Euroopan rakennusperintöpäivät 2010 Vuositeemana rakennettu maisema Kuva Aimo Virtanen Materiaalia kouluille Nurmijärven museo
Rakennettu maisema Mitä eri merkityksiä maisemalla on? Ihmisen toiminta on jättänyt vuosikymmenten, vuosisatojen ja joskus jopa vuosituhansien aikana merkkejä maisemaan. Maisemaa tarkastelemalla voi pohtia minkälaisia muutoksia maisemassa on tapahtunut ja mikä noita muutoksia selittää. Samalla voi oppia ymmärtämään entisajan ihmisten elämää. Oman kotiseudun tunteminen liittää meistä jokaisen historian ketjuun. Maiseman kokee jokainen ihminen omalla tavallaan. Tuttuun maisemaan liittyy muistoja, kokemuksia ja tietoja. Nämä lisäävät maiseman merkitystä ja tärkeyttä meille. Sama maisema näyttäytyy eri ihmisille erilaisena, koska jokaisen muistot ovat omanlaisensa. Ota selvää mitä muistoja vaikkapa omilla isovanhemmillasi on sinulle tutusta maisemasta. Maisemaa ei tarvitse vain katsoa, sitä voi kuulla, haistaa ja tuntea, vaikkapa tuulenvireenä avoimella paikalla. Maiseman voi kokea yksin tai yhdessä ja tarkastella näyttääkö se erilaiselta. Näyttääkö maisema erilaiselta, kun sen historiasta tietää enemmän? Kuva Jorma Koskenlaakso
Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöt ovat rakennuksia, taloryhmiä ja ihmisen muokkaamia maisemia. Ajan kulku ja menneiden sukupolvien perintö on tallentunut kulttuuriympäristöihin. Uusia kulttuuriympäristöjä syntyy, vanhat katoavat tai muuttavat muotoaan. Vuosisatojen aikana syntyneet kulttuuriympäristöt ovat herkkiä. Ne vaativat huolenpitoa: rakennukset kunnossapitoa ja piha- ja niittyalueet hoitoa. Kulttuuriympäristöt tarvitsevat samalla tapaa suojelua kuin luonnonympäristötkin. Nurmijärvellä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä: Palojoella Aleksis Kiven kulttuurimaisema, Nurmijärven kirkonmäki, Myllykosken museosilta, Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto sekä Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema. Kulttuuriympäristön arvo perustuu sen ajalliseen ja alueelliseen kerrostuneisuuteen, joka ilmentää kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen muutoksia. Antiikin temppelit ja Egyptin pyramidit on helppo ymmärtää kulttuuriperinnöksi, mutta kulttuuriperintöä on myös lähiympäristössä. Kulttuuriympäristöjä ovat yhtä lailla työväenasunnot, lähiöt ja tehdasympäristöt kuin keskiaikaiset kirkot, kartanot ja linnat. Mitä nykypäivästä halutaan säilyttää tuleville sukupolville? Mikä rakennetussa maisemassa kuvastaa hyvin meidän aikaamme? Kuva Jorma Koskenlaakso, Palojoen kulttuurimaisemaa
Rajamäen tehtaiden perustaminen Oli talvi 1888, kun merikapteeni Gustaf Adolf Schybergson päätti etsintänsä. Uudelle hiivatehtaalle oli löytynyt vihdoin paikka Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylästä Rajamäen tilalta. Kaksi tehtaan perustamispaikalle asetettua vaatimusta, hyvät kulkuyhteydet ja runsaat pohjavedet, täyttyivät. Rajamäen tilalla runsasvetinen lähde sijaitsi lähellä Hyvinkään Hangon rautatietä. Paikka oli siis mitä sopivin. Seuraavana vuonna 1889 olivat jo valmiina punatiilinen tehdasrakennus, laboratorio ja pieni makasiini. Hiivatehtaan ainoa kilpailija oli tuontihiiva, joten markkinat olivat hyvät. Tehtaan perustajan tohtori Juslinin ja kumppaneiden ajatus uudesta hiivatehtaasta osui oikeaan aikaan. Vuonna 1879 oli tullut voimaan elinkeinovapaus, jonka ansiosta maamme siirtyi vähitellen luontaistaloudesta vaihdantatalouteen. Kauppoja ryhdyttiin perustamaan ja ihmiset ja raha liikkuivat entistä vilkkaammin. Rajamäen tehtaista, joiden alkuperäinen nimi oli Hyvinkään Hiivatehtaan Osakeyhtiö, tuli nopeasti maan suurin hiivatehdas ja kymmenen vuoden päästä perustamisestaan se oli myös maan suurin polttimo. Koska hiivan sivutuotteena syntyi runsaasti alkoholia, kehittyi hiivatehtaasta sittemmin Suomen merkittävin alkoholitehdas. Rajamäen tehtailla on valmistettu myös etikkaa yli sata vuotta. Puinen etikkatehdas valmistui 1892. Etikka oli tärkeä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kun jääkaappeja ja pakastimia ei vielä ollut: etikkaan säilöttiin kurkut ja sienet. Kuva Jorma Koskenlaakso
Rajamäen asema hiivapaketit kuljetettiin tehtaalta koteihin Heti perustamisensa jälkeisenä vuonna 1889 Hyvinkään Hiivatehdas kääntyi rautatiehallituksen puoleen anoen lupaa aseman perustamiseksi Rajamäen seisakkeelle. Asemarakennus valmistui 1892. Nopeita rautatieyhteyksiä tarvittiin, koska kuorma-autot eivät vielä kulkeneet maanteillä. Tehtaan alkuaikoina hiivapaketit lähtivät tehtaan asiakkaille kiskoja pitkin. Perheen emännät valmistivat hiivasta erilaisia vehnäsiä, kuten rinkeleitä. Tehtaalle tuotiin raaka-aineeksi tarvittavaa viljaa, sekä vaunulasteittain polttopuita koneiden polttimeksi. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1908 arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan nykyasuunsa. Asema-alueella on lisäksi kolme asuinrakennusta, kuten komea asemapäällikön talo 1900-luvun alusta. Rajamäen rautatieaseman ympärille on rakentunut koko Rajamäen tehdasyhdyskunta, mikä muodostaa yhtenäisen rakennetun maisemakokonaisuuden. Edessä Rajamäen asema ja takana Rajamäen tehtaat.
Tehtaan työväen asunnot Rajamäen tehtaan perustaja, tohtori Wilhelm Juslin, vaikutti voimakkaasti koko Rajamäen kylän syntymiseen. Tehtaanpatruuna Juslin ajoi voimakkaasti esimerkiksi kansakoulun perustamista Rajamäelle. Ennen tehtaan tuloa Rajamäellä oli asunut vain 15 henkeä. Ison tehtaan toimintaan tarvittiin paljon työväkeä. Tehtaan eteläpuolella sijaitsevalle kukkulalle, jota tänä päivänä kutsutaan Tykkitorninmäeksi, perustettiin tehtaan työväelle asunnot 1890-luvulla. Työväen ja virkailijoiden asuntoja ryhdyttiin rakentamaan heti tehtaan toiminnan käynnistyttyä. Tykkitorninmäelle rakennettiin myös lastentarha ja sauna tehtaan työväelle. Suurin osa työväen asunnoista rakennettiin 1920 ja 1930-luvuilla. 1920-luvulla rakennetuista taloista on jäljellä esimerkiksi persoonallinen isännöitsijän asunto ja työnjohtajien asunnot. Asuinrakennusten ympärillä on hoidettu puistomainen ympäristö. Vuonna 1924 valmistunut talo on toiminut tehtaiden isännöitsijän ja päällikön asuntona. Alakerrassa sijaitsivat julkisemmat oleskelu- ja edustustilat sekä iso keittiö ja palvelijanhuone, yläkerrassa perheen yksityisemmät makuuhuoneet. Nykyään talo jatkaa toimintaansa ravintolana.
Rajamäen funkkisarkkitehtuuri Rajamäen tehtaita laajennettiin voimakkaasti kieltolain jälkeen 1930-luvulla. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli 1930-luvulla tehdasrakennukset, työväen asuinrakennukset ja Rajamäen kirkon. Ne edustavat hyvin suomalaista modernia arkkitehtuuria ja funktionalistista tyylisuuntaa. Kokonaisuutena ne ovat merkittävä kulttuuriympäristö. Valkoisiksi rapatut asunnot olivat alun perin kahden perheen työväenasuntoja. Nykyään talot ovat aivan tavallisten perheiden asuntoina. Taustalla näkyy Rajamäen kirkko.
Mistä juontaa Tykkitorninmäen nimitys? Rajamäen Tykkitorninmäki on hyvä esimerkki siitä kuinka paikannimet usein kertovat paikan historiasta. Erikoisen ja mielenkiintoa herättävän nimen taustaa voi lähteä selvittämään. Muutamia viikkoja ennen talvisotaa Rajamäen tehtailla ihmeteltiin miksi puolustusministeriö tilasi sadoittain tyhjiä puolen litran viinapulloja ja niiden kuljetuslaatikoita. Sodan sytyttyä 1939 syy tähän selvisi ja tehtailla tarjouduttiin pullottamaan koneellisesti polttopulloja. Polttopullo, jota kutsutaan myös Molotovin cocktailiksi, oli suomalaisten panssaritorjunta-ase talvisodassa. Alkon Rajamäen tehtailla pullotettiin koneellisesti yhteensä 542 194 polttopulloa. Ensimmäiset teollisesti pullotetut polttopullot kuitenkin kertoivat viholliselle liiankin selvästi niiden valmistusosoitteen. Korkissa kun luki Alko Rajamäki. Onneksi Rajamäen tehtaiden pommituksiin oli valmistuttu etukäteen tehokkaasti. Jo kaksi vuotta ennen sodan syttymistä oli Rajamäelle tilattu neljä ilmatorjuntatykkiä, jotka saatiin paikalle joulukuussa 1939. Sotien jälkeen tykit siirtyivät puolustusvoimille koulutuskäyttöön. Vuonna 1992 Rajamäelle saatiin takaisin kaksi alkuperäisessä kunnossa olevaa tykkiä. Toinen tykeistä sijoitettiin Rajamäen tehtaiden yhteydessä olevan tehdasmuseoon ja toinen tykkitorniin. Tehtäviä: Maisemassa on muutakin rakennettua kuin rakennukset. Tästä hyvänä esimerkkinä on edellä mainittu Tykkitorninmäki. Mieti mitä kaikkea rakennettua omasta lähiympäristöstäsi löytyy? Vieraile yhdessä sivulla kaksi mainituista Nurmijärven kulttuuriympäristöistä. Pohdi mikä siitä tekee kulttuuriympäristön ja miksi kulttuuriympäristöjä suojellaan. Mitä ajatuksia paikka sinussa herättää? Pohdi mihin maisemaan olet itse kiintynyt ja miksi? Ota selvää maisemasi muutoksista, sen historiasta. Vertailukohteita nykyisyyteen voit etsiä kotialbumeista, historiankirjoista tai internetistä. Voit myös haastatella vanhempia asukkaita. Vertaile omia muistojasi haastateltavien muistoihin. Valokuvaa ja kirjoita tutkimustuloksesi, tee pieni kirjanen.
Maisemaa ja sen merkkejä tutkimalla voi päätellä monenlaisia asioita vaikkapa minkä ikäisiä talot ovat. Maiseman merkit kertovat siellä asuvien ihmisten elämästä. Alla olevissa kuvissa olevat työväen asunnot on rakennettu eri vuosi kymmeninä, toinen tehtaan perustamisen aikaan. Tunnistatko minä vuosikymmeninä talot on rakennettu? Kuva 1 Kuva 2 Kuva Aimo Virtanen
Linkkejä: www.rakennusperinto.fi www.joy2010.fi www.mistaolet.fi Kirjallisuutta: Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:20. Suomen Kotiseutuliitto ja Ympäristöministeriö 2010. Linnoista lähiöihin. Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. Toim. Pinja Metsäranta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura toimituksia 1274, Tieto. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 33. 2010. Rajamäen tehtaat. Suomalaisuutta yli sadan vuoden ajalta. Primalco 1996. Välkepinta Nina, Rajamäen tehdasyhdyskunnan asuinalue. Inventointi- ja arvotusraportti 1.9.2003. Nurmijärven kunta.