EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2007 Vuositeema: Julkiset sisätilat

Transkriptio

1 EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2007 Vuositeema: Julkiset sisätilat Parantolasta pyhään tilaan Röykän sairaalan ja Rajamäen kirkon sisätilat Materiaalia kouluille Nurmijärven museo 2007 Anne Alasmaa

2 Opettajalle tiedoksi Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään taas syyskuuta, tänä vuonna päivien teemana on Julkiset sisätilat. Rakennusperintöpäivien tarkoituksena on lisätä rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta sekä aktivoida toimintaan rakennusperinnön säilymisen puolesta. Suomessa päiviä on vietetty 1992 lähtien. Nyt halutaan kohdistaa mielenkiinto erilaisten julkisten sisätilojen arvoihin. Pieni osa julkisista sisätiloista on eri tavoin suojeltua kulttuuriperintöä, enin osa ei ole minkäänlaisen suojelun piirissä. Historialliset sisätilat ovat laajamittaisen korjaustoiminnan vuoksi jatkuvassa muutospaineessa ja siksi uhanalaisia. Sisätiloja koskevan muutoksen tempo on yhä kiihtyvää, muodin vaihtumisen ja uusimisen sykli on yhä lyhyempi. Yksilölliset, arkkitehtuurin kokonaisuudelle luonteenomaiset tilat ja yksityiskohdat korvataan usein standardiratkaisuilla ja tuotteilla. Parhaat julkiset sisätilat ovat olennainen osa yhteistä aineellista muistiamme ja siksi säästämisen arvoisia. Tämä materiaali pohjautuu Nurmijärven pääkirjastossa esillä olevaan valokuvanäyttelyyn Parantolasta pyhään tilaan. Tarkoituksena on esitellä Nurmijärveltä kahden kohteen, Nummelan parantolan, myöhemmin Röykän sairaala, sekä Rajamäen kirkon sisätiloja. Molemmat kohteet ovat selkeitä arkkitehtuurisen tyylisuuntansa edustajia: Vuonna 1903 valmistunut Röykän sairaala edustaa kansallisromanttista jugendtyyliä, ja vuonna 1938 valmistunut Rajamäen kirkko on tyylipuhdas funktionalismin edustaja. Lauantaina 8.9 järjestetään myös maksuttomat Parantolasta pyhään tilaan opastetut käynnit näissä molemmissa kohteissa. Ideoita, ohjeita ja lisämateriaalia opetuksen tueksi löytyy rakennusperintöpäivien kotisivuilta osoitteesta > Euroopan rakennusperintöpäivät. Tämä materiaali löytyy myös netistä osoitteesta > palvelut > kulttuuri ja museot > materiaalia kouluille > Parantolasta pyhään tilaan. Kopioidakin saa. Piirtoheitinkalvoilla on aiheeseen liittyviä pieniä pohdintatehtäviä. Vakiintuneen tavan mukaan rakennusperintöpäivien yhteydessä on tuotettu vuoden teemaan liittyvä julkaisu. Tämän vuoden julkaisun nimi on Käy sisään! Julkiset sisätilat. Otamme museolla mielellämme vastaan viestejä/ ehdotuksia/ ideoita kotiseutu- ja kulttuuriopetukseen liittyvistä yhteistyöprojekteista, museokäynneistä tai muusta vastaavasta. Anne Alasmaa (09) museovirkailija

3 Röykän sairaala (Nummelan parantola) Tuberkuloosi on yleensä keuhkoissa esiintyvä pitkäaikainen tarttuva sairaus, jonka oireena on pitkittynyt yskiminen. Suomessa tuberkuloosi alkoi luvun puolella vähitellen lisääntyä. Silloin tähän sairauteen ei vielä ollut lääkettä eikä rokotetta, joten tauti oli vakava. Ainoat parannuskeinot olivat lepo, ravinto ja raikas ilma. Tuberkuloosia sairastavia varten alettiin Suomessakin rakentaa keuhkotautiparantoloita. Nurmijärvelle Röykkään valmistui vuonna 1903 maamme toiseksi vanhin keuhkotautiparantola, Nummelan parantola. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Parantolarakennus edustaa kansallisromanttista jugendtyyliä. Parantolaterapiaan kuului tiukka päiväohjelma ja runsas ravinto: parantolat olivat suljettuja laitosmaisia ympäristöjä, joissa lääkärit saattoivat valvoa potilaan elintapoja ja ruokailutottumuksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös puhtausvaatimuksiin. Nummelan parantolaan kuului alunperin kaksi parantolarakennusta: kivipaviljonki oli tarkoitettu varakkaammille potilaille (päiväraha 7-13 mk, nykyrahassa euroa), ja puupaviljonki varattomia potilaita varten (päiväraha 0-6 mk, 0-32 euroa). Potilaat olivat kotoisin eri puolelta Suomea, enimmäkseen kuitenkin Helsingistä ja Uudeltamaalta. Myös venäläisiä oli potilaiden joukossa. Kahden ensimmäisen toimintavuosikymmenensä aikana parantolassa sai hoitoa kaikkiaan 3686 potilasta. Kivipaviljonki on valkoinen, rapattu 3-kerroksinen rakennus, jossa oli alunperin 41 potilashuonetta. Kivipaviljongin ensimmäisessä kerroksessa oli 11 potilashuonetta sekä toimisto, lukuhuone sekä seurusteluhuone. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli kummassakin 15 potilashuonetta. Potilashuoneet sijoitettiin koko rakennuksen pituisen, itä-länsiakselissa kulkevan valoisan sivukäytävän eteläpuolelle. Auringonvalon basilleja tappava vaikutus tunnettiin, joten potilashuoneiden oli avauduttava valon saannin kannalta parhaimpaan ilmansuuntaan. Useimpien potilashuoneiden koko oli 5 m x 3,4 m. Ensimmäisen kerroksen huoneiden korkeus oli 4,15 m ja toisessa ja kolmannessa kerroksessa 3,5 m. Rakennus- ja sisustusmateriaaleissa pyrittiin mahdollisimman suureen hygieniaan. Pesemisen helpottamiseksi seinien, lattioiden ja kattojen väliset kulmat pyöristettiin. Kaikissa ikkunoissa oli suurikokoinen tuuletusikkuna. Tilat lämmitettiin kaakeliuunein. Rakennuksen länsipäädyssä sijaitsi puurakenteinen keittiö ja ruokasalirakennus, joka oli talvipuutarhan ja käytävän välityksellä yhteydessä kivipaviljonkiin. Tämä osa rakennusta purettiin 1980-luvulla uuden länsisiiven tieltä.

4 Olennainen osa parantolahoitoa oli lepääminen, jota varten kehitettiin makuuhallit. Ne olivat ulkoilmassa, mutta suojassa tuulelta ja sateelta. Niistä tuli tuberkuloosiparantoloiden tunnusomainen elementti. Nummelan parantolaankin rakennettiin etelään avautuva, puinen kaksikerroksinen makuuhalli kivipaviljongin itäpäähän. Sota-aikana Puolustusministeriö otti Nummelan parantolan haltuunsa sotasairaalaksi Parantola luovutettiin takaisin siviilikäyttöön , mutta otettiin jälleen sotasairaala-käyttöön Kun tuberkuloosin ehkäisyyn kehitetty Calmette-rokote otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1941, kävivät keuhkotautiparantolat pikkuhiljaa tarpeettomiksi. Helsingin kaupunki osti Nummelan parantolan vuonna 1958, jolloin se muutettiin 168-paikkaiseksi mielisairaalaksi ja nimettiin Röykän sairaalaksi. Sairaala peruskorjattiin vuosina Näkyvin muutos oli kivipaviljonkiin liittyneen keittiö-ruokasalirakennuksen ja talvipuutarhan purkaminen, niiden tilalle rakennettiin nykyinen itä-länsiakselin suuntainen siipi. Sisätiloissa vanhat ovet ja lattiat uusittiin sekä portaat. Mielisairaalan toiminta loppui vuoden 1997 alussa, jonka jälkeen rakennus on ollut kurssikäytössä. Alue ja sen rakennuskanta muodostaa hyvin säilyneen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden suomalaista parantola- ja sairaalahistoriaa.

5 Rajamäen kirkko Perinteisesti kirkkosalit ovat olleet pitkänomaisen suorakaiteen tai ristin muotoisia. Nykyisin salit voivat olla muunkin muotoisia, esimerkiksi leveitä. Kirkkorakennuksen kiinteään sisustukseen kuuluvat alttari, alttaritaulu, - veistos tai risti, alttarikaide, saarnastuoli, urut, penkit, kastemalja ja virsinumerotaulut. Kirkkosalin arkkitehtuuriin liittyy usein myös kuvataidetta, kuten seinä-, katto- tai lasimaalauksia. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkko on vihittävä Jumalalle pyhitetyksi huoneeksi: tilan tulee korostaa paikan pyhää luonnetta ja rakennuksen vastata kirkon korkeaa aatetta. Betonista ja tiilestä rakennettu, valkoiseksi rapattu Rajamäen kirkko valmistui vuonna Piispa Aleksi Lehtonen vihki kirkon käyttöön Maaseutupaikkakunnan teollisuuslaitoksena Alkoholiliike joutui alueen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten toimintojen pääasiallisena vastaajana ottamaan kantaa myös paikkakunnan hengellisen elämän järjestämiseen. Oy Alkoholiliike Ab oli tilannut 1930-luvun lopulla piirustukset arkkitehti Erkki Huttuselta. Myös kirkkojen suunnittelussa seurattiin kansainvälisiä virtauksia: Rajamäen kirkosta tuli funktionalismin tyylipuhdas edustaja. Suorakaiteen muotoisen kirkon ulkoasua hallitsee keskiakselissa oleva huipultaan kapeneva ja pyöristyvä korkea päätytorni, joka peittää taakseen koko rakennuksen. Vaaleaksi rapattuun kirkkosaliin lankeaa valo katonlappeiden ikkunasarjasta ja alttarille suuresta pyöröikkunasta. Sivuseinät ovat vain 2,5 metrin korkuiset. Kirkossa on nykyään 450 istumapaikkaa. Kirkon vieressä on seurakuntasali, jossa tilaa noin 60 hengelle ja alakerrassa tilat päiväkerhoille. Rajamäen kirkossa funktionalismin periaatteisiin on yhdistetty luontevasti kristillisiä vertauskuvia. Esimerkiksi kirkkosalin poikkileikkaus on kolmion muotoinen, mikä kuvaa Pyhää kolminaisuutta. Myös Paavo Tynellin suunnittelemat kolme kattokruunua kuvaavat samaa. Kirkon jyrkässä katossa on kummallakin puolella seitsemän ikkunaa. Ne viittaavat vertauskuvallisesti seitsenhaaraisiin kynttilänjalkoihin, Jumalan valtakunnan täydelliseen valkeuteen. Alttarin kohdalla oleva pyöröikkuna ja kyntteliköt kuvaavat iäistä Kristus-valoa, Jumalan ainoan Pojan valtakunnan kirkkautta. Sotavuosina Rajamäen kirkko palveli kouluna ja seurakuntasalissa toimi kenttäsairaala. Silloin kirkko oli ajoittain ilmapommitusten varalta naamioituna. Vuodesta 1978 Nurmijärven seurakunta vastasi kirkon toiminnallisista sekä kiinteistön kustannuksista. Katsottuaan, etteivät seurakunnalliset velvoitteet enää kuuluneet yhtiön toiminnan piiriin, Alko lahjoitti kirkon kiinteistöineen Nurmijärven seurakunnalle toukokuussa Rajamäen kirkkoa on kunnostettu vuosina , jolloin kuoriosaa avarrettiin ja seurakuntasali uusittiin, sekä vuonna 2000, jolloin mm. liikuntaesteisten kulkua parannettiin.

6 Kirjallisuutta: Henttonen, Maarit: Suomen sairaaloista. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Toim. Lounatvuori, Putkonen. Ympäristöministeriö, Museovirasto, Rakennustieto Oy. Hämeenlinna Jokinen, Teppo: Erkki Huttunen liikelaitosten ja yhteisöjen arkkitehtina Jyväskylä Knapas, Marja Terttu: Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki Käy sisään! Julkiset sisätilat. Toim. Lounatvuori, Irma. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A: Nurmijärven kulttuurimaisema. Toim. Härö, Jokinen, Rouvinen. Nurmijärvi Wager, Henrik: Röykän sairaalan, entisen Nummelan keuhkotautiparantolan ja alueen rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi Kannen kuva: Birgit Tolvanen, Nurmijärven seurakunta