Kun sairastut.. Rintasyöpäpotilaan tukeminen hoitojen aikana
Rintasyöpä Suomessa Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä, noin joka 10. nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpäpotilaat Suomessa selviytyvät hyvin sairaudestaan. Tulokset syövän hoidossa ovat maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Syöpä on yksilöllinen sairaus ja useimmissa tapauksissa yhdeksän kymmenestä paranee, mutta riippuen syövän asteesta kaikki eivät ole parannettavissa yhtä hyvin.
Hoitoon hakeutuminen Yleisin diagnosointi on rinnasta löytyvä kyhmy. Kyhmy on useimmissa tapauksissa aristamaton, mutta joissain tapauksissa kyhmyssä tuntuu kosketeltaessa aristavaa tunnetta. Muita rintasyövän oireita voivat olla kirkas tai verinen erite nännistä, ihon tai nännin vetäytyminen tai muu poikkeuksellinen ihomuutos. Myös yleisessä mammografian seulonnoissa havaitaan rintasyöpään viittaavia muutoksia.
Tunteet Syöpään sairastumisen yleisin reaktio on eri tunteiden vaihtelut. Tavallisinta on, että potilas: kiistää sairauden olemassa olon on vihainen kehittää pelkoa on ahdistunut Suru, masennus, yksinäisyys ja syyllisyys ovat myös läpikäytäviä tunnetiloja. Kaikki edellä mainitut ovat täysin normaaleja tuntemuksia juuri sairastuneelle.
Ensijärkytys Jokaisella on erilainen tapa suhtautua ja kokea sairastumisensa, välttämättä kaikki eivät koe sairastumistaan kriisinä. Sairauden kieltäminen on puolustusreaktio, johon ihminen turvautuu, kunnes pystyy kohtaamaan todellisuuden.
Ensijärkytys Jokainen sairastaa omalla tavallaan. Syöpä diagnoosin jälkeen ihminen monesti miettii elämäänsä kokonaisuutena, omia saavutuksiaan ja arvojaan ja suhdettaan omaisiinsa ja ystäviinsä, sekä aiemmin tärkeinä tai itsestään selvinä pidettyjä asioita.
Ensijärkytys Diagnoosin kuulemisen jälkeen omaa sairautta voi koettaa hahmottaa selkeäksi pohtimalla tapahtunutta järkiperäisesti. Syövän hoidossa tiedon sisältö muuttuu jatkuvasti ja uutta tietoa on saatavissa säännöllisesti. Hoitajilta ja asiaan perehtyneeltä lääkäriltä kannattaa aktiivisesti kysyä tulevista hoidoista, sillä hoitojaksot kirurgisella osastolla ovat usein lyhytkestoisia.
Ensijärkytys Selvät ohjeet ja tieto eri tapahtumien aikatauluista selkeyttää muutoin mahdollisesti sekavaa vaihetta elämässä. Jotkut tutkimustulokset ja kokeiden vastaukset saattavat olla hankalasti selitettäviä ja herättävät vain huolestuneisuutta ja epävarman tunteen. Moni asia on kuitenkin usein käytännössä paremmin kuin miltä se näyttäisi tutkimustuloksena paperilla.
Pelko Syöpään sairastuneella on todella monia pelon aiheita: itse leikkaus ulkonäön muuttuminen kontrollin menetys tulevat hoidot kipu yleiskunnon heikkeneminen liikuntakyvyn menetys kyvyttömyys tehdä ja toimia itsenäisesti sairauden uusiutuminen ja leviäminen
Pelko Pelon kokemukset ilmenevät ahdistavina ajatuksina, sekä fyysisinä oireina. Pelko on ihmisen elämässä eräs pysäyttävimmistä voimista. Toisinaan se saattaa halvaannuttaa ihmiset ja ajoittain se saa aikaan paniikinomaisen tunteen asioiden etenemisestä. Tieto tulevasta lievittää usein pelon tuntemuksia ja myös pelon myöntäminen, sekä siitä ääneen puhuminen helpottavat usein potilaan oloa.
Pelko Pelon prosessia voisi kuvata tunnelina, jonka aikana ihminen kokee kauhua, mutta jonka lopussa odottaa rauha, sekä lepo ja vapautuminen pelosta. Pelon ei saa antaa pysäyttää paranemista. Pelko on osa ihmisen kasvamista tilanteeseen ja on todettava, että pelko on keino käydä läpi kokemuksia, kuten äkillistä ja odottamatonta sairautta yksilöllisesti.
Stressi Stressaavia tekijöitä ovat: outo sairaalaympäristö vieraat ihmiset epätietoisuus omasta tilanteesta huoli tulevasta sekä mahdollinen kuoleman ajatteleminen Ajoittain saattaa tuntua siltä, ettei itse pysty vaikuttamaan asioiden kulkuun. On normaalia, että sairastumisen yhteydessä olo tuntuu epävarmalta ja mielessä on monta kysymyksiä ja aivan liian vähän vastauksia.
Stressi Voimakas stressi voi synnyttää fyysisiä oireita myös kehossa: hengitys ja sydämen syke voivat nopeutua verenpaine voi kohota stressin seurauksena pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja oksentamista voi ilmetä unettomuutta saattaa ilmetä joillain ihmisillä
Stressi Stressiä voi kuitenkin lievittää esimerkiksi keskustelemalla läheisten ihmisten kanssa tulevasta. Omien tuntemusten esiin tuominen ja ajatusten jakaminen toisen ihmisen kanssa keventää usein mieltä. Hoitajien ja lääkärien kanssa keskusteleminen, sekä hoitoihin liittyvät kysymykset ovat sallittuja kaikissa tilanteissa. Heillä on tieto ja taito vastata sairaalamaailmaan ja hoitoihin liittyviin kysymyksiin.
Todellisuus Järkyttävässä kokemuksessa sairauden käsittelylle on ominaista oikeanlainen luopuminen, joka on täysin eri asia, kuin luovuttaminen. Kyseessä on pikemminkin sen asian erottaminen, mikä on hyväksyttävä ja mitä asioita ei voi yksinkertaisesti muuttaa. Tällainen pohdiskelu johtaa väärästä ja rasittavasta ajattelusta luopumiseen, sekä vapauttaa henkisiä voimavaroja.
Todellisuus Suru on erittäin arvokas tunne jonkin väistämättömän luopumisen yhteydessä ja se kannattaa kohdata tilanteen sallimissa rajoissa. Sureminen ennaltaehkäisee masennusta ja auttaa siirtymään elämässä eteenpäin. Siinä missä suru alkaa, se kuitenkin myös loppuu aikanaan ja tilalle tulee täysin uusia tunteita kuten toivo.
Toivo Toivo auttaa meitä eteenpäin elämässä ja luo uskoa tulevaan. Elämänhalu pohjautuu toivoon ja toivo kannustaa jaksamaan eteenpäin. On tutkittu, että toiveikas mieli vaikuttaa myös kehoon ja edistää paranemista. Toivo tasapainottaa pelon, ahdistuksen ja epävarmuuden aiheuttamaa oloa.
Tuen tarve Sairastumisen kanssa ei tarvitse silti olla yksin. Varsinkin sairastumisen alkuvaiheessa tulisi ammattihenkilön tukea ja vahvistaa potilaan tunnetta siitä, että apua on saatavilla. Voimistumista sekä paranemista voi yrittää tukea hienovaraisin toimin, joiden ansiosta hän voisi luottaa itseensä ja arvostaa itseään.
Tuen tarve Tukemisen tärkeimpinä lähtökohtina voidaan pitää perustietoa sairaudesta, hoidoista, kivusta, kuntoutuksesta, potilasjärjestöistä ja vertaistukiryhmistä. Emotionaalinen tuki on potilaan tunteiden jakamista, sekä puhumista hänen mieltä painavista asioista.
Tuen tarve Ryhmämuotoisissa tukiryhmissä sururyhmät ja vertaistukiryhmät ovat yleisimpiä vertaistuen muotoja. Ne ovat yleensä jonkun ammattihenkilön vetämiä ja kestävät tietyn ajan. Ryhmässä jaetaan kokemuksia sairastumisesta ja vaihdetaan ajatuksia ja näkökulmia tulevasta elämästä. Vertaistuen suurin etu on yhden potilaan tuki toiselle, sillä potilaat voivat keskustella sairastumisesta tasapuolisesti ja kannustaa toisiaan osana paranemista.
Omaisten tukeminen Omaisten hyvinvointiin ja jokapäiväiseen elämään vaikuttaa myös monin tavoin läheisen sairastuminen. Omaisten selviytymisprosessi on hyvin samankaltainen kuin sairastuneella potilaalla. Selviytymisprosessi etenee selviytymisvaatimuksista ja keinoista sopeutumiseen. Jotta omaiset jaksavat tukea läheistään, heidän tulee sopeutua sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen ja siksi he tarvitsevat hoitohenkilökunnan apua, ohjausta ja tukea.
Omaisten tukeminen Myös sosiaalinen tuki (perhe, ystävät) on tärkeää omaisten jaksamisen kannalta. Keskeistä tuessa on, että se perustuu omaisten tarpeeseen, tuen luonne ja lähde on suhteessa potilaan sairauden tilaan, tuen ajoitus on oikea ja tuen tuomat vaikutukset erilaisiin lopputuloksiin otetaan huomioon.
Potilasohjaus Ohjaus voi olla käytännön ohjauksen antamista hoitoihin liittyvistä asioista ja hoitajan ohjauksen alaisena tapahtuvaa toimintaa, kuten tutustumista erilaisiin yhdistyksiin ja vertaistukiryhmiin. Ohjaus voi olla täysin vapaamuotoista ja rentoa keskustelua, mutta kuitenkin siihen sisältyy selkeä tarkoitus ja ajatus. Ohjaus on aktiivista keskustelua hoitajan ja potilaan välillä, jonka aikana ajatuksia vaihdetaan puolin ja toisin.
Potilasohjaus Ohjauksessa potilas on ongelman aktiivinen ratkaisija, ja hoitaja ainoastaan tukee häntä saavuttamaan ratkaisun ongelmaan, sekä tarvittaessa ohjaa potilasta kannustavasti hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjaus antaa vastauksia potilaan mielessä oleviin kysymyksiin ja hoitajalla muodostuu kokonaisvaltainen kuva potilaan omista mielipiteistä.
Yhteystietoja Syöpäjärjestöt (www.cancer.fi) Tietoa syövästä, erilaisia palveluita, tukea Kursseja syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (www.cancer.fi/potilaatjalaheiset/neuvonta kuntoutus/kurssit/) Syöpäyhteys-neuvontapalvelu p. 0800 19414 Yksilöllistä keskustelua (puhelimitse tai s- postilla): Ma klo 10 14 ja klo 16 18, ti pe klo 10 14 www.neuvontahoitaja.fi
Yhteystietoja Etelä-Suomen syöpäyhdistys (www.etelasuomensyopayhdistys.fi), toimintaa eri paikkakunnilla: Hyvinkää Tarjolla erilaisia tapahtumia tukihenkilötoimintaa Kerhopäivä, kuukauden parittoman viikon tiistaina klo 13:00, osoitteessa: Sahanmäen palvelukeskus, Munckinkatu 65.
Yhteystietoja Riihimäki, Neuvonta-asema (www.essyrmk.kotisivukone.com) Toimitilat ovat osoitteessa: Temppelikatu 7 A 1, 11100 Riihimäki (käynti pihan puolelta), p. (019) 736 545 Tarjolla erilaisia kursseja koko perheelle, tukihenkilötoimintaa, keskustelua (myös miehille). Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen internetsivuilta löytyy paikallisosastojen alta kunkin paikkakunnan kohdalta erillinen PDFtiedosto, jossa on lueteltu osaston tapahtumia.
Yhteystietoja www.tukinet.net/ - Kriisikeskus netissä Keskusteluja, tukea Hyvinkään kriisikeskus (www.hymise.fi/fi/kriisiapu) Puhelinpäivystys ja ajanvaraus: Ma, to ja la klo 12-14 Voit soittaa myös tiistaisin koulutettujen vapaaehtoisten puhelinpäivystysajalla klo 16:30-19:30 Puhelinpäivystys ja ajanvaraus numerossa p. 0400 755 284 Kriisikeskukseen voi hakeutua nimettömänä ja ilman lähetettä. Palvelu on maksutonta.
Lähteet Eriksson, E. & Kuuppelomäki, M. 2000. Syöpää sairastavan potilaan hoitotyö. 1.-painos. WSOY: Porvoo Hammarlund, C-O. 2004 Kriisikeskustelu. RT-Print Oy: Pieksämäki Joensuu, H., Roberts, P., Teppo, L. & Tenhunen, M. 2007. Syöpätaudit. Duodecim. 3.-painos. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä Kiiltomäki, A. & Muma, P. 2007. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Sairaanhoitajaliitto. Gummerus Kirjapaino Oy Kyngäs, H. Kääriäinen, M. Poskiparta, M. Johansson, K. Hirvonen, E & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. 1.- painos. WSOY: Porvoo Kotkansydän, www.healingeagle.net Palosaari, E. 2007. Lupa särkyä. 1.-painos. Edita publishing Oy: Helsinki Syöpäjärjestöt, www.cancer.fi Tämän esitteen on laatinut sairaanhoitaja-opiskelijat Krista Jokiniemi & Sakari Hannula Hyvinkään Laurea ammattikorkeakoulusta.