LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013
KUNTIEN VÄLISIÄ YHTEISTOIMINTAMUOTOJA Kunnat voivat tehdä yhteistyötä julkis- tai yksityisoikeudellisessa muodossa: Kuntalaki sääntelee julkisoikeudellisia muotoja (ainoa vaihtoehto, jos tehtäviin liittyy laissa säädettyjä tehtäviä ja päätösvallan käyttöä) Kuntayhtymät: Esim. PHSOTEY, Koulutuskuntayhtymä, P-H liitto Kuntalain sääntelemä järjestely Kunnan liikelaitos, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä: Esim: Oiva Kuntalain sääntelemä järjestely Toinen viranomainen hoitaa sovitun kokonaisuuden (isäntäkuntamalli): Esim: yhteiset toimielimet (jäte- ja joukkoliikenneltk.) Kuntalain sääntelemä järjestely Yhtiöt, säätiöt, yhdistykset: Esim: Työterveys Wellamo Oy, Uusyrityskeskus ry. Osakeyhtiölain, yhdistyslain, säätiölain sääntelemä
KUNTAYHTYMÄ Kunnat voivat sopia, että tiettyä tehtävää hoitamaan perustetaan kuntayhtymä Joihinkin kuntayhtymiin kuuluminen on lain mukaan pakollista (PHSOTEY, PH-liitto jne.) Kuntayhtymä on erillinen oikeushenkilö, joka perustetaan kuntien välisellä perussopimuksella Yhtymän korkeinta päätösvaltaa käyttää yleensä yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto ja lisäksi yhtymillä on tarkastuslautakunta ja yleensä hallitus. Lisäksi yhtymällä voi olla myös muita perussopimuksessa sovittuja toimielimiä. Yhtymään sovelletaan suurinta osaa kuntalain pykälistä eli sen hallinto muistuttaa hyvin paljon kunnan hallintoa. Yhtymällä on yleensä myös omia hallinto- yms. sääntöjä työjärjestyksiä yms., joissa on tarkemmin määritelty ko. yhtymän hallinnon järjestäminen ja toimivaltajako.
LUOTTAMUSHENKILÖNÄ YHTYMÄSSÄ YHTYMÄKOKOUS: Ei sovelleta suoraan kuntalain valtuustoa koskevia säännöksiä vaan perussopimuksessa voidaan laajasti sopia yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta. Luonteeltaan osakeyhtiön yhtiökokous Ei vakinainen toimielin, vaikka käyttää yhtymän ylintä päätösvaltaa (omistajien kokous). Yhtymäkokousedustajilla ei ole määritelty toimikautta -> tarkoitus, että voidaan valita joka kokoukseen erikseen Kokousedustajan valitsee yleensä kunnanhallitus, joka antaa toimiohjeen kokoukseen. Kokousedustaja luonteeltaan jäsenkunnan "asiamies", joka käyttää kunnan puhevaltaa kokouksessa Esteellisyydestä voimassa kuntalain valtuustoa koskeva esteellisyys (jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään)
YHTYMÄVALTUUSTO Yhtymän vakituinen toimielin (vrt kunnanvaltuusto) Jäsenet valitaan perussopimuksen mukaiseksi toimikaudeksi (usein kunnanvaltuuston toimikausi). Jäsenet ovat siis toimielimen jäseniä eivätkä kunnan "asiamiehiä". Sovelletaan lähtökohtaisesti kuntalain valtuustoa koskevia säännöksiä (myös esteellisyys). Toimivaltakysymykset yhtymävaltuuston ja -hallituksen välillä määräytyvät samoin periaattein kuin kunnissa. Kunnanhallitukset antavat usein tässäkin tapauksessa toimiohjeita kokouksiin. Yhtymävaltuustoa ei voi erottaa kesken toimikauden.
Äänivalta jäsenkuntien kesken: Äänivallan perusteet on sovittu perussopimuksessa. Usein äänivalta kuntien kesken on jaettu esim. asukasluvun tai peruspääomaosuuden suhteessa Myös äänivallan rajoituksista voidaan sopia Poliittisen suhteellisuuden huomioon ottaminen Sovelletaan muihin toimielimiin paitsi yhtymäkokoukseen ja yhtymävaltuustoon Toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella suhteellisuusperiaatteen mukaisesti -> valtuustoissa olevat puolueet (ja mahd. sitoutumattomat) saavat ääniosuutensa mukaisen edustuksen kuntayhtymän toimielimiin. Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen on sellainen henkilö, joka on vaalikelpoinen jäsenkunnassa ei kuitenkaan ko. kuntayhtymän työntekijä
Yhtymähallitus Yleensä käyttää kuntayhtymän puhevaltaa, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä ja tekee sen puolesta sopimukset. Jos yhtymällä on valtuusto, niin hallitus valmistelee asiat ja toimii muutenkin samoin kuin kunnassa. Kuntayhtymän johtosäännöt määrittävät muuten hallituksen kokoonpanon, tehtävät, toimivalla yms. Esteellisyys Kuntayhtymän toimielimissä sovelletaan kuntalain/hallintolain mukaisia esteellisyyssäännöksiä Valtuustoa ja yhtymäkokousta lukuunottamatta sovellettavaksi tulevat hallintolain mukaiset virkamiehen esteellisyyttä koskevat säännöt: Itse tai läheinen asianosainen Itse tai läheinen avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä jolle on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa Ratkaisusta on odotettavissa itselle tai läheiselle erityistä hyötyä tai haittaa Jos on palvelussuhteessa asianosaiseen tai siihen jolle on odotettavissa hyötyä tai haittaa Itse tai läheinen on asianosaisen hallituksen, hallintoneuvoston tms. jäsen tai toimitusjohtaja Luottamus puolueettomuuteen muuten vaarantuu
KUNNALLINEN LIIKELAITOS Kunta voi perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten liikelaitoksen (samoin kuntayhtymä) Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan organisaatiota (eli ei ole itsenäinen oikeussubjekti) (Liikelaitoskuntayhtymä on kuntien ja/tai kuntayhtymien yhdessä perustama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on hoitaa liikelaitosta. Tämä on itsenäinen oikeussubjekti. Vrt. Oy) Kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen hallintoa ja toimintaa. Muuten liikelaitoksen toiminta on voitu järjestää kunnan johtosäännöillä erilaisin tavoin (esim. OIVA, jolla on oma johtokunta, toimii tuottajana, ja kuntien yhteinen perusturvalautakunta tilaajana, koko paketti on kuitenkin osa Hollolan kunnan organisaatiota).
OSAKEYHTIÖ Osakeyhtiötä sääntelee osakeyhtiölaki Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Yhtiötä koskevia määräyksiä on lisäksi yhtiöjärjestyksessä ja mahdollisissa muissa yhtiön sisäisissä säännöissä ja ohjeissa Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, johon omistajat lähettävät edustajansa. Edustajille annetaan yleensä toimiohjeet kokoukseen. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä asioista; yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kuntaan verrattuna yhtiökokouksella on normaalisti vähemmän toimivaltaa kuin valtuustolla ja hallituksella enemmän toimivaltaa kuin kunnan hallituksella. Samoin toimitusjohtajalla on normaalisti suurempi toimivalta kuin kunnanjohtajalla. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen jäsenet. Normaalisti yhtiökokouksessa osakkaalla on käytettävissään niin monta ääntä kuin sillä on osakkeita omistuksessaan.
Yhtiökokousedustaja voidaan kunnassa valita joka yhtiökokoukseen erikseen. Hänelle voidaan antaa myös normaalisti toimiohjeita kokoukseen. Yhtiökokousedustaja on esteellinen päättämään asiasta, joka koskee kannetta hänen edustamaansa osakkeenomistajaa vastaan tai ko. osakkeenomistajan vapauttamista vahingonkorvauksesta tms. Yhtiön hallituksen jäsenelle kunta ei voi juridisesti sitovasti antaa toimiohjeita tehtävänsä hoitamiseen. Yhtiön hallituksen jäsenen tulee huolellisesti toimien edistää yhtiön etua (OYL 8:1 ) mutta omistajaa/omistajia on syytä kuunnella (jos kuitenkin yhtiön ja omistajan edut ovat ristiriidassa, tulee hallituksen jäsenen toimia yhtiön edun mukaisesti.) Hallituksen jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa: joka koskee hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa Joka koskee yhtiön ja kolmannen välillä tehtävää sopimusta tai muuta oikeustointa, jos jäsenelle on odotettavissa tästä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa
Hallituksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni ja enemmistön kanta ratkaisee (tasatuloksessa PJ:n ääni). Yhtiöjärjestyksessä voi olla tähän poikkeuksia esim. määräenemmistövaatimuksia. Hallituksen jäsenen toimikaudesta on usein määräys yhtiöjärjestyksessä. Muuten toimikausi jatkuu toistaiseksi siihen saakka kunnes uusi jäsen on valittu Yhtiökokous voi erottaa hallituksen jäsenen kesken toimikauden. (huom. yksittäinenkin jäsen voidaan erottaa vrt. kunnallisen toimielimen erottaminen) Hallituksen jäsenellä on vahingonkorvausvastuu: OYL 22:1 jos lain mukaisen huolellisuusvelvoitteen (huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua) vastaisesti toimimalla aiheuttaa tahallaan tai huolimattomuudella vahinkoa yhtiölle on vahingonkorvausvelvollinen ; jos rikkomalla OYL:ia tai yhtiöjärjestystä tahallaan tai huolimattomuudella on vahingonkorvausvelvollinen yhtiölle, osakkeenomistajalle ja muulle henkilölle.
Toimitusjohtaja on osakeyhtiössä hallituksen tärkein alainen ja yhteistyökumppani. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Epätavalliset ja laajakantoiset toimet ovat hallituksen päätösvaltaan kuuluvia. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää puhevaltaa jollei hallitus päätä toisin. Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus kokonaisuudessaan edustaa yhtiötä. Toimitusjohtaja edustaa yhtiötä niissä asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan antaa oikeus edustaa yhtiötä esim. hallituksen yksittäiselle jäsenelle tai muulle henkilölle.
YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Yhdistyslaki ja Säätiölaki. Kummassakin omat säännökset esteellisyydestä (ei saa ottaa osaa päätökseen itsensä ja yhteisön välillä tai jos oma etu on ristiriidassa yhteisön edun kanssa) ja vahingonkorvausvelvollisuudesta (jos aiheuttaa yhteisölle tahallisesti tai huolimattomasti vahinkoa; jos aiheuttaa lakia tai sääntöjä rikkomalla vahinkoa yhdistyksen jäsenelle tai muulle) Yhdistyksissä: Aatteellista tarkoitus varten, voi harjoittaa taloudellista toimintaa, joka on määrätty säännöissä tai joka välittömästi liittyy sen tarkoitukseen tai on vähäarvoista Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa (vrt. yhtiökokous) Yhdistyksellä on oltava hallitus, joka hoitaa yhdistyksen asioita, huolehtii varainhoidosta, edustaa yhdistystä jne. Yhdistyksen säännöt määrittelevät yhdistyksen toiminnan järjestämisen tarkemmin. Säätiöistä: Säätiö perustetaan luovuttamalla (säätiöimällä) omaisuus Säätiön toimintaa ohjaavat säätiön säännöt Säätiöllä on oltava hallitus, joka hoitaa säätiötä Yleensä säätiöt ovat varsin itsenäisiä ja omistajaohjausta on vaikea harjoittaa (riippuu siitä miten hallituksen jäsenet valitaan)
OMISTAJAOHJAUS Kunnan/omistajan kannalta olennaista miten maksajan rahoja käytetään, saadaanko sitä palvelua mitä on tilattu ja toimiiko yhteisö kunnan omistajapolitiikan mukaan Omistajaohjauksella tarkoitetaan kunnan edustajien päätösvallan käyttöä, käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä sekä muita toimenpiteitä, joilla omistajana myötävaikuttaa yhtiön tai yhteisön hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Omistajaohjaus kuuluu yleensä kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle sekä johtosäännöissä mainituille muille viranhaltijoille. Yleensä omistajaohjausta toteutetaan kunnan antamilla toimiohjeilla kunnan edustajille yhteisön hallintoelimissä sekä tavoite- /kehityskeskusteluilla yhtiön johdon kanssa yms. Lisäksi kunnalla voi olla omia ohjeistuksiaan asiasta esim. konserniohjeissa tms.
Omistajaohjaus koetaan kunnissa usein ongelmalliseksi tuntuu ettei kunnan ohjeita haluta kuulla tai ymmärtää. Omistajaohjaus koetaan ongelmaksi myös silloin, kun omistajilla on erilaisia näkemyksiä asioista eikä oma kanta saa enemmistöä (tämä ei välttämättä ole omistajaohjaus ongelma vaan omistajien keskinäinen ongelma) Ongelmia syntyy usein myös siitä, että kunnanhallitus ja kunnan edustajat yhteisössä eivät tapaa ja keskustele ts. tieto ei liiku toisaalta yhteisöstä kuntaan eikä kunnan tahto kunnan edustajille (tämä koskee erityisesti kunnan kannalta isoja ja tärkeitä yhteisöjä). Yhteisöt saattavat olla myös varsin suuria ja monimutkaisia ja täynnä oman alansa asiantuntijoita -> kunnan edustajan voi olla vaikea ottaa haltuun omaa paikkaansa kunnan valitsemana edustajana yhteisön hallinnossa. Usein ongelmaksi muodostuu se, että kunnan edustajat yhteisössä muuttuvat ensimmäisen kokouksen jälkeen yhteisön edustajiksi kunnissa.
KUNNAN EDUSTAJA/KUNNAN OMISTAJANOHJAUS Toimiohjeet yhtiökokous-, yhtymäkokous- yms. edustajalle Yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustaja toimivat "asiamiehinä" -> toimiohjeita on noudatettava Yhtymävaltuuston jäsen toimielimen jäsen -> toimiohje ohjeellinen mutta syytä noudattaa Toimiohjeet yhteisön muun toimielimen jäsenelle ei sitovia mutta mikäli ei noudata saattaa mandaatti päättyä seuraavassa valinnassa Hyvä hallinto- ja johtamistapa ohje ja konserniohje Kuntaliitto tehnyt omat malliohjeet -> P-H liitto tehnyt omat malliohjeet -> Lahden kaupunki hyväksynyt näiden pohjalta omat ohjeet Ohjeet hyväksytään myös tytäryhteisöjen toimielimissä -> sitovat yhteisöä OY:n hallituksen keskeinen tehtävä on omistajaintressin valvominen
Konserniohje on tarkoitettu sitovaksi edellyttäen, ettei se tai sen perusteella annettu yksittäinen ohje ole ristiriidassa tai johda ohjetta noudatettaessa ristiriitaan pakottavan lainsäädännön kanssa. Toimiohje ei saa myöskään loukata tytäryhteisön, sen toisen osakkaan tai sen toimintaan liittyvän kolmannen tahon oikeudellisesti suojattua etua eikä se saa olla ristiriidassa yhteisöä koskevan tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa. Kaupunginhallitus ohjaa ja yhteensovittaa kaupunkikonsernin toimintaa sekä antaa ohjeita kaupungin edustajille tytäryhteisöjen hallintoelimissä kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Tytäryhteisön on annettava Lahden kaupungille lakisääteisten tietojen lisäksi mm. toimintasuunnitelmat, kokousten esityslistat ja pöytäkirjat, toiminnan ja tuloksen seurantaraportit yms. asiat
Neuvotteluvelvollisuus: Merkittävistä asioista tytäryhteisön pitää antaa etukäteen ennen päätöksentekoa tieto KJ:lle ja KH:n PJ:lle. Merkittäviä asioita ovat mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, toimialan muuttaminen, tytäryhteisön perustaminen, toiminnan merkittävä laajentaminen, supistaminen tai muuttaminen jne. Kaupunki antaa kannanottonsa merkittävään asiaan ennakolta. Konserniohje ei muuta tytäryhteisön johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta Noudattamatta jättäminen voi kuitenkin johtaa vahingonkorvausvastuuseen,mikäli sen seurauksena on haittaa yhtiölle tai osakkeenomistajalle.
Osakeyhtiön yhtiöjärjestys ja osakassopimus Yhtiöjärjestys on jokaisessa osakeyhtiössä pakollinen. Siinä todetaan yhtiötä koskevat perusasiat kuten esim. nimi, toimiala, hallituksen jäsenten määrä, mahdolliset osakkeiden lunastusoikeudet/luovutusrajoitukset. (vrt. kuntayhtymän perussopimus) Osakassopimus on vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen sopimus, jonka yhtiön osakkaat voivat tehdä yhtiötä koskevista asioista. Se täydentää lain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä koskien yhtiön omistusta, hallinnointia, toimintaa yms. seikkoja Osakassopimuksessa on usein sovittu esim. hallituksen kokoonpanosta, yhtiön toiminnasta tarkemmin (esim. sidosyksikkö aseman säilyttäminen), yhtiön ja osakkaiden tulevaisuuden suunnittelmista, rahoituksesta yms. Osakassopimus on osakkaita sitova sopimus. Jos osakas rikkoo sopimuksen, voivat muut sopijapuolet vaatia esim. vahingonkorvausta tms. Usein yhtiökin on sopimuksen osapuoli -> hallitus hyväksyy sopimuksen -> sitoo myös yhtiötä
LOPUKSI Kun aloitatte työn yhteisön hallinnossa, tutustukaa yhteisöä koskevaan säädösaineistoon: Yhtymä: perussopimus, yhtymän säännöt OY: yhtiöjärjestys, osakassopimus, yhtiön sisäiset säännöt Yhdistys, Säätiö: säännöt Liikelaitos: liikelaitoksen johtosääntö Kaikki Lahden kaupungin tytäryhteisöt: Lahden kaupungin konserniohjeet ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Lahtikonsernissa Muistakaa, että olette omistajan edustajia yhteisössä, ette yhteisön edustajia omistajassa. Toimikaa huolellisesti tehtävässänne muistaen yhteisön etu.