KIRJALLINEN KYSYMYS 392/2001 vp Indeksitarkistuksen tekeminen velkajärjestelyn elinkustannuksiin Eduskunnan puhemiehelle Yksi merkittävä ongelma velkajärjestelyissä on, ettei velallinen pysty noudattamaan tiukaksi laskettua maksuohjelmaa. Siitä syystä liian moni ohjelma raukeaa kesken ja nekin, jotka ovat pystyneet ohjelmansa hoitamaan, joutuvat elämään todella vuosi vuodelta yhä tiukemmalla budjetilla hintojen joka vuosi kallistuessa. Merkittäväksi epäkohdaksi onkin muodostunut se, ettei koko velkajärjestelylain voimassa ollessa elinkustannusnormia ole korotettu, vaikka inflaatio on aiheuttanut lain lähtötilanteeseen nähden usean kymmenen prosentin korotustarpeen. Aikuista kohden kuukausikohtaiset elinkustannukset ovat koko ajan olleet 2 000 markkaa ja ensimmäisestä lapsesta 1 000 markkaa. Osaltaan kyseinen tarkistusten jäädyttäminen on aiheuttamassa viime aikoina paljon puhuttua köyhyysongelmaa. On kovin merkillistä, miksi tähän ongelmaan ei oikeusministeriön toimesta tehty korjausta samassa yhteydessä, kun ulosoton suojaosuuksia päätettiin tarkistaa, vai eikö asiaa ole sitten asiasta vastaavien toimesta tiedostettu? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että velkajärjestelylain järjestelyssä sovellettava elinkustannusnormi on jäänyt tarkistamatta, vaikka elinkustannukset ovat inflaation myötä nousseet ja aikooko hallitus ryhtyä välittömästi toimiin siten, että velkajärjestelyn elinkustannusnormi korotetaan ajan tasalle vielä tämän kevään kuluessa? Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 392/2001 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että velkajärjestelylain järjestelyssä sovellettava elinkustannusnormi on jäänyt tarkistamatta, vaikka elinkustannukset ovat inflaation myötä nousseet ja aikooko hallitus ryhtyä välittömästi toimiin siten, että velkajärjestelyn elinkustannusnormi korotetaan ajan tasalle vielä tämän kevään kuluessa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kysymyksessä tarkoitettu oikeusministeriön määräys on muutettu 30.3.2001 annetulla oikeusministeriön asetuksella. Aikaisempi oikeusministeriön määräys (2152/31/97 OM) on annettu 27.6.1997. Määräyksessä on vahvistettu yleiset perusteet, joita noudatetaan laadittaessa maksuohjelmaa yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Määräys koskee velallisen tuloja ja välttämättömiä menoja. Määräyksen keskeinen sisältö on velallisen välttämättömien elinkustannusten markkamäärät. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan (HE 250/1994 vp, s. 5 6) velallisen välttämättömien menojen arviointi velkajärjestelyssä nojautuu toimeentulotukijärjestelmään. Koska toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu vain tilapäiseksi, toimeentulotuen perusosien markkamääriä on velkajärjestelyssä korotettu. Näitä periaatteita on noudatettu velkajärjestelyssä lain voimaantulosta lähtien. Oikeusministeriön määräyksen voimassaoloaikana toimeentulotuen perusosan suuruutta on tarkistettu 1.1.1999 lukien noin 1,3 % ja 1.1.2000 lukien noin 1,1 %. Nämä korotukset toimeentulotuessa ovat olleet niin vähäisiä, ettei oikeusministeriön määräyksen tarkistamiseen ole ollut niiden vuoksi aihetta. Toimeentulotuen perusosien määrät ovat viimeksi nousseet 1.1.2001 lukien. Toimeentulotuen perusosan määrä on nyt yhteensä noin 6,5 % suurempi kuin vuoden 1997 toimeentulotuen perusosa, joka oli lähtökohtana oikeusministeriön määräyksessä. Erotuksen suuruuden vuoksi tässä vaiheessa on perusteltua korottaa myös velallisen välttämättömien elinkustannusten määrää velkajärjestelyssä. Korotukset on tehty hieman suurempina kuin toimeentulotuessa, jotta asetuksen muuttamiselta voitaisiin välttyä lähitulevaisuudessa. Määräys on uusittava uuden perustuslain voimaantulon jälkeen oikeusministeriön asetuksella, koska määräyksessä on kysymys yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä yksityiskohdista. Uuden asetuksen 4 :n mukaan velallisen jokapäiväiseen toimeentuloon tarvittavat välttämättömät menot otetaan huomioon seuraavasti: 1) yksinäinen henkilö tai yksinhuoltaja 2 600 markkaa; 2) avioliitossa tai avioliitonomaisessa suhteessa asuva henkilö tai henkilö, joka asuu yhteistaloudessa toisen täysi-ikäisen henkilön kanssa, 2 200 markkaa; 3) velallisen kanssa samassa taloudessa asuva alaikäinen lapsi siten, että ensimmäinen ja toi- 2
Ministerin vastaus KK 392/2001 vp Esa Lahtela /sd nen lapsi 1 650 markkaa, kolmas ja sitä seuraavat lapset 1 550 markkaa, ja 4) velallisen kanssa samassa taloudessa asuva 17 vuotta täyttänyt lapsi 1 850 markkaa. Lapsilisä ja velallisen kanssa asuvalle lapselle maksettava elatusapu tai -tuki vähennetään samalla tavalla kuin nykyisessäkin määräyksessä lapsen välttämättömistä menoista. Asetus tulee voimaan 15.4.2001. Asetuksella ei ole välittömiä vaikutuksia jo vahvistettuihin maksuohjelmiin. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 392/2001 rd: Är regeringen medveten om att den levnadskostnadsnorm som tillämpas vid i lagen om skuldsanering för privatpersoner avsedda skuldsaneringar inte har setts över fastän inflationen har höjt levnadskostnaderna och ämnar regeringen vidta omedelbara åtgärder för att levnadskostnadsnormen redan i vår skall höjas så att den följer den faktiska utvecklingen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Justitieministeriets i spörsmålet avsedda föreskrift har ändrats genom bestämmelser som justitieministeriet utfärdat genom förordning 30.3.2001. Justitieministeriet föreskrift (2152/31/97 OM) gavs 27.6.1997 och den innehåller allmänna grunder som tillämpas då ett betalningsprogram uppgörs i en privatpersons skuldsanering. Föreskriften gäller gäldenärens inkomster och oundgängliga utgifter och i den anges markbelopp för gäldenärens oundgängliga levnadskostnader. Enligt motiveringen i regeringspropositionen RP 250/1994 rd, s. 5 6, stöder sig bedömningen av gäldenärens oundgängliga levnadskostnader i skuldsaneringen på utkomststödsystemet. Eftersom utkomststödet enbart är avsett att vara tillfälligt, har markbeloppen i utkomststödets grunddel höjts för skuldsaneringen. Dessa principer har följts vid skuldsanering sedan lagen i fråga trädde i kraft. Under den tid justitieministeriets föreskrift har varit i kraft har storleken av utkomststödets grunddel justerats 1.1.1999 med cirka 1,3 % och 1.1.2000 med cirka 1,1 %. Dessa höjningar i utkomststödet har varit så små att det inte på grund av dem varit motiverat att se över justitieministeriets föreskrift. Utkomststödets grunddel steg senast 1.1.2001. Utkomststödets grunddel är nu sammanlagt cirka 6,5 % större än utkomststödets grunddel år 1997, som var utgångspunkten för justitieministeriets föreskrift. På grund av skillnadens storlek är det i detta skede motiverat att höja också gäldenärens oundgängliga levnadskostnader med tanke på skuldsaneringen. Höjningarna är en aning större än i utkomststödet för att förordningen inte skall behöva ändras i den närmaste framtiden. Eftersom föreskriften gäller den enskildes rättigheter och skyldigheter måste justitieministeriet, sedan den nya grundlagen trädde i kraft, ersätta den med bestämmelser som utfärdas genom förordning. Enligt 4 i den nya förordningen beaktas de oundgängliga utgifter som gäldenären har för sitt dagliga uppehälle på följande sätt: 1) ensamstående personer och ensamförsörjare 2 600 mark, 2) personer som lever i äktenskap eller i äktenskapsliknande förhållanden och personer som bor i gemensamt hushåll med andra myndiga personer 2 200 mark, 3) minderåriga barn som bor i gemensamt hushåll med gäldenären, för det första och andra barnets del 1 650 mark, för det tredje och de följande barnens del 1 550 mark, och 4
Ministerns svar KK 392/2001 vp Esa Lahtela /sd 4) 17 år fyllda barn som bor i gemensamt hushåll med gäldenären 1 850 mark. Barnbidrag och underhållsbidrag eller underhållsstöd som betalas till ett barn som bor med gäldenären dras på samma sätt som enligt den gamla föreskriften av från barnets oundgängliga utgifter. Förordningen träder i kraft 15.4.2001. Förordningen har inga omedelbara verkningar på redan fastställda betalningsprogram. Helsingfors den 6 april 2001 Justitieminister Johannes Koskinen 5