Ympäristölautakunta 138 13.11.2013 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Rissanen Seppo, Kiuruvesi 208/11.01.00/2013 Ymplk 138 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Re mes ky läs sä, tilalla Jouhteninen RN:o 5:2. 2. HAKIJA Seppo Rissanen Pyhännäntie 821 74700 KIURUVESI Liike- ja yhteisötunnus on 1175370-2 Tilatunnus: 263001554 Hakija toimii yhteyshenkilönä (puh. 0400 511 622). 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 44 lypsylehmälle, 18 hie hol le, 15 kasvavalle (6-12 kk) ja 10 vasikalle (<6kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Remeskylässä, Jouhteninen - nimisellä tilalla RN:o 5:2 (263-414-5-2). Eläinsuojan kart ta koor di naatit ovat P: 7068770 ja I:3475300. Tilan omistaa hakija. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maataloutta vuodesta 1939 lähtien. Eläinsuojan si jain ti pai kal la tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Savon maakun ta kaa va 2030, jossa eläinsuojan sijaintipaikka on merkitty kaa vamer kin näl lä MT maatalousalue. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luoki tel lul la pohjavesialueella. Osa tilan pelloista rajoittuu vesistöön (Jouhtenuspuro). Lähin ve sis tö (Jouhtenisenlampi) sijaitsee eläinsuojasta noin 450 metriä poh joi-
seen. Tilakeskus sijaitsee Koskenjoen valuma-alueella 04.561. Lähim mät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 500 m etäisyydellä ti la kes kuk ses ta. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitse noin 600 m etäi syydel lä Jouhtenisenlammen rannalla. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai vas taa lannantuotannoltaan vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläin suojaa, on ympäristölupavelvollinen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau takun nan 24.4.2001 24 tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jos sa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tar kis ta misek si 31.12.2011 mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ympä ris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle tai lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja al le 1000 lihasian eläinsuojaa. Kiuruveden kaupungissa kunnan ym päris tön suo je lu vi ran omai se na toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ym pä ris tölau ta kun ta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös 24.4.2001 24. Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on paikat 42 lypsylehmälle ja muulle karjalle. Eläinsuojan vanha karjarakennus on rakennettu vuonna 1939. Raken nus ta käytetään nykyisin varastona. Uusi, nykyinen kar ja ra kennus on rakennettu vuonna 2001 (rakennuslupa 01-0024). Myös tuore re hu sii lot ja isompi lietesäiliö on rakennettu vuonna 2001. Vanhan lie te säi liö on rakennettu vuonna 1992. Lämpökeskus on rakennettu 1996. Tilalla on lisäksi vanha konehalli, joka on rakennettu vuonna 1985. Nyt uudempi konehalli on rakenteilla. Toimintaa koskevat peltovuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asiakir jois sa. Tila on liittynyt ympäristötukeen nykyisellä toimikaudella 2007 2013.
6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra kennet tu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valu maan ympäristöön. Lietesäiliön on oltava tiivis ja se on mi toi tet ta va 12 kk varastointitilavuutta varten. Lietesäiliötä on tarkkailtava säännöl li ses ti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (1.) Hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen käsittelyssä on nou da tet ta va valtioneuvoston asetusta 931/2000. (2.) Tilalla syntyvät jätteet toimitetaan alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Kuolleet eläimet voidaan haudata maa han tai toimittaa alueelliseen keräykseen eläinlääkäreiden oh jeiden mukaisesti. (3.) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kun nal le. (4.) Toiminnan rakenteet on pidettävä hakemuksessa ja lupaehdoissa esi te tys sä kunnossa. 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilan toiminta on pysynyt lähes samana kuin ympäristöluvassa 24.4.2001 on määritelty. Lypsylehmien osalta nykyinen eläinmäärä on 44, koska jo rakennusvaiheessa välivarastoksi merkitty tila on muu tet tu kahdeksi lehmäpaikaksi. Hiehopaikkoja on edelleen 18. Kas va via ja vasikoita mahtuu eläinsuojaan nykyisin enimmillään noin 25 kpl, joista noin 15 on kasvavia (6-12 kk) ja 10 vasikoita (alle 6 kk). Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 362 eläinyksikköä. Maidontuotantoa on vuodessa noin 380 000 litraa. Hakija esittää jatkavansa toimintaa samassa laajuudessa. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Jouhteninen- tilan eläinsuojan eläinpaikat. Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmä 44 Hiehot 18 Kasvavat 15
Vasikat 10 Lypsykarjatilan toimintaa on harjoitettu pääasiassa ym pä ris tö lu papää tök sen 24.4.2001 mukaisesti lukuun ottamatta tarkastuksella 18.1.2006 esille tullutta muovijätteen avopolttoa (lupamääräys 3). Ny kyi sin muovijäte toimitetaan kierrätykseen tai kaatopaikalle. Eläinten rehuna käytetään esikuivattua säilörehua, jota tehdään laaka sii loon noin 800 tn vuodessa sekä pyöröpaalataan noin 120 t/vuosi. Lisäksi eläinten rehuna käytetään myös viljaa noin 90 000 kg/vuo si ja puolitiivistettyä täysrehua noin 60 000 kg vuodessa. Käytet tä säilöntäaine on AIV2+, jota käytetään noin 4000l/vuosi. Tilakeskuksen vesi tulee kunnan vesijohtoverkosta. Tilalla on käytössään kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 2,7 m 3 ja 2,0 m 3. Lisäksi tilalla on kolmas polttoainesäiliö, joka jää pois käytöstä kesällä 2013. Teräksinen 2,7 m 3 polttoainesäiliö on val mis tet tu vuonna 2010 ja 2,0 m 3 teräksinen polttoainesäiliö on valmis tet tu vuonna 1990. Molemmista polttoainesäiliöistä löytyi tyyp pikil pi. Vanhempi 2,0 m 3 polttoainesäiliö on tarkastettu TU KES:n hyväksymän tarkastajan toimesta kesällä 2011. Polttoainesäiliöt on sijoitettu maapohjalle. Polttoainesäiliöissä ei ole suo ja-al las ta eikä katosta. Myöskään tankkauspaikkaa ei ole tii vistet ty. Tarkastuksella katsottiin polttoainesäiliöiden varustuksia ja säiliöt on varustettu käsipumpulla ja pistoolilla. Ylitäytönesto, la pon es to ja lukitus puuttuvat. Muita öljytuotteita säilytetään 500 l konehallissa omissa astioissaan. Kas vin suo je lu ai nei ta on jonkin verran, esimerkiksi rik ka ruo ho myrkky jä 1-1,5 kg ja laonestoainetta 15 l. Koneita huolletaan jonkin verran itse. Vanhassa konehallissa ei ole öljynerotinta, mutta ra ken teil la olevaan konehalliin tulee öljynerotuskaivo. Lehmät ja nuorkarja laiduntavat. Lehmät ovat yöt sisällä ja nuorkarja lai dun taa yötä päivää. Laidunaika on noin 3,5 kk ja laidunala 10 15 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Nuorkarjalla on kiertävä ruo kinta paik ka. Jaloittelutarhaa ei ole, mutta nuorkarjaa pidetään ope tustar has sa noin viikon verran vuodessa. Lannan käsittely Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Kaikkien eläinten lan ta käsitellään edelleen lietelantana. Lietelanta varastoidaan 12 kuukauden varastointiin mitoitetuissa va-
ras tois sa. Vuoden aikana lietelantaa muodostuu 1946 m 3 (eläinten lan ta 1486 m 3, jätevedet 200 m 3, puristeneste 40 m 3 ja sadevedet 220 m 3 ). Tilalla on käytössä kaksi lietesäiliötä 1600 m 3 ja 725 m 3. Lie te kui luti la vuut ta Seppo Rissanen arvio olevan noin 30 m 3, joten yh teis ti lavuus lietteen varastointiin on 2355 m 3. Tilalla on riittävästi lie te lannan varastointitilavuutta 12 kuukauden ajalle. Molemmat lietesäiliöt ovat betonielementeistä rakennettuja, kat tamat to mia lietesäiliöitä. Molemmat säiliöt täytetään päältä. Kumpikin lie te säi liö näytti päällisin puolin ehjältä ja tiiviiltä. Suoja-aidat olivat mo lem pien lietesäiliöiden ympärillä kunnossa. Käytännössä lietteen varastointiin riittää isompi lietesäiliö, joka tyhjen ne tään vuosittain. Pienempi lietesäiliö on tyhjennetty lie te lan nasta ja nyt siihen kertyy lähinnä sadevesiä ja pesuvesiä pyy kin pe su konees ta. Pienempi lietesäiliö toimiikin nykyisin varasäiliönä, johon muo dos tu via vesiä lisätään isompaan lietesäiliöön notkistamaan lietet tä. Räystäsvesiä ei pääse lietesäiliöihin, koska säiliöt eivät sijaitse raken nuk sien välittömässä läheisyydessä. Navetan pesuvesiä muodostuu noin 200 m 3 vuodessa. Pesuvedet joh de taan lietesäiliöön. Lisäksi karjarakennuksessa on wc, jota käyte tään päivittäin. Wc-vedet johdetaan myös lietesäiliöön. Pu ris te nestet tä muodostuu laskennallisesti noin 40 m 3 vuodessa, joka joh detaan joko suoraan pellolle tai lietesäiliöön. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta sa la ojaa pitkin tienvarsiojaan. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la 54,0 ha ja vuokra 12 ha pelloilla, yhteensä 66 ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 43,23 ha. Lietelanta levitetään multaimella. Lietelannasta levitetään suurin osa keväällä noin 60 %. Kesällä ja syksyllä levitetään kumpanakin noin 20 %. Rehuntähteitä muodostuu noin 20 m 3 vuodessa ja niitä säilytetään
maa poh jal la navetan takana. Rehuntähteet levitetään pellolle kynnön alle. Jätevedet sekä päästöt vesiin Toiminnasta ei muodostu päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta vesiin. Karjarakennukset ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tii vii tä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lietelanta käy te tään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ym päris tö tuen eh to jen mukaisesti, minkä vuoksi lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin tai ympäristöön, että niillä olisi vai ku tus ta pintaveden laatuun. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila tai pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja toiminnasta ei ai heu du päästöjä maaperään. Karjarakennukset ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule valumia ym pä ristöön. Vaikutus ilmanlaatuun Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta sekä säilörehuvarastosta tulee jonkin verran ha ju päästö jä. Vähäisiä ja hetkellisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkit tä viä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästöjen on ais tin va rai sesti arvioitu leviävän normaalioloissa haitallisena noin 50 100 met rin etäisyydelle hajulähteestä, eikä haittaa ympärillä asuville ar vion mukaan aiheudu. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, karjarakennuksessa, torjunta-aineiden käytössä se kä koneiden ja laitteiden huollossa. Tila on liittynyt järjestettyyn jäte huol toon. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittelytavat on esitetty tau lukos sa 2. Taulukko 2. Jouhteninen tilalla muodostuvat jätteet ja niiden kä sitte ly. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Lanta 1486 m 3
Yhdyskuntajäte 4,2 m 3 Muovijäte n. 10 m 3 Paperi, pahvi n. 10 m 3 Kuolleet eläimet 1-2 vasikkaa, 1-2 lehmää Metallit vähäisiä määriä Pilaantuneet rehut, ruoan tähteet n. 20 m 3 Jäteöljyt, käytetyt voiteluaineet n. 100 l Käytetyt akut muutamia Käytetyt loisteputket n. 5-10 kpl - Lietelanta käytetään peltolannoitteena. - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 2 kk:n välein). - Muovit jätekeräykseen. - Paperi ja pahvi poltetaan kattilassa. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoelle. - Metalliromu kierrätys. - Ruoan tähteet, rehun tähteet kompostoidaan. - Jäteöljyt ongelmajätekeräys - Maalit ym, käytetyt akut ja loisteputket ongelmajätekeräys. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muiden au tojen käynneistä tilalla. Omaa liikennettä on päivittäin. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto käy noin 1 krt/kk talvisin ja teu ras au to aina tarvittaessa noin 5 krt/vuosi. Tilalla muodostuva melu on kui tenkin vähäistä, eikä siitä arvion mukaan ole haittaa ympäristölle. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Eläinsuojan rakenteita, lietesäiliöitä ja polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan yleisesti käytön ja tyhjennysten yhteydessä. Toiminnan tark kai lu na on EU:n vaatima kirjanpito. Lannan ja jätteiden sekä kuol lei den eläinten määrästä pidetään kirjaa. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voi aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuotan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastosta tuleva vuoto, pel to vil je lyssä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. Riskinarviointina tilalla on tehty pelastussuunnitelma.
9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Rakennukset, rakennelmat ja laitteet pidetään kunnossa huoltamalla ne riittävän usein. Säilörehuvarastoista ei synny valumia ympäristöön, koska rehu korja taan esikuivattuna. Mahdollinen puristeneste kerätään pu ris te neste kai voon ja pumpataan lietesäiliöön ja levitetään pellolle. Tila ei sijaitse pohjavesialueen lähellä, joten pohjaveteen liittyvä ris ki on epätodennäköinen. Vesistöön on matkaa noin 450 metriä. Ve sistöi hin liittyvä riski on minimoitu asianmukaisilla rakenteilla ja toi minta ta voil la. Polttoainesäiliöt tullaan sijoittamaan asianmukaiseen suo ja-al taaseen, josta mahdollinen vuoto havaitaan nopeasti ja voidaan ryhtyä tar vit ta viin toimenpiteisiin polttoaineen keräämiseksi. Jos vuotoja pää see maaperään tai vesistöön, tehdään ilmoitus ym pä ris tö vi ranomai sel le. Lietelantasäiliöiden mahdollisia vuotoja tarkkaillaan säännöllisesti ja ryh dy tään välittömästi tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Navetan tulipaloon on varauduttu ensisammutuskalustolla. Tilalla on myös sähkökatkojen varalle agrigaatti. 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEKSI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle 15.3.2013. 11.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la 26.4. 27.5.2013. Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä. 11.2 Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty toiminnan sijaintipaikalla 11.7.2013. Tar kas tukseen osallistuivat Seppo Rissanen, ympäristönsuojelutarkastaja Johan na Narvi ja vs. ympäristönsuojelutarkastaja Maija Nykänen. Tarkas tuk ses sa kuultiin toiminnanharjoittajaa lupahakemuksesta. Neu-
vot te lun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tarkennettiin. Tar kastuk ses ta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kir ja-ai neistoon. 11.3 Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. 11.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä tehty mielipiteitä. 11.5 Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Seppo Rissasen, kiinteistöllä 263-414-5-2 (JOUHTENINEN) sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koske van Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan 24.4.2001 ( 24) tekemän päätöksen lupamääräykset kuulumaan ko ko nai suu dessaan kappaleessa 13 esitetyksi. 12.1 Vastine yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ei ole jätet ty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset 13.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 44, hiehot 18, kasvavat ja vasikat 25 (noin 362 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän
puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi 13.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan omien säiliöiden lisäksi vuokratut säiliöt sekä myös lie te kui lu jen tilavuus. Varastointitilavuudessa on otettava huomioon eläin suo jan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varas toin ti ti la vuu des ta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lan tamää rä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla var mis te taan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym pä ris tö haitto jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käy tös sä olevien lietesäiliöiden yhteistilavuus on riittävän suuri lannan 12 kk:n varastointiin. (YSL 4, 7, 8, 43, VNA 931/2000 4 ) 13.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lan ta varas tot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra ken tei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyksen sekä lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tu maan vuotoja tai lannan leviämistä sopimattomaan paikkaan (esim. tie alueel le). Mahdolliset vuodot ja lannan leviämiset on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 4 ) Lannan käyttö 13.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kai-
sel le eläinmäärällä vähintään 43,23 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään 1 peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa (12-24 kk), 4,5 leh mä va sik kaa (6-12 kk) sekä 11 vasikkaa (< 6kk) kohden. Vä himmäis pel to alan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosfo ri si säl tö sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lus ta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riit täväs ti peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa kos ke va määräys on tarpeen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan en nal ta eh käi se mi sek si. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 5-6 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 13.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Pilaantuneet rehut ja mahdolliset kuivikkeet ja rehutähteet on va rastoi ta va tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ristö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi-
laan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7 ) 13.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalla ja konei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liöiden vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pones tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöiden lä hei syy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen va ral le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on ke rät tä vä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden sijoituspaikka ja säiliövarusteet tulee saattaa tä män määräyksen mukaiseksi 31.12.2014 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjaiset alusta ja tankkauspaikka mah dollis ta vat vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen eikä polt to ai ne pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto 13.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen kä sit te lyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdet ta va omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pi kaivoon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan
wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmu kai seen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että navetan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säi liöön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Kos ka wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tu lee omavalvonnalla tai muuten tulee varmistua siitä, ettei pellolle kul keu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jäte ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te vesien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä re mon toi daan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sil le oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tautiriskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 209/2011, Kiu ru ve den kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 13.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja
sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä. Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat. Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat. Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moi tet tava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisel le. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi polttonestesäiliön rik koon tuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, 118-122 ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnan ympäristölupa (24.4.2001) on myönnetty toistai sek si voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tölu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määräajoin tar kis tet ta va. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä vii meis tään vuoden 2011 loppuun mennessä.
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa va mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koske vas sa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja tämän luvan tar kis tettu jen määräysten mukaisesti, toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä- Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien päätös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kis tamis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset aiemman ym pä ris tö lu van lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lain sää dän nös sä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tu neiden muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset lantavarastojen tyh jen tämi ses tä, lietteen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai nei den ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lys tä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Näitä määräyksiä ei ol lut aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA 18-19. Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä. 14.2 Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 3 on poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa nykyään
haudata. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on 31.12.2023 mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys par haan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sista vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan 24.4.2001 24 tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nit raattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 20.11.2013. Tämä päätös on lainvoimainen 21.12.2013, jos päätökseen ei haeta muutosta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri ver kosto jen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ym pä ris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 15.3.2013, luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 500 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 22.1.2013 9 hy väk symän taksan kohdan 5.2 perusteella (lupapäätöksen tarkistamista kos ke van hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksu tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi). 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Seppo Rissanen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 20.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erik seen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:
- Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 20.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 19.11.2013 Päätöksen antopäivä on 20.11.2013 22. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (20.12.2013 mennes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, 74101 Iisalmi, ympäristö- ja ter veys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Seppo Rissasen eläinsuojaa kos kevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen valmistelijan ehdo tuk sen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.