FareWellDock TAVOITTEENA SIKOJEN HÄNNÄNPURENNAN VÄHENTÄMINEN JA HÄNNÄNTYPISTYKSEN KIELTÄMINEN EU-ALUEELLA: UUTTA TIETOA RISKIARVIOINTIA VARTEN JA HYVINVOINTIONGELMAN EHKÄISYYN. This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no 291815 1
Luennon sisältö 1. FareWellDock hankkeen lyhyt esittely 2. Muiden kuin Suomessa tehtyjen osioiden tulosten yhteenvedot 3. Suomen osuuksien tulosten esittely Hännänpurennan ennakointi Hännänpurenta ja sikojen terveys Tuottajakysely miten pärjätä pitkähäntäisten sikojen kanssa? 2
Partnerit Helsingin yliopisto, Anna Valros (koordinaattori), Mari Heinonen, Camilla Munsterhjelm Aarhus University, DK, Lene Juul Pedersen, Margit Bak Jensen INRA, FR, Armelle Prunier Newcastle University, UK, Sandra Edwards NMBU, NO, Andrew Janczak SLU, SE, Stefan Gunnarsson SRUC, UK, Dale Sandercock Wageningen UR, NL, Marc Bracke USDA, USA, Jeremy Marchant-Forde 3
Tavoitteet Arvioida hännäntypistykseen ja purennnan suhteelliset haitat (UK, DK, FR) Selvittää hännänpurennan riskien vähentämiskeinoja, keskittyen erityisesti: Manipuloitavien materiaalien käyttöön (DK, SE, NL) Sikojen terveyteen (FI, NO) Aikaiseen hännänpurennan havaitsemiseen (FI, DK, NL, USA) Tuottaa tietoa, jolla voidaan edistää EU-tasoista ehdotonta hännäntypistyskieltoa 4
WP 1: Hännäntypisyksen ja purennan vaikutukset sian hyvinvointiin Hännäntypistys vähentää sian hännän riskiä tulla purruksi nelinkertaisesti, kun olosuhde pysyy samana (Valros & Heinonen 2015: kaksi-nelinkertaisesti). Porsaat tuntevat kipua typistettäessä Kipulääkkeen, esim. meloksikaamin, anto voi vähentää, mutta ei poistaa fysiologista stressireaktiota typistettäessä. Hännäntypistetyt porsaat näyttävät olevan pelokkaampia ihmisiä kohtaan verrattuna pitkähäntäisiin porsaisiin. Typistettyjen häntien arkuudessa 2 kk kuluessa typistyksestä ei havaittu eroja verrattuna typistämättömiin, mutta vielä 4 kk kuluttua eroja oli hännän hermojen toiminnassa. Tämä viittaa mahdolliseen pitkäaikaiseen kipuun. Myöhemmän häntävaurion, kuten hännänpurennan yhteydessä, hännän arkuus ja hermojen toiminta muuttuvat ainakin 4 kk. 5
Porsaiden kipuilmeet Porsaiden kasvoja kuvattiin lähietäisyydeltä ennen ja jälkeen kastroinnin ja hännäntypistyksen Di Giminiani et al 2016 6
Di Giminiani et al 2016 7
WP 2: Hännänpurenta ja manipuloitavat materiaalit Koe-olosuhteissa sekä lihasioille annettu olki (150 g / sika / pv), että häntien typistys vähensivät hännänpurentariskiä merkittävästi, ja toisistaan riippumatta. Hännäntypistys näytti olevan hieman tehokkaampi. Kun oljen määrää lisättiin 10:stä jopa 400 grammaan sika kohden päivässä koe-oloissa, havaittiin seuraavat myönteiset tulokset: Häntävauriot ja mahahaavat vähenivät progressiivisesti Kasvunopeus nousi progressiivisesti Useammat porsaat viettivät enemmän aikaa tonkimalla olkia Siat kohdistivat vähemmän aikaa toisien sikojen tutkimiseen. 8
WP 3: Hännänpurennan ennakointi ryhmäja yksilötasolla Voiko sikojen käyttäytymismuutoksista ennakoida hännänpurentaa? Eläinten terveys ja hännänpurenta 9
Esiintyvyydestä Huom: tavat rekisteröidä hännänpurentaa vaihtelevat Teurastamot: noin 2% Tuottajakysely 2015: mediaani 1%, keskiarvo 2.3% (Valros et al 2016) Vrt esim Irlanti (99% typistetty): 1% vakavaa purentaa teurastamolla (Harley et al 2012) 10
Taustalla erilaisia mekanismeja vaikuttaa ennakoitavuuteen ja ehkäisyyn! 1. Kaksivaiheinen (Two-stage) 2. Hyökkäävä (Sudden-forceful) 3. Fanaattinen (Obsessive) 4. Epidemian tavalla kehittyvä (Epidemic) Taylor et al. 2010, Valros, 2017 11
Voiko yksittäisestä käyttäytymisketjusta ennakoida hännänpurentaa? Rekisteröitiin hännänpurentaan johtavia käyttäytymisketjuja, ja kontrolleja (nuuskiminen) Ei eroja ennen hännänpurentaan johtavassa käyttäytymisesketjussa (vrt nuskimiseen) Hännänpurenta kohdistuu todennäköisemmin sikaan jonka kanssa purija on juuri ennen purentaa ollut sosiaalisessa kanssakäymisessä Marchant-Forde et al, in prep 12
Voiko hännänpurentaa ennakoida yksilötasolla? Mistä siasta tulee purija / uhri? Eroavatko tulevat hännän maistelijat (TIM=tail-in-mouth behaviour), TIMuhrit ja kontrollit toisistaan välikasvattamossa, jos TIM alkaa vasta lihasikalassa? Tulevat TIM-siat olivat aktiivisia ja tutkivat ympäristöä innokkaasti TIM-uhrit ovat passiivisia ja vastaanottavat paljon sosiaalista käyttäytymistä TIMin alettua neutraalit siat muuttuivat hyvin passiivisiksi Munsterhjelm, et al 2016 13
Voiko hännänpurentaa ennakoida yksilötasolla? Mistä siasta tulee purija / uhri? Längelmäen koeasema (yksilöruokkija): uhrin syönti lähtee laskuun ennen vauriota jopa 2-3 viikkoa ennen (Munsterhjelm et al 2015) Esimerkkejä purtujen syönnistä Malli: terveet, paranevat purrut, lopetettavat purrut PÄIVÄÄ ENNEN HÄNTÄVAURIOTA PÄIVÄÄ ENNEN HÄNTÄVAURIOTA 14
Voiko hännänpurentaa ennakoida karsinatasolla? Missä karsinassa on riski hännänpurennan alkamiselle? Norsvinin Delta-koeasema, Norja (yksilöruokkijat): syöntikäyttäytyminen erilaista ainakin 10 viikkoa ennen ensimmäistä vaurioita (Munsterhjelm et al 2016) Käyntkerrat ruokkijalla/sika/vrk 12 11 10 9 8 7 6 5-10 -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 Viikkoa ennen NOTBhäntävauriota Samanlaisia tuloksia myös ruotsalaiselta koeasemalta (Wallenbeck & Keeling, 2013) 15
Samanlaisia tuloksia myös ruotsalaiselta koeasemalta (Wallenbeck & Keeling, 2013) 2,9 2,7 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 1,5 1,3 Voiko hännänpurentaa ennakoida karsinatasolla? Missä karsinassa on riski hännänpurennan alkamiselle? Norsvinin Delta-koeasema, Norja (yksilöruokkija): syöntikerran kesto lyhenee ja syöntimäärä laskee (Munsterhjelm et al 2016) Syöntimäärä -10-9 -8-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 Viikkoa ennen NOTB häntävauriota TB 320 310 300 290 280 270 260 250 240 Syöntikerran kesto Tuleva hännänpurentakarsina -10-9 -8-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 NOTB TB Viikkoa ennen häntävauriota 16
Kannattaa tarkkailla sikaa, ei vain häntää! Yksittäinen häntävaurio ennakoi hyvin suurella todennäköisyydellä lisävaurioita 2-3 vrk kuluessa Terveen pinnan alla voi olla vakavakin tulehdus Käyttäytyminen saattaa kertoa enemmän tilanteesta kuin häntien ulkonäkö 17
Käytännön vinkkejä, ennakointi Anna erityishuomio sikaryhmille, joissa havaitaan seuraavaa: Siat ovat yleisesti todella aktiivisia tai aktiivisuustaso tai tutkiminen lisääntyvät nopeasti karsinassa Paljon häntien tonkimista, tai häntien suussa pitämistä ja pureskelua ilman häntävaurioiden syntymistä Heiluvia tai takajalkojen väliin painettuja saparoita Siat käyvät vähän tai vähenevästi ruokinta-automaatilla tai syöminen selvästi vähenee 18
Sikojen terveys ja hännänpurenta: Miten hännänpurenta vaikuttaa sikaan? 2600 lihasikaa, Längelmäen koe-asema: miten hännänpurenta ja ontuminen vaikuttaa sikojen yksilölliseen syömiseen? (Munsterhjelm et al. 2015) a) b) Syönti lähtee laskuun 1-3 vkoa ennen diagnoosia, sekä hännänpurenta, että ontuminen Ontuminen vaikuttaa syöntikäyttäytymiseen enemmän kuin hännänpurenta c) d) 19
Sikojen terveys ja hännänpurenta: Miten sairaus voi altistaa purennalle? Miten käyttäytyminen muuttuu sian sairastuessa? Miten tämä mahdollisesti lisää hännänpurentariskiä? Data kerättiin Norjassa koeasemalla: 1. OC-diagnoosi magneettikuvauksessa, ei oireita, 2. OC-Ontuma, 3. Hengitystietulehdus Sytokiinien (tulehdusvälittäjäaineita) lievä nousu mahdollisesti yhteydessä hännänpurentaan liittyvään käyttäytymiseen Sairaiden sikojen sosiaalinen käyttäytyminen erosi terveiden karsinakavereiden käyttäytymisestä: OC-siat (1.) olivat karsinakavereiden suuremman kiinnostuksen kohteena kuin terveet siat: karsinakaverit haistelivat niitä ja purivat niiden häntiä enemmän. Lievää hengitystietulehdusta sairastavilla sioilla puolestaan on taipumusta purra häntiä ja korvia enemmän kuin terveillä sioilla. Munsterhjelm et al, in prep 20
Käytännön vinkkejä, terveys Pidä huolta sikojesi terveydestä: hyvästä terveydestä hyötyy tilasi tuottavuus ja samalla ennaltaehkäiset hännänpurentaongelman puhkeamista. Aina kun sioilla on sairauden oireita, muista hännänpurennan mahdollisuus ja vaara. Ota hännänpurennan uhri pois karsinasta nopeasti, jolloin estät sen lisävauriot. Hoida purtu sika eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. 21
Tuottajakysely netissä keväällä 2015 70 vastaajaa = 54 lihasikalaa + 16 välikasvattamoa Keskimäärin 1300 sikaa Valros et al, 2016 22
Tuottajakysely: Manipuloitavat materiaalit purennan ehkäisyssä Valros et al, 2016 1 Olki 61* *Tilojen määrä jossa käytössä / 70 2 Sanomalehti 61 3 Heinä 37 4 Pahvi tai paperisäkki 46 5 Ketju 58 6 Käsittelemätön tai tuore puu 47 7 Puru 52 8 Köysi 45 9 Turve 29 10 Pallo tai muu esine kiinnitettynä ketjuun 47 11 Käsitelty, kuivattu puu 34 12 Pallo tai muu esine irrallaan lattialla 53 13 Kaupallinen sikalelu 39 23
Tuottajakysely: Miten lopettaa alkava purenta? 1 Hännänpurentasian tunnistaminen 2 Hännänpurentasian poistaminen karsinasta 3 Tongittavan, kuiviketyyppisen materiaalin lisääminen (esim. olki, puru, turve) 4 Hännänpurennan uhrin poistaminen karsinasta 5 Kiinteiden tongittavien/pureskeltavien esineiden lisääminen (esim. ketjut, puupalat) 6 Eläintiheyden laskeminen poistamalla sikaa/sikoja karsinasta 7 Purentaa vähentävien aineiden käyttö (esim. terva, Porsivet) 24
Tuottajakysely: Kasvattaisitko typistettyjä sikoja? 1: ei missään nimessä; 7: hyvin todennäköisesti 25
Lisätietoa: FareWellDock kotisivut www.farewelldock.eu Blogeja, uutisia, julkaisuja, hankkeen tuloksia 26
Tietokortit 27
Kiitos! Camilla Munsterhjelm Mari Heinonen Kaikki kansainväliset FareWellDock-partnerit Toiminta jatkuu: FareWellDock-Network postituslista From Beak to Tail - workshop (Aarhus, August 7th, 2017) 28