Lumenvastaanoton ja -käsittelyn kehittämisseminaarin 16.2.2016 yhteenveto Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta
Muistio 1 (3) 1.3.2016 [Asianumero] Lumisotaa -seminaarin muistio Teknisen lautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan yhteisseminaari lumenvastaanottotoiminnan kehittämisestä Espoossa Aika: 16.2.2016 Paikka: Valtuustotalon kahvio Torsti Hokkanen, Harri Tanska ja Olli Isotalo avasivat tilaisuuden. Kaupunginhallitus päätösehdotuksessaan o kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja teknistä keskusta yhdessä selvittämään, mihin Espoossa voidaan perustaa lisää pysyviä lumen vastaanottopaikkoja o kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutkimaan Vanttilan nykyisen teollisuusalueen muuttamista osin asuinkäyttöön Turvesuon lumen vastaanottopaikan piti poistua käytöstä keväällä 2015 asemakaavoituksen myötä (tiva) Vanttilaan valmistui väliaikainen lumen vastaanottopaikka 2015 Lumen vastaanottopaikkoja tarvitsevat kaupungin lisäksi yksityiset tahot (kiinteistöt, oppilaitokset, yksityistieyhdistykset, ) Toni Korjus piti esityksen katujen ylläpidon näkökulmasta Katujen kunnossapidosta säädetään laissa Helsingissä 8, Vantaalla 3 ja Espoossa? lumenvastaanottopaikkaa Turvesuolla on ollut viimeinen talvi jo useamman talven luentokalvot liitteenä Lasse Kämpe piti esityksen ympäristön näkökulmasta Melu Vaikutukset vesistöön ja maaperään Roskaantuminen, pölyäminen, haju luentokalvot liitteenä Ryhmätyöskentelyä kolmessa ryhmässä (20 min / rasti) Rasti 1. Lumenvastaanottopaikan sijainnille asetettavat kriteerit (etäisyys asutuksesta, kouluista, rakennettavuus, omistus, jne) Rasti 2. Ideoita kartalle mahdollisista pysyvistä tai tilapäisistä vastaanottopaikoista. Alustavia karttoja esillä. Rasti 3. Lähisijoituspaikkojen ideointi, eli voitaisiinko asia hoitaa tulevaisuudessa kaavaalueittain ja jos, niin mitä toimintoja paikalla voisi olla silloin, kun siinä ei säilytetä lunta ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
Muistio 2 (3) 1.3.2016 [Asianumero] Ryhmätöiden purku: Rasti 1 (asetettavat kriteerit) Ei voi olla kulttuuriarvokkaan kohteen vieressä Kesän käyttö tulee olla mahdollista (vapaa-ajan kenttä?) Jos tehdään rakentamisen Investointi, tulisi sitä pystyä hyötykäyttää muuhunkin toimintaan (mutta mihin?) Asutuksen läpi ajon mahdollistaminen turvalliseksi ja sitä kautta sinne ajaminen Melusta pitää vähän pystyä kärsimään, joten asutuksen lähelle pitäisi pystyä läjittämään (tästä on tosin KHO:n eriävä päätös, liite) Rasti 2 (paikkoja kartalle) Jokaiselle suuralueelle tulisi löytää yksi lumen vastaanottopaikka Ehdotettuja paikkoja oli: Kehä II:n jatkeelle, Suurpeltoon, Olarinluomaan, Vermoon, Turvesuo (nykyinen), Vanttila (nykyinen), Sammalvuoreen ja tulevan Espoonväylän varteen (keskuspuistoon) kartat liitteenä Rasti 3 (muuta toimintaa, vaihtoehtoisia keinoja, ideointia) Lumilinnan rakentaminen Espooseen Liian tiivistä rakentamista asemakaavoissa, joten lumiongelma tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa Kaavaselostuksissa tulisi jatkossa ottaa kantaa miten kaava-alueen lumet on ajateltu hoitaa. Löytyykö kaavasta mestaa vai onko tarkoitus kuljettaa lumet pois kaavaalueelta Rakentamisen yhteydessä kiinteistöjen tulisi ottaa huomioon enemmän lumen läjitystä (tonteille riittävät paikat lumitilalle) Alueellista käsittelyä lumille pienemmillä läjitysalueilla Yleiset LP-alueet ja pallokentät (mielellään sorapintaiset) siten, että lumisina talvina toimivat vastaanottopaikkana ja muina talvina normi käytössä. Vaatisiko oman kaavamerkinnän näille sillä lähiasukkaat vastustavat tällaista toimintaa kuitenkin. Valvonta vaikeata eli tulisiko näiden käyttö olla maksutonta/ristiriita muihin maksullisiin paikkoihin verrattuna. Uimarannoille yli suuret P-paikat joita sitten talviaikana voidaan tarvittaessa käyttää läjitysalueina. Näin saataisiin tiiviiseen eteläänkin läjitysalueita Lumenvastaanottopaikat ja lähimaa-aineksen / kalliolouheen käsittely tulisi yhdistää näissä paikoissa jolloin kaupunki voisi hyötyä miljoonia vuositasolla ja paikat olisivat ympäri vuoden käytössä. Tämä olisi eräänlainen ympäristöteko. Suomenojan energialaitoksen lähialueiden käyttö Sulatuskoneiden hankinta Espoon rannat eivät mahdollista lumien kippaamista mereen Ämmässuon vastaanoton mahdollistaminen (pitkä ajomatka ja sulamisvesien käsittely ongelmana) ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
Muistio 3 (3) 1.3.2016 [Asianumero] Pidetään Vanttila Lumenvastaanottopaikkana Turvesuon nykyisen paikan poismyynti peruttava ja toiminnan jatkaminen siellä varmistettava Yhteenveto Virkatyönä jatketaan paikkojen etsintää mihin voisimme sijoittaa pysyviä lumenvastaanottopaikkoja Turvesuon myyminen muuhun käyttöön ei ole taloudellisesti järkevää (poismyynti peruttava) Vanttilan pitäminen jatkossakin lumenvastaanottopaikkana sai kannatusta Yhteistyötä naapurikuntien kanssa jatketaan (sulattaminen kiinteällä asemalla) Asemakaavoissa kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota lumitilaan Marno Hanttu Projektipäällikkö marno.hanttu@espoo.fi ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
Lumenvastaanotto Espoossa Toni Korjus, infrapalvelupäällikkö
Lumenvastaanotto Yleistä Katujen kunnossapidosta säädetään laissa (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 31.8.1978/669) Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi 1 momentin mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitämisen. Lumenvastaanottotoiminnan tarkoitus on turvata lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen Kiinteistöillä on lähes poikkeuksetta olemattomat lumitilat à suurempi tarve lumenpoistoon kuin useilla katualueilla 2
Lumenvastaanottopaikat Helsingissä 3
Lumenvastaanottopaikat Vantaalla 4
Espoon Turvesuolla sijaitseva lumenvastaanotto 5
Lumenvastaanottopaikka Toiminnan piti loppua 2015 keväällä. Kuva 2013 talvelta. 6
Vastaanotetut kuormat 1984-2016 Espoon yleisille lumenvastaanottopaikoille tuodut kuormat v.1984-2016 60000 50000 40000 Kuormat kpl 30000 20000 10000 0 1984. 1986. 1988. 1990. 1992. 1994. 1996. 1998. 2000. 2002. 2004. 2006. 2008. 2010. 2012. 2014. 2016. Vuosi 7
Miksi lumenvastaanotto on päättymässä Turvesuolla? Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turvesuo pohjoinen, alue 120602 Kaupunkisuunnittelulautakunta 102 10.8.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 23.1.2013 Kaupunginhallitus 74 11.2.2013 Valtuusto 25.02.2013 40 Korvaavat lumenkaatopaikat Leppävaaraan, Vermon raviradan lounaispuolelle sekä Vanttilaan Kauklahden väylän ja Vanttilantien koillispuolelle tullee korvaavat väliaikaiset lumenkaatopaikat. Molemmat alueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Jatkossa tutkitaan lumensulatusasemaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkuputken varrelle. Puhdistamon on arvioitu valmistuvan 2020. Kaavamuutoksen jälkeen oli epävarmaa alkaako kaavan mukainen rakentaminen lähivuosina ollenkaan heikon taloustilanteen johdosta. Lumenvastaanottoa jatkettiin Turvesuolla kunnes tontin myymisestä Skanskalle päätettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa 1.6.2015. (Skanska ei määräaikaan mennessä, 15.12.2015, kuitenkaan allekirjoittanut kauppasopimusta) 8
Valtuusto 25.02.2013 40, päätöksen liite 9
Valtuuston edellyttämät selvitykset Selvitykset aurauslumien sijoittamisesta Espoossa on laadittu kaupunkisuunnittelun, Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ja Teknisen keskuksen yhteistyönä WSP Finland Oy:n toimiessa konsulttina selvityksissä Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitoksen katuylläpidon henkilöstö on osallistunut selvityksiin tuoden ammattilaisten näkökulmaa lumitöiden käytännöstä ja Espoon aluetuntemuksesta 10
Valtuuston edellyttämät selvitykset Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa, luonnos 25.4.2013 (WSP Finland Oy) Asetetut kriteerit lumenvastaanottopaikalle: 11
Valtuuston edellyttämät selvitykset Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa, luonnos 25.4.2013, 88 sivua (WSP Finland Oy) à selvityksellä ei kyetty osoittamaan uutta lumenvastaanottopaikkaa Etelä-Espoon alueelle, joten se jätettiin luonnokseksi à Selvitystyötä jatkettiin seuraavasti: Sammalvuori, Ullanmäki, Finnoonniitty, 25.5.2013 Sammalvuori mahdollisen metrovarikon alueella ja alueena pieni, osittain vaikea rakennettavuudeltaan. Ullanmäki liikenteellisesti vaikeasti liityttävä ja vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne. Finnoonnittystä tonttiyksikkö neuvotteli alueen vuokrasopimusta yksityisen yhtiön kanssa jo vuonna 2013, ja alue on erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö Vermo, 30.5.2013 (rakennettavuudeltaan erittäin huono) Vanttila, 19.12.2013 12
Valtuuston edellyttämät selvitykset Vanttilan selvitys sisältää seuraavat tarkastelut: Turvallisuusasiakirja Liikenneturvallisuuslausunto Hulevesien hallintaraportti Liito-oravatarkistus Vanttilan lumenkaatoalueen luontoarvot selvitys 13
Selvityksistä toteutukseen Selvitysten perusteella jatkettiin rakennussuunnitteluvaiheeseen ja haettiin toimenpidelupaa rakennusvalvonnasta. à lupa myönnettiin 24.6.2015, ja lupapäätöksestä tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta rakennuslautakunnalle. à rakennuslautakunta päätti 20.8.2015, ettei oikaisuvaatimuksen tekijöillä ole MRL 192 :ssä säädetyillä perusteilla oikeutta valittaa toimenpidelupapäätöksestä Rakennustyöt aloitettiin toimenpidelupapäätöksen yhteydessä myönnetyn aloittamisoikeuden nojalla välittömästi ja lumenvastaanottoalue avattiin 12.1.2016 käyttöön, vaikka kentän aitaustyöt olivat vielä osittain kesken Viimeistelytöitä tehdään vielä 2016 aikana 14
Vanttila 15
Vanttila 16
Alue aidattiin Ajoliittymässä on saarekkeellinen suojatie Ajoliittymä valaistiin Ajoliittymässä on vastaanoton toiminta-aikana puomi ja se suljetaan portilla toimintakauden ulkopuolella Toimintakaudella alueella on ylläpidon henkilöstöä Vastaanottoalueen luoteispuolella on kaavan mukaan puistokäytävä, joka rakennettiin ja otettiin talvikunnossapitoon ennen kuin vastaanottokenttä avattiin Vanttilantien/Kauklahdenväylän risteykseen rakennetaan liikennevalot Kauklahdenväylä on Valtion tie) Mitä tehtiinturvallisuuden takaamiseksi? 17
Nykyisten vastaanottopaikkojen yhteenveto Osa Turvesuon läjitysalueesta on käytössä vielä 2015-2016 talvella ja jatko on EKY:n käsissä Vanttila on väliaikainen ratkaisu Uusia, pysyviä alueita ei aiemmin päätetyillä kriteereillä onnistuttu löytämään à kriteerit määriteltävä uudelleen 18
Luodaanko edellytykset hyvin hoidetulle infralle vai ajatellaanko että kyllä aurinko lumen sulattaa? 19
Sulattaminen Kiinteällä asemalla? Vaihtoehtoisia menetelmiä? Yhteinen Helsingin kanssa? Malminmäen kohdalle jätevesipurkutunnelin yhteyteen kalliotiloihin? Mobiiliasemalla Yleisten lumenvastaanottoalueiden toiminnan lopettaminen Espoossa Kiinteistöjen lumet? Yksityistiet? 20
Sulattaminen vaihtoehtona 21
Sulattaminen vaihtoehtona 22
Sulattaminen vaihtoehtona 23
Lautakuntaseminaarin tavoite Infrapalveluiden osalta? Linjata hoidetaanko lumiongelma kaupungin toimesta vai ei Jos hoidetaan, niin millä kriteereillä? Onko tiedossa vaihtoehtoisia tapoja kuin läjitys tai sulatus? 24
KIITOKSET MIELENKIINNOSTA! Toni Korjus, infrapalvelupäällikkö toni.korjus@espoo.fi 5.4.2013 25
Lumenvastaanottopaikkojen ympäristövaikutukset ympäristötarkastaja Lasse Kämpe Espoon ympäristökeskus
Lumenvastaanottopaikkojen ympäristövaikutuksia Melu Vaikutukset lähivesistöön Vaikutukset maaperään Roskaantuminen Pölyäminen Haju
Meluhaittaa aiheutuu Kuormien ajo Avustava työkone (pyöräkuormaaja/kaivinkone) Peruutuspiippaus Lavojen kippaus ja kaavinta
Meluhaitan vähentäminen Riittävä etäisyys häiriintyviin kohteisiin (päivä/yövastaanotto 50/100 m,100/200 m?) Meluvallein, meluaidoin Ajoreitin valinnalla Työtavoilla Voimakkaiden kiihdytysten välttäminen Lumen kasaussuunnan huomioiminen Peruutushälytysten kytkeminen pois Lavojen kaavinnan ja lavojen takalaidan kolistelun välttäminen
Vaikutukset lähivesistöön Yleisesti sulamisveden laatu on hyvää Suurin kuormitus lähivesistöihin on kloridi- ja typpipitoisuuksien nousu. Kuormitus on suurimmillaan maalis-huhtikuussa, jonka jälkeen vastaanottopaikan sulamisvesillä ei enää ole juurikaan merkitystä lähivesistöihin. Vesistövaikutuksia voidaan vähentää mm. käsittelemällä sijoituspaikoissa sulamisvesiä mm. altailla ja kosteikoilla
Vaikutukset maaperään Pääosa kiintoaineksesta ja haitta-aineista jää maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu puroihin Tutkimuksissa on havaittu vähäistä pintamaan öljypitoisuuden nousua. Muut haitta-aineet ovat pääosin samalla tasolla kuin alueen taustapitoisuus Lumenvastaanotto ei lisää merkittävästi maaperän haitta-aineiden määrää
Roskaantuminen, pöly, haju Lumikasoissa on mm. hiekoitussepeliä, orgaanista jätettä, maa-ainesta ja roskia Avoimella alueella tuuli saattaa levittää roskia ja pölyä, ellei aluetta siivota ajoissa Keväisin ilmojen lämmetessä saattaa esiintyä hajua orgaanisen aineksen alkaessa käydä ja kompostoitua
Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 17 Lumen vastaanottopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että lumen sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Vastaanottopaikkojen sijoittaminen tärkeille pohjavesialueille, mereen, vesistöön, ranta-alueille tai muille alueille, joiden ympäristössä lumenkaatotoiminta aiheuttaa haittaa tai häiriötä, on kielletty. Vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen.
Kiitos! Lasse Kämpe ympäristötarkastaja lasse.kampe@espoo.fi