustava tiedonhankinta rajatulta kohteelta + Kartoitustarkkuus (lentokorkeus voi olla hyvinkin matala) + Monipuolisuus (erilaiset dronit ja instrumentit) + Tietokoneohjelmistot, joilla lennot voidaan suunnitella ja dataa käsitellä - Toimivuus eri olosuhteissa (vuodenaika, tuuli, valaistuksen vaihtelut) - Rajallinen toimintasäde (ilman ilmatilavarausta toimittaessa) - Ei isojen alueiden kartoitukseen, - Näköyhteyden säilyttäminen järeissä puustoissa - Laitteiston rajallinen kantokyky ja akkujen kesto - Kiinteäsiipisillä oltava lähtö/laskeutumispaikat, multikoptereilla ei rajoituksia - Tulosaineistojen standardointi ja jakelu Täsmäase rajatun alueen nopeassa tiedonkeruussa

Sovelluskohteita metsätiedon keruussa Äkillinen tarve kartoittaa rajattu alue tiettyyn tarpeeseen, esim. myrskytuhoalueen rajaus ja tuhon laajuus Taimikoiden tilan ja hoitotarpeen kartoitus (näkyvyyden puolesta hyvä sovelluskohde) Riittävä alueen koko verrattuna maastokartoitukseen? Käyttömahdollisuus myös metsävaratiedon keruussa laserkeilaus- ja lentokone-ilmakuva-aineiston tulkinnan tukiaineiston hankinnassa Työn laadun ja työjäljen seuranta, esim. taimikonhoidon ja korjuujäljen toteutuksen omavalvonta ja seuranta Metsävaratietoaineistojen paikalliset tarkennukset, esim. metsäpalveluyrittäjän työkaluna

Maaseutu 2.0 hanke Maaseutu 2.0 -hankkeen tarkoituksena on etsiä uusia tehokkaita tapoja tiedon hankintaan, hyödyntämiseen maa- ja metsätaloudessa sähköisten tiedonhallintaratkaisujen avulla ja pyrkiä sitä kautta maaseutuyrittäjyyden aktivoimiseen sekä osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen Vastuullinen toteuttaja: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy Projektipäällikkö: Petteri Weckström, JAMK Osatoteuttajat: Bitcomp Oy, Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry., Rahoittajat: Keski-Suomen ELY-keskus (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020), Metsä Group, Nordkalk Oy. Hankkeen toteutusaika: 1.2.2016-31.1.2018 https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/maaseutu-2-0

Maaseutu 2.0 hanke ja dronit Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää metsänhoidon työkohteiden tunnistamista ja saatavuutta ketterämmistä ja reaaliaikaisemmista kartoitusmenetelmistä sekä tehostuneista analysointimenetelmistä saadun uuden tiedon ja osaamisen avulla. Yrittäjyyden tukeminen ja edistäminen: Dronien käyttö metsätalouden (ja maatalouden) palveluyrittämisessä Käyttökohteet, käyttöprosessit, työkalut, tietojen jakelu ja hyödyntäminen Erityisenä hankkeen kohteena ovat taimikot Taimikoiden tilan ja hoitotarpeen selvitys ja hoitotöiden seuranta dronekuvausten (RGB + monikanavakuvat, pistepilvet) avulla Kuvaukset eri ajankohtina ja eri parametreilla, tuotettavat materiaalit Kuvien visuaalinen ja numeerinen tulkinta (algorimit: Bitcomp Oy)

Dronit taimikoiden tiedonkeruussa, esimerkki Maaseutu 2.0 hankkeesta N. 80 ha taimikkoalue Konnevedellä (Asta-myrskyn tuhoja) Kuvattiin 30.5.2016, osa alueesta uudelleen lokakuussa 2016 erilaisilla laitteistoilla ja vähän eri kuvauskorkeuksilla Esim31.5: SenseFly ebee + Sony Cybershot 18 megapixel RGB kamera + Airinov Multispec4C 1.2 megapixel 150 m korkeudelta 80 ha RGB-kuvaus kesti n. 0,5 tuntia (mikä on myös akkujen kestoaika), pikselitarkkuus 4 cm, monikanava-aineistolla n. 12 cm. Kuvausten pituus- ja sivupeitto suuri (80 %), vaikutus lentolinjojen määrään ja kuvausaikaan. Lokakuu 2016: DJI Phantom 4, jossa 12,4 megapikselin RGB-kamera Testialuekuvauksia jatketaan 2017

Dronit taimikoiden tiedonkeruussa, esimerkki Maaseutu 2.0 hankkeesta SenseFly ebee

Esimerkkimateriaaleja, myrskytuho Vääräväriortokuva 2015 lentokonekuvauksesta. 1:1000 Pikselikoko 40 cm Drone- RGB-ortokuva 2016, 1:1000 Pikselikoko 4 cm

Esimerkkimateriaaleja, varttunut taimikko Vääräväriortokuva 2015 lentokonekuvauksesta. 1:1000 Pikselikoko 40 cm Drone- RGB-ortokuva 2016, 1:1000 Pikselikoko 4 cm

Esimerkkimateriaaleja RGB-ortokuva, 4 cm resoluutio Hoidettu T1-kuusentaimikko NDVI-kasvillisuusindeksi

Esimerkkimateriaaleja 3D-malli (DroneDeploy-ohjelmistolla)

Dronit puunhankinnassa ja korjuussa Kohdekohtaiset tarkennukset metsävaratietoon: Lentokonelaserkeilaukseen perustuva hila-ja kuvioaineisto varttuneissa metsissä onjo kohtuullisen tarkka ja sitä kehitetään mm. monikanavakeilauksen, tiheäpulssilaserin ja runkolukusarjojen tuottamisen osalta. Drone-kartoituksista saatava lisäarvo? Korjuun suunnittelu erityiskohteilla: Pienaukkojen sijoittaminen + muu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuun suunnittelu. Säästöpuuryhmien sijoittelu. Korjuun suunnittelun yhteydessä aineistojen keruu, analysointi ja tulosten tulkinta pitäisi olla mahdollista paikan päällä. Korjuun työjäljen seuranta ja raportointi asiakkaalle. Lisähyöty vs. ajanmenekki?

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA raito.paananen@metsakeskus.fi www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus